Panssarintorjunta

ERAkko kirjoitti:
[ Oma pohdinta: Jonkinmoinen lisäputki pitäisi suunnitella suojaamaan herkkää sytytinosaa, joka välittäisi voiman levylle ja siitä seuraavalla tytärammuksella. Putken pitäisi sitten poistua tytärammuksen loppulennon aikana. Tytärammuksien määrä vähenisi ammuksessa, koska tytärammukset eivät menisi enää sisäkkäin. Huono idea on putkimainen lisäsuoja sytytinosan suojana:unsure:. Fiksummat keksikööt parempia ideoita.]
Klikkaa laajentaaksesi...
[Fiksumpia odotellessa tässä lisää huonompia ideoita 😁 ]

Näistä pohdinnoistasi seuraten seuraavaksi ajatukseksi tuli jonkinlainen kaulus, joka pitää tytärammuksen tarpeeksi kaukana että piikit eivät yllä kartioon asti. Stand-off toki kasvaa, mutta näissä tilanteissa varmaan pysytään hyvin vielä parhaan läpäisyn alueella. Pakkaamisongelma tästäkin varmaan muodostuisi, joka johti vielä lisäajatukseen: täyspyöreän kauluksen sijaan kolme jalkaa, "vastapiikit" jotka livahtavat kattopiikkien väliin pitäen kuitenkin tytärammuksen asennon kattoon nähden sopivana. Ammuksia pakatessa nämä saisi menemään limittäin kuin Aalto-jakkaran jalat. Olisiko tällä vaikutusta ammusten leviämiskuvioon? Mahdollista varmaan olisi myös vastaavat jalat taitettuna ylös tytärammuksen kylkeen, josta ammuksen vapautuessa jouset taittaisivat ne alas toiminta-asentoon.

Ei vaan taida olla nuo kattopiikit yms. tarpeeksi yleisiä että asevalmistajien olisi tarvinnut kovasti ongelmaa ratkoa. Jos niitä alkaa enemmän ilmestymään, niin nähdään varmaan vastatoimistakin mitkä valikoituvat valmistajien mielestä parhaimmiksi.
 
Arkistossa osui silmiin Karjalan prikaatin Kilpi-lehden juttu noin kymmenen vuoden takaa. Aihe edelleen ajankohtainen eli NLAW.
 

Liitteet

  • NLAW_KARPR – kopio.pdf
    736.6 KB · Luettu: 62
Samovarius kirjoitti:
Jaa tuliko Apilas todella jo 80-luvun alkupuolella käyttöön? Oon aina pitäny sitä 90-luvun aseena :unsure:
Klikkaa laajentaaksesi...
Rannari kirjoitti:
Heittäisin ulkomuistista että ensimmäinen kauppa julkistettiin 1986.
Klikkaa laajentaaksesi...
Militaristi kirjoitti:
Hesarin arkistosta löytyi tälläinen
31.1.1990 2:00
Puolustusvoimat hankkii ranskalaiselta Matra Manurhin Defenceltä raskaita Apilas-kertasinkoja varusteineen ja varaosineen. Kaupan arvo on noin 149 miljoonaa markkaa, ja se sisältää myös harjoitusaseita. Hankinta on jatkoa 1986 tehdylle tilaukselle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vanha kysymys ei ole saanut vielä täsmällistä vastausta. Sellaista ei olekaan helppo löytää, sillä Palokankaan uudehko kirja jalkaväen raskaista aseista käsittelee Apilaksen vain lyhyesti ja ylimalkaisesti. Kauppasopimus ensimmäisestä erästä allekirjoitettiin kesäkuun lopulla 1986 ja henkilökunnan koulutus aloitettiin Pääesikunnan jv-toimiston johdolla maaliskuussa 1987 PsPr:ssa. Varusmieskoulutus aseella alkoi saapumiserälle III/87.
 
