Panssarintorjunta

[baikal]

Mietinpähän vaan sitä, että jos olisi varoja, niin paljonko se vaikuttaisi joukkojen taistelutehoon, jos kaikkiin paseihin, bemareihin, CV:siin, ällitälleihin, jne hankittaisiin jonkin sortin PST-ohjus laukaisin?

Siis jos halua on niin NLAW:ja saadaan varmasti reilusti lisää. Nuo minun luullakseni ovat oikeinkin soivia pelejä meikäläisellä taktiikalla meikäläisessä maastossa, uskoisin etä käytännöllisempiä vehkeitä ne on kuin ohjuslaukaisimet jokamiehen aseena.

Eli ei mennä siinä kilometrisen aukion päähän notkumaan vihollisen suora-ammunnan maaliksi vaan pakotetaan vihollinen tulemaan oman torjuntatulen ulottuville muutamaan sataan metriin.

Jos varsinaisia ohjuslaukaisimia halutaan niin patajoonan PST-ohjusjoukkeita voisi kasvattaa ehkä komppanian tai ainakin kahden joukkueen kokoiseksi (saadaan tehokkaampaa torjuntaa syvyyteen tai useampien aukioiden varteen). Mutta nuo kyllä kannattaa pitää erossa jääkäriryhmistä tai heidän ajoneuvoista.

Miksi? Jääkärit kai ekana viholliseen törmäävät? Mihin jäädään odottamaan pst-voimaa? Kätkeydytään suon laitaan kuuhottamaan vai kulkeeko pst-voima kärjen mukana? Odotellaanko pataljoonankomentajan toimenpiteitä ja hänen käskyään siirtää pst-voima kärkeen? Ei pahalla, mutta ohhoijjaa. Vai "annetaanko" vihollisen ps-voiman mennä vaan ohi ja aletaan tapella "huollon" kanssa....mitäs noista vaunuista.

Amerikkalaiset ja israelilaiset PAINOTTAVAT uusimmissa aviiseissaan sitä, että pst ON OLTAVA KÄRJESSÄ JA HETI EIKÄ viidestoista päivä silloin, kun soditaan ps-asevoimaa vastaan...muuten ottaa ohrakyrsä ja armotta. Ja huom: pst-aseen on oltava sellaista, että se puree myös etusektorista.

Käännellään ja väännellään vaan aina meikämaastojuttuja ja erityisolosuhteita ja sitä kuinka me pakotamme hyökkääjän meille sopiviin maastoihin...se VOI ONNISTUA TAI se voi olla onnistumattakin.

 

[Isäm Maam Puolustaja]

Mogadishu: Very Intense Anti-Tank Battle Footage
http://www.liveleak.com/view?i=1e8_1281131086

Eivät nuo vaunut voineet olla YK:n vaunuja, vaikka olivatkin valkoiseksi maalattuja. Ketkä tässä oikein taistelee keskenään?. Miksi video lopussa toinen vaunu ajaa edessä olevan päälle?.

Ihmeellisen näköistä touhua. Useampikin kysymys tuli mieleen.

Miksi vaunut jäivät paikalleen ammuttavaksi? Miksi ne eivät juurikaan vastanneet tuleen? Miksi peräänajo? Miksi ei ollut suojamiehiä?

Maajalustalla olleen singon ampuja käytti aika mielenkiintoista ampuma-asentoa.

Maastoauton lavalla olleen raskaan singon(spg-9) ampuja ampui laukauksen silloin kun auto liikkui.

 

[Second]

Mietinpähän vaan sitä, että jos olisi varoja, niin paljonko se vaikuttaisi joukkojen taistelutehoon, jos kaikkiin paseihin, bemareihin, CV:siin, ällitälleihin, jne hankittaisiin jonkin sortin PST-ohjus laukaisin?

Siis jos halua on niin NLAW:ja saadaan varmasti reilusti lisää. Nuo minun luullakseni ovat oikeinkin soivia pelejä meikäläisellä taktiikalla meikäläisessä maastossa, uskoisin etä käytännöllisempiä vehkeitä ne on kuin ohjuslaukaisimet jokamiehen aseena.

Eli ei mennä siinä kilometrisen aukion päähän notkumaan vihollisen suora-ammunnan maaliksi vaan pakotetaan vihollinen tulemaan oman torjuntatulen ulottuville muutamaan sataan metriin.

Jos varsinaisia ohjuslaukaisimia halutaan niin patajoonan PST-ohjusjoukkeita voisi kasvattaa ehkä komppanian tai ainakin kahden joukkueen kokoiseksi (saadaan tehokkaampaa torjuntaa syvyyteen tai useampien aukioiden varteen). Mutta nuo kyllä kannattaa pitää erossa jääkäriryhmistä tai heidän ajoneuvoista.

