Panssariase eilen, tänään ja huomenna

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ylli
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Sopinee tänne.
Kun tuota kuvaa tutkin, niin ihmettelin BMP-2 määrää kun kuvittelin että panssarijääkärikomppanoassa on se 14 vaunua, joten en saanut lukuja täsmäämään.



Katso liite: 104090

Mutta sitten satuin löytämään seuraavan tekstin, ja luvuissa alkoi olla järkee.


Katso liite: 104091

Onkos tuo kokeilu jäänyt pysyväksi, vai onko molemmat tiedot vanhentuneita, viisaammat kertokoot jos ei oo punaleimasta tietoo.
Eiköhän tuo ainakin PSVK ja PSJK kohdalta pidä vieläkin paikkansa. Itse en saa laskettua kuin 46 BMP-2/MEKTSTOS.
 
Ihmettelen Ukrainassa nähtyä panssaritaktiikkaa. Ensinnäkin tuo, että puskuja tehdään jopa yksittäisillä vaunuilla. Entä jos kymmenen yksittäisen vaunun pusku olisi yksi suurempi 10-30 vaunun hyökkäys? Ja entä hyökkäysmuoto, vaunut ajavat vihollista kohti jonossa mikä johtaa siihen, että vain ensimmäinen vaunu voi käyttää asettaan vihollista vastaan. Jo purjelaivojen aikana tunnettiin käsite 'täyslaidallinen' eli laivat kohtasivat kyljittäin, jotta kaikki tykit saattoivat ampua vastustajaa. Panssarivaunuilla olisi varsinkin Ukrainan kaltaisessa paikassa mahdollisuus täyslaidalliseen tuleen vihollista kohti.

Toki tiedostan dronejen tuoman muutoksen taistelukentälle. Jos sallitaan jossittelu niin jossain vaiheessa tultaneen keksimään tehokkaita vastatoimia niitä vastaan aivan kuten perinteistä vihollisen ilmatoimintaa vastaan eli saavutetaan ilmaherruus omalla alueella. Siten olisi mahdollisuus rauhassa ryhmittyä ja käyttää panssarivaunua massa-aseena, jossa sen teho on parhaimmillaan.

On nähty myös, että ainakin näissä yksittäisissä puskuissa alunperin miehistön kuljetusvaunuksi suunnitellut vaunut ovat olleet tehokkaita lähitaistelijoita konetykkeineen jopa taistelupanssarivaunua vastaan. Voiko taistelupanssarivaunukin kehittyä siihen suuntaan? Pienempi konetykillä varustettu vaunu miehistönkujetusvaunua paksummalla panssarilla?
 
Kun oon tutkinut noita panssari joukkojen kokoon panoja niin törmäsin kuvaan ja jäin ihmettelemään mikä on tuo HP ALVJ? En oo löytänyt selitystä. Sekä tuon TÄYDJ tarkoitusta.
Kuva kyllä taitaa olla siitä vanhasta komppaniasta.


1000054860.webp
 
Ihmettelen Ukrainassa nähtyä panssaritaktiikkaa. Ensinnäkin tuo, että puskuja tehdään jopa yksittäisillä vaunuilla. Entä jos kymmenen yksittäisen vaunun pusku olisi yksi suurempi 10-30 vaunun hyökkäys? Ja entä hyökkäysmuoto, vaunut ajavat vihollista kohti jonossa mikä johtaa siihen, että vain ensimmäinen vaunu voi käyttää asettaan vihollista vastaan. Jo purjelaivojen aikana tunnettiin käsite 'täyslaidallinen' eli laivat kohtasivat kyljittäin, jotta kaikki tykit saattoivat ampua vastustajaa. Panssarivaunuilla olisi varsinkin Ukrainan kaltaisessa paikassa mahdollisuus täyslaidalliseen tuleen vihollista kohti.

Toki tiedostan dronejen tuoman muutoksen taistelukentälle. Jos sallitaan jossittelu niin jossain vaiheessa tultaneen keksimään tehokkaita vastatoimia niitä vastaan aivan kuten perinteistä vihollisen ilmatoimintaa vastaan eli saavutetaan ilmaherruus omalla alueella. Siten olisi mahdollisuus rauhassa ryhmittyä ja käyttää panssarivaunua massa-aseena, jossa sen teho on parhaimmillaan.

