Panssari-Sisu GTP

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miheikki
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Helmoissa pitäisi olla roikkuvat kettingit pystyssä tai sivuttain estämässä droonin ajoa auton alle. Sitä kuulemma tapahtuu, varsinkin kuitudroneilla koska pohjassa on ohuempi panssari

Taitaa olla pikemminkin toisin päin? Monet pyöräpanssariajoneuvothan on suojattu varsin tehokkaasti nimenomaan miinoilta ja vaikka osa miinasuojasta tulee matkustamon etäisyydestä miinaräjähdykseen, niin suojamateriaaliakin luulisi olevan silti enemmän kuin esim. sivulla tai katossa.
 
Tuollainen yhdistelmä näyttäisi hyvälle maatalousmessuilla ja Joutsan joutopäivillä yms kesätapahtumissa, mutta sotisi vahvasti Tremoksen koko ideologiaa ja olemasaolon oikeutusta, eli halpaa yksinkertaisuutta vastaan.

TREMOS on mainio värkki ennen kaikkea siksi, että alustaksi käy SA-kenttäarmeijan pääkalusto, eli ottoajoneuvot. Joku poikkeus sääntöön voi tietenkin silti tulla.
 
Tuollainen yhdistelmä näyttäisi hyvälle maatalousmessuilla ja Joutsan joutopäivillä yms kesätapahtumissa, mutta sotisi vahvasti Tremoksen koko ideologiaa ja olemasaolon oikeutusta, eli halpaa yksinkertaisuutta vastaan.

TREMOS on mainio värkki ennen kaikkea siksi, että alustaksi käy SA-kenttäarmeijan pääkalusto, eli ottoajoneuvot. Joku poikkeus sääntöön voi tietenkin silti tulla.
Niin ja tuossa versiossa ei heitin miehistölle olis muuta kuin sääsuoja. Jos pansaroitua ajoneuvoa Tremokselle halutaan niin XA-300:n tai Sisun se miehistön kuljetus versio avattavalla katolla.
 
Niin ja tuossa versiossa ei heitin miehistölle olis muuta kuin sääsuoja. Jos pansaroitua ajoneuvoa Tremokselle halutaan niin XA-300:n tai Sisun se miehistön kuljetus versio avattavalla katolla.
Jos tuonne lavalle heittimen lisäksi mahtuisi miehistö niin pohjassa on hyvä panssari, sivuille keraaminen tmv sirpalesuojaus. Siinä olisi jo jotain suojaa.
 
Jos haluaa suojatumman kannattaa hankkia nemoa tai amosta. Tremoksen idea on edullisuus mutta nopeus. Tämä mielestäni puoltaa panssaroimatonta alustaa joka on itsessään myös edullinen. Jos sille hankitaan raskas alusta niin edullisuus menetetään siinä vaiheessa.

Dronet ovat ehkä heittimille kasvava uhka ja ne iskevät Ukrainan oppien mukaan ylhäältä päin. Sivupanssarista ei ole siis hyötyä ja voi olla enemmän hattaakin.
 
TREMOS on mainio värkki ennen kaikkea siksi, että alustaksi käy SA-kenttäarmeijan pääkalusto, eli ottoajoneuvot. Joku poikkeus sääntöön voi tietenkin silti tulla.
Eikö ottokaluston maastokelpoisuus (tai pikemminkin sen puute) olisi aikamoinen ongelma TREMOS:n taktisen käytön kannalta? Jos ei voi mennä kunnolla maastoon, niin se on kyllä huomattava ongelma.

Tietysti jos TREMOS kelpaa traktorin vetämään moniakseliperävaunuun, niin ehkä sitten?
 
Jos haluaa suojatumman kannattaa hankkia nemoa tai amosta. Tremoksen idea on edullisuus mutta nopeus. Tämä mielestäni puoltaa panssaroimatonta alustaa joka on itsessään myös edullinen. Jos sille hankitaan raskas alusta niin edullisuus menetetään siinä vaiheessa.

