Panssariase eilen, tänään ja huomenna

[Jopuni]

Neuvostoliittolainen/venäläinen tapa on ylätasolla kuvattu tässä:

Olis pitänyt olla tarkempi, ajoin takaa suomen panssari tiedustelun toimintaa noin pääpiirteittäin, kun en tiedä siitä mitään

Mietin tätä mekanisoidun taisteluosaton kannalta, hahmottelen mielessäni uutta muokattua kokoonpanoa, huomioiden muuttuneet olosuhteet ja olemassa olevan kaluston, sekä tarpeen hankkia uutta kalustoa, jos olisi reilusti rahaa käytössä.
Pitäisikö tiedustelulle hankkia muuta uutta kuin droneja, vai voiko/tarviiko osan nykyisestä (CV9030) kalustosta siirtää/muokata niille, kuinka paljon ajoneuvoja niille pitäis laskea ja minkälaisia.

Ajatuksena siirtää venäläinen kalusto omiin moottoroituihin taisteluosastoihin ja korvata ne kotimaisella ja muulla läntisellä kalustolla muissa joukoissa.

 

[EXLT2]

Olis pitänyt olla tarkempi, ajoin takaa suomen panssari tiedustelun toimintaa noin pääpiirteittäin, kun en tiedä siitä mitään

Mietin tätä mekanisoidun taisteluosaton kannalta, hahmottelen mielessäni uutta muokattua kokoonpanoa, huomioiden muuttuneet olosuhteet ja olemassa olevan kaluston, sekä tarpeen hankkia uutta kalustoa, jos olisi reilusti rahaa käytössä.
Pitäisikö tiedustelulle hankkia muuta uutta kuin droneja, vai voiko/tarviiko osan nykyisestä (CV9030) kalustosta siirtää/muokata niille, kuinka paljon ajoneuvoja niille pitäis laskea ja minkälaisia.

Ajatuksena siirtää venäläinen kalusto omiin moottoroituihin taisteluosastoihin ja korvata ne kotimaisella ja muulla läntisellä kalustolla muissa joukoissa.

Mielenkiinnolla odotan kokoonpanoja, mikäli täällä esittelet. Itselläkin uudet mietittynä.

 

[Vonka]

Lisäksi vielä Jatkosodan aikana, jääkärit olivat eliittiä, ratsuväki ei ehkä ollut, joten panssareiden rinnalle valittiin "parhaat".

Mannerheimille ratsuväki oli tosin juuri "eliittiä". Ja ratsuväellä oli omat jääkärinsä, nyrkkinsä.

Tietysti minun "Jääkäripataljoona 4:n" kasvattina pitäisi myöntää tämä mutta voi tätä vähän syventää. Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa, viime sodissakin.

Se meni oikeastaan niin päin, että 1. Jääkäriprikaatiin, jota Lagus komensi, liitettiin panssaripataljoona. Syntyi Osasto Lagus, josta sitten muodostettiin PsD kesällä 1942. Eli panssari siinä tuli jääkärin luo.

Ennen hyökkäystä 1941 panssarit olivat Kevyt Osasto T:n mukana ja harjoittelivat yhteistoimintaa Jääkäripataljoona 1:n kanssa. JP 1 käskettiin kuitenkin muualle, ja Björkman otti suoraan yhteyttä Mannerheimiin, jotta panssarit liitettäisiin sitten 1. Jääkäriprikaatiin.

Jääkäripataljoona 1 taisteli sittemmin yleensä osana Ratsuväkiprikaatia, kuten oli jo talvisodassa tehnyt.

Aluksi, siis PsD:n perustamisesta 1942, Ratsuväkiprikaati kuului organisatorisesti myös tähän Passaridivisioonaan aina vuoteen 1943. Äänislinnan suunnalla se tappeli kuitenkin kevyenä jalkaväkenä.

Panssarit oikeastaan veivät ratsuväeltä vanhan perinteisen "raskaan" roolin ja ratsuväki muuttui kevyen jalkaväen tapaan taistelevaksi. Jatkosodassa ratsuväki alkoi siirtyä enenevästi polkupyörille ja kuorma-autoihin. Ratsuväkiprikaatissa oli kesällä 1944 kaksi erillistä jääkäripataljoonaa (JP 1 ja ErJP 6) kahden perinteisen rykmentin lisäksi, mutta ajoittain nämä jääkäripataljoonat olivat Päämajan reservinä tai sen määräämissä erillistehtävissä. Ne olivat korkeatasoisia ja hyvin koulutettuja pataljoonia. Viipurinlahden torjuntavoitto ja korpisodan suurvoitto Ilomantsin taistelu ovat oikeastaan suurelta osin RvPr:n käsialaa, ja siellä Raappanan operaation ehkä raskain rooli lankesi JP 6:n osaksi (Kuolismaan tien katkaisu, Lutikkavaaran, Lehmivaaran ja Vellivaaran taistelut).