On nähty myös, että ainakin näissä yksittäisissä puskuissa alunperin miehistön kuljetusvaunuksi suunnitellut vaunut ovat olleet tehokkaita lähitaistelijoita konetykkeineen jopa taistelupanssarivaunua vastaan. Voiko taistelupanssarivaunukin kehittyä siihen suuntaan? Pienempi konetykillä varustettu vaunu miehistönkujetusvaunua paksummalla panssarilla?
Mie taas oon miettinyt, olisispa mukava saada vertailu tietoja mikä on noiden IFV vaunuja 25mm 30mm 40mm tykkien tehot/ käytettävyys verrattuna toisiinsa.

Nyt olis konkreettista tietoo saatavilla tulevaisuuden kaluston hankintaa ajatellen.
(Jos vaikka käytettyä K21 IFV tai Bradley kalustoo tulis tarjolle) uudet on niin kalliita että ei suomi raukalla oon mahdollisuutta hankkia reilua 200 vaunua.
 
Kun oon tutkinut noita panssari joukkojen kokoon panoja niin törmäsin kuvaan ja jäin ihmettelemään mikä on tuo HP ALVJ? En oo löytänyt selitystä. Sekä tuon TÄYDJ tarkoitusta.
Kuva kyllä taitaa olla siitä vanhasta komppaniasta.


Katso liite: 104172
Huoltopalvelujoukkue muodostuu komento-, huoltopalvelu-, muonitus- ja sotilaspoliisiryhmistä. Täydennysjoukkue sisältää a-tarvike-, p-ainetäydennys-, elintarviketäydennys- ja vesitäydennysryhmät. Otettu julkisesta lähteestä. EDIT.
 
Viimeksi muokattu:
On nähty myös, että ainakin näissä yksittäisissä puskuissa alunperin miehistön kuljetusvaunuksi suunnitellut vaunut ovat olleet tehokkaita lähitaistelijoita konetykkeineen jopa taistelupanssarivaunua vastaan. Voiko taistelupanssarivaunukin kehittyä siihen suuntaan? Pienempi konetykillä varustettu vaunu miehistönkujetusvaunua paksummalla panssarilla?
Ei sitä taistelupanssarivaunun pääasetta tarvitse ruunata pois, mutta se konetykki on useammankin valmistajan suunnittelupöydällä lähinnä droonien torjuntaa ajatellen, mutta pöllyttää sillä tarvittaessa mobikkejakin.

EMBT on ajateltu 120 mm pääase, 12.7 mm koaksiaalinen kk, komentajalla 7.62 NATO kk ja siihen lisäksi tuo 30 mm ilmaan ammuntakyvylllä.

Mikäli konsepti on toimiva niin eiköhän se ilmesty muihinkin malleihin.

Tuossa myös monipuolisesti pohdintaa asiasta.

 

Liitteet

Ihmettelen Ukrainassa nähtyä panssaritaktiikkaa. Ensinnäkin tuo, että puskuja tehdään jopa yksittäisillä vaunuilla. Entä jos kymmenen yksittäisen vaunun pusku olisi yksi suurempi 10-30 vaunun hyökkäys? Ja entä hyökkäysmuoto, vaunut ajavat vihollista kohti jonossa mikä johtaa siihen, että vain ensimmäinen vaunu voi käyttää asettaan vihollista vastaan. Jo purjelaivojen aikana tunnettiin käsite 'täyslaidallinen' eli laivat kohtasivat kyljittäin, jotta kaikki tykit saattoivat ampua vastustajaa. Panssarivaunuilla olisi varsinkin Ukrainan kaltaisessa paikassa mahdollisuus täyslaidalliseen tuleen vihollista kohti.

Toki tiedostan dronejen tuoman muutoksen taistelukentälle. Jos sallitaan jossittelu niin jossain vaiheessa tultaneen keksimään tehokkaita vastatoimia niitä vastaan aivan kuten perinteistä vihollisen ilmatoimintaa vastaan eli saavutetaan ilmaherruus omalla alueella. Siten olisi mahdollisuus rauhassa ryhmittyä ja käyttää panssarivaunua massa-aseena, jossa sen teho on parhaimmillaan.

