Standoffin maksimi on 25 kertaa D. Jos kartion D on 10 cm (mahtuu noin NLAW 15cm kalipeeriin pystyyn), tulee maksimi hyökkäyskorkeudeksi 2,5m ja optimitehon ylärajaksi noin 1,2m. Jos siinä on perus shaped charge, niin ei.
Toisaalta siinä on BILL 2 taistelukärki, josta wikipedia sanoo näin:
Katso liite: 60507
Tarkemmin panos vaikuttaisi olevan BILL2sesta taaempi lautaus. Muutenkin bill2 kuvauksessa on paljon NLAWin kanssa samaa. Esim voisi päätellä että NLAW tst kärki aktivoituu sekä visuaalisesti että magneettisesti, mikä voi tuottaa huomattavia ongelmia korkeuden kasvaessa (tai sitten ei).
Ontelopanosta siinä tuskin on, kun eipä ole onteloakaan. Ontelopanoksessa ontelo osallistuu metallikartion ulostamiseen ja luo optimaalisen standoff rangen. Perusmallin shaped charge siinä voi olla.
Itse olen mieltä että siinä on EFP koska ilmeisesti BILL2sessa oli ja esim tow2Bssäkin on. Yleensäkin se on suosittu nimenomaan näissä flyover mallin ohjuksissa.
edit: ja tässä vielä TOW2 EFP:t vs t72 täydellä karusellilla amputarvikkeita. On oikeastaan ihan sama kummalla tekniikalla vaunu tuhotaan, kunhan se toimii.
Rivi kerrallaan vastauksia ja teknisesti tai lähdetiedoin perusteltuja mielipiteitäni ohessa:
1.)
Stand Off :n maksimi ja optimiteho?
Eihän Stand Off:lla (S.O. räjäytysetäisyys / -väli) ole maksimia ja minimi on 0, periaatteessa? Suunnatun räjähdysvaikutuksen taistelukärjen voi ampua / laukaista läheltä tai kaukaa ihan vapaasti, mutta asevaikutusta saadakseen lienee jotkut rajat molemmissa päissä. Optimietäisyydelle väli on pieni tai suuri, jos ei kerrota mitä tavoitellaan eli mitä tarkoittaa optimiteho? Optimoidaanko tunkeuman syvyyttä (penetration), läpäisyn pituutta (perforation), jälkivaikutusta panssarin takana (tai edessä/sivulla= särjetään ympäristöä samalla kertaa) tai jotain muuta? Oletan yksinkertaisuuden vuoksi, että optimiteholla tarkoitetaan pitkää läpäisyä (perforation) tai tunkeumaa (penetration), niin että mahdollisimman paksu maali tulee läpäistyksi, perforated. Ehkä panssariteräksen paksu läpäisy tai pitkä tunkeumamatka teräkseen on se tyypillisin optimitavoite pst-aseille. Tunkeumassa (penetration) syntyy onkalo, jolla on pohja eli ei mene läpi. Läpäisyssä (perforation) syntyy läpireikä tai vähintään viimeinen osa projektiilista tunkee itsensä panssarin takapinnasta näkyville tai rikkoo panssarin takapinnan. Läpäisyn määritelmiä on monta, mutta unohdetaan ne tässä kohtaa, koska pst-aseen "tehossa" tarvitaan aina jälkivaikutusta ja läpi on panssarista päästävä reilusti.
En tiedä mistä saadaan nuo lukemat räjäytysvälille S.O.= 25*D ja optimietäisyydeksi puolet siitä 12*D. Lienevät jonkun oletuksen seurauksia, joita viestissä ei ole avattu, joten en puutu niihin. Arvot vaihtelevat taistelukärjen rakenteen mukaan ja niitä ei voi määrittää, jos ei tiedä rakenteen yksityiskohtia. Nyt on edelleen ristiriitaa siitä, onko lataus ontelopanos (HEAT, Shaped Charge, S.C) vai räjäyttämällä/räjähtämällä muotoutuva projektiili (EFP).
Ontelopanokselle (Shaped Charge, S.C) räjäytysvälin optimi on S.O ~(5...8) *D jotta saadaan pitkä tunkeuma tai läpäisy. NLAW:ssa olisi optimi S.O. ~500 ... 800 mm etäisyys, jos on ontelopanos (S.C.) ja D=102 mm. Jos olisi EFP, niin pitäisi tietää rakenne ja olla todellinen asiantuntija, jotta räjäytysvälin optimivälin voisi määritellä ja / tai kokeellista dataa tueksi. Kumpaakaan ei ole nyt saatavilla, arvelen. EFP:lla räjäytysväli ja sen sallittu alue voi olla pidempi kuin ontelolla hyvän läpäisyn saamiseksi, P< 1,5 D kuitenkin raskasmetalli linerilla (tantaali).