Viimeksi muokattu:
JOKO kirjoitti:
Mitenkäs se oli? Pystyykö Spiken ampumaan metsän yli näkemättä maalia? Eli ammutaan ohjus taivaalle 45 asteen kulmassa ja sitten etsitään maali ohjuksen kameralla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistelisin että se pitää lukita johonkin ennen laukaisua, mutta sen jälkeen ohjuksen voi ohjata toiseen maaliin.
 
tviiru kirjoitti:
Stugnalla onnistuu. 🦉
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei taida Stugnalla onnistua "mäen tai metsän taakse" ampuminen ampumalaitteelta katsottuna (= se kolmijalka, josta ohjus lähtee), etenkin jos hallittuja osumia ps-maaleihin haluaa.
Stugnan ampumalaitteessa lienee kamera ja/tai lämpökamera sekä laser-osoitin maaliin tähtäämiseen.
Maali pitänee pitää "piikillä" ja ohjus seuraa laser-sädettä. Itse Stugna-ohjuksessa ei ole esim. lämpökameraa eikä muutakaan kameraa, joka lähettäisi kuvaa tähtäinlaitteelle / -päätteelle.
Stugnan tähtäinpääte on ~50 m:n johdon päässä ampumalaitteesta, joten sen verran voi olla mäkeä/metsää ampumalaitteen ja tähtäinpäätteen välissä, mutta maalin pitää olla näkyvissä ampumalaitteelta koko ajan, jotta laser saadaan suunnattua ja ohjus lasersädettä seuraamaan. Näyttävät videoissa osoittavan joskus hieman maalin ohi aluksi, jotta maalin mahdollinen laservaroitin ei ehdi toimia, ja lopuksi tähtäin siirretään maaliin. Vaatinee kokemusta ja ammattitaitoa sopiva ajoitus osoituksen siirtoon. Tästä on ollut hyvää keskustelua foorumilla.

Ohessa Stugna-video, josta toiminta näkyy:

Maali ja lentävä ohjus näkyy ampumalaitteen (kolmijalan) kamerasta kuvattuna ja maalia pidetään "piikillä".
Ensimmäinen ohjus on ohilaukaus tai epäonnistuminen tuulen vuoksi.
Toisella osuu.

Toinen foorumilta tuttu video, jossa Stugnalla pudotetaan helikopteri ja esitellään sitten aseen ominaisuuksia lyhyesti:

Stugna lienee samanlainen "säteen seuraaja /beam rider?" kuin TOW:n ohjauskin (TOW, TOW2, TOW2A, TOW2B), mutta ilman ohjuslankaa ohjuksen ja ampumalaitteen välillä ja tähtäinpääte on ampumalaitteesta erillään. Stugna ei ole NLOS -ohjus (No ainakaan vielä).

Spikessa ohjuksen kamerakuvan avulla voi maalia vaihtaa tai ampua "ampumalaitteelta" näkymättömään maaliin jossakin määrin vapaasti, mutta ei sekään luonnonlakeja voi kumota yltiöpäisillä lentoratamuutoksilla, arvelen. Spikesta on/oli?? versio ilman ohjuksen kameraa, jolle maali pitää osoittaa ampumalaitteella tähdäten ja ohjus hoitaa (jos hoitaa) loput eli "Ammu ja Unohda" Javelinin tapaan ja tällä versiolla maalin vaihto ei onnistune, paitsi vahingossa. En tiedä, onko/oliko jälkimmäinen Spike-versio (ilman kamerayhteyttä, nimitys taisi olla "GILL") kuinka suosittu.
Ohessa linkki Rafaelin sivuille, joissa esitellään Spike-ohjuksen tuoreita versioita:
 