On nähty myös, että ainakin näissä yksittäisissä puskuissa alunperin miehistön kuljetusvaunuksi suunnitellut vaunut ovat olleet tehokkaita lähitaistelijoita konetykkeineen jopa taistelupanssarivaunua vastaan. Voiko taistelupanssarivaunukin kehittyä siihen suuntaan? Pienempi konetykillä varustettu vaunu miehistönkujetusvaunua paksummalla panssarilla?
Itselleni on tullut mielikuva että edetään yhdellä tai korkeintaan muutamalla vaunulla uraa, josta päästään etenemään. Ei oteta riskiä uran ulkopuolelta, koska tiedetään siellä olevan miinoja. Toki ryssän on nähty siirtyvän uralta miinoihin useamman kerran, mikä tietenkin on pelkästään positiivista.
 
Ihmettelen Ukrainassa nähtyä panssaritaktiikkaa. Ensinnäkin tuo, että puskuja tehdään jopa yksittäisillä vaunuilla. Entä jos kymmenen yksittäisen vaunun pusku olisi yksi suurempi 10-30 vaunun hyökkäys? Ja entä hyökkäysmuoto, vaunut ajavat vihollista kohti jonossa mikä johtaa siihen, että vain ensimmäinen vaunu voi käyttää asettaan vihollista vastaan. Jo purjelaivojen aikana tunnettiin käsite 'täyslaidallinen' eli laivat kohtasivat kyljittäin, jotta kaikki tykit saattoivat ampua vastustajaa. Panssarivaunuilla olisi varsinkin Ukrainan kaltaisessa paikassa mahdollisuus täyslaidalliseen tuleen vihollista kohti. Toki tiedostan dronejen tuoman muutoksen taistelukentälle. Jos sallitaan jossittelu niin jossain vaiheessa tultaneen keksimään tehokkaita vastatoimia niitä vastaan aivan kuten perinteistä vihollisen ilmatoimintaa vastaan eli saavutetaan ilmaherruus omalla alueella. Siten olisi mahdollisuus rauhassa ryhmittyä ja käyttää panssarivaunua massa-aseena, jossa sen teho on parhaimmillaan.
Tämän takia normaalisti pyritään levittämään heti kun siihen tulee sauma. Ei tuo ole mitään uutta. Jonossa ei edetä kuin moottorimarssilla tai jos maasto ei levittämistä salli (esim. meikäläiset lähiharjoitusalueiden maastot on aika usein melkoista viidakkoa, mutta kyllä sielläkin uria löytyy). Ukrainan tapauksessa tuo johtunee dronejen aiheuttamasta uhasta ja koulutuksesta; ei pystytä keskittämään voimia, tai pystytä johtamaan keskitettyjä voimia. Vaunukomppania tai -pataljoona aiheuttaa liikkuessaan aika paljon hämminkiä, ja on siten helppo havaita dronella, ja siten siihen on helppo kohdistaa vastatoimia. Jos ei droneja saada lätkittyä pois, niin vaunujen massamaiseen käyttöön on vaikeampi palata (vaikka ei toki täysin mahdotonta).

On nähty myös, että ainakin näissä yksittäisissä puskuissa alunperin miehistön kuljetusvaunuksi suunnitellut vaunut ovat olleet tehokkaita lähitaistelijoita konetykkeineen jopa taistelupanssarivaunua vastaan. Voiko taistelupanssarivaunukin kehittyä siihen suuntaan? Pienempi konetykillä varustettu vaunu miehistönkujetusvaunua paksummalla panssarilla?
Tuo toimii vain siihen asti, kunnes vihollinen jättää omiin taisteluvaunuihinsa psv-kanuunan. Ylipäätänsä, ei pitäisi yllättyä siitä että jalkaväen kurmottamiseen tehty konetykki on tehokas jalkaväen kurmottamisessa.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä koulutuksia väsäillessä olen pohdiskellut myös, mikä olisi pienin yhteinen nimittäjä joukolle jotta panssarijääkäritaktiikoita voisi hyödyntää.

Päädyin seuraavaan listaan:
- sirpaleilta ja käsiaseilta (+ jv-kk) suojattu ajoneuvo, kantaa 1 ryhmän, pääaseessa on sirpalevaikutusta ja koaksaalina löytyy kevyt kk
- Jv-ryhmä jolla on rynkyt ja vähintään yksi pst-ase, mahdollisesti pikakivääri/kk

Ukrainan kontekstissa tämä olisi siis 4x4 panssaroitu auto mallia Kozak-2 jossa on torni 40 mm krkk:lla ja PKT:lla (täysin suojattu). Jalkaväellä AK:t, RPK ja RPG tai Javelin.

