Panssarintorjunta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Second
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Navyfi julkaissut eilen Instagramiin videon Uudenmaan prikaatin harjoituksista huhtikuulta. Siellä se musti näköjään edelleen haukkuu. Nätisti liikkuu 140kiloa asemaan😍 Eli edelleen koulutetaan porukkaa 95 S 58-61:lle herran vuonna 2022😲

Varmasti pätevä peli "lähiväylätorjunnassa" tai maihinnousun torjumisessa, mikäli staattisempi toiminta onnistuu edes hetkellisesti.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Maaleina panssaroidut ajoneuvot ja maihinnousuveneet - onteloa vaan kohti.
Tuskin sirpalekranut enää edes pelittävät. Alkaisivat olla jo ikivanhoja.

30-vuotiaat ontelosellaiset ovat vissiin ainakin jossain mitassa edelleen käytettävissä. Hämmästyttävää sinällään.

Hieno ase ja rannikkojoukoilla käyttökelpoinen ihan piiskatykkinä muun tulituen osin puuttuessa.
 
Ei ehkä kannata hirttäytyä semantiikkaan. Käsite ontelopanos( hollow charge) ei ota kantaa sen enenpää kartion muotoon, kuin vaipan kooostumuksenkaan. Aina sieltä jonkunlainen klunssi lähtee.
500mm läpäisy on pieni "normaalin sinkoaseen" NLAW 150mm läpimitalle. (läpäisy tyypillisesti 5-7 läpimittaa) mutta suuri "varsinaiselle" EFP (läpäisy 1-1.5 läpimittaa ) ammukselle. Joten se on siltä väliltä.
Tämä vastaus ei vie perusasiaa eteenpäin, mutta ehkä pari viitettä lisää "semantiikan" ymmärryksen mahdollisuutta hirttäytymisen sijasta.

Semantiikka lienee "merkitysoppi" ja laajemmin esitettynä "Semantiikka käsittelee merkin tai symbolijoukon merkitystä. Se on myös yleinen teoria sanojen, ilmaisujen ja lauseiden merkityksestä."

Mielestäni olisi hyvä olla perillä siitä, mitä kirjoittamillaan tai puhumillaan sanoilla tarkoitetaan tai itse tarkoittaa.
Yleisestä ase- ja asejärjestelmäopista (luonnos 1998, joka on mielestäni parempi tietyiltä teknisiltä kohdilta kuin 2001 virallinen versio) löytyvän englanninkielisten merkintöjen (lyhenteiden) ja nimien käännösten mukaan:
EFP explosive formatted projectile =muotoutuva ammus [räjäyttämällä/räjähtämällä jätetty jostakin syystä käännöksestä pois molemmissa kirjan versioissa?].
HEAT high-explosive anti-tank =ontelokranaatti [HEAT-lyhennyksiä on monta lisää, joten en niitä tähän kirjaa, liittyvät vakavointiin (FS Fin-Stabilized), valojuovaan (T tracer), kuoren (vaipan sirpaloitumiseen, MP, multipurpose) jne, mutta aina on ontelokranaatti (HEAT) pohjana.]
SC Shaped Charge = ontelopanos.
Ja tekstissä sanotaan, että: "Ontelopanoksesta muodostuu 400 - 500 C-asteen lämpötilassa oleva kuparisuihku, jonka kärjen nopeus on n. 9000 m/s ja peräosan nopeus on n. 2500 m/s."
Kyllä tuossa on aika tarkkaan määrätty se, että vuoraus (lineri) on kuparia (yleisemmin metallia), se muodostaa suihkun, jolla on suuri nopeus 9 km/s. Muovautuvat ammukset (EFP, v~2000 m/s luokkaa) sulkeutuvat pois, jos käyttää ontelopanos-termiä tuon mukaan.
Termiä "vaippa" ei mainita, mutta onko se ehkä ulkokuori kuten yleensä vaipalla tarkoitetaan esim. rakennuksissa. Ontelopanoksen ulkovaipan rakenteella lienee aika pieni vaikutus läpäisyyn. Toki se voi suhteellisesti olla muutaman prosentin luokkaa. Vai tarkoittettiinko viestissä kuitenkin vuorausta/kartiota/lineria? Taitaa sillä semantiikalla ja sen ymmärtämisellä olla jotakin merkitystä!