 

[Vonka]

Olis pitänyt olla tarkempi, ajoin takaa suomen panssari tiedustelun toimintaa noin pääpiirteittäin, kun en tiedä siitä mitään

Mietin tätä mekanisoidun taisteluosaton kannalta, hahmottelen mielessäni uutta muokattua kokoonpanoa, huomioiden muuttuneet olosuhteet ja olemassa olevan kaluston, sekä tarpeen hankkia uutta kalustoa, jos olisi reilusti rahaa käytössä.
Pitäisikö tiedustelulle hankkia muuta uutta kuin droneja, vai voiko/tarviiko osan nykyisestä (CV9030) kalustosta siirtää/muokata niille, kuinka paljon ajoneuvoja niille pitäis laskea ja minkälaisia.

Ajatuksena siirtää venäläinen kalusto omiin moottoroituihin taisteluosastoihin ja korvata ne kotimaisella ja muulla läntisellä kalustolla muissa joukoissa.

Aiot siis tehdä fiktiivisen taisteluosaston? Pääsisitkö tuosta jyvälle (julkista tietoa Doriasta):

Mekanisoidun pataljoonan panssaritiedustelujoukkue muodostuu kolmesta panssaritiedusteluryhmästä ja
yhdestä tiedusteluryhmästä. Joukkueen kalustoon kuuluu mieskohtaisen aseistuksen lisäksi kolme maastovalvontatutkaa, panssarintorjuntaohjuksia ja sinkoja. Joukkue liikkuu viidellä rynnäkköpanssarivaunulla.

Panssaritiedustelujoukkueen tehtäviin kuuluu vihollistiedustelu ja tulenkäytön valmistelu. Joukkue etenee noin 10 – 20 kilometriä etujoukon edellä ja toimii ryhmittäin kahdessa tai kolmessa suunnassa. Panssaritiedusteluryhmät tiedustelevat
hyökkäysreitit, taisteluunvetotasan, murtokohdan ja ensimmäisen tavoitteen. Tiedusteluryhmä suunnataan suoraan tavoitteen alueelle. Tiedustelujoukkueella on käytössään maastonvalvontatutkat, laseretäisyysmittarit, radiot ja suunnistuslaitteet. Näillä välineillä se kykenee tähystystiedusteluun, paikantamiseen ja tietojen välittämiseen.

 

[Jopuni]

Aiot siis tehdä fiktiivisen taisteluosaston? Pääsisitkö tuosta jyvälle (julkista tietoa Doriasta):

Mekanisoidun pataljoonan panssaritiedustelujoukkue muodostuu kolmesta panssaritiedusteluryhmästä ja
yhdestä tiedusteluryhmästä. Joukkueen kalustoon kuuluu mieskohtaisen aseistuksen lisäksi kolme maastovalvontatutkaa, panssarintorjuntaohjuksia ja sinkoja. Joukkue liikkuu viidellä rynnäkköpanssarivaunulla.

Panssaritiedustelujoukkueen tehtäviin kuuluu vihollistiedustelu ja tulenkäytön valmistelu. Joukkue etenee noin 10 – 20 kilometriä etujoukon edellä ja toimii ryhmittäin kahdessa tai kolmessa suunnassa. Panssaritiedusteluryhmät tiedustelevat
hyökkäysreitit, taisteluunvetotasan, murtokohdan ja ensimmäisen tavoitteen. Tiedusteluryhmä suunnataan suoraan tavoitteen alueelle. Tiedustelujoukkueella on käytössään maastonvalvontatutkat, laseretäisyysmittarit, radiot ja suunnistuslaitteet. Näillä välineillä se kykenee tähystystiedusteluun, paikantamiseen ja tietojen välittämiseen.

Kiitos, tuo auttoi paljon.

 

[kimmo.j]

Mannerheimille ratsuväki oli tosin juuri "eliittiä". Ja ratsuväellä oli omat jääkärinsä, nyrkkinsä.

Tietysti minun "Jääkäripataljoona 4:n" kasvattina pitäisi myöntää tämä mutta voi tätä vähän syventää. Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa, viime sodissakin.

Se meni oikeastaan niin päin, että 1. Jääkäriprikaatiin, jota Lagus komensi, liitettiin panssaripataljoona. Syntyi Osasto Lagus, josta sitten muodostettiin PsD kesällä 1942. Eli panssari siinä tuli jääkärin luo.

Ennen hyökkäystä 1941 panssarit olivat Kevyt Osasto T:n mukana ja harjoittelivat yhteistoimintaa Jääkäripataljoona 1:n kanssa. JP 1 käskettiin kuitenkin muualle, ja Björkman otti suoraan yhteyttä Mannerheimiin, jotta panssarit liitettäisiin sitten 1. Jääkäriprikaatiin.