Oikeastaan yhtään vähäisemmällä ei mekanisoitua taistelua voi kunnolla käydä. Yhdenkin seikan kun tiputtaa pois, niin taktiikat eivät toimi.

Edit: pikakivääri/kk ei ole välttämätön, koska se löytyy ajoneuvosta. Ajoneuvo on oleellinen osa psj-ryhmän taistelua.

Onko edellä esitetty mek ryhmä hyvä? Oma arvioni on että toista mekanisoitua joukkoa vastaan (esim kotimainen BMP-2 joukkue) se ottaa dunkkuun. Mutta esim kotimaista jääkärijoukkuetta vastaan tilanne voikin olla toisin päin.

Edit2: Lisätty räpellys organisaatiosta
 

Liitteet

  • L_MEK.webp
    L_MEK.webp
    64.9 KB · Luettu: 11
Viimeksi muokattu:
Tässä koulutuksia väsäillessä olen pohdiskellut myös, mikä olisi pienin yhteinen nimittäjä joukolle jotta panssarijääkäritaktiikoita voisi hyödyntää.

Päädyin seuraavaan listaan:
- sirpaleilta ja käsiaseilta (+ jv-kk) suojattu ajoneuvo, kantaa 1 ryhmän, pääaseessa on sirpalevaikutusta ja koaksaalina löytyy kevyt kk
- Jv-ryhmä jolla on rynkyt ja vähintään yksi pst-ase, mahdollisesti pikakivääri/kk

Ukrainan kontekstissa tämä olisi siis 4x4 panssaroitu auto mallia Kozak-2 jossa on torni 40 mm krkk:lla ja PKT:lla (täysin suojattu). Jalkaväellä AK:t, RPK ja RPG tai Javelin.

Oikeastaan yhtään vähäisemmällä ei mekanisoitua taistelua voi kunnolla käydä. Yhdenkin seikan kun tiputtaa pois, niin taktiikat eivät toimi.

Edit: pikakivääri/kk ei ole välttämätön, koska se löytyy ajoneuvosta. Ajoneuvo on oleellinen osa psj-ryhmän taistelua.

Onko edellä esitetty mek ryhmä hyvä? Oma arvioni on että toista mekanisoitua joukkoa vastaan (esim kotimainen BMP-2 joukkue) se ottaa dunkkuun. Mutta esim kotimaista jääkärijoukkuetta vastaan tilanne voikin olla toisin päin.
Javelin ei nyt ole ryhmätason ase, eikä myöskään NLAW. Joku sinkoase, mielellään kertasinkoja.
 
Javelin ei nyt ole ryhmätason ase, eikä myöskään NLAW. Joku sinkoase, mielellään kertasinkoja.
Eikös Apilaksia olla korvaamassa NLAWeilla laajemmin? Siis Suomessa

Alkuperäisen viestini kontekstissa - veikkaan, että ukrainalaiset ovat puskeneet NLAWeja ja Javelineja ryhmätasollekin. Mutta sinänsä olet oikeassa, että kasa kertasinkoja on toinen (vaikkakin etäisyydeltään rajattu) vaihtoehto.
 
NLAW on kyllä maailmalla ryhmätason ase, US mekanisoidulla jalkaväellä myös Javelin.
Eikös Apilaksia olla korvaamassa NLAWeilla laajemmin? Siis Suomessa

Alkuperäisen viestini kontekstissa - veikkaan, että ukrainalaiset ovat puskeneet NLAWeja ja Javelineja ryhmätasollekin. Mutta sinänsä olet oikeassa, että kasa kertasinkoja on toinen (vaikkakin etäisyydeltään rajattu) vaihtoehto.
Apilaksen korvaajana osittain varmaan NLAW. Mutta eihän Apilaskaan ole jv/mek - ryhmän vakiokalustoa, joukkuetasolla pst-partion. Korvaaminen kokonaan NLAW:lla aika kallista, arvioisin NLAW:n olevan noin 4x kalliimpi, joten osittain korvattane KES12:lla.
Javelinin tehokkaaseen käyttöön tarvitaan 3- 4 taistelijan partio, laukaisulaite ja ohjus painaa n. 22kg. Kyseessä ei ole kertakäyttöase, joten ohjuslaukauksia tulisi olla useampia mukana. Toki ajoneuvoasenteisena ok, jos olosuhteet sellaiset, että voidaan hyödyntää.
 