Englanninkielisessä ontelopanoksien klassikossa sanotaan (s. 11):
"The term shaped charge has been applied to explosive charges with lined or unlined cavities although current usage of term applies primarily to charges with lined cavities. The cavity is formed in the end of the explosive charge opposite the point of detonation. The term, however, has more general meaning, for example, Cook (1958). The shaped charge is sometimes referred to as the Hollw charge (in UK and USA), the cumulative charge (in the USSR), or Hochlladung (in Germany)."
Teoksen voi ostaa vaikkapa tuolta (käytettynä kovakantinen 550 USD ja pehmeäkantisena 800 USD, harrastukset maksavat. Divarinpitäjätkin näyttävät tietävän kirjan arvon):

Toinen lähde erottelee selvästi suunnatun energian / räjähdysvaikutuksen (Directed Energy) taistelukärjet kolmeen ryhmään: 1) Shaped Charge, 2) Hemi Charge (puoli pallovuoraus) ja 3) Explosive Formed Penetrator (EFP). Lähdeviite ohessa ja tuo erottelu-tarina on s. 18/Figure 34 (pdf sivu 32).
Siinä kalvoja iltalukemiseksi.... [HUOM: Kuvien Figure 31 ja 31 otsikko on "Misnomers", joten ei sulateta, ei ole plasmaa, ei nestettä jne eikä muutakaan ihmeasioita ontelopanoksen suihkussa tai läpäisyssä, vaan ne ovat väärinkäsityksiä.]

NLAW:n ontelotaistelupanoksen kaliiperi on enintään D=102 mm. Se on ohjuksessa 150 mm halkaisijaisen kärkilieriön sisällä poikittain, kartion osoittaessa ~alaspäin räjähdyshetkellä, eikä sinne sen suurempaa, ontelopanoksen kannalta järkevää lieriötä taida mahtua poikittain. Läpäisyä arvioitaessa vertailuhalkaisija (panoksen läpimitta) on enintään D=102 mm ja siten läpäisy on P>5*D (Saab Boforss), Itävallan mukaan BILL 2000 (BILL 2) läpäisy on P>6*D. Jostakin kaukoidän maan sivuilta löytyi jommalle kummalle ohjukselle läpäisyarvo P=650 mm = 6,5*D, mutta en löydä sitä nettisivua enää.
P=(5....6,0...(6,5))*D panssariterästä on aika hyvä läpäisyn arvo ontelopanokselle, jolla räjähdyshetkellä on poikittainen nopeus (ohjuksen lentonopeus) läpäisysuuntaan nähden, joten ei ole "siltä väliltä".

Ei liene sattumaa, että NLAW nimike Suomessa on 102 RSLPSTOHJ NLAW (mutta ei 150 RSL...)
Esim. 112 RSKES APILAS, jolle läpäisy P=720 mm ~6,4*D suora osuma, ei poikittaisnopeutta!
Apilaksen suhteen läpäisy on samaa luokkaa kaliipereina mitattuna. Apilaksen ontelopanos on/oli tunnetusti hyvä läpäisyltään meikäläisen mittapuun mukaan.
Merkintöjen ymmärtäminen ei ole semantiikkaan hirttäytymistä.

Kerran vielä vanhasta viestistäni (Venäjän ja Saksan termeillä terästettynä):
... teknisesti perusteltu mielipiteeni on, että NLAW:ssa on ontelopanos (Shaped Charge, HEAT, RSV III, hollow charge, cumulative charge, Hohlladung) taistelulatauksena, jonka kaliiperi on D=102 mm ja läpäisy P> 500 mm (Saab Boforss) panssariteräkseen. Ontelopanos on periytynyt BILL 2 pääpanoksesta.
 