Jääkäripataljoona 1 taisteli sittemmin yleensä osana Ratsuväkiprikaatia, kuten oli jo talvisodassa tehnyt.

Aluksi, siis PsD:n perustamisesta 1942, Ratsuväkiprikaati kuului organisatorisesti myös tähän Passaridivisioonaan aina vuoteen 1943. Äänislinnan suunnalla se tappeli kuitenkin kevyenä jalkaväkenä.

Panssarit oikeastaan veivät ratsuväeltä vanhan perinteisen "raskaan" roolin ja ratsuväki muuttui kevyen jalkaväen tapaan taistelevaksi. Jatkosodassa ratsuväki alkoi siirtyä enenevästi polkupyörille ja kuorma-autoihin. Ratsuväkiprikaatissa oli kesällä 1944 kaksi erillistä jääkäripataljoonaa (JP 1 ja ErJP 6) kahden perinteisen rykmentin lisäksi, mutta ajoittain nämä jääkäripataljoonat olivat Päämajan reservinä tai sen määräämissä erillistehtävissä. Ne olivat korkeatasoisia ja hyvin koulutettuja pataljoonia. Viipurinlahden torjuntavoitto ja korpisodan suurvoitto Ilomantsin taistelu ovat oikeastaan suurelta osin RvPr:n käsialaa, ja siellä Raappanan operaation ehkä raskain rooli lankesi JP 6:n osaksi (Kuolismaan tien katkaisu, Lutikkavaaran, Lehmivaaran ja Vellivaaran taistelut).

Olet oikekassa, Marskille ratsuväki saattoi olla se eliitti, mutta ehkä näin oli vain hänelle.
Olet myös oikeassa siinä kuka liittyi kehenkin.

 

[Mikfin70]

Aiot siis tehdä fiktiivisen taisteluosaston? Pääsisitkö tuosta jyvälle (julkista tietoa Doriasta):

Mekanisoidun pataljoonan panssaritiedustelujoukkue muodostuu kolmesta panssaritiedusteluryhmästä ja
yhdestä tiedusteluryhmästä. Joukkueen kalustoon kuuluu mieskohtaisen aseistuksen lisäksi kolme maastovalvontatutkaa, panssarintorjuntaohjuksia ja sinkoja. Joukkue liikkuu viidellä rynnäkköpanssarivaunulla.

Panssaritiedustelujoukkueen tehtäviin kuuluu vihollistiedustelu ja tulenkäytön valmistelu. Joukkue etenee noin 10 – 20 kilometriä etujoukon edellä ja toimii ryhmittäin kahdessa tai kolmessa suunnassa. Panssaritiedusteluryhmät tiedustelevat
hyökkäysreitit, taisteluunvetotasan, murtokohdan ja ensimmäisen tavoitteen. Tiedusteluryhmä suunnataan suoraan tavoitteen alueelle. Tiedustelujoukkueella on käytössään maastonvalvontatutkat, laseretäisyysmittarit, radiot ja suunnistuslaitteet. Näillä välineillä se kykenee tähystystiedusteluun, paikantamiseen ja tietojen välittämiseen.

Taitaa puuttua 6 moottoripyörää..jolla liikkuu tuo tiedusteluryhmä ja ne liikkuu näiden PsTiedR edellä.

 

[Erkki]

Marskille ratsuväki saattoi olla se eliitti, mutta ehkä näin oli vain hänelle.

Vielä jatkosodan aikana ratsuväen eliittiasemasta oli sen verran jäljellä, että se sai valikoida parempaa miehistöainesta. Ratsuväkikoulutuksesta karsiutui osa pois, ja heidät lähetettiin jalkaväen koulutuskeskuksiin.

 

[Jopuni]

Aiot siis tehdä fiktiivisen taisteluosaston?

Lähinnä muokkaan nykyistä mekanisoidun taisteluosaton kokoonpanoa kahdeksi erilaiseksi kokoonpanoksi, yhteensä 6 tst-osastoa (2+4) uudella/päivitetyllä länsi- ja kotimaisella kalustolla varustettuna.

Näiden lisäksi olisi 4 kpl vanhoista venäläisestä kalustosta muodostettua Moottoroitua tst osastoa, (odottamassa korvauta uudemmalla kalustolla)

 

[Mikfin70]

Lähinnä muokkaan nykyistä mekanisoidun taisteluosaton kokoonpanoa kahdeksi erilaiseksi kokoonpanoksi, yhteensä 6 tst-osastoa (2+4) uudella/päivitetyllä länsi- ja kotimaisella kalustolla varustettuna.

Näiden lisäksi olisi 4 kpl vanhoista venäläisestä kalustosta muodostettua Moottoroitua tst osastoa, (odottamassa korvauta uudemmalla kalustolla)

Eiköhän nuo nykyiset kokoonpanot ole perusteellisen kehittämisen tulosta, missä on muun muassa käyty erilaisilla kokoonpanoilla taktisia sotapelejä sekä luokassa että maastossa. Ainakin muistan itse olleeni mukana sellaisessa MPKK:llä.

