Tuon ylläolevan mukaan kävisi täydellisesti järkeen miksi esimerkiksi T62MV/T72B/T80/90 tornien kyljissa oleva ERA-palikat on asennettu V-muotoon, hyvinkin yli 45-asteen kulmiin. Kulma on itse asiassa varmaan lähempänä tuota 68-astetta juurikin. Keulaan asennetut erat ovat luonnostaan vinossa keulapanssarin mukaisesti jossain määrin tehostaen niiden toimintaa onteloa vastaan. Taas kylkiin, usein vaunujen takapuoliskolle asennetut erat taas edustavat ehkä enemmän toivotaan-toivotaan- osaston suojaa, joka mahdollisesti torjuu korkeintaan suhteellisen viistossa tulevan osuman, joka ilman eraa kuitenkin läpäisisi.
Noiden paranneltujen T-62 -versioiden suoja-arvot tornille ja glacikselle ovat kyllä HEATia vastaan aika raakat joskin voivat olla esim. maksimi-arvoja. Pääasiassa era-järjestelyllä on saatu suoja-arvo, joka on käytännössä kolminkertainen alkuperäiseen verrattuna. Tuntuu aika "ilmaiselta" suojalta, tosin nuo käyrät niitä kyllä tukevat. Osumakulma 3D -maailmassa voi olla viisto kahdella akselilla, joten joku kerrannaisvaikutus siitäkin voi tulla, nuo käyräthän osoittavat poikkeamaa ainoastaa yhdellä akselilla.
Onko nuo era-käyrät graafeissa länsimaisen testauksen tulosta vai neuvotoliiton itsensä ilmoittamat? Eli kuinka monta hyppysellistä suolaa näihin pitää laittaa?
Summa summarum. JOS tilanne eskaloituisi kuumaksi täällä, niin kyllä se era-palikoidun vaunun keulan ja tornin joku hurjapää tulee kessilläkin koeponnistamaan. Ennen sitä en kyllä pistäisi hirveästi rahojani liikoon läpäisyn puolesta.
Tässä on kuva tuolta Tankogradin sivulta Kontakt-1 asennuksesta rungon etuosaan "yläpeltiin":
T-64, T-72, T-80 ja T-90 vaunuissa tämä "yläpelti" on jo valmiiksi 68 asteen kulmassa joten samaan suuntaan tuleva Kontakt-1 ERA "alempi elementti" on "erinomaisessa kulmassa" kuin sattumalta, jos siis läpäisijä tulee vaakatasossa. Toinen elementti on pienessä kulmassa tähän verrattuna, mitähän tuo on, selvästi alle 45 astetta, ehkä jotain 20-25 astetta kun arvioi kuvasta karkeasti silmämääräisesti?
Tämä on tietysti helppoa kun asennetaan runkoon, joka on tasaisia pintoja mutta pyöreäpintainen valuterästorni on vaikeampi. Jos katsoo kuvia T-72B, T-64BV, T-80BV tai T-72S vaunuista niin näkee että peiton osalta on yritetty tehdä parhaansa mutta selvästi jää rakoja elementtien väliin. Pyöreää pintaa ei vain ole mahdollista peittää täydellisesti laatikkomaisilla elementeillä.
Muutenkin Kontakt-1 syntyi hätäisenä reaktiona vuoden 1982 sodan myötä, kun saivat saaliiksi yhden israelilaisen vaunun johon oli asennettu heidän kehittämä Blazer-ERA. Kontakt-1 on väitetysti osaksi sen kopio, mutta hieman paranneltuna. En muista Blazerin yksityiskohtia tähän hätään, mutta olikohan siinä vain yksi levy per elementti vs. Kontakt-1 kaksi levyä per elementti?