Tässä koulutuksia väsäillessä olen pohdiskellut myös, mikä olisi pienin yhteinen nimittäjä joukolle jotta panssarijääkäritaktiikoita voisi hyödyntää.

Päädyin seuraavaan listaan:
- sirpaleilta ja käsiaseilta (+ jv-kk) suojattu ajoneuvo, kantaa 1 ryhmän, pääaseessa on sirpalevaikutusta ja koaksaalina löytyy kevyt kk
- Jv-ryhmä jolla on rynkyt ja vähintään yksi pst-ase, mahdollisesti pikakivääri/kk

Ukrainan kontekstissa tämä olisi siis 4x4 panssaroitu auto mallia Kozak-2 jossa on torni 40 mm krkk:lla ja PKT:lla (täysin suojattu). Jalkaväellä AK:t, RPK ja RPG tai Javelin.

Oikeastaan yhtään vähäisemmällä ei mekanisoitua taistelua voi kunnolla käydä. Yhdenkin seikan kun tiputtaa pois, niin taktiikat eivät toimi.

Edit: pikakivääri/kk ei ole välttämätön, koska se löytyy ajoneuvosta. Ajoneuvo on oleellinen osa psj-ryhmän taistelua.

Onko edellä esitetty mek ryhmä hyvä? Oma arvioni on että toista mekanisoitua joukkoa vastaan (esim kotimainen BMP-2 joukkue) se ottaa dunkkuun. Mutta esim kotimaista jääkärijoukkuetta vastaan tilanne voikin olla toisin päin.

Edit2: Lisätty räpellys organisaatiosta

Ukrainalla on jo Stugna-P ajoneuvoasenteisena torneissa, kuvaamasi joukkueen 3 ajoneuvoa voisivat olla aseistettu 1 x 40 mm KrKK, 1 x 0.50 cal M2 KK, 1 x Stugna-P. Käsittääkseni Ukrainassa on myös siirrytty kohti neljän ryhmän joukkueita ja neljän joukkueen komppanioita kun miehiä ja kalustoa on tullut lisää, alijohtoa on niinkin pystytty lisäämään, mutta komppanian ja pataljoonien päällikköjä on vaikeampi saada lisää samassa suhteessa.
Tällöin kaksi ajoneuvoa neljästä joko M2:lla tai KrKK:lla.

Tuolla ratkaisulla niiden Javelinien tarve jokaiseen ryhmään ei ole välttämätön, mutta NLAW + kertasinkoja kuitenkin olisi.

Joukkueella FPV droonikykyä 2-3 miehen partion toimesta lisäisi merkittävästi PST-valmiutta ja toiminnan kerroksellisuutta.




Tätä Varta APC:a ainakin Azovilaiset ovat käyttäneet ilmeisen hyvällä menestyksellä.

 
Viimeksi muokattu:
Ukrainalla on jo Stugna-P ajoneuvoasenteisena torneissa, kuvaamasi joukkueen 3 ajoneuvoa voisivat olla aseistettu 1 x 40 mm KrKK, 1 x 0.50 cal M2 KK, 1 x Stugna-P. Käsittääkseni Ukrainassa on myös siirrytty kohti neljän ryhmän joukkueita ja neljän joukkueen komppanioita kun miehiä ja kalustoa on tullut lisää, alijohtoa on niinkin pystytty lisäämään, mutta komppanian ja pataljoonien päällikköjä on vaikeampi saada lisää samassa suhteessa.
Tällöin kaksi ajoneuvoa neljästä joko M2:lla tai KrKK:lla.

Tuolla ratkaisulla niiden Javelinien tarve jokaiseen ryhmään ei ole välttämätön, mutta NLAW + kertasinkoja kuitenkin olisi.

Joukkueella FPV droonikykyä 2-3 miehen partion toimesta lisäisi merkittävästi PST-valmiutta ja toiminnan kerroksellisuutta.




Tätä Varta APC:a ainakin Azovilaiset ovat käyttäneet ilmeisen hyvällä menestyksellä.