 

[Vonka]

Vielä jatkosodan aikana ratsuväen eliittiasemasta oli sen verran jäljellä, että se sai valikoida parempaa miehistöainesta. Ratsuväkikoulutuksesta karsiutui osa pois, ja heidät lähetettiin jalkaväen koulutuskeskuksiin.

Samoilla linjoilla. Vielä 1942 varusmies koulutettiin hevosen selkään Rakuunanmäellä, mutta sotaan hän lähti polkupyörällä tai kuorma-auton lavalla. Eikä hevosen kanssa jokainen äkkinäinen mitenkään pärjää.

Syy, miksi RvPr löi hyökkääjän Ilomantsissa 1944 ei tietenkään ole yksin Raappanan neroudessa tai ratsumiesten sankarhengessä, vaan suomenhevosessa. Siellä korvessa huolto oli sen varassa eikä suomaastossa autoilla mitään tehnyt. Kaikki kulki hevosvedolla: muona, ammukset, haavoittuneet.

JP 1 oli ainoa, joka oli siirtynyt kokonaan autoihin. Kun tulivat taistelualueelle, huoltopäällikkö tarjosi veljespataljoonansa kollegalle kuusi amerikkalaista kuorma-autoa yhdestä suomenhevosesta. Ei tullut kauppoja.

Suomenhevonen itse oli sitä ehdotonta eliittiä.

 

[Vonka]

Palataan topiikkiin luonnollisen sidoksen kautta. Ratsuväki katosi oltuaan satoja ja satoja vuosia keskeinen maataistelukentän kuningas. Panssariaselajimme kantaa baretissaan kyrassieerikypärää! Olette varmasti sen huomanneet ja miettineet juuri tätä juurta.

Panssaria ollaan aika ajoin hautaamassa. Ensin sen piti kadota tst-hekon vuoksi, mutta sitten huomattiin, että Bagdad vallattiin käytännössä panssariarmeijalla. Nyt taas esitetään, että drooni tekee aselajin tarpeettomaksi. Samaan aikaan Ukrainassa, jossa droonit ovat tehneet vallankumouksen, Leopardit osoittivat Kurskin suunnalla, ettei se nyt ollut ihan niinkään.

 

[Jopuni]

Eiköhän nuo nykyiset kokoonpanot ole perusteellisen kehittämisen tulosta, missä on muun muassa käyty erilaisilla kokoonpanoilla taktisia sotapelejä sekä luokassa että maastossa. Ainakin muistan itse olleeni mukana sellaisessa MPKK:llä.

En oo paljoa muuttamassa, vähän vaihtamassa/lisäämässä/uudistamassa kalustoa vastaamaan nykypäivän tarvetta.

Tähän mennessä oon ajatellut, drone jutut ja ilmatorjunta vielä työn alla.

Esim. Korvaamassa ryssän kaluston länsimaalaisella ja CV9030 kaluston päivitys tiedustelu ja tulejohto käyttöön.
Leo 2a6 sijoitetaan 4 taisteluosastoon ( 1 vahvennettu komppania osastossa a' 20 vaunua, toinen panssarivaunukomppania korvattu Famous " Sälli" vaunuilla, panssarijääkärikomppaniaksi)
Leo 2a4 :lle tehty kevyt päivitettys ja muodostettu 6 erillistä komppaniaa a' 10 vaunua (mallia Israel). Ylimääräisistä tehty pioneerivaunuja ja varaosia.
Tykistönä K9 12 kpl/osasto
Panssarijääkärikomppanit suurinpiirtein samanlaisina, kalusto vain uusiutuu.

Hankintalistalla tällä hetkellä (rahasta ei puutetta):
Jääkäreille uudet esim. CV9035 Mk III C vaunut (tarve ~330*+ ) kun 6 taisteluosastoa, (~50 vaunua osastoa kohti)
90* uutta MBT vaunua esim. Leo 2a7 (kun 2 "panssari" taisteluosastoa, vahvennetut panssarivaunukomppaniat 2kpl/osasto )
Famous vaunuja ~600* (~100/osasto), määrä kaikenlaisiin tarpeisiin.
Famous NEMO vaunuja 40-60* kpl ( riippuu onko 6 vai 9 komppaniassa)

* vähän ylimääräistä reserviin

 

[Mikfin70]

En oo paljoa muuttamassa, vähän vaihtamassa/lisäämässä/uudistamassa kalustoa vastaamaan nykypäivän tarvetta.

Tähän mennessä oon ajatellut, drone jutut ja ilmatorjunta vielä työn alla.