-
Nuo ERA-elementtien läpäisyn esittävät kuvaajat ovat itseasiassa kiinalaisesta tutkimuksesta, lainaan alle tuolta sivulta tekstin ennen näitä kuvia (alleviivaus minun, siitä näkee mitä vastaan testit on tehty):
The V-shaped arrangement of the 4S20 elements inside the Kontakt-1 block was a unique Soviet development and was substantially more advanced than any other reactive armour configuration available anywhere else in the world at the time. The paper "
A numerical study on the disturbance of explosive reactive armors to jet penetration" penned by a team of Chinese researchers gives us a detailed look into how Kontakt-1 works. The research, which was funded by the Chinese Ordnance Society, involved testing reactive armour on armour plate inclined at an obliquity of 68 degrees
using a 54mm shaped charge warhead with a copper liner. This oddly specific angle hints that this research was perhaps part of a Chinese evaluation of the performance of Soviet reactive armour on tanks like the T-72, which had an upper glacis plate sloped at 68 degrees. We can learn much from it as well. The paper describes the effects of a single layer of ERA placed at oblique angles of 45 degrees to 68 degrees under subheading 4.2. Here are the relevant paragraphs, given verbatim:
Sanoisin että testit on tehty pienehköllä HEAT-läpäisijällä, jokainen voi pohtia olisiko vaikutus yhtä hyvä jos testattaisiin suurempaa (esim. halkaisija 90mm, 100mm, 140mm tai jopa enemmän).
Muistan kuitenkin nähneeni puolalaisten testiraportteja 90-luvulta, joissa on tutkittu kevyiden reaktiivipanssarien toimintaa osana ERAWA-elementtien kehitystyötä ja tulokset olivat muistaakseni saman suuntaiset.
Kontakt-5 ja Relikt ovat ns. raskas ERA ja niissä ei ole useampaa elementtiä, joten ne voi helpommin mieltää tuollaiseksi ns. flat ERA -paneeliksi. Kuten kirjoitat, täten niiden asennuksesta näkee heti että elementit on kallistettu suunnilleen tuohon 68 asteen kulmaan (tai hyvin lähelle sitä, silmämääräisesti arvioituna) ja on oletettu että osuma tulisi käytännössä maanpinnan tasossa (kuten on varmasti sopiva olettaa, jos on pääasiassa tarkoitus torjua / heikentää läpäisyltään panssarivaunun nopeita nuoliammuksia). Tätä kuvastamaan kuva T-72B3 vaunusta (katso erityisesti tornin Kontakt-5 ERA-elementtien asennuskulmaa), mutta voisi yhtä hyvin olla T-72B obr 1989, T-80U, T-90 obr 1992, T-72BA (tosin osa näistä varustettiin Kontakt-1 ERA-elementeillä), T-90A, T-72B3 obr 2016, T-80UE-1, T-80BVM tai T-90M - eli kaikki ne modernisoinnit joissa on käytetty joko Kontakt-5 tai Relikt-reaktiivipanssareita:
LÄHDE
Vaunujen rungon kylkiin nämä raskaat elementit on asennettu 90 asteen kulmaan eli vaunun kylkipanssarin kanssa samaan linjaan. Tämä on varmasti käytännön sanelemaa: ei ole haluttu kasvattaa vaunun leveyttä asentamalla nämä suurempaan kulmaan ja toisaalta elementit ovat kohtuu painavia, joten luja kiinnitys runkoon vaatii asennuksen lähelle runkoa sekä tukevat kannattimet. Näiden elementtien osalta, samoin kuin tornin muotoilu on tehty se oletus että valtaosa osumista tulee etusektoriin 30 astetta vaunun tykkilinjan / rungon pituusakselin molemmin puolin. Jotkut maat arvioivat suojauksen tarpeeksi 35 astetta ja joskus näkee aavistuksen tätäkin suurempia kulmia. Tuosta näkee silti heti, että mikäli näin todella tapahtuisi, osumakulma näihin kylkiin asennettuihin ERA-elementteihin olisi siis 65-70 astetta tai suurempi. HUOM: on myös eroja sen suhteen, miten tämä "etusektori" määritellään eli missä nämä viivat kohtaavat: tornin keskellä, tornin takana, rungon takaseinän kohdalla vai muualla. Tästä tietysti seuraa se, kuinka pitkältä matkalta kyljen suojaus tulee vahvistaa. Yleensä minimi on ollut suojata siten että miehistöosa eli torni olisi suojattu mutta joskus suojaus jatkuu kauemmas. Moottorin kohdalle on usein laitettu ns. ritilä joka suojaa ainakin vanhemmilta RPG-7 raketeilta (tosin ei välttämättä, tämä suojaus toimii jos osuu ritilän rainojen väliin mutta ei jos osuu rainaan).