Viimeksi muokattu:
Rivi kerrallaan vastauksia ja teknisesti tai lähdetiedoin perusteltuja mielipiteitäni ohessa:
1.) Stand Off :n maksimi ja optimiteho?
Eihän Stand Off:lla (S.O. räjäytysetäisyys / -väli) ole maksimia ja minimi on 0, periaatteessa? Suunnatun räjähdysvaikutuksen taistelukärjen voi ampua / laukaista läheltä tai kaukaa ihan vapaasti, mutta asevaikutusta saadakseen lienee jotkut rajat molemmissa päissä. Optimietäisyydelle väli on pieni tai suuri, jos ei kerrota mitä tavoitellaan eli mitä tarkoittaa optimiteho? Optimoidaanko tunkeuman syvyyttä (penetration), läpäisyn pituutta (perforation), jälkivaikutusta panssarin takana (tai edessä/sivulla= särjetään ympäristöä samalla kertaa) tai jotain muuta? Oletan yksinkertaisuuden vuoksi, että optimiteholla tarkoitetaan pitkää läpäisyä (perforation) tai tunkeumaa (penetration), niin että mahdollisimman paksu maali tulee läpäistyksi, perforated. Ehkä panssariteräksen paksu läpäisy tai pitkä tunkeumamatka teräkseen on se tyypillisin optimitavoite pst-aseille. Tunkeumassa (penetration) syntyy onkalo, jolla on pohja eli ei mene läpi. Läpäisyssä (perforation) syntyy läpireikä tai vähintään viimeinen osa projektiilista tunkee itsensä panssarin takapinnasta näkyville tai rikkoo panssarin takapinnan. Läpäisyn määritelmiä on monta, mutta unohdetaan ne tässä kohtaa, koska pst-aseen "tehossa" tarvitaan aina jälkivaikutusta ja läpi on panssarista päästävä reilusti.
En tiedä mistä saadaan nuo lukemat räjäytysvälille S.O.= 25*D ja optimietäisyydeksi puolet siitä 12*D. Lienevät jonkun oletuksen seurauksia, joita viestissä ei ole avattu, joten en puutu niihin. Arvot vaihtelevat taistelukärjen rakenteen mukaan ja niitä ei voi määrittää, jos ei tiedä rakenteen yksityiskohtia. Nyt on edelleen ristiriitaa siitä, onko lataus ontelopanos (HEAT, Shaped Charge, S.C) vai räjäyttämällä/räjähtämällä muotoutuva projektiili (EFP).
Ontelopanokselle (Shaped Charge, S.C) räjäytysvälin optimi on S.O ~(5...8) *D jotta saadaan pitkä tunkeuma tai läpäisy. NLAW:ssa olisi optimi S.O. ~500 ... 800 mm etäisyys, jos on ontelopanos (S.C.) ja D=102 mm. Jos olisi EFP, niin pitäisi tietää rakenne ja olla todellinen asiantuntija, jotta räjäytysvälin optimivälin voisi määritellä ja / tai kokeellista dataa tueksi. Kumpaakaan ei ole nyt saatavilla, arvelen. EFP:lla räjäytysväli ja sen sallittu alue voi olla pidempi kuin
Vastaan tänne väliin. Tekniikasta riippuen kartiosta muodostuva puikko ilmeisesti tarvitsee jonkin verran tilaa kehittyä. Minimi esim alkuperäiset ontelopanokset sisältävät sen mainitun ontelon koska minimietäisyyttä tarvitaan sen ontelon mitta. RPG-9 on hyvä esimerkki. D lukemat tulevat amerikkalaisten tieteellisestä testeistä, joissa näitä on tutkimuksen merkeissä aikoinaan ammuttu. Kuten mainitsit aikaisemmin, metallisylinterin pohjassa olevan kartion geometria vaikuttaa noihin S ja D lukuihin. Tämä optimimitta riippuus SC:n pohjan geometriasta (kartion kulma, kuperuus), kuten edellä mainitsit. " Esim alhaalla olevassa ontelossa optimimitta (lyhin mahdollinen mitta) on sytyttimen kärjestä kartion alalaitaan. Alhaalla esimerkki. SC:ssä tutkitaan lähinnä tehon putoamista etäisyyteen verrattuna ja siitä D:t.

1650492471924.png

Alhaalla olevista käppyröistä perus kupari shaped chargelle NLAWin (10cm läpimitta taistelukärjessä? lähde omamutu edeltä) mittaluokassa tehokkain SO on 60cm ja 160cm on vielä ihan ok. Toisaalta alle 20cm päässä alkaa ongelmia olla. Alemmassa kuvassa (2) on D=20 on suurin testattu jolloin läpäisystä on huippun verrattuna jäljellä 50%. (Huomaa että kuvassa 1 D tarkoittaa lyijyn paksuutta, ei läpimittaa. Muutenkin kuva 1 ei kuvaa teräksen läpäisyä vaan lyijy/teräskomposiittia. Mitä ollaan sanottu D:eksi on näissä CD.) Kolmannessa kuvassa kuvataan tarkkuustyöstetyn pienitoleranssisen kartion ja sinnepäin tehdyn kartion eroa läpäisyssä. Arvolla D=24 läpäisyä on jäljellä 1/3 maksimista. Toisaalta heikosti työstetty kartion puikko hajoaa heti alkuunsa ja vaatii lyhyemmän standoff matkan.