Esim. Korvaamassa ryssän kaluston länsimaalaisella ja CV9030 kaluston päivitys tiedustelu ja tulejohto käyttöön.
Leo 2a6 sijoitetaan 4 taisteluosastoon ( 1 vahvennettu komppania osastossa a' 20 vaunua, toinen panssarivaunukomppania korvattu Famous " Sälli" vaunuilla, panssarijääkärikomppaniaksi)
Leo 2a4 :lle tehty kevyt päivitettys ja muodostettu 6 erillistä komppaniaa a' 10 vaunua (mallia Israel). Ylimääräisistä tehty pioneerivaunuja ja varaosia.
Tykistönä K9 12 kpl/osasto
Panssarijääkärikomppanit suurinpiirtein samanlaisina, kalusto vain uusiutuu.

Hankintalistalla tällä hetkellä (rahasta ei puutetta):
Jääkäreille uudet esim. CV9035 Mk III C vaunut (tarve ~330*+ ) kun 6 taisteluosastoa, (~50 vaunua osastoa kohti)
90* uutta MBT vaunua esim. Leo 2a7 (kun 2 "panssari" taisteluosastoa, vahvennetut panssarivaunukomppaniat 2kpl/osasto )
Famous vaunuja ~600* (~100/osasto), määrä kaikenlaisiin tarpeisiin.
Famous NEMO vaunuja 40-60* kpl ( riippuu onko 6 vai 9 komppaniassa)

* vähän ylimääräistä reserviin

Mekanisoidussa taisteluiosastossa on kaksi PsvK:a, koska niillä pitää olla kohtaamiskyky mikä mm. KarPr puuttuu juurikin tuon yhden PsvK takia. Mekanisoitutaisteluosasto hyökkää Pr:n vahvennuksena kärjessä, lyö vihollisen kärjen ja mahdollistaa vahvennettavan prikaatin vastahyökkäyksen syvyyteen. Taistelu osaston komentajalla pitää olla orgaaninen kyky siirtää kovaa kärkeä taisteluun, silloin kun hän havaitsee sen tarpeelliseksi tai tarvittaessa siirtää PsjK eteen tai koukkaamaan tilanteen mukaan.

 

[Vonka]

J. Ylöstalon tutkielma (löytyy avoimista lähteistä):

Mekanisoidun prikaatin tärkeimmät
taistelevat osat ovat neljä mekanisoitua pataljoonaa ja yksi panssarivaunupataljoona.

Mekanisoitu pataljoona on tehty itsenäiseen toimintaan kykeneväksi taktiseksi yhtymäksi.
Tärkeimpien iskevien osien lisäksi siihen voi kuulua tiedustelupataljoona, tykistörykmentti,
ilmatorjuntapatteristo, pioneerikomppania, viestipataljoona ja huoltopataljoona. Prikaati
hyökkää koossa tai se voi muodostaa mekanisoiduista pataljoonista taisteluosastoja, jolloin niille voidaan käskeä itsenäisiä tehtäviä.

Mekanisoidun pataljoonan vahvuus on 658 henkilöä ja se koostuu komentojoukkueesta,
panssaritiedustelujoukkueesta, kolmesta mekanisoidusta komppaniasta, kranaatinheitinpatterista, ilmatorjuntapatterista, panssarintorjuntajoukkueesta ja huoltojoukkueesta. Pataljoonan johtamisesta vastaa esikunta, joka jakautuu pataljoonan johto- ja esikuntaosaan.

Mekanisoidun pataljoonan suora-ammuntatulivoima koostuu 75 rynnäkköpanssarivaunun, 18
kranaattikonekiväärin ja mieskohtaisen aseistuksen tulivoimasta. Epäsuorasta tulesta vastaa kuusi 120mm:n kranaatinheitintä ja kolme kevyttä kranaatinheitintä. Panssarintorjuntakyky
muodostuu 45 panssarintorjuntaohjuksesta ja 82 singosta. Ilmatorjunnasta vastaa neljä
ilmatorjuntapanssarivaunua ja yhdeksän ilmatorjuntaohjusta.