Miksi? Jääkärit kai ekana viholliseen törmäävät? Mihin jäädään odottamaan pst-voimaa? Kätkeydytään suon laitaan kuuhottamaan vai kulkeeko pst-voima kärjen mukana? Odotellaanko pataljoonankomentajan toimenpiteitä ja hänen käskyään siirtää pst-voima kärkeen? Ei pahalla, mutta ohhoijjaa. Vai "annetaanko" vihollisen ps-voiman mennä vaan ohi ja aletaan tapella "huollon" kanssa....mitäs noista vaunuista.

Amerikkalaiset ja israelilaiset PAINOTTAVAT uusimmissa aviiseissaan sitä, että pst ON OLTAVA KÄRJESSÄ JA HETI EIKÄ viidestoista päivä silloin, kun soditaan ps-asevoimaa vastaan...muuten ottaa ohrakyrsä ja armotta. Ja huom: pst-aseen on oltava sellaista, että se puree myös etusektorista.

Käännellään ja väännellään vaan aina meikämaastojuttuja ja erityisolosuhteita ja sitä kuinka me pakotamme hyökkääjän meille sopiviin maastoihin...se VOI ONNISTUA TAI se voi olla onnistumattakin.

No joku se nyt on sattunut sen ohjuslaitteenkin kanssa puljaamaan ja uskoo kyllä tietävänsä mistä puhuu sen suhteen että mitä sinne ruohonjuuri tasolle pitäisi laittaa ja mitä ei.

Niin jos jääkärit on paikassa x etenemässä niin ohjuslaitteet todennäköisesti on jääkärikärjen etupuolella väijyssä katkaistakseen viholliselta urat käytöstä.

EDIT: Eli asia on sellainen että jos jääkäripoppoo etenee pitkin peltoaukeita jossa on kilometrinkin verran aavaa joka suuntaan niin silloin joku on tehnyt virheen. Ja jos tähän tilanteeseen on jouduttu niin silloin olisi erittäin asiallista olla ne pataljoonan panssarintorjuntaohjukset siellä aukean toisessa laidassa jo valmiiksi valmistelluissa asemissa.

PST-ohjus on aseena yksinkertaisesti sen verran ronkeli vehje että se on sama kuin joka toinen kiväärimies kantaisi kivääriä ja joka toinen kolmijalkajalustaa kiväärille. Kivääri ei luonnollisesti toimi jos se ei ole asennettuna kolmijalalle... Kolmijalkalastuainen kivääritaistelupari toimisi ennalta valmistelluissa asemissa mistä sen ei tarvitse liikkua mihinkään kuin asemia vaihtaakseen. Hyökkäyksen kärjellä ei yksinkertaisesti tahdo olla tämmöiseen varaa joten sen on ehdottomasti parempi omata joka ukolla pelkät kiväärit joita voidaan käyttää joustavasti hyvinkin lyhyellä varoajalla (eli nosto olalle ja laukaus). PST-ympyröissä tämmöinen ase on yksittäisen miehen kantama sinko, sitä voidaan liikutella nopeasti ja sillä voidaan ampua nopeasti ilman aikaa vieviä ennakkovalmisteluja.

Henkilökohtaisesti olen joutunut treenaamaan pikatilanteita ohjuslaitteen kanssa tiheassä vesakossa ja edes se 100 metrin ampumamatkan löytäminen on VAIKEAA, alle 100 metrin ei voi oikein ampua kun ohjukset on suunniteltu vähän pidemmille a-etäisyyksille. Kyllä siinä olisi jääkäriryhmä ihmeissään, kun tiellä T-80 torstisti rylkyttää kanuunalla ja konekivääreillä ympäriinsä ja ryhmän ohjusmiehet etsii edelleen ampuma-paikkaa että voisi sitä T-80:iä ampua. Voi tulla NLAW:ia tai Apilasta ikävä (luonnollisesti ne ohjusjampat tapattaa itsensä kasatessaan sitä ohjuslaitetta, koska siitä ei oikein voi tehdä makuultakaan. TOW:in tapauksessa ainakin). Kyseessä on vielä suoraa lentorataa käyttävä ohjuslaukaus... Entäpä kun alla on uusinta uutta oleva katon kautta sisään tuleva dildo, joka todennäkösiesti ottaa heti putkesta ylöspäin lähdettyään kontaktia latvuston kanssa? Jos se ylipäätään voi vaununkattoon osua alle 100 metrin a-etäisyyksillä. Eli on käytettävä suoraa lentorataa ja ohjus turahtaa suoralennosta hyödyttömästi vaunun kylkeen. Niillä noilla katon kautta vaikuttavilla kun voi suoraa lentorataa käytettäessä tuhota lähinnä R-vaunuja... Toki tuo on myös NLAW:in heikkous etenkin matalassa vesakossa.