Eli näistä on ilmeisesti vedetty arvot 12 ja 25. Teknisesti varmaan 35 menee ladan katosta läpi. Toisaalta oikea optimi on näissä vanhoissa tutkimuksissa tarkkuustyöstetylle SC:lle on noin 8 (eli 80cm), mutta sitä saanee kasvatettu pienentämällä kartion valmistuksen toleransseja entisestään.

Jos aihe kiinnostaa, tästä löytyy 130 sivua matematiikkaa aiheesta:


1650494096872.png
1650494129371.png
1650494915497.png



ontelolla hyvän läpäisyn saamiseksi, P< 1,5 D kuitenkin raskasmetalli linerilla (tantaali).
Lineria kiinalaiset ovat tutkineet (huom ns roskatutkimusvaraus tähän) jonkin verran ja teho on kymmenen prosentin molemmin puolin. Tantaali on käytössä myös EFP ja shaped charge tutkimuksissa, joten pelkkä ontelokeskeinen kyseinen homma ei ole. Alumiiniliner näyttää olevan jostain syystä nyt tutkimuksen alla.



2. BILL2 taistelukärki ja wikipedia(t):
Ilmeisesti viestin wikipedia viittauksen linkki, josta viiteviestin kaltainen teksti löytyy, on tuo(?):

Jos katsoo ko. wiki-tekstin ensimmäistä viitelinkkiä A):
http://www.military-today.com/missiles/bill.htm
niin siellä sanotaan taistelukärjestä: Warhead type Angled HEAT (tandem angled HEAT in BILL 2) ja myöhemmin tekstissä "tandem shaped charge munition"
Samainen wikipedia näyttää HEAT-termille tuommoista:
(Off Topic: Jos S.C. liner-materiaalit kiinnostavat teknisesti syvällisemmin, niin kannattaa imaista viite 11. Manfred Held "Liners for Shaped Charge", kun se on tarjolla ilmaiseksi ainakin tätä kirjoitettaessa.)
Teräväkärkistä onteloa (HEAT, Shaped Charge) nuo viitteet pukkaavat kiistatta BILL 2 taistelulatauksiksi?


Toinen wikipedian viite B) vie Itävallan puolustusvoimien kalustoon. Itävallassa valmistetaan BILL 2:sta nimellä 2000 BILL Itävallan käyttöön.
Läpäisyksi ilmoitetaan: Durchschlagleistung: mind. 60 cm Panzerstahl (vähintään 60 cm panssariterästä).
Ei taida EFP:llä päästä näihin lukemiin. Arvelen edelleen rajan olevan EFP läpäisylle P=1,0....,1,5 * D = 100 ... 150 mm, kun D~100 mm. Jos olisi D=150 mm, niin P= 150...225 mm ja isompaa latausta NLAW:iin ei mahdu edes suoraan eteenpäin suunnattuna.
Ontelopanosta pukkaa BILL 2 (2000 BILL) ohjuksen taistelukärjeksi teknisesti ajateltuna ilmoitetun läpäisyn perusteella.

[Kolmas C) wikin viite ei toimi (Saudi-Arabia kauppa) ja neljäs D) on ranskankielinen ja ei-tekninen. Nämä eivät auta kumpaankaan suuntaan.]
Ei ole tainnut wiki-pääsivun kirjoitaja(-t) jaksaa tutustua ja ymmärtää käyttämiään viittauksia A ja B. Siitä aiheutuu turhaa harmia meille muille, lukijoille.

Ylimääräistä wikipedia Ruotsista, kun se on BILL 2:n kotimaa ja NLAW:n syntymäseutua:
sanoo, että: " Verkan består av en eller två RSV-strålar (BILL 1 gentemot BILL 2) som skjuts ut från robotens undersida och slår igenom målets tak." Vapaasti käännettynä: Vaikutus syntyy yhdestä tai kahdesta Suunnatun Räjähdysvaikutuksen Suihkuista (säteistä =strålar, mutta suomeksi huono termi) (BILL 1, BILL 2), jotka ammutaan alaspäin ohjuksesta ja osuvat läpi maalin katon (läpäisevät maalin katon).
Sitten voi napauttaa sivun "RSV-stålar" korostusta, niin saa näkyville:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Riktad_sprängverkan
ja sieltä näkyy, että
Strålbildande RSV = RSV III (strålbildande) on teräväkulmainen ontelopanos eli Shaped Charge.
Projektilbildande RSV = RSV IV (projektilbildande) on pallokalotin muotoinen lineri eli EFP).
Ja vielä klikkaus jälkimmäiseen tuo vaatimattoman EFP-sivun näkösälle, jota ei kannata selittää:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Explosivt_formad_projektil

Ruotsin wikin perusteella BILL 2:ssa on RSV-strål (RSV III) eli Strålbildande RSV taistelulatauksena.
Ontelopanosta (Shaped Charge, S.C.) pukkaa BILL 2:lle Ruotsin wikin sivut.