Suora-ammuntatulivoima on huomattava pelkästään rynnäkköpanssarivaunujen aseistusta tarkasteltaessa. Rynnäkköpanssarivaunujen aseistukseen kuuluu yleensä 25-30mm:n konetykki 500-900 kpl:n ammustäytöllä ja 7,62 mm:n konekivääri 4000-6000 kpl:n ammustäytöllä. Lisäominaisuuksina useissa rynnäkköpanssarivaunuissa on kyky ampua
esimerkiksi panssarintorjuntaohjuksia. Rynnäkköpanssarivaunut kykenevät kuljettamaan oman miehistönsä lisäksi noin seitsemän taistelijaa, joka on mekanisoitu jalkaväkiryhmä.Toinen huomattava suora-ammuntaelementti on mekanisoitujen komppanioiden kranaattikonekiväärijoukkueet.
Mekanisoidun pataljoonan orgaaninen epäsuoran tulen yksikkö on kranaatinheitinpatteri.
Kranaatinheitinpatterin kalusto muodostuu kuudesta tela- tai pyöräajoneuvoalustaisesta
kranaatinheittimestä ja kolmesta kevyestä kranaatinheittimestä. Organisaatioon kuuluu myös yksitoista maastokuorma-autoa, jotka toimivat pääasiassa ammusajoneuvoina. Lähipuolustusta varten krh-patterissa on miehistön henkilökohtaisen aseistuksen lisäksi myös sinkoja. Kevyiden kranaatinheittimien kantama on noin neljä kilometriä ja raskaiden kranaatinheittimien kantama seitsemästä kahteentoista kilometriin. Raskaiden kranaatinheitin-
ajoneuvojen ajoneuvokohtainen ammustäyttö vaihtelee noin kolmestakymmenestä
kappaleesta yli kuuteenkymmeneen.

Joissain tapauksissa raskaatkin heittimet voivat olla vedettäviä. Mekanisoidun pataljoonan epäsuora tuli ei kuitenkaan ole täysin oman kranaatinheitinpatterin varassa, vaan mekanisoidun prikaatin tykistörykmentin patteristot tukevat myös sen taistelua tai sen osia voidaan alistaa mekanisoidulle pataljoonalle.
Tykistörykmentin kalustolla pystytään tukemaan mekanisoidun pataljoonan taistelua maksimissaan 20-40 km:n etäisyydeltä. Pitkästä kantamastaan huolimatta tykistö ja heittimistö pyritään ryhmittämään mahdollisimman etupainotteisesti. Pataljoonan heitinpatteri
ja sille mahdollisesti alistettu tykistö pyritään ryhmittämään 1-2 kilometrin päähän
vastustajasta. Prikaatin tykistöryhmä ryhmitetään 2-4 kilometrin päähän vastustajasta sellaiseen paikkaan, josta se pystyy tukemaan useampaa kuin yhtä pataljoonaa.

Tiedusteluosista olikin jo yllä.

Mekanisoidut komppaniat ovat mekanisoidun pataljoonan pääasiallinen taisteluvoima. Mekanisoituun komppaniaan kuuluu komentoryhmä, kolme mekanisoitua joukkuetta ja kranaattikonekiväärijoukkue. Komppanian suora-ammuntatulivoima on erittäin voimakas neljäntoista rynnäkköpanssarivaunun ja kuuden kranaattikonekiväärin ansiosta. Jokaisen
komppanian kalustoon kuuluu lisäksi maastonvalvontatutka. Mekanisoidussa joukkueessa on kolme rynnäkköpanssarivaunua. Jalan mekanisoidusta joukkueesta kykenee hyökkäämään yhdeksäntoista miestä. Joukkueen hyökätessä jalan, rynnäkköpanssarivaunuihin jäävät
vaununjohtajat, ajajat sekä ampujat, ja niiden toimintaa johtaa joukkueen varajohtaja.
Kranaattikonekiväärijoukkueesta jalan hyökkää yhdeksäntoista miestä. Komentoryhmässä on lisäksi kolmihenkinen tarkka-ampujapartio. Näin laskettuna komppanian 130 henkilön kokonaisvahvuudesta kykenee jalan taistelemaan noin kahdeksankymmentä henkilöä. Tarkkuuskivääri löytyy tarkka-ampujapartion lisäksi myös jokaisen mekanisoidun joukkueen yhdestä ryhmästä. Henkilökohtaisena aseistuksena taistelijoilla on rynnäkkökivääri ja vaunumiehistöillä pistooli. Jokaisessa mekanisoidussa joukkueessa on yhdeksän konekivääriä,
joista kuusi on jalan hyökkäävällä joukolla ja loput kolme ajoneuvoasenteisia.

 

[Mikfin70]

J. Ylöstalon tutkielma (löytyy avoimista lähteistä):

Mekanisoidun prikaatin tärkeimmät
taistelevat osat ovat neljä mekanisoitua pataljoonaa ja yksi panssarivaunupataljoona.

Mekanisoitu pataljoona on tehty itsenäiseen toimintaan kykeneväksi taktiseksi yhtymäksi.
Tärkeimpien iskevien osien lisäksi siihen voi kuulua tiedustelupataljoona, tykistörykmentti,
ilmatorjuntapatteristo, pioneerikomppania, viestipataljoona ja huoltopataljoona. Prikaati
hyökkää koossa tai se voi muodostaa mekanisoiduista pataljoonista taisteluosastoja, jolloin niille voidaan käskeä itsenäisiä tehtäviä.