Wolf H. Halstia mukaillen: Eteläeuroopassa taistelu päättyy rynnäkköön, meillä Suomessa taistelu alkaa rynnäköstä.

Tässä erityisolosuhteiden hengessä.

 

[Hejsan]

En tiedä jos se liity tähän mutta Second mainitsi T-80

Lujin että se leopard 2 L55 putki voi tuhoa T-80 4000m etäisyydellä. Alltså Leopard 2:an L55 rör kan slå ut en T-80 på 4000 m avstånd.

 

[Iivo]

Siis tarkoitin sellaista järjestelmää, joka olisi vaunussa kiinni joko tornissa, niin kuin bradleyssä ja bemareissa, tai jos tornia ei löydy niin jollain muulla tavalla. En sitä, että joka ryhmässä olisi jalkautuva Euro-spike, TOW tms.

 

[Heikkilä]

Siis tarkoitin sellaista järjestelmää, joka olisi vaunussa kiinni joko tornissa, niin kuin bradleyssä ja bemareissa, tai jos tornia ei löydy niin jollain muulla tavalla. En sitä, että joka ryhmässä olisi jalkautuva Euro-spike, TOW tms.

Onhan tälläinen ollutkin käytössä Suomessa BMP-1:ssä ja BMP-2:ssa. Mekanisoiduissa joukoissa se ohjusampumalaite per panssarijääkäriryhmä (ryhmän vaunussa) on ihan hyvä lisä ps-jääkärien tulivoimaan, mutta kyseisen systeemin uusimisen hinta olisi ollut karmiva. Ohjusten vanheneminen ja uusien hinta ovat varmasti isoin yksittäinen syy sille, miksi niitä ei enää BMP-2:sten kannella näy, eikä vastaavaa järjestelmää ole hankittu CV90:iin.

 

[Second]

Siis tarkoitin sellaista järjestelmää, joka olisi vaunussa kiinni joko tornissa, niin kuin bradleyssä ja bemareissa, tai jos tornia ei löydy niin jollain muulla tavalla. En sitä, että joka ryhmässä olisi jalkautuva Euro-spike, TOW tms.

Silloin ajoneuvoja joudutaan käyttämään roolin ulkopuolella mikäli ohjuksia pyrittäisiin käyttämään agressiivisesti. Siihen jääkäritaktiikka taas ei oikein solvellu vaan taistelun tulee tapahtua jalkaisin ja ajoneuvot toimivat vain tst-kentän takseina liikuttaen miehiä nopeasti ja panssarikuoren sisällä ja ehkä joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa tulitukitehtävissä. CV ja BMP ovat toki ihan eriluokan vaunuja kuin pasit ja ällitällit ja niillä agressiivinen toiminta kuuluu toimenkuvaan. Toinen poikkeus on TOW ohjuksin varustetut Tekat... Noidenkaan todellisesta käyttöpotentiaalista minulla ei ole mitenkääs suuret odotukset... Toivon mukaan nekin ryhmät on täysikokoisia jalkautettuun toimintaan kykeneviä eikä mitään 3-4 miehen lilliputti ryhmiä joilla ei ole mahdollisuuksia jalkautettuun toimintaan.

Kuten jo aiemmin sanoin niin tavalliset jääkärit eivät ylipäätään tulisi toimimaan maastossa jossa ohjuslaukaisilla saavutetaan jotakin järjellistä etua edes puolustuksessa. NLAW täyttää tämän etäisyyden varmasti hyvin mallikaasti. PST-ohjusjoukot sitä vastoin hakeutuvat juuri avoimien alueiden reunoille ja jos ylimääräisiä ohjuslaukaisimia on niin tuonne ne kuuluu... Suomessa on tällä hetkellä oletettavasti useita joukkoja joille periaatteessa PST-ohjus joukkueita ja komppanioita kuuluu, mutta niille ei ole niitä jakaa koska ohjuslaukaisimia ei yksinkertaisesti vain ole (eikä tule).

Jos jääkärit toimisivat avomaastossa (=avomaaston reunamilla) niin on ehdottomasti järkevämpää jalkauttaa ohjuslaukaisin kuin pitää sitä kiinni ajoneuvon katolla.

 

[Haisuli]

Mietinpähän vaan sitä, että jos olisi varoja, niin paljonko se vaikuttaisi joukkojen taistelutehoon, jos kaikkiin paseihin, bemareihin, CV:siin, ällitälleihin, jne hankittaisiin jonkin sortin PST-ohjus laukaisin?