2.
BILL2 taistelukärki ja wikipedia(t):
Ilmeisesti viestin wikipedia viittauksen linkki, josta viiteviestin kaltainen teksti löytyy, on tuo(?):
en.wikipedia.org
Jos katsoo ko. wiki-tekstin ensimmäistä viitelinkkiä A):
http://www.military-today.com/missiles/bill.htm
niin siellä sanotaan taistelukärjestä: Warhead type Angled
HEAT (tandem angled
HEAT in BILL 2) ja myöhemmin tekstissä "tandem shaped charge munition"
Samainen wikipedia näyttää HEAT-termille tuommoista:
en.wikipedia.org
(Off Topic: Jos S.C. liner-materiaalit kiinnostavat teknisesti syvällisemmin, niin kannattaa imaista viite 11. Manfred Held "Liners for Shaped Charge", kun se on tarjolla ilmaiseksi ainakin tätä kirjoitettaessa.)
Teräväkärkistä onteloa (HEAT, Shaped Charge) nuo viitteet pukkaavat kiistatta BILL 2 taistelulatauksiksi?
Toinen wikipedian viite B) vie Itävallan puolustusvoimien kalustoon. Itävallassa valmistetaan BILL 2:sta nimellä 2000 BILL Itävallan käyttöön.
Webauftritt des Österreichischen Bundesheeres
www.bundesheer.at
Läpäisyksi ilmoitetaan: Durchschlagleistung: mind. 60 cm Panzerstahl (vähintään 60 cm panssariterästä).
Ei taida EFP:llä päästä näihin lukemiin. Arvelen edelleen rajan olevan EFP läpäisylle P=1,0....,1,5 * D = 100 ... 150 mm, kun D~100 mm. Jos olisi D=150 mm, niin P= 150...225 mm ja isompaa latausta NLAW:iin ei mahdu edes suoraan eteenpäin suunnattuna.
Ontelopanosta pukkaa BILL 2 (2000 BILL) ohjuksen taistelukärjeksi teknisesti ajateltuna ilmoitetun läpäisyn perusteella.
[Kolmas C) wikin viite ei toimi (Saudi-Arabia kauppa) ja neljäs D) on ranskankielinen ja ei-tekninen. Nämä eivät auta kumpaankaan suuntaan.]
Ei ole tainnut wiki-pääsivun kirjoitaja(-t) jaksaa tutustua ja ymmärtää käyttämiään viittauksia A ja B. Siitä aiheutuu turhaa harmia meille muille, lukijoille.
Ylimääräistä wikipedia
Ruotsista, kun se on BILL 2:n kotimaa ja NLAW:n syntymäseutua:
sv.wikipedia.org
sanoo, että: " Verkan består av en eller två RSV-strålar (BILL 1 gentemot BILL 2) som skjuts ut från robotens undersida och slår igenom målets tak." Vapaasti käännettynä: Vaikutus syntyy yhdestä tai kahdesta Suunnatun Räjähdysvaikutuksen Suihkuista (säteistä =strålar, mutta suomeksi huono termi) (BILL 1, BILL 2), jotka ammutaan alaspäin ohjuksesta ja osuvat läpi maalin katon (läpäisevät maalin katon).
Sitten voi napauttaa sivun "RSV-stålar" korostusta, niin saa näkyville:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Riktad_sprängverkan
ja sieltä näkyy, että
Strålbildande RSV = RSV III (strålbildande) on teräväkulmainen ontelopanos eli Shaped Charge.
Projektilbildande RSV = RSV IV (projektilbildande) on pallokalotin muotoinen lineri eli EFP).
Ja vielä klikkaus jälkimmäiseen tuo vaatimattoman EFP-sivun näkösälle, jota ei kannata selittää:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Explosivt_formad_projektil
Ruotsin wikin perusteella BILL 2:ssa on RSV-strål (RSV III) eli Strålbildande RSV taistelulatauksena.
Ontelopanosta (Shaped Charge, S.C.) pukkaa BILL 2:lle Ruotsin wikin sivut.
Suomen wiki ylimääräisenä (voi unohtaa, jos siltä tuntuu...):
fi.wikipedia.org
Onteloa tyrkkää D=102 mm kal.