Mekanisoidun pataljoonan vahvuus on 658 henkilöä ja se koostuu komentojoukkueesta,
panssaritiedustelujoukkueesta, kolmesta mekanisoidusta komppaniasta, kranaatinheitinpatterista, ilmatorjuntapatterista, panssarintorjuntajoukkueesta ja huoltojoukkueesta. Pataljoonan johtamisesta vastaa esikunta, joka jakautuu pataljoonan johto- ja esikuntaosaan.

Mekanisoidun pataljoonan suora-ammuntatulivoima koostuu 75 rynnäkköpanssarivaunun, 18
kranaattikonekiväärin ja mieskohtaisen aseistuksen tulivoimasta. Epäsuorasta tulesta vastaa kuusi 120mm:n kranaatinheitintä ja kolme kevyttä kranaatinheitintä. Panssarintorjuntakyky
muodostuu 45 panssarintorjuntaohjuksesta ja 82 singosta. Ilmatorjunnasta vastaa neljä
ilmatorjuntapanssarivaunua ja yhdeksän ilmatorjuntaohjusta.

Suora-ammuntatulivoima on huomattava pelkästään rynnäkköpanssarivaunujen aseistusta tarkasteltaessa. Rynnäkköpanssarivaunujen aseistukseen kuuluu yleensä 25-30mm:n konetykki 500-900 kpl:n ammustäytöllä ja 7,62 mm:n konekivääri 4000-6000 kpl:n ammustäytöllä. Lisäominaisuuksina useissa rynnäkköpanssarivaunuissa on kyky ampua
esimerkiksi panssarintorjuntaohjuksia. Rynnäkköpanssarivaunut kykenevät kuljettamaan oman miehistönsä lisäksi noin seitsemän taistelijaa, joka on mekanisoitu jalkaväkiryhmä.Toinen huomattava suora-ammuntaelementti on mekanisoitujen komppanioiden kranaattikonekiväärijoukkueet.
Mekanisoidun pataljoonan orgaaninen epäsuoran tulen yksikkö on kranaatinheitinpatteri.
Kranaatinheitinpatterin kalusto muodostuu kuudesta tela- tai pyöräajoneuvoalustaisesta
kranaatinheittimestä ja kolmesta kevyestä kranaatinheittimestä. Organisaatioon kuuluu myös yksitoista maastokuorma-autoa, jotka toimivat pääasiassa ammusajoneuvoina. Lähipuolustusta varten krh-patterissa on miehistön henkilökohtaisen aseistuksen lisäksi myös sinkoja. Kevyiden kranaatinheittimien kantama on noin neljä kilometriä ja raskaiden kranaatinheittimien kantama seitsemästä kahteentoista kilometriin. Raskaiden kranaatinheitin-
ajoneuvojen ajoneuvokohtainen ammustäyttö vaihtelee noin kolmestakymmenestä
kappaleesta yli kuuteenkymmeneen.

Joissain tapauksissa raskaatkin heittimet voivat olla vedettäviä. Mekanisoidun pataljoonan epäsuora tuli ei kuitenkaan ole täysin oman kranaatinheitinpatterin varassa, vaan mekanisoidun prikaatin tykistörykmentin patteristot tukevat myös sen taistelua tai sen osia voidaan alistaa mekanisoidulle pataljoonalle.
Tykistörykmentin kalustolla pystytään tukemaan mekanisoidun pataljoonan taistelua maksimissaan 20-40 km:n etäisyydeltä. Pitkästä kantamastaan huolimatta tykistö ja heittimistö pyritään ryhmittämään mahdollisimman etupainotteisesti. Pataljoonan heitinpatteri
ja sille mahdollisesti alistettu tykistö pyritään ryhmittämään 1-2 kilometrin päähän
vastustajasta. Prikaatin tykistöryhmä ryhmitetään 2-4 kilometrin päähän vastustajasta sellaiseen paikkaan, josta se pystyy tukemaan useampaa kuin yhtä pataljoonaa.

Tiedusteluosista olikin jo yllä.

Mekanisoidut komppaniat ovat mekanisoidun pataljoonan pääasiallinen taisteluvoima. Mekanisoituun komppaniaan kuuluu komentoryhmä, kolme mekanisoitua joukkuetta ja kranaattikonekiväärijoukkue. Komppanian suora-ammuntatulivoima on erittäin voimakas neljäntoista rynnäkköpanssarivaunun ja kuuden kranaattikonekiväärin ansiosta. Jokaisen
komppanian kalustoon kuuluu lisäksi maastonvalvontatutka. Mekanisoidussa joukkueessa on kolme rynnäkköpanssarivaunua. Jalan mekanisoidusta joukkueesta kykenee hyökkäämään yhdeksäntoista miestä. Joukkueen hyökätessä jalan, rynnäkköpanssarivaunuihin jäävät
vaununjohtajat, ajajat sekä ampujat, ja niiden toimintaa johtaa joukkueen varajohtaja.
Kranaattikonekiväärijoukkueesta jalan hyökkää yhdeksäntoista miestä. Komentoryhmässä on lisäksi kolmihenkinen tarkka-ampujapartio. Näin laskettuna komppanian 130 henkilön kokonaisvahvuudesta kykenee jalan taistelemaan noin kahdeksankymmentä henkilöä. Tarkkuuskivääri löytyy tarkka-ampujapartion lisäksi myös jokaisen mekanisoidun joukkueen yhdestä ryhmästä. Henkilökohtaisena aseistuksena taistelijoilla on rynnäkkökivääri ja vaunumiehistöillä pistooli. Jokaisessa mekanisoidussa joukkueessa on yhdeksän konekivääriä,
joista kuusi on jalan hyökkäävällä joukolla ja loput kolme ajoneuvoasenteisia.