Dronet ovat ehkä heittimille kasvava uhka ja ne iskevät Ukrainan oppien mukaan ylhäältä päin. Sivupanssarista ei ole siis hyötyä ja voi olla enemmän hattaakin.
Vastatykistön uhka ei ole poistunut mihinkään ja kattoluukut on keksitty.
Eri asia tietysti paljonko tuohon panssarointiin kannattaa investoida.
Porukka rupeaa kuitenkin tekemään teknikaaleja ja sotarekkoja jos suojaa ei ole valmiina.
 
Eikö ottokaluston maastokelpoisuus (tai pikemminkin sen puute) olisi aikamoinen ongelma TREMOS:n taktisen käytön kannalta? Jos ei voi mennä kunnolla maastoon, niin se on kyllä huomattava ongelma.

Tietysti jos TREMOS kelpaa traktorin vetämään moniakseliperävaunuun, niin ehkä sitten?
Ovathan ottoajoneuvot tietysti omanlaisensa ongelma. Mutta ongelma on maavoimilla yleisesti, ei krh:lla erityisesti.

Autonmitta sivuun metsäautotieltä riittää, tai sitten ammutaan siitä uralta ja jatketaan matkaa. Usein ollaan myös rakennetulla alueella.
 
Mikähän lie tuollaisen yhdistelmän hinta? Onko noihin suuressa määrin varaa.
Kiinnostais nähdä tuo Tremos traktorin kärryn lavalla. Niihin olis vielä varaakin, kun vedettäviä raskaita heittimiä pyörille nostettavana satoja kappaleita. Maastoliikkuvuus traktorilla kohtalainen, alusta ottoajoneuvona ilmainen rauhan aikana ja panssariteräksellä suojattu liikkuminen tulee tosi tilanteessa kumminkin olemaan harvojen herkkua. Traktori-peräkärry-yhdistelmiä vaan harvemmin esitellään puolustusmessuilla.
 
Onko Tremos GTP versiosta julkaistu videota, jossa sillä ammutaan (isolla panoksella ja maksimi sivusuuntauksella ajoneuvoon nähden).
Aiemmissa Tremos ammuntavideoissa alustana on ollut raskaampi 8x8 ajoneuvo.

Tuliputkea myös pyöritellään maalauksesta päätellen vähän miten sattuu. Eikös se valkoinen kolmio ja viiva ole normaalisti ylöspäin. Tuossa se on välillä ala- ja välillä yläpinnalla, jolloin tavallisen peräkappaleen asema muuttuu. Ehkä sillä ei ole väliä Tremoksessa tai peräkappale ja sen vastakappale on suunniteltu uusiksi, mutta käytetään vanhaa maalattua putkea. Tremos -protoilu lienee vielä vaiheessa.
 
Tuliputkea myös pyöritellään maalauksesta päätellen vähän miten sattuu. Eikös se valkoinen kolmio ja viiva ole normaalisti ylöspäin. Tuossa se on välillä ala- ja välillä yläpinnalla, jolloin tavallisen peräkappaleen asema muuttuu. Ehkä sillä ei ole väliä Tremoksessa tai peräkappale ja sen vastakappale on suunniteltu uusiksi, mutta käytetään vanhaa maalattua putkea.
Tarkoitat tätä?

1756110593156.webp

Peräkappale lienee suunniteltu uudestaan suoraksi/symmetriseksi tai sitä ei tarvita lainkaan vaan vastakappale löytyy Tremoksen pohjalta? Näin putken asennolla ole merkitystä. Etujalkaakaan ei tarvita, niin senkään kiinnityksestä ei tarvitse murehtia.
 
Tarkoitat tätä?