Siis jos halua on niin NLAW:ja saadaan varmasti reilusti lisää. Nuo minun luullakseni ovat oikeinkin soivia pelejä meikäläisellä taktiikalla meikäläisessä maastossa, uskoisin etä käytännöllisempiä vehkeitä ne on kuin ohjuslaukaisimet jokamiehen aseena.

Eli ei mennä siinä kilometrisen aukion päähän notkumaan vihollisen suora-ammunnan maaliksi vaan pakotetaan vihollinen tulemaan oman torjuntatulen ulottuville muutamaan sataan metriin.

Miksi?[/size] Jääkärit kai ekana viholliseen törmäävät? Mihin jäädään odottamaan pst-voimaa? Kätkeydytään suon laitaan kuuhottamaan vai kulkeeko pst-voima kärjen mukana? Odotellaanko pataljoonankomentajan toimenpiteitä ja hänen käskyään siirtää pst-voima kärkeen? Ei pahalla, mutta ohhoijjaa. Vai "annetaanko" vihollisen ps-voiman mennä vaan ohi ja aletaan tapella "huollon" kanssa....mitäs noista vaunuista.

Amerikkalaiset ja israelilaiset PAINOTTAVAT uusimmissa aviiseissaan sitä, että pst ON OLTAVA KÄRJESSÄ JA HETI EIKÄ viidestoista päivä silloin, kun soditaan ps-asevoimaa vastaan...muuten ottaa ohrakyrsä ja armotta. Ja huom: pst-aseen on oltava sellaista, että se puree myös etusektorista.

Käännellään ja väännellään vaan aina meikämaastojuttuja ja erityisolosuhteita ja sitä kuinka me pakotamme hyökkääjän meille sopiviin maastoihin...se VOI ONNISTUA TAI se voi olla onnistumattakin.

PST-ympyröissä tämmöinen ase on yksittäisen miehen kantama sinko, sitä voidaan liikutella nopeasti ja sillä voidaan ampua nopeasti ilman aikaa vieviä ennakkovalmisteluja.

Jos puhumme nyt hyökkäys toiminnasta, niin sen pst-aseen nimi on tst-vaunu. Ei jääkäreillä ole mitään eväitä vähäänkään laajempaan hyökkäystoimintaan raskasta vihollista vastaan ilman omia tst-vaunuja.

Vaunualustaiset pst-ohjukset eivät kykene ratkaisemaan jääkäreiden pst-voiman ongelmaa hyökkäystoiminnassa koska kohtaamistilanteessa moderneinkin ohjusjärjestelmä jää tulenavausnopeudessa vähääkään modernille tst-vaunulle auttamatta kakkoseksi.

Puolustuksessa pst-ohjukset ovat luonnollisesti kärjessä jos maasto sen vain sallii, onneksemme meikäläisessä maastossa tyypilliset A-etäisyydet mahdollistavat usein aivan kelvollisen pst järjestämisen pelkillä singoillakin.

Ei ne jenkitkään Bradley/Hummer+TOW kalustolla vihollisen tst-vaunuja päin käy, yleensä niillä suojataan hyökkäyksen sivustoja jossa toki voidaan törmätä raskaisiin vaunuihin sielläkin, mutta senkään ei pitäisi tulla täytenä yllätyksenä kiitos hyökkäyksen edellä lentävän ilmatiedustelun/tuen, jolloin ohjuskalustolla on aikaa reagoida tilanteeseen enemmän puolustuksellisin menetelmin. Kovin on erilaiset eväät suurvalloilla, mutta niin on maat/mannut ja tehtävän kuvatkin yleensä...

 

[Haisuli]

Siis tarkoitin sellaista järjestelmää, joka olisi vaunussa kiinni joko tornissa, niin kuin bradleyssä ja bemareissa, tai jos tornia ei löydy niin jollain muulla tavalla. En sitä, että joka ryhmässä olisi jalkautuva Euro-spike, TOW tms.

Onhan tälläinen ollutkin käytössä Suomessa BMP-1:ssä ja BMP-2:ssa. Mekanisoiduissa joukoissa se ohjusampumalaite per panssarijääkäriryhmä (ryhmän vaunussa) on ihan hyvä lisä ps-jääkärien tulivoimaan, mutta kyseisen systeemin uusimisen hinta olisi ollut karmiva. Ohjusten vanheneminen ja uusien hinta ovat varmasti isoin yksittäinen syy sille, miksi niitä ei enää BMP-2:sten kannella näy, eikä vastaavaa järjestelmää ole hankittu CV90:iin.