3.
BILL 2 taaempi lataus ja NLAW anturit.
Kyllä. Taaempi lataus on BILL 2:n pääpanos ja se on siirretty NLAW:iin. Se näkyi hyvin aiheen ensimmäisessä omassa viestissäni, toisessa videossa kohdassa ~0:59.
Arvelen, vaikken ole tämänkään alan (sensori-, sensorifuusiotekniikka) ymmärtäjä, että terästä (ferromagneetista rautaa) vaunuissa riittää siihen, että magneettisensori sen huomaa, vaikka ohjus lentäisi tuon 2,5 mm vaunun yli. Se on säätö- / ohjelmointikysymys. Optinen anturi mitannee alustan korkeutta ohjukseen nähden ja siten "muotoa" ja ylilentäessä muoto on aina sama korkeudesta riippumatta, kunnes ei erotelukyky enää riitä (näkyvyys kuitenkin voi rajoittaa, suojasavut). Ohjelmointikysymys tämäkin, arvelen. Tällä hetkellä tavoitellaan < 1 m:n etäisyyttä ymmärtääkseni. Se saattaa johtua taistelukärjen tyypistä eli ontelopanoksesta ja sen S.O. etäisyydestä.
4.
Ontelopanosta siinä tuskin on, kun eipä ole onteloakaan.
Ontelopanoksessa ontelo osallistuu metallikartion ulostamiseen ja luo optimaalisen standoff rangen. Perusmallin shaped charge siinä voi olla.
Tämä on niin sakeata tekstiä, etten ymmärrä sitä lainkaan? Yritän kohta kerrallaan:
Ontelopanosta siinä tuskin on, kun eipä ole onteloakaan: Suunnattu räjähdysvaikutus syntyy siihen perustuvissa taistelulatauksissa siitä, että räjähdysaineen kaasut lähtevät suurimmaksi osaksi panoksen pinnan normaalin suuntaan. Tätä hyödyntävissä latauksissa on aina jonkinmoinen syvennys (kartio, puolipallo, pallokalotti tms. muoto), joka ohjaa räjähdysaineen kaasun ja sen synnyttämän paineaallon pinnan normaalin suuntaan eli kohden syvennyksen keskiakselia (täydellisessä pallo-kolossa siis pallon keskiöön, puolipallossa ja kartiossa keskiakselille eteenpäin suuntautuen jne. Se tapahtuu, oli syvennyksessä vuoraus tai ei. Sekä ontelopanoksessa että EFP:ssa on syvennys ja sen pinnalla on metallivuoraus. Ilman vuorausta saataisiin laakeampi,matalampi ja halkaisijaltaan isompi kolo maaliin, vuoratussa tapauksessa syntyy syvä, mutta kapeampi kolo (kraateri) maaliin. Ontelopanoksella on pitkä P=5....10 *D (Cu-lineri) läpäisy/tunkeuma, EFP:lla P=0,8....1,5 D (nykyisin ehkä jopa ..2*D) panoksen muodosta ja vuorauksesta riippuen.
Jos tarkoitetaan, ettei BILL 2:ssa tai NLAW:ssa ole ontelopanosta, niin kannattaa ehkä lukaista ylempi osa tästä viestistä ja aiemmat viestini uudelleen ja katsoa linkit läpi.
Ontelopanoksessa ontelo osallistuu metallikartion ulostamiseen ja luo optimaalisen standoff rangen. Tätä kohtaa en ymmärrä ja terminologiakin on asiatonta.
Miten se tyhjä kolo osallistuu metallikartion muovautumiseen paitsi niin ettei se ole esteenä muovautumiselle, optimaalisen Stand Off rangen muodostamisesta puhumattakaan. Kai se on ontelopanoksen suunnittelijan ja valmistajan fiksuutta, kun käyttävät hyväksi suunnattua räjähdysvaikutusta siten, että kaivertavat sopivan kolon (tyhjää tilaa, ilmaa enintään) ja siten saavat vaikutuksen kohdistettua pienemmälle alalle vuorauksen (linerin) kera tai ilman.
Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas (2001) / Liite 3 engl-kielisiä lyhenteitä:
SC Shaped Charge Ontelopanos. (Ontelopanos on ollut suomenkielinen termi Shaped Charge:lle (ainakin v. 2001)).
Mikä on
perusmallin shaped charge, joka voi olla, mutta
ontelopanosta tuskin on? Mikä on ero niillä on ja miksi? En ymmärrä.