Mietin myös Stugnaa ajoneuvoasenteisena. Se on yksi mahdollisuus, mutta kun pst-kyky abstrahoidaan koskemaan mekanisoitua ryhmää (vaunu + jalkaväki) niin ainakin jalkaväellä se kyky pitää olla (kuten Suomessa, koska Bemareissa tai CV90:ssä ei ole ohjuksia).

Muuten kuvailemasi on täysin mahdollinen ja jopa pieni upgrade pienemmistä yhteisestä nimittäjästä. Puolituumainen on jenkeillä ollut tavallinen 40 AGL:n pari, ja tietysti helpoin olisi asettaa vaikkapa M1117:n torni katolle. Mutta itse koen että PKT antaa enemmän bang per buck -suhdetta. Tämä on tietysti täysin subjektiivinen näkemys. Puolituumainen läpäisee ajoneuvoja paremmin kuin PKT mutta häviää HEDP:lle. Sillä on enemmän kantamaa kuin PKT:lla, mutta kyllä Pekarilla ajoneuvoasenteisena 1000 m:iin losottaa. PKT:n paino ja koko ovat pienemmät sekä ammustäytön määrä voivat olla isompi PKT:lla. Koska näen mekanisoidun joukon tarvitsevan juuri jalkaväen vastaista tulivoimaa, kevyt konekivääri on mielestäni siihen riittävä sivuaseena. Mutta tämä on semantiikkaa.

Varta vaikuttaa ihan sopivalta myöskin. Ukrainalla on nyt käytössä ja valmistuksessa useita erilaisia MRAP-malleja. Valitsin Kozak-2:n lähinnä edustamaan yhtä niistä.
 
Avaan hieman pohdintaani pienimmän yhteisen nimittäjän takana. Ei sitä kukaan kysynyt tai kaipaa, mutta saapa ääneen pohdittua.

1. Sirpaleilta ja käsiaseilta suojattu ajoneuvo
Tämä ei taida sinänsä vaatia selityksiä. Yhtään kevyemmällä suojauksella ei ole asiaa etulinjaan. Joku voisi tietysti sanoa, että suojaus on riittämätön, mutta jo pelkästään tämän luokan suoja aiheuttaa pulmia jalkaväelle, kun pelkällä rynkyllä ei pääse läpi.

2. Kantaa yhden ryhmän
Tämäkin lienee selkeä. Yhtään pienemmällä porukalla ei ole tarpeeksi tappioidensietokykyä ja taisteluvoimaa, yhtään isompi porukka vaatii taas ajoneuvolta suurempaa kokoa ja painoa.

3. Pääaseessa on sirpalevaikutusta
Mielestäni monessa keskustelussa aliarvostettu ominaisuus. Suurin osa keskustelusta tuppaa menemään siihen, läpäiseekö Bemmi Bradleyn ja toisin päin. Mutta suurin osa maaleista on pehmeitä. Oikeaoppisessa mek tst-osaston taistelussa mukana on tst-panssarivaunuja. Rynnäkkövaunujen tehtävä on suojata tst-vaunuja vihollisen pst:ltä. Tähän tarvitaan lamautuskykyä. Sirpalekranaatti on tähän moninkertaisesti parempi vaihtoehto kuin luoti. Puolituumainen ei tapa yhtään paremmin kuin 7,62 mm rynkky jos ampuu vastustajasta 20 cm ohi. Lamauttava vaikutus voi olla vähän isompi kun ääniaallon "crack" on kovempi. Mutta 20 mm sirpalekranu tekeekin jo vaikutusta ihan eri tavalla.

Tämä jättää pois monet APC:t jotka kantavat puolituumaista. APC:lle puolituumainen on ihan hyvä vaihtoehto, kun puhutaan sen erilaisesta roolista. Puolituumainen on kompromissi ps-läpäisyn ja jalkaväen kurmoottamisen välillä. APC voi kohdata kumpaa tahansa toimiessaan taistelutaksina. Mutta rynnäkkövaunun roolissa sirpalevaikutus on mielestäni yksi oleellisempia seikkoja. Olen kirjoittanut aiemminkin, että BTR:n 14,5 mm on mielestäni huono valinta rynnäkkövaunun roolissakin käytetylle ajoneuvolle. Afrikan puskasodissa tämä tuli ehkä myöskin todistettua, Ratelin 20 mm konetykki oli huomattavasti parempi kuin KPVT. Jälkimmäiseltä puuttui edellisen lamautuskyky esim juuri pst-partioita vastaan.