Jokainen toki ymmärtää että joskus osumat tulevat enemmän sivusta, joskus jopa takaa, joten tällainen 60-70 astetta etusektorista suojaus ei auta silloin. JOS miehistö on koulutettu hyvin ja JOS panssarijoukkoja käytetään hyvin muiden aselajien tukemana, vaunujen tulisi olla aina suunnattuna keula uhkaan päin, jolloin paras suojaus on myös vaaraa kohti. Maantiede ja muut tekijät huolehtivat siitä että on paljon tilanteita jolloin näin ei ole mahdollista toimia. Silloinkin pitäisi torni olla käännettynä vaaraa kohti, jotta ainakin sen osalta vahvin suojaus on oikeaan suuntaan.
MUOKKAUS: tässä selventävä kuva, jos minun sanallinen selitys oli hieman ontuva:
kuvan lähde , kannattaa myös vilkaista hänen sivun muu tarjonta (erityisesti Ruotsin panssarivaunuista ja panssarijoukkoihin liittyviä artikkeleita:
linkki )
Käännös: splitter och tungmetallkulor = shrapnel and heavy metal balls
Panssarivaunut on suunniteltu siten että 60-70 asteen etusektori (runko ja torni) on maksimaalisesti suojattu muita vaunuja sekä vakavimpia uhkia kuten parhaan läpäisyn omaavat pst-ohjukset vastaan ja tämän sektorin ulkopuolella sitten on ne "kevyemmät uhat". Kuvasta näkee hyvin että erilaisia ohjusaseita / raketteja / sinkoja tulisi kestää 180 astetta etusektorista (minun arvaus: "jalkaväen kantamat kevyet pst-aseet"), mutta 180 takasektorin osalta suojausvaatimus on "vain" sirpaleet sekä AP-luodit 15 mm asti (eli Neuvostoliiton raskas pst-kivääri / konekivääri). Tämä ei näy kuvassa, mutta miinasuojaukselle ja katon osalta erilaisten tytärammusten yms. läpäisijöiden osalta on tietysti omat suojausvaatimuksensa.
Tuo yllä oleva havainnollistava kuva on Ruotsista noin vuoden 1990 tienoilta, kun pohtivat Strv 103C seuraajaa (ennen kuin ostivat Leopard 2 vaunuja 90-luvulla) ja harkinnassa oli ulkomailta hankitun lisäksi kotimainen tuote, STRV 2000 joka suomentuu käytännössä "Panssarivaunu 2000".
Tämä oli siis heidän näkemys siitä, millainen suojaus vaadittaisiin noin vuoden 2000 tienoilla mikäli kylmä sota ja samalla panssariaseen kehitys jatkuu.
Sen sijaan kylmä sota loppui ja ruotsalaiset ostivat Leopard 2 vaunuja (tosin tietyin muutoksin). Sanoisin että kylmän sodan päättymisen myötä uusien panssarivaunujen kehitys käytännössä loppui ja sen sijaan kaikki isommat toimijat suunnittelivat erilaisia varustepaketteja, millä vanhoja päivitetään / modernisoidaan. Yleensä lisää panssarilevyä kylkeen, tai ERAa tai NERA-paketteja (näitä paketteja on tarjolla käytännössä jokaiseen käytössä olevaan vaunutyyppiin). Toki päivitykset koskevat muitakin piirteitä, mutta kirjoitan tässä tarkoituksella pelkästään panssaroinnista.