Suomen wiki ylimääräisenä (voi unohtaa, jos siltä tuntuu...):
Onteloa tyrkkää D=102 mm kal.

Nuo tuossa boldattuna on ehkä ensimmäinen oikea lähde jossa laite olisi listattuna shaped charge tyypiseksi. Loput noista listalla olevista vaikuttavat olevan oikein (strix vs bonus) ja lähteenä on ruotsin puolustusvoimien koulutusmateriaalikeskus.

Suomen wikissä kalipeeri on väärin, ellei näillä ole jostain oikea tieto kartion kalipeerista. Se helpottaisi tätä hommaa kummasti.

3. BILL 2 taaempi lataus ja NLAW anturit.
Kyllä. Taaempi lataus on BILL 2:n pääpanos ja se on siirretty NLAW:iin. Se näkyi hyvin aiheen ensimmäisessä omassa viestissäni, toisessa videossa kohdassa ~0:59.

Arvelen, vaikken ole tämänkään alan (sensori-, sensorifuusiotekniikka) ymmärtäjä, että terästä (ferromagneetista rautaa) vaunuissa riittää siihen, että magneettisensori sen huomaa, vaikka ohjus lentäisi tuon 2,5 mm vaunun yli. Se on säätö- / ohjelmointikysymys. Optinen anturi mitannee alustan korkeutta ohjukseen nähden ja siten "muotoa" ja ylilentäessä muoto on aina sama korkeudesta riippumatta, kunnes ei erotelukyky enää riitä (näkyvyys kuitenkin voi rajoittaa, suojasavut). Ohjelmointikysymys tämäkin, arvelen. Tällä hetkellä tavoitellaan < 1 m:n etäisyyttä ymmärtääkseni. Se saattaa johtua taistelukärjen tyypistä eli ontelopanoksesta ja sen S.O. etäisyydestä.
Tuohon on hankala sanoa mitään kun sensoreista ei ole tietoa, kuten oli aikaisemmin puhetta. Etäisyyden kasvattaminen vaatisi kuitenkin ainakin uudet softat, jos se on mahdollista. Magnetiikan mittaamista pari vuotta seuranneena se on melkoista voodoota. Joka tapauksessa panoksen osuminen tankkiin lienee hankalampi homma kuin jos laite tömähtää suoraan kylkeen ja esim AeroTOW näyttää kääntävän ohjusta ennen laukaisua vaikka matkaa on vain kolmisen metriä.

Hyvä teksti, jonka pääasiallinen anti oli ^ [a b c] Grenander, Gunnar; Imbro, Ingemar (1987). Vapenlära för armén. Försvarets läromedelscentral. sid. 159–160. M7742-108001
lähteen löytyminen (sieltä eräästä ruotsalaisen wikipedian artikkelista). Oletettavasti siihen on viitattu oikein.

Kommentoin loppua kunhan saan luettua. Uskoisin että terminologiasta tässä kähistään.

edit: Ja tutki nyt saman tien EFP:n edut kun olet aloittanut. Siellä on selkeä tuhovoimalokero kun etäisyys kasvaa 2m päälle. Lisäksi vahingot ovat isompia.
 

Liitteet

  • 1650495448359.png
    1650495448359.png
    282.7 KB · Luettu: 54
Viimeksi muokattu:
Tämä vastaus ei vie perusasiaa eteenpäin, mutta ehkä pari viitettä lisää "semantiikan" ymmärryksen mahdollisuutta hirttäytymisen sijasta.

Semantiikka lienee "merkitysoppi" ja laajemmin esitettynä "Semantiikka käsittelee merkin tai symbolijoukon merkitystä. Se on myös yleinen teoria sanojen, ilmaisujen ja lauseiden merkityksestä."

Mielestäni olisi hyvä olla perillä siitä, mitä kirjoittamillaan tai puhumillaan sanoilla tarkoitetaan tai itse tarkoittaa.