Kranaattikonekivääri ei ole konetykki teknisesti, mutta se vastaa käytännön näkökulmasta vaikutukseltaan pitkälti konetykkiä, ja usein krkk:ta on suuremmissa määrin saatavilla.

4. Koaksaalina on kevyt konekivääri
Edellisessä postauksessa tätä jo perustelinkin. Koska rynnäkkövaunun pääasiallinen maali on jalkaväki, niin kevyt kk antaa parhaan bang per buck -suhteen, kun halutaan lamauttaa vihollisjoukko ja halutaan säästää sirpaleita. Sarja pekarista tappaa yhtä tehokkaasti kuin sarja puolituumaisesta; ero on lähinnä siinä kannattaako arkkua pitää auki hautajaisissa vai ei. Vaunuissa on kokeiltu järeämpiäkin koaksaaleja vuosien varrella, mutta yleensä on aina palattu takaisin 7,62 mm:een.

5. Maastokelpoisuus
Tämä jäi pois alkuperäisestä määrittelystä, mutta se on ehkäpä myös itsestäänselvää. 4x4 edustaa mielestäni minimitasoa, mistä syystä nuo MRAP:it Ukrainan case-esimerkissä. Ei liiku samalla lailla kuin telat tai edes useampiakseliset pyörät, mutta taas: minimitaso.

6. Jalkaväen aseistus
Mekanisoitu jalkaväki eroaa tavallisesta jalkaväestä siinä, että ajoneuvo on olennainen osa taistelua. Ajoneuvo on integroitu ryhmään. Jalkaväen tehtävä on toimia silminä ja korvina sekä pitää vihollisen pst-partiot aisoissa. Plus liikkua siellä missä ajoneuvo ei kykene. Ajoneuvossa on suurin osa ryhmän tulivoimaa. Tästä syystä pelkät rynkyt riittävät minitasolla aseistukseksi. Venäjällä mek ryhmän pienempää kokoa (6 henkeä) on pyritty kompensoimaan isommalla määrällä dakkaa (2x pikakivääri/PKM, kranaatinheittäjä jne). Mutta ajoneuvo kantaa jo kranaattikonekiväärin ja kevyen kk:n. Ei ole optimaalinen setup, ja puoustuksessa varsinkin lisäkonekivääristä olisi hyötyä. Mutta: tälläkin pärjää.

7. Pst-kyky
Vaikka sanoinkin, että mekanisoidun joukon päämaalit ovat jalkaväkeä, niin pst-kyky on kuitenkin sekin olennainen osa. Tavallisesti pst-kykyyn kuuluvat konetykin alikalit, ajoneuvon mahdolliset ohjukset ja/tai jalkaväen pst-aseet. Pienin yhteinen nimittäjä on se, että jostain kohtaa ryhmästä, oli se ajoneuvo tai jalkaväki, täytyy löytyä pst-kyky. Asetin sen tässä tapauksessa jalkaväelle, koska se on helpompi integroida (anna kaverille sinko ja homma on siinä) kuin ajoneuvoon asennettava pst-ohjus. Taas, jv:n pst:ltä puuttuu kantomatka, mikäli puhutaan kessistä tai RPG:stä. NLAW:lla tilanne on jo parempi. Mutta taas: tälläkin pärjää.

Yhtälöstä jää puuttumaan muutamia olennaisia seikkoja. Esimerkiksi pimeäntaistelukyky. Lämpökamerat. Mutta jätin ne pois koska vuoden -24 taistelukentällä voi olettaa jokaisella olevan niitä. Näin jätin ne ulkopuolelle pohdinnassa.
 
Avaan hieman pohdintaani pienimmän yhteisen nimittäjän takana. Ei sitä kukaan kysynyt tai kaipaa, mutta saapa ääneen pohdittua.

-snip-

Varmaan pitäisi ensin miettiä, mikä on joukon käyttötarkoitus? Mihin tehtäviin sen tulee kyetä, ja mitä/miten raskaasti aseistettua vihollista vastaan? Tässä kohtaa pitäisi huomioida myös se, miten komppania ja pataljoona/taisteluosasto rakentuu. Pelkän joukkueen touhuihin keskittyessä katoaa metsä puilta.