Tuossa kuvassa näkyvä suunnittelufilosofia on pysynyt tuollaisena iät ja ajat, joten vaunuja pitäisi käyttää tuolla tavalla: etusektori aina uhan suuntaan, jos ei ole niin vaunun nuoliammus tai HEAT-ammus tulee kyljestä läpi. Samalla tietysti jalkaväen ja IFV-vaunujen pitäisi konetykeillä pitää ne ohjukset, sinkopartiot yms. niin kaukana etteivät pääse iskemään paksuja vaunuja sivuilta ja takaa.
Silti tuo perinteinen suojauksen logiikka pätee vain edestä tulevia suora-ammunta-aseita vastaan eli osuvat suoraan rungon tai tornin etuosaan.
Top-attack aseiden myötä heikosta katosta tullaan läpi eikä sitä oikein voi nykyvaunuissa suojata millään. Telamiinat ja muut miinat on aina olleet ja pysyneet uhkana, tietyissä vaunuissa on vatsapuolella lisälevyjä yms. hieman suojaa parantamassa, vaan menee siinä vähintään tela poikki ja telapyöriä vaihtoon kun ajaa isoon telamiinaan. Kylkimiinat myös paukkuu kyljestä läpi, paha lisätä suojaa sivuille niin paljon etteikö toimisi.
Vaunuilla alkaa olemaan niin paljon kehittyneitä torjuntakeinoja ja toisaalta ei voida suojata yhtä hyvin joka suunnalta kuin mitä tuo 60-70 astetta etusektorista, joten vaikeaksi menee. Se ikuinen totuus, että vaunua pitää käyttää oikein ja kaikkien muiden joukkojen tukemana pitää yhä paikkansa, joten ehkä paras että jätän arvailut tähän - kun en ole vaunumies eikä ole kokemusta vaunuporukoiden taktiikasta ja yhteistoiminnasta. Ukrainan sodan myötä on silti selvä että panssarivaunuja tarvitaan oikeassa sodassa ja hyökkäyksessä mikään ei ole sitä parempi, on vain huonompia vaihtoehtoja.
MUOKKAUS: jos tuo Tankograd ei ole entuudestaan tuttu niin kannattaa ehdottomasti tutustua. Se on ehkä paras englanninkielinen lähde Venäjän panssarivaunujen osalta, tässä pari linkkiä:
T-62 artikkeli, linkki vie BDD-lisäpanssaria käsittelevään osuuteen:
LINKKI
T-72 artikkeli osa 2, tässä on kerrottu reilusti lisää eri suojauskeinoista HEAT- ja nuoliammusten osalta:
LINKKI
Huomaa, että nämä ovat jatkuvasti päivittyviä sivuja, joten uutta materiaalia lisätään sitä mukaa kun hän sattuu löytämään sitä. Hän myös kertoo aina lähteensä, mikä tekee tästä erinomaisen resurssin.
Harmillisesti hänen sivuilta ei löydy omaa osiota T-64 vaunuille, häneltä on kysytty tästä ja sanoi että näitä vaunuja koskevat piirteet on pitkälti käsitelty T-72 ja T-80 vaunujen sivuilla. Sinänsä pitää paikkansa, mutta riistää myös kunnian T-64 perheeltä jossa nämä ominaisuudet tuotiin ensimmäistä kertaa massatuotantoon. En usko että tämä välttämättä kertoisi siitä että sivun ylläpitäjä olisi venäläismielinen ja ukrainalaisvastainen, toki tekstissä on välillä nähtävissä piirteitä joilla korostetaan Neuvostoliiton vaunujen suorituskykyä joka on "usein parempi kuin Lännessä arvioitiin". Tämäkään ei sinänsä ole välttämättä väärin, kylmän sodan aikana vaunujen suojaus oli usein aliarvioitu ja näitä samoja vääriä arvioita näkee usein toistettavan netissä. Ovat juurtuneet lujaan siis.
Toisaalta en sivuuttaisi näin hyvää resurssia ehkä lievän Venäjän suuntaan nojaamisen takia.