Ja tämäkin taisi toteutua vain sen takia että Itä-Saksasta satuttiin saamaan hetkellisesti kyseistä tavaraa käytännössä ilmaiseksi "yli tarpeen". Toki se on aina hyvä lisä olemassa, mutta kuten totesit uusien järjestelmien hinta on karmiva ja kun laajempaan hyökkäystoimintaan kykenevien jääkäreiden tukena on joka tapauksessa tst-vaunuja on saatavilla olevat uudet ohjuslaukaismet ilman muuta syytä sijoittaa kokoonpanoihin joilla tst-vaunuja ei ole tukenaan.

 

[Haisuli]

Suomessa on tällä hetkellä oletettavasti useita joukkoja joille periaatteessa PST-ohjus joukkueita ja komppanioita kuuluu, mutta niille ei ole niitä jakaa koska ohjuslaukaisimia ei yksinkertaisesti vain ole (eikä tule).

Onko? Käsittääkseni Jpr90 ei ole enää olemassa, tai ne pari saattohoitoon jäännyttä pyyhitään listoilta aivan lähitulevaisuudessa, kunhan joku uskaltaa ääneen sanoa mitä on edessä...

Jos jääkärit toimisivat avomaastossa (=avomaaston reunamilla) niin on ehdottomasti järkevämpää jalkauttaa ohjuslaukaisin kuin pitää sitä kiinni ajoneuvon katolla.

Riippuen vähän asemista / siitä kuinka kiire asemista on pois ensimmäisen laukauksen jälkeen, on toki muistettava että TOW:lla ja Spikellä on huomattava ero jalkaisin käytettävyydessä painon&koon seurauksena. Spike on jo niin kevyt käsitellä, että ajoneuvoasennus ei tuo kummoista etua, päin vastoin.

 

[Second]

Mietinpähän vaan sitä, että jos olisi varoja, niin paljonko se vaikuttaisi joukkojen taistelutehoon, jos kaikkiin paseihin, bemareihin, CV:siin, ällitälleihin, jne hankittaisiin jonkin sortin PST-ohjus laukaisin?

Siis jos halua on niin NLAW:ja saadaan varmasti reilusti lisää. Nuo minun luullakseni ovat oikeinkin soivia pelejä meikäläisellä taktiikalla meikäläisessä maastossa, uskoisin etä käytännöllisempiä vehkeitä ne on kuin ohjuslaukaisimet jokamiehen aseena.

Eli ei mennä siinä kilometrisen aukion päähän notkumaan vihollisen suora-ammunnan maaliksi vaan pakotetaan vihollinen tulemaan oman torjuntatulen ulottuville muutamaan sataan metriin.

Miksi?[/size] Jääkärit kai ekana viholliseen törmäävät? Mihin jäädään odottamaan pst-voimaa? Kätkeydytään suon laitaan kuuhottamaan vai kulkeeko pst-voima kärjen mukana? Odotellaanko pataljoonankomentajan toimenpiteitä ja hänen käskyään siirtää pst-voima kärkeen? Ei pahalla, mutta ohhoijjaa. Vai "annetaanko" vihollisen ps-voiman mennä vaan ohi ja aletaan tapella "huollon" kanssa....mitäs noista vaunuista.

Amerikkalaiset ja israelilaiset PAINOTTAVAT uusimmissa aviiseissaan sitä, että pst ON OLTAVA KÄRJESSÄ JA HETI EIKÄ viidestoista päivä silloin, kun soditaan ps-asevoimaa vastaan...muuten ottaa ohrakyrsä ja armotta. Ja huom: pst-aseen on oltava sellaista, että se puree myös etusektorista.

Käännellään ja väännellään vaan aina meikämaastojuttuja ja erityisolosuhteita ja sitä kuinka me pakotamme hyökkääjän meille sopiviin maastoihin...se VOI ONNISTUA TAI se voi olla onnistumattakin.

PST-ympyröissä tämmöinen ase on yksittäisen miehen kantama sinko, sitä voidaan liikutella nopeasti ja sillä voidaan ampua nopeasti ilman aikaa vieviä ennakkovalmisteluja.

Jos puhumme nyt hyökkäys toiminnasta, niin sen pst-aseen nimi on tst-vaunu. Ei jääkäreillä ole mitään eväitä vähäänkään laajempaan hyökkäystoimintaan raskasta vihollista vastaan ilman omia tst-vaunuja.

Vaunualustaiset pst-ohjukset eivät kykene ratkaisemaan jääkäreiden pst-voiman ongelmaa hyökkäystoiminnassa koska kohtaamistilanteessa moderneinkin ohjusjärjestelmä jää tulenavausnopeudessa vähääkään modernille tst-vaunulle auttamatta kakkoseksi.