ERAkko kirjoitti:
Stugna lienee samanlainen "säteen seuraaja /beam rider?" kuin TOW:n ohjauskin (TOW, TOW2, TOW2A, TOW2B), mutta ilman ohjuslankaa ohjuksen ja ampumalaitteen välillä ja tähtäinpääte on ampumalaitteesta erillään. Stugna ei ole NLOS -ohjus (No ainakaan vielä).
Klikkaa laajentaaksesi...
Teknisesti Stugna on lasersäteenseuraaja (kuten RBS-70) ja TOW puoliautomaattinen komento-ohjaus. Jotkut asiantunteilijat netissä närkästyvät jos nuo menee sekoittamaan, mutta minä en näe niissä käytännöllistä eroa. Hyökkäyksen geometria on molemmilla samanlainen, ohjus pyritään pitämään ampumalaitteen ja maalin välisellä linjalla. Merkittävin ero on ohjauslogiikan sijainnissa. Säteenseuraajissa ohjus itse päättelee sijaintinsa tähtäyssäteeseen nähden ja laskee korjausliikkeet, kun komento-ohjauksessa ampumalaite seuraa ohjuksen sijaintia suhteessa tähtäyslinjaan ja antaa korjauskäskyt ohjukselle lankaa tai radiolinkkiä pitkin.
 
Jukkis kirjoitti:
Teknisesti Stugna on lasersäteenseuraaja (kuten RBS-70) ja TOW puoliautomaattinen komento-ohjaus. Jotkut asiantunteilijat netissä närkästyvät jos nuo menee sekoittamaan, mutta minä en näe niissä käytännöllistä eroa. Hyökkäyksen geometria on molemmilla samanlainen, ohjus pyritään pitämään ampumalaitteen ja maalin välisellä linjalla. Merkittävin ero on ohjauslogiikan sijainnissa. Säteenseuraajissa ohjus itse päättelee sijaintinsa tähtäyssäteeseen nähden ja laskee korjausliikkeet, kun komento-ohjauksessa ampumalaite seuraa ohjuksen sijaintia suhteessa tähtäyslinjaan ja antaa korjauskäskyt ohjukselle lankaa tai radiolinkkiä pitkin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Erinomaisesti selitetty! Molempian ohjustyyppien tähtäysmenetelmä on sama, eli pidetään maali piikillä, ja ohjus pyrkii pitämään lentoratansa tähtäinristikon keskellä. Voidaan siis puhua puoliaktiivisesta komento-ohjauksesta (SACLOS).
 
Jos mää yritän muistista vapaamuotoisesti kertoa, mitä @CV9030FIN asiasta vastasi, oli tiivistetty sisältö suunnilleen, että Spiken voi teknisesti kyllä ampua "roikulla" ja tähdätä vasta sitten alastullessa. "Tätä ette sitten tee", opetetaan koulutuksessa.
 
Hairysteed kirjoitti:
Erinomaisesti selitetty! Molempian ohjustyyppien tähtäysmenetelmä on sama, eli pidetään maali piikillä, ja ohjus pyrkii pitämään lentoratansa tähtäinristikon keskellä. Voidaan siis puhua puoliaktiivisesta komento-ohjauksesta (SACLOS).
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja merkittävin ero lienee häirintämenetelmissä. Lasersäteellä ratsastavilla täytyy varoa niitä ilmaisimia, perinteinen SACLOS (kuten TOW) ei sohmota laserilla eli ei varoita kohdetta.

Tosin ainakin jotkut vanhat versiot oli sit häirittävissä ip-keilalla ammumalaitteen suuntaan (ehkä ITOW vielä?). Uudempia versioita muistaakseni vaikeampi häiritä.
 
Nostoväjen mies kirjoitti:
Tosin ainakin jotkut vanhat versiot oli sit häirittävissä ip-keilalla ammumalaitteen suuntaan (ehkä ITOW vielä?). Uudempia versioita muistaakseni vaikeampi häiritä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Käsittääkseni ainakin se T-90:n järjestelmä (Shtora?) pyrkii sotkemaan tähtäyksen. Ne tornin kulmissa (khihihi) olevat IP-vilkut yrittävät matkia ohjuksen soihtua, niin että tähtäyslaite lukittuisi siihen ja ohjaisi ohjuksen pieleen.
 