Toinen homma on perinteinen telat vs. pyörät. Jos joukon mukana liikkuu orgaanista tai alistettua telakalustoa, niin olisi hyvä että jalkaväen ajoneuvotkin on tela-alustaisia.

Tälleen äkkiseltään ajateltuna tuo minimiryhmä ei oikein sovellu mekanisoidun sodankäynnin periaatteisiin. Menee jos ei muutakaan ole, mutta tuo on ehkä lähempänä moottoroitua joukkoa soveltuvilta käyttöperiaatteiltaan.
 
Mie oon yrittänyt selvittää, miten panssarijoukoissa tiedustelu toimii?
Mitä kalustoa on käytössä, miten isoilla joukoilla toimitaan yms. Ajetaanko tietä pitkin BMP-2 niin pitkään kunnes törmätään viholliseen ja otetaan turpiin ?
Voisko joku hiukan valaista asiaa.
 
Mie oon yrittänyt selvittää, miten panssarijoukoissa tiedustelu toimii?
Mitä kalustoa on käytössä, miten isoilla joukoilla toimitaan yms. Ajetaanko tietä pitkin BMP-2 niin pitkään kunnes törmätään viholliseen ja otetaan turpiin ?
Voisko joku hiukan valaista asiaa.
Neuvostoliittolainen/venäläinen tapa on ylätasolla kuvattu tässä:
Neuvostoliittolainen strateginen tai operatiivinen hyökkäys oli suunniteltu teoriassa hyvinkin tehokkaaksi, mutta käytäntö ei useinkaan seuraa teoriaa. Ymmärtääkseni Venäjän perusratkaisu on edelleen täysin sama, ainakin samaa yritettiin Kiovassa.

Hyökkäyksen kulku tapahtuu oppikirjamaisesti näissä vaiheissa:
  1. Etuosastona hyökkäävät tossutiedustelijat, jotka yrittävät maastoa pitkin ja/tai taktisella maahanlaskulla päästä suoraan hyökkkäävän joukon 1. tavoitteeseen. Armeijakuntakehyksessä tämä yksikkö olisi maahanlaskukoulutettu armeijakunnan tiedustelupataljoona.
  2. Etuportaana hyökkäävät vahvennetut mekanisoidut tiedusteluyksiköt, jotka etsivät puolustajan ryhmityksestä heikkoa kohtaa ja sellaisen löytäessään pyrkivät murtautumaan läpi suoraan liikkeestä sekä etenemään suoraan 1. tavoitteeseen. Armeijakuntakehyksessä näinä joukkoina voivat toimia esimerkiksi jostain toisen portaan divisioonasta irrotettu panssarivaunuilla vahvennettu moottoroitu jalkaväkirykmentti.
  3. Ensimmäisenä portaana hyökkäävät joukot, joiden tehtävänä on vallata hyökkäävän joukon 1. tavoite. Armeijakuntakehyksessä tämä joukko voisi olla esimerkiksi 1-2 moottoroitua jalkaväkidivisioonaa tai panssaridivisioonaa.
  4. Toisena portaana hyökkää joukko, jonka tehtävänä on välittömästi hyödyntää ensimmäisen portaan menestystä ja jatkaa hyökkäystä suoraan liikkeestä hyökkäävän joukon 2. tavoitteeseen. Armeijakuntakehyksessä tämä joukko oli tyypillisesti 1-2 moottoroitua jalkaväkidivisioonaa tai panssaridivisioonaa (-).
  5. Hyökkäystä voidaan tukea operatiivisella maahanlaskulla suoraan hyökkäävän joukon 2. tavoitteeseen. Armeijakuntakehyksessä tämä joukko oli tyypillisesti armeijakunnalle alistettu erillinen ilmarynnäkköprikaati.
  6. Hyökkäystä tuetaan sellaisella tykistöllä, joka lasketaan tarvittavan läpimurtoon. Päävastuu olisi armeijakunnan tykistöprikaatilla, mutta painopisteessä hyökkäävälle armeijakunnalle olisi todennäköisesti alistettu tarvittava määrä tykistöprikaateja.
  7. Hyökkäystä tuetaan armeijakunnan pioneerirykmentillä tarvittaessa vahvennettuna esimerkiksi rautatiepioneereilla, suojelujoukoilla ja raivausyksiköillä.
  8. Hyökkäystä tuetaan sopivilla VVS:n yksiköillä, kuten Su-25 -rykmentillä.
 
Back
Top