Puolustuksessa pst-ohjukset ovat luonnollisesti kärjessä jos maasto sen vain sallii, onneksemme meikäläisessä maastossa tyypilliset A-etäisyydet mahdollistavat usein aivan kelvollisen pst järjestämisen pelkillä singoillakin.

Ei ne jenkitkään Bradley/Hummer+TOW kalustolla vihollisen tst-vaunuja päin käy, yleensä niillä suojataan hyökkäyksen sivustoja jossa toki voidaan törmätä raskaisiin vaunuihin sielläkin, mutta senkään ei pitäisi tulla täytenä yllätyksenä kiitos hyökkäyksen edellä lentävän ilmatiedustelun/tuen, jolloin ohjuskalustolla on aikaa reagoida tilanteeseen enemmän puolustuksellisin menetelmin. Kovin on erilaiset eväät suurvalloilla, mutta niin on maat/mannut ja tehtävän kuvatkin yleensä...

Jääkäriryhmälle ei kuitenkaan voi tst-vaunua antaa.

Sen mitä minä olen kantahenkilökunnan puheista ymmärtänyt niin usein yks kaks ne tst-vaunut on toisaalla ja panssarijääkärit toisaalla. Tässä mielessä argumentti sen puolesta että r-vaunut ei tarvitse omaa PST-kykyä koska tst-vaunut on lähistöllä ei ole täysin realistinen.

Muutoin olen kyllä jokseenkin samaa mieltä.

 

[Second]

Onko? Käsittääkseni Jpr90 ei ole enää olemassa, tai ne pari saattohoitoon jäännyttä pyyhitään listoilta aivan lähitulevaisuudessa, kunhan joku uskaltaa ääneen sanoa mitä on edessä...

Alueelliset taisteluryhmät, torjuntapataljoonat. Eihän niillä ohjuksia ole edes varustelistoissa tai organisaatiokaavioissa vaan tämän sijaan siltä löytyy sinkokomppanioita ja muuta vastaavaa (koska ohjuksia ei ole antaa)

Riippuen vähän asemista / siitä kuinka kiire asemista on pois ensimmäisen laukauksen jälkeen

Jos tosiaan jääkäriryhmän ryhmitysaleelta löytyy vaikkapa kaksimetriä korkea penger jonka takana Pasi voi olla näkösuojassa, liikkua suojassa ja välillä ampuakin suojassa niin miksipä ei. Muussa tapauksessa ohjuspasi muuttuu hyvin helposti palavaksi reikäpasiksi ennen ensimmäistäkään laukausta ja täten ne ohjuslaitteet on parempi jalkauttaa. Olipa sitten kyseessä vaikka TOW (kyllä sitäkin neljään mieheen kantaa purkamatta jos oikein kiire tulee).

Tässä nyt nimittävänä tekijänä tuo jääkäriryhmä. Jos ohjusajoneuvo toimii niiden yhteydessä niin se oikeastaan poistaa kaikki ne edut mitä ohjusjoukoilla on puolellaan kun ne toimivat itsenäisesti.

EDIT: Oikeastaan viimeinen virhe kuumassa ja kostessa taistelukosketuksessa on lähteä sieltä suojaisesta poterosta liikkeelle vaihtamaan asemia. Etenkin jos vihollinen tulee päälle tai tarkkailee maastoa. Irtaantumisreittien pitäisi olla todella hyviä, käytännössä syvä oja tai juoksuhauta (ylipäätään millään ohjuslaitteella ei voida rymiä kuin lyhyitä muutaman metrin matkoja). Silloin kun/jos torjuntatuli pitää olla mahdollisimman tehokasta niin asemien vaihdot saa unohtaa. Se seikkailu voi kestää kymmeniä minuutteja että varsinaista asemista päästään vara-asemiiin vihollisen tulen alla. Eli minun näkemykseni mukaan nuo asemien vaihdot on syytä suorittaa lähinnä suotuisissa asemissa taistelun suvantovaiheissa (viholliselta löyty nenä poskelle ja se tiedustelee lisää, järjestää tulenkäyttöä ja suunnittelee seuraavaa hyökkäysyritystä) tapahtuviin asemien vaihtoihin.

Esim meillä asemien vaihdot tapahtui JJ:n käskytyksen mukaan eikä esim perustaisteluteknillisesti 1-2 laukauksen jälkeen ja uskon että isoa osaa tässä näytteli se että oletettavasti JJ tietää paremmin paremmin kuin me että milloin niitä asemia vaihdetaan ja milloin ei.

 

[Haisuli]

Jääkäriryhmälle ei kuitenkaan voi tst-vaunua antaa.