Besserwisser​

[ˈbɛsɐvɪsɐ] MASCULINE NOUN , Besserwisserin [-ərɪn] FEMININE NOUN (inf)
Word forms: Besserwisser, Besserwissers genitive , Besserwisser pluralWord forms: Besserwisserin, Besserwisserin genitive , Besserwisserinnen plural
know-all (Brit inf), know-it-all (US inf), smart aleck (inf), smart-ass (esp US inf)
 

Besserwisser​

[ˈbɛsɐvɪsɐ] MASCULINE NOUN , Besserwisserin [-ərɪn] FEMININE NOUN (inf)
Word forms: Besserwisser, Besserwissers genitive , Besserwisser pluralWord forms: Besserwisserin, Besserwisserin genitive , Besserwisserinnen plural
know-all (Brit inf), know-it-all (US inf), smart aleck (inf), smart-ass (esp US inf)
Kiitos asiallisesta palauteesta. Tämähän lisää paljon tietoa ja ymmärrystä NLAW:n taistelukärjestä.

Keskikoulun historian opettajan sanoin: "Autuaita ovat puupäät, sillä he kelluvat."
 
Saataisiinko foorumilla aikaiseksi "viimeinen tuomio" kauaskantoisista pst-aseista?

Kun miettii mm. Ukrainaan toimitettua Switchblade 600 kamikaze-droonia, niin onko sellainen kenties käyttökelpoisempi ase kuin monesti foorumilla hingutut Spike NLOS:t? Switchblade on ainakin kykenevä etsimään maalia paljon isommalta alueelta paljon pidempään ja suorittamaan rajoitetusti myös tiedustelutehtäviä. Samoin hankintahinnan voisi arvella olevan lennokin puolella, kun elektroniikan ei tarvitse kestää ohjuksen lähtökiihdytystä. Aika vaikutukseen on tietysti lennokilla pidempi kuin ohjuksella, sitä ei käy kiistäminen. Samoin ohjus voi olla nopeutensa puolesta hankalampi torjuttava kuin lennokki, mutta toisaalta ohjus käyttänee ainakin pidemmillä ampumaetäisyyksillä enemmän tai vähemmän ballistista rataa, kun taas lennokki voi tulla latvuston tasalla loppuun saakka.

Entäpä millaisena näette suomalaisen panssarintorjunnan kehitysnäkymät? Jo viime vuosikymmenen puolivälissä kerrottiin aloiteltavan jotakin selvitystyötä. Onkohan tullut valmista?

Lähivuosina aloitetaan laajempi selvitys siitä, millä Suomi aikoo torjua mahdolliset vihollispanssarivaunut 2020- ja 2030-luvuilla.

 
Kun miettii mm. Ukrainaan toimitettua Switchblade 600 kamikaze-droonia, niin onko sellainen kenties käyttökelpoisempi ase kuin monesti foorumilla hingutut Spike NLOS:t?
On se ainakin seuraava askelma, mutta samalla tapaa se on NLOS. Switchblade ei kuten sanot, ole puikko. Se on drone ja siihen vaikuttaa drone vastatoimet, kun taas puikon torjunta on kertaluokkaa paljon vaikeampi rasti. Kait tuota voisi luonnehtia niin että Switchblade vaanii ja NLOS on paljon suorempaa toimintaa. Kummallakin on taktiikkansa, eikä toista voi käyttää sulkemaan toista pois.
 
On se ainakin seuraava askelma, mutta samalla tapaa se on NLOS. Switchblade ei kuten sanot, ole puikko. Se on drone ja siihen vaikuttaa drone vastatoimet, kun taas puikon torjunta on kertaluokkaa paljon vaikeampi rasti. Kait tuota voisi luonnehtia niin että Switchblade vaanii ja NLOS on paljon suorempaa toimintaa. Kummallakin on taktiikkansa, eikä toista voi käyttää sulkemaan toista pois.

Droonivastatoimet? Spike NLOS käyttää (suhteellisen lyhyen valokuidun loputtua) radiolinkkiä samaan tapaan kuin Switchblade. Siinä mielessä molemmat ovat siis ELSO:lle haavoittuvaisia. Itsenäisestä hakeutumisesta en sitten tiedä, onko se mahdollista vain toisella, molemmilla vai eikö kummallakaan.
 
Eli siis ilmeisesti ongelma on se, että niin laser- kuin infrapunaohjaus ovat meille edelleen liian paha rasti kehittää itse ilman että rikottaisiin patentteja ja hankintasopimuksia. Harmi sinänsä.