Katso liite: 124154

Peräkappale lienee suunniteltu uudestaan suoraksi/symmetriseksi tai sitä ei tarvita lainkaan vaan vastakappale löytyy Tremoksen pohjalta? Näin putken asennolla ole merkitystä. Etujalkaakaan ei tarvita, niin senkään kiinnityksestä ei tarvitse murehtia.
Kyllä., tuota tarkoitin.
Varovasti arvelen, että putken/ peräkappaleen/laukaisuvivun akselin/-koneiston asennolla on ehkä väliä, koska laukaisuvipu / koneisto täytyy olla johonkin suuntaan. Normaalisti se on vaakasuoraan vasemmalle. Viiteviestin, putken suhteen alapinnan kuvassa se on putken / peräkappaleen takana piilossa. Peräkappaleen ja putken kierreliitos on koneistettu siten (tai putken yläpinta merkitty kokoonpanossa siten), että ne ovat keskenään samassa asennossa liitoksen ollessa kiinni perinteisessä heittimessä.

Voi tietysti olla, että Tremoksessa on kiinteä iskuripiikki, jolloin nalli ja panos syttyy ammuksen pudotessa putken pohjalle ja laukaisukoneistoa ei tarvita. Ainakin 81 mm videoissa näin on kuten perinteisessäkin versiossa, mutta 120 krh 92:ssa on jousitoiminen iskuri, ja ase laukaistaan narusta vetämällä. Se on ollut eräs hyvä tampellalaisen krh-aseen ominaisuus, jota ei kaikissa heittimisså ole. Olisiko siitä luovuttu Tremos-versiossa ?
 
Kyllä., tuota tarkoitin.
Varovasti arvelen, että putken/ peräkappaleen/laukaisuvivun akselin/-koneiston asennolla on ehkä väliä, koska laukaisuvipu / koneisto täytyy olla johonkin suuntaan. Normaalisti se on vaakasuoraan vasemmalle. Viiteviestin, putken suhteen alapinnan kuvassa se on putken / peräkappaleen takana piilossa. Peräkappaleen ja putken kierreliitos on koneistettu siten (tai putken yläpinta merkitty kokoonpanossa siten), että ne ovat keskenään samassa asennossa liitoksen ollessa kiinni perinteisessä heittimessä.

Voi tietysti olla, että Tremoksessa on kiinteä iskuripiikki, jolloin nalli ja panos syttyy ammuksen pudotessa putken pohjalle ja laukaisukoneistoa ei tarvita. Ainakin 81 mm videoissa näin on kuten perinteisessäkin versiossa, mutta 120 krh 92:ssa on jousitoiminen iskuri, ja ase laukaistaan narusta vetämällä. Se on ollut eräs hyvä tampellalaisen krh-aseen ominaisuus, jota ei kaikissa heittimisså ole. Olisiko siitä luovuttu Tremos-versiossa ?
Tuossa sumuisassa kuvassa näkyy rakennetta:
tremos.webp

Peräkappale näyttäisi nojaavan U:n muotoiseen osaan joka taas näyttää kiinnittyvän rekyyliä vastaanottaviin/vaimentaviin sylintereihin (mikähän näiden nimitys nyt olikaan).

Miten lienee tuliputki kiinnitetty tuohon koaksiaaliseen ulkoputkeen joka näyttää toimivan myös liukupintana? Peräkappale ainakaan laukaisuvivun kanssa ei välttämättä mahdu ulkoputken läpi. Edit: Laukaisuvipu ei ehkä mahdu läpi, mutta peräkappale muuten menee, jos putken peräosakin menee ulkoputken läpi. Muutamia vaihtoehtoja on, että miten rakenne saadaan kasattua. Saattaa laukaisuvivun joutua ruuvaamaan kiinni vasta paikallaan.

Veikkaisin, että peräkappale on sama kuin tavallisessa versiossakin. Ehkä osat ovat vain eri paria (mitä sattunut valmistajalla olemaan hallussa). Tuossa näkyy laukaisuvipu joka kaiketi mahtuu olemaan paikallaan:

peräkappale.webp
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top