Jukkis kirjoitti:
Käsittääkseni ainakin se T-90:n järjestelmä (Shtora?) pyrkii sotkemaan tähtäyksen. Ne tornin kulmissa (khihihi) olevat IP-vilkut yrittävät matkia ohjuksen soihtua, niin että tähtäyslaite lukittuisi siihen ja ohjaisi ohjuksen pieleen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Shtoraan kuuluu infrapunahäirinnän lisäksi laserhäirintä joka tapahtuu sopivaa aallonpituutta absorboivan savuheitteen kautta. Johtaja voi myös nappia painamalla pyöräyttää tornin laseria kohti jolloin parhaiten panssaroitu osa on kohti uhkaa.
 
Sinne T-72 telarullien väliin kun somottaa konetykillä tornin kohdalle tuohon 30 cm kaistaleeseen niin läpäisee ja lähtee ammukset. Toki kulma pitää olla jotain >55 astetta, mieluummin enemmän.
Sitähän tuo ylläoleva meinaa, menee kessikin sisään että heilahtaa jos on varma paikka ampua.
 
Siirsin tänne Ukraina-ketjusta, kun olen hitaana myöhässä ja aihe/kysymykseni on pst-tekninen "Onko osuttu luukun kanteen? Jos on, millä reikä on saatu aikaan"?
Ohessa Ukraina-ketjun viestit videoon liittyen.
Coffee Man kirjoitti:

Reddit - Dive into anything

www.reddit.com www.reddit.com
Klikkaa laajentaaksesi...

Dr. Merkwürdigliebe kirjoitti:
Sanoisin että äärimmäisen vittumainen maasto operoida tankilla. Milläköhän mielellä miehistö on tehtäväänsä lähtenyt?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikfin70 kirjoitti:
Kyllä tuo pusikkoon ajaminen on ollut äärimmäistä tyhmyyttä siltä, joka ne sinne käski ja miehistöltä, kun sinne ajoivat ilman suojamiehiä.
Tuollaista maastoa varten ovat panssarijääkärit.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisiko tuossa videolla ~21 s ... näkyvässä luukunkannessa mahdollisesti "läpäisyreikä" vai onko se joku luukun kannen muu rakenne tai sen varjo /vaurio?
Reuna näyttää "epämääräisesti" revenneeltä "sisäänpäin" eli ei liene vaunun sisällä palaneen /räjähtäneen a-tarviketäytön aikaan saamaa jälkeä?
Jos se on läpäisyreikä, niin projektiili/suihku on tullut ylhäältä tai yläviistosta, jos luukku on ollut kiinni.
Kykeneekö kuvasta / videolta päättelemään, mikä luukku tämä on, kun tornissa näyttäisivät molemmat luukun kannet olevan avoinaisina paikallaan, vai ovatko?
Videolla 12 s. näyttäisi ajajan luukun kohdalla tummaa aukkoa vai onko se särkyneen prisman aukot. Itse luukku on ehkä kauluksineen mahdollisesti kuvassa vasemmalla. Ajajan luukku ei avautune "pystyyn" kuvan tapaan eikä muotokaan taida ajajan luukkuun täsmätä.

Venäläisen vaunukaluston tuntijat voinevat kommentoida, varsinkin jos tämä meni ihan pieleen.

1657626895154.png

Tuosta mahdollisesta läpäisyreiästä käytettyä asetta ei voine päätellä kovin luotettavasti. Tässä tapauksessa pusikkoinen maasto suosinee lähi-pst-asetta tai droonia tieuran kohdalla?
Läpäisyreikiä on ollut näkösällä niukasti tuhottujen vaunujen videoissa tai kuvissa niin, että niistä voisi nojatuolianalysoijana arvioida asetta/taistelukärkeä ja sen toimintaa, jolla tulos on saatu.
Tätä nojatuoli-spekulointia tärkeämpää on tietysti se, että venäläisten vaunuja ja muuta kalustua on saatu tuhottua kiitettävissä määrin.

EDIT: Tuli hyvä vastaus ja olin "ihan pihalla" mahdollisen reiän suhteen. Kiitos tiedosta. Ohessa vastausviesti heti ketjussa seuraavana:
Mikfin70: "Tuossa luukussa on reikä mistä voi esim ampua luukun ollessa suljettuna ylöspäin päällä seisovaa."
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top