Sen mitä minä olen kantahenkilökunnan puheista ymmärtänyt niin usein yks kaks ne tst-vaunut on toisaalla ja panssarijääkärit toisaalla. Tässä mielessä argumentti sen puolesta että r-vaunut ei tarvitse omaa PST-kykyä koska tst-vaunut on lähistöllä ei ole täysin realistinen.

Muutoin olen kyllä jokseenkin samaa mieltä.

Totta, tämäkin on omiaan tapahtumaan juuri meidän maastotyypissämme jossa liikettä ohjaavat metsän reunustamat urat tms. maasto saattaa erottaa tst-vaunut ja jääkärit ajoittain toisistaan. Juuri tällaisessa maastossa pst-ohjus toimii kaikista heikoiten on se sitten ajoneuvoasenteinen tai ei, jääkärit ovat ihan yhtä kusessa jos törmäävät uralla tst-vaunuun on katolla/kyydissä sitten ohjus tai ei. Taaempi vaunu voi keretä jalkauttamaan ja olalta laukaistava sinko saadaan asemiin luonnollisesti nopeammin kuin jalustalla oleva ohjus, uralla paikoillaan möllöttävällä ajoneuvolla ohjuksineenkaan ei ole kummoista elinkaarta tiedossa, ohjuksen reagointinopeus ei vaan erittäin suurella todennköisyydellä riitä pika/lähitilanteissa.

Että kyllä minä olen vahvasti sitä mieltä että maasto on osaltaan määrännyt sen miksi meillä on jotain asetta vähemmän kokoonpanoissa kuin jollain suurvalta yhtymällä. Toki myönnän myös sen että raha määrittelee toisen puolen, mutta silti jakaisin mahdolliset lisä pst-ohjukset ensin muille joukoille kuin tst-vaunujen kanssa toimivien jääkäreiden vaunujen kyytiin/katoille.

ps. 90-luvun tilanteesta on muistettava se että esim. alueellisilla joukoilla oli runsaasti Musteja käytössään, pst:stä ei ollut millään sitä oikeasti tarvitsevalla joukolla sellaista pulaa etteikö ohjuksia olisi riittänyt jakoon jopa panssarijääkäreiden vaunujen katoille. Mutta se oli silloin se...

 

[Second]

ps. 90-luvun tilanteesta on muistettava se että esim. alueellisilla joukoilla oli runsaasti Musteja käytössään, pst:stä ei ollut millään sitä oikeasti tarvitsevalla joukolla sellaista pulaa etteikö ohjuksia olisi riittänyt jakoon jopa panssarijääkäreiden vaunujen katoille. Mutta se oli silloin se...

Juu näin on. Mustithan ei ole mihinkään hävinneet ja niiden koulutusta on käsittääkseni startattu uudelleen että saadaan lisää koulutettua reserviä. Mutta kaliberista on varmaankin otettu nyt kaikki teho irti ja sen suorituskyky ei ole siitäkään huolimatta enää kovinkaan hyvä.

Hyvä ase se toki on edelleen, nopea tulinopeus, varsin tarkka ja pitkä ampumamatka, halpaa a-tarviketta... mutta se ei ole enää hyvä ase tuhoamaan TST-vaunuja.

 

[Haisuli]

Onko? Käsittääkseni Jpr90 ei ole enää olemassa, tai ne pari saattohoitoon jäännyttä pyyhitään listoilta aivan lähitulevaisuudessa, kunhan joku uskaltaa ääneen sanoa mitä on edessä...

Alueelliset taisteluryhmät, torjuntapataljoonat. Eihän niillä ohjuksia ole edes varustelistoissa tai organisaatiokaavioissa vaan tämän sijaan siltä löytyy sinkokomppanioita ja muuta vastaavaa (koska ohjuksia ei ole antaa)

Niinpä... uusien kokoonpanojen organisaatiot/tehtävänkuvat ovat vielä enemmän tai vähemmän hämärän peitossa. Vielä toistaiseksi käytössä on Musteja jotka ajavat kyllä tyydyttävästi asiansa, paikoitellen jopa paremmin kuin ohjukset toki pitkälti maastosta/asemista riippuen.

Ennen alueellisten joukkojen käyttämä maastotyyppi oli paljon paremmin ennustettavissa koska niiden rinnalla oli käytettävissä nykymittapuun mukaan runsaasti Jpr90 tason joukkoja ohjuksineen. Tulevaisuudessa ei ole, joten uudet alueelliset joukot joutuvat käytännössä yhä useammin toimimaan aukeaampaan maastoon, joka kyllä muodostaa väkisin tarpeen Mustien korvaamiselle yhdessä niiden vanhentumisen kanssa. Toki meillä pitäisi olla edelleen käytettävissä ylijohdon pst-ohjusjoukkueita tukemaan taisteluja aukeammassa maastossa.