Laitetaas jatko tänne kun alkaa olla aika OT Ukrainan sotaketjussa:

En usko että suomalaisvalmisteisessa pst-aseessa olisi elektroniikka/ohjaus se ongelma, siihen meillä riittää insinööriä jonka aiempi kokemus auttaa ratkaisujen löytämisessä. Isompi ongelma on se raketti-osuus. Pariisin rauhansopparin aserajoitukset piti meiltä poissa kaikenlaisen rakettikehittelyn ysärille asti, eikä sitä ole sen jälkeenkään suuremmin ilmestynyt. Eli meiltä puuttuu ne kokeneet rakettitieteilijät. Se että saa valettua luotettavia kiinteitä rakettimoottoreita jotka toimii kelillä kuin kelillä räjähtelemättä silmille ei ole mikään triviaali juttu.
 
Yllättävää kyllä, ohjuksen valmistajan brosyyrin mukaan Stugnassa olisi myös automaattinen moodi eli fire-and-forget pitäisi olla mahdollista (http://www.luch.kiev.ua/en/producti...ors/skif-man-portable-antitank-missile-system). Kuitenkin kaikissa videoissa mitä itse olen nähnyt, operaattorit ovat ohjanneet ohjuksen maaliin manuaalisesti. Ehkäpä tuo automaattimoodi ei vielä toimi kovin hyvin, mutta eipä se näytä menoa haittaavan.
Ei lasersäteenseuraaja voi olla fire-and-forget. Maalinosoituksen on toimittava osumaan asti. Automaattimoodi näissä tarkoittaa, että järjestelmä itse seuraa maalia ja korjaa tähtäystä kuvan perusteella ilman ampujan toimenpiteitä. Tähtäysmonitorin kuvasta ei välttämättä erota, varsinkaan järjestelmää perusteellisesti tuntematta, kumpi operaatiota suorittaa minkäkin laukauksen kohdalla.
Laitetaas jatko tänne kun alkaa olla aika OT Ukrainan sotaketjussa:

En usko että suomalaisvalmisteisessa pst-aseessa olisi elektroniikka/ohjaus se ongelma, siihen meillä riittää insinööriä jonka aiempi kokemus auttaa ratkaisujen löytämisessä. Isompi ongelma on se raketti-osuus. Pariisin rauhansopparin aserajoitukset piti meiltä poissa kaikenlaisen rakettikehittelyn ysärille asti, eikä sitä ole sen jälkeenkään suuremmin ilmestynyt. Eli meiltä puuttuu ne kokeneet rakettitieteilijät. Se että saa valettua luotettavia kiinteitä rakettimoottoreita jotka toimii kelillä kuin kelillä räjähtelemättä silmille ei ole mikään triviaali juttu.
Onko tässä nyt selitys sille, että kotimaisessa singossa ei käytetty rakettimoottoria, kuten panssarikauhussa joita meillä oli Saksan apuna käytössä ja tutkittavissa? Mutta eikös KESsejä valmisteta nykyisin Vihtavuorellakin? Jos siellä valetaan moottoritkin, niin kokemusta alkaa hiljalleen kertyä. Hakupäistä ei tosiaan pitäisi jäädä kiinni; periaateessa kuka tahansa nikkaroija voisi yhdistää esp32-cam:n ja opencv:n pariin servoon. Tuosta on toki 11 parsekkia matkaa hyväksyttyyn sotatarvikkeeseen, mutta se on vain valtava määrä ihan tavallista työtä.
Mikä estäisi vastaavan suhteellisen simppelin ja edullisen ohjuksen kehittämisen myös Suomessa? Hinta olisi meille pienellä budjetilla pärjäileville iso plussa; näitä olisi varaa valmistaa tuhansittain varastoonkin. Saatavuudestakaan ei tarvitsisi olla niin huolissaan, kun vain tuontikomponentteja olisi reilusti varastossa. Kertokaas mikä minulla tässä nyt menee ohi; jos Ukraina on kyennyt näin kustannustehokkaan pst- aseen tekemään, niin miksi meidän ei kannata?
Koska:
Kehittelykustannukset, testaukset ja koeammunnat jne huomioiden taitaa tulla halvemmaksi ostaa valmista. Varsinkin, kun nuo vientiluvat ovat harvassa.
Tämä boldaamani on SE perimmäinen syy, miksi Suomessa ei kannata valmistaa. PV:llä ei ole rahaa ostaa sellaisia määriä, että kustannukset saadaan katettua. Myydä ei saa sinne missä olisi rahaa ja halua ostaa. Näille pohjille ei bisnestä rakenneta.
 