5.
Itse olen mieltä että siinä on EFP koska ilmeisesti BILL2sessa oli ja esim tow2Bssäkin on. Yleensäkin se on suosittu nimenomaan näissä flyover mallin ohjuksissa.
Mielipiteitä saa olla. Se on hyvä asia , kun syntyy keskustelua.
Edellä olen mielestäni perustellut teknisesti lähdeviitauksien kera, että BILL 2:sa on ontelopanos, Shaped Charge SC, taistelukärki ja se on siirretty NLAW:iin sellaisenaan. Samalla sivutuotteena on tullut arvioiduksi ja keveäksi todetuksi engl. wikipedian BILL 2 kirjoitelma. Se on ristiriidasssa omien viitteidensä kanssa väittäessään BILL 2:n taistelukärjen tyypiksi EFP.
TOW 2B on nykyisin Raytheon:in USA:ssa (aiemmin Hughes/GM) valmistama ohjus. En ihan heti ymmärrä, miten se liittyisi Saab-Boforssin BILL 2:een, NLAW:sta puhumattakaan ja niiden taistelulatauksen tyypin valintaan?
Yleisestä EFP-suosiosta ylilentävissä en tiedä TOW 2B:n (sen mahdollisten kopioiden) ohella muuta kuin sen Predator AT-ohjuksen, joka projektina kaatui USAssa vuosituhannen vaihteessa. Molemmissa on EFP tantaali-liner ja lienee D~5"=127 mm.
BILL tai BILL 1 taitaa olla ensimmäinen yli lentävä (OTA, owerfly top-attack) pst-ohjus, 1988... palveluskäytössä. Siinä on ontelopanos (kupari-lineri) eteenpäin kallistettuna (30-astetta) ja sen seuraaja edellä jo runsaasti pohdittu BILL 2. Tästä on syytä antaa ruotsalaisille tunnustus eli teknisestä etevyydestä uuden hyökkäystavan toteutuksessa pst:lle.
6.
ja tässä vielä TOW2 EFP:t vs t72 täydellä karusellilla amputarvikkeita. On oikeastaan ihan sama kummalla tekniikalla vaunu tuhotaan, kunhan se toimii
Ei taida liittyä millään tavalla video BILL 2:n tai NLAW:n taistelukärkeen, kun on eri valmistajan ihan eri ohjus.
Jälkimmäisestä kohdasta olen samaa mieltä. Menetelmällä ei ole väliä, kunhan osuu ja saa riittävän vaikutuksen aikaan. Toimintatavan ymmärrys ei kuitenkaan liene haitaksi?
7. Loppuksi vielä pari viitettä loppulukemiseksi/-katsottavaksi:
Ensin BILL 2
The RBS 56 BILL (an acronym of "Bofors Infantry, Light and Lethal") is a man-portable anti tank guided missile developed in Sweden by the Bofors. It is now a product of Saab Bofors Dynamics.
www.military-today.com
A later version of the BILL, the RBS 56B BILL 2, has a new tandem shaped charge munition with a precursor warhead, capable of defeating ERA.
BILL 2;ssa on kaksi ontelopanosta, jos tuosta lukee. Eo. vanhan asian toistoa, mutta varmistuksen varmistukseksi.
Sitten NLAW valmistajan (Saab) lyhyt video, alin viimeinen video "Saab's NLAW antitank weapon explained, OTA explained":
With tanks playing an increasingly decisive role in complex battle environments, defending forces need an effective anti-tank weapon.
www.saab.com
Vieritä sivun loppuun viimeiseen videoon. Sen sivun oikeassa reunan tekstikentässä lukee: " ... its powerful shape charge warhead hit the tank at it´s weakest point - the turret."
Videolla vielä varmistuksena kohdassa 0:14 tekstinä: "Velocity compensated shaped charge strikes downwards. Penetration capability > 500 mm RHA"
Arvelen valmistajan olevan selvillä, minkälaista taistelukärkeä käyttävät tuotteessaan.
Edellä ja jo aiemmin esitetyn mukainen, teknisesti perusteltu mielipiteeni on, että NLAW:ssa on ontelopanos (Shaped Charge, HEAT, RSV III, hollow charge) taistelulatauksena, jonka kaliiperi on D=102 mm ja läpäisy P> 500 mm (Saab Boforss) panssariteräkseen. Ontelopanos on periytynyt BILL 2 pääpanoksesta.
Eli edelleen koulutetaan porukkaa 95 S 58-61:lle herran vuonna 2022