Tuo on siis itäisen naapurin kokoonpano

 

[Jopuni]

Mekanisoidussa taisteluiosastossa on kaksi PsvK:a, koska niillä pitää olla kohtaamiskyky mikä mm

Siksipä minulla on kaksi "panssari" tst-osastoa (uudet esim. Leo 2a7 vaunut) joissa on kaksi vahvennettua PsvK:ta yhteensä 38 vaunua (+9 nykyiseen) toimimaan kärki joukkona.

Sitten 4 mekanisoitua (20 taisteluvaunua, Leo 2a6) tst-osastoa tukemaan edellisiä, joista yhdessä voi muodostaa 2 kpl 3:n taisteluosaston yhtymää.

Lisäksi 6 erillistä PsvK (Leo 2a4) joita voi liittää tukemaan, sekä 4 moottoroitua tst-osastoa (koottu yhteen venäläiset MT-LB ja BMP-2 vaunut sekä 122mm panssarihaupitsit) vähän uutta kalustoa lisäksi.

Tää näin aluksi, ajatusta kehitellään viellä keskustelun pohjalta

 

[Vonka]

Tuo on siis itäisen naapurin kokoonpano

Jep. Mukava asioida ammattimiehen kanssa, kuten mekaanikko Mehtonen sanoi Raidille. Tutkimus taisi olla, mitä vastatoimia jv-prikaatin komppania voi aktiivisin toimin tehdä omalla vastuualueellaan.

Ajattelin, kun tuo Jopuni suunnittelee sekalaisia, niin laitan tuonkin. Enhän minä nyt hämää koskaan, ainakaan tarkoituksella

 

[Jopuni]

Aiot siis tehdä fiktiivisen taisteluosaston? Pääsisitkö tuosta jyvälle (julkista tietoa Doriasta):

Mekanisoidun pataljoonan panssaritiedustelujoukkue muodostuu kolmesta panssaritiedusteluryhmästä ja
yhdestä tiedusteluryhmästä. Joukkueen kalustoon kuuluu mieskohtaisen aseistuksen lisäksi kolme maastovalvontatutkaa, panssarintorjuntaohjuksia ja sinkoja. Joukkue liikkuu viidellä rynnäkköpanssarivaunulla.

Panssaritiedustelujoukkueen tehtäviin kuuluu vihollistiedustelu ja tulenkäytön valmistelu. Joukkue etenee noin 10 – 20 kilometriä etujoukon edellä ja toimii ryhmittäin kahdessa tai kolmessa suunnassa. Panssaritiedusteluryhmät tiedustelevat
hyökkäysreitit, taisteluunvetotasan, murtokohdan ja ensimmäisen tavoitteen. Tiedusteluryhmä suunnataan suoraan tavoitteen alueelle. Tiedustelujoukkueella on käytössään maastonvalvontatutkat, laseretäisyysmittarit, radiot ja suunnistuslaitteet. Näillä välineillä se kykenee tähystystiedusteluun, paikantamiseen ja tietojen välittämiseen.

Eipä tuossa oo paljoa muutettavaa.
Mie ajattelin, että kalustona olis, 6 kpl CV9030 päivitettyä ( erityisesti huomioitu tiedustelu tehtävä) vaunua joissa olisi 4 lämpökameralla ja laseretäisyys mittarilla varustettua dronea muun kaman lisäksi.
Toimisivat kolmena kahden vaunun ryhmänä. Moottoripyörät kai riittää tuohon.
Dronet tuovat kyllä suuren lisän tiedustelu kykyyn.

 

[Jopuni]

Tulenjohtovaunuja olisi 10 kpl tst-osastossa, (CV9030, päivityksessä huomioitiin tulenjohto) mukana 4/vaunu Dronea lämpökameroilla, laseretäisyysmittareilla ja maalin laser valaisukyvyllä, muuten samanlainen kuin nyt.

Noilla määrillä vanhat CV9030 olisi käytetty noihin 6:den taisteluosaston tiedustelu ja tulen johto tehtäviin, muutama jäisi reserviin.