Onko tässä nyt selitys sille, että kotimaisessa singossa ei käytetty rakettimoottoria, kuten panssarikauhussa joita meillä oli Saksan apuna käytössä ja tutkittavissa? Mutta eikös KESsejä valmisteta nykyisin Vihtavuorellakin? Jos siellä valetaan moottoritkin, niin kokemusta alkaa hiljalleen kertyä. Hakupäistä ei tosiaan pitäisi jäädä kiinni; periaateessa kuka tahansa nikkaroija voisi yhdistää esp32-cam:n ja opencv:n pariin servoon. Tuosta on toki 11 parsekkia matkaa hyväksyttyyn sotatarvikkeeseen, mutta se on vain valtava määrä ihan tavallista työtä.

On.

Suomi älköön pitäkö, valmistako tai kokeilko mitään atomiasetta, minkäänlaisia omalla käyttövoimallaan kulkevia taikka ohjattavia ammuksia tai sellaisia laitteita, jotka liittyvät niiden laukaisemiseen

Uutisoinnin perusteella kessejä tosiaan valmistetaan Vihtavuorella mutta tarina ei kerro tuleeko raketti-osuus komponenttina muualta. Esim Patria-omistuksen kautta norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace on aika todennäköinen toimittaja.
 
Laitetaas jatko tänne kun alkaa olla aika OT Ukrainan sotaketjussa:

En usko että suomalaisvalmisteisessa pst-aseessa olisi elektroniikka/ohjaus se ongelma, siihen meillä riittää insinööriä jonka aiempi kokemus auttaa ratkaisujen löytämisessä. Isompi ongelma on se raketti-osuus. Pariisin rauhansopparin aserajoitukset piti meiltä poissa kaikenlaisen rakettikehittelyn ysärille asti, eikä sitä ole sen jälkeenkään suuremmin ilmestynyt. Eli meiltä puuttuu ne kokeneet rakettitieteilijät. Se että saa valettua luotettavia kiinteitä rakettimoottoreita jotka toimii kelillä kuin kelillä räjähtelemättä silmille ei ole mikään triviaali juttu.
Kyllä, tämä on varmasti oikea ketju tässä vaiheessa. Se miksi Stugnan menestyksen ja suhteessa alhaisen hinnan innoittamana aloin haaveilla kotimaisesta tuotannosta on yksinkertaisesti raha ja saatavuus.

Spike MR, LR ja ER ovat varmasti varmasti maailman kärkeä omissa kategorioissaan, mutta hinnat ovat niin kovat että nuo inventaariot joita meillä on varaa ylläpitää hirvittävät, kun en asiaa läpikotaisin tunne. Wikipedian mukaan 300kpl (MR), 200kpl (LR) ja 400kpl (ER), joista viimeksi mainitut eivät ilmeisesti edes ole pst- käytössä vaan rannikkotorjunnassa. Saahan niitä lisää, mutta kuinka nopeasti? Onhan sitten tietysti NLAW lähelle ja vanhempi TOW2, mutta jos tarinoita Ukrainan pst- ohjusten kulutuksesta uskoo, niin tuntuu että noilla ei pitkään pärjäillä kun meilläkin tätä lääniä on puolustettavana eli vähästä pitää vielä pystyä hajauttamaan.

Luultavasti murehdin turhaan kun en asiasta paljoakaan tiedä, ja ammatti- ihmiset ovat varmasti tehneet parhaat mahdolliset ratkaisut niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä, mutta saahan sitä keskustelufoorumilla reserviläinenkin murehtia.
 
joku minua valaista: kestää panssarin optiikka ja sensorit rynnäkkökiväärin tulitusta? Esim johtajanlämppäri ja tähtäin ja mitä niitä onkin
 
joku minua valaista: kestää panssarin optiikka ja sensorit rynnäkkökiväärin tulitusta? Esim johtajanlämppäri ja tähtäin ja mitä niitä onkin

En suosittelisi koettamaan. Meinaan että joutuisit olemaan niiden tähtäinten näkökentässä ampuaksesi ja ne ei taida olla ainoat tähtäimet mitä siinä vaunussa on. Myöskin huomaa, että se vaunu on huomattavasti tukevampi ampuma-alusta kuin sinä ja se ampuu takaisin vähintäänkin konekiväärillä. Tarkoittaa sitä, että se ampuu takaisin helpommin ja hyvin todennäköisesti nopeammin kuin sinä saat sen optiikan tähtäimiin.
 
Back
Top