Riippuen vähän asemista / siitä kuinka kiire asemista on pois ensimmäisen laukauksen jälkeen

Jos tosiaan jääkäriryhmän ryhmitysaleelta löytyy vaikkapa kaksimetriä korkea penger jonka takana Pasi voi olla näkösuojassa, liikkua suojassa ja välillä ampuakin suojassa niin miksipä ei. Muussa tapauksessa ohjuspasi muuttuu hyvin helposti palavaksi reikäpasiksi ennen ensimmäistäkään laukausta ja täten ne ohjuslaitteet on parempi jalkauttaa. Olipa sitten kyseessä vaikka TOW (kyllä sitäkin neljään mieheen kantaa purkamatta jos oikein kiire tulee).

Tässä nyt nimittävänä tekijänä tuo jääkäriryhmä. Jos ohjusajoneuvo toimii niiden yhteydessä niin se oikeastaan poistaa kaikki ne edut mitä ohjusjoukoilla on puolellaan kun ne toimivat itsenäisesti.

Juu-u, en ole missään nimessä ajoneuvoasenteisen pst-ohjuksen kannattaja, joku visio/hyöty siitäkin lienee kuitenkin olemassa koska pohjoiseen on rakennettu vartavasten TeKa TOWin alustaksi. Toki tämä ei lity enää jääkäreiden vaunuihin yhtään mitenkään.

 

[Einomies1]

Tulipa mieleen hölmö kymysys eli miten NLAWin kanssa toimitaan ammuttaessa yläkulmista esim. rakennusten katoilta, kerroksista alas kaduille/maanpinnalle? Entä alakulmista ammuttaessa (notkelmat, ylämäet)? Toimiiko sytytin näissä tapauksissa ja pystyykö iskemään tst-vaunun torniin vai ammutaanko suora-ammunta moodilla (näinhän ohjus ei tehoa kai vaunuun..)?

Ummikkona tuohon korkealentoiseen pst-ohjus/sinko keskusteluun sanoisin vaan että nurmiporana toivoisin tehokasta jokamiehen pst-asetta jota voidaan jakaa ja käyttää JOKA TAISTELIJAN toimesta, kuten vanhaa KESsiä. Vaihtoehtoja on aikas vähän kun pitää miettiä teho/paino suhdetta ja käytettävyyttä. Ainoana tulee nykyhankintapolitiikan mukaisesti NLAW. Sitä tulisi hankkia niin runsaasti että riittäisi kaikille etulinjan joukoille jaettavaksi. PST-erikoismiehet saisi minun puolesta keskittyä PÄÄSÄÄNTÖISESTI ohjuksiin (TOW, SPIKE). KES oli mukavan kevyt ja simppeli, harmi vaan että sillä ei tehot riitä enää tst-vaunuihin.

Harmi kun APILAKSEEN ei saa ladattua kuranttia rakettia (tandem-ontelo) ja päivittää sitä muutenkin.

 

[Second]

Juu-u, en ole missään nimessä ajoneuvoasenteisen pst-ohjuksen kannattaja, joku visio/hyöty siitäkin lienee kuitenkin olemassa koska pohjoiseen on rakennettu vartavasten TeKa TOWin alustaksi. Toki tämä ei lity enää jääkäreiden vaunuihin yhtään mitenkään.

Minulla on vaikeuksia keksiä että mitä ne edut ovat noilla tekavaunuilla. Liikkuvuus ja asemiin meno ja irtaantuminen on nopeampia toki, mutta kun koulutuksessa painotettiin naamiointia, naamiointia, naamiointia sekä huomaamattomuutta niin siltä pohjalta tekalla asemiin ajaminen tuntuu viho viimeiselle virheelle minkä ohjusjannut voi tehdä. Hyvissä takarinne asemissa ne varmasti toimii hyvin, mutta noita oli kyllä meikäläisen kokemuksen mukaan todella vaikea löytää (ainakaan ilman mittavaa tulialueen raivaamista), yleensä ne asemat oli pakko sijoittaa eturinteeseen. Jossakin aivan pohjoislapin tunturimaisemissa voi jo takarinneasemia hyvällä ampuma-alalla löytääkin. Rovajärvelläkin itse asiassa saattoi muutamia paikkoja olla missä ohjusteka olisi voinut toimiakin paremmin kuin jalkapelissä taaplaaminen. Mutta kouluttajienkin sanomisien mukaan Rovajärven a-etäisyydet on liki ainoaa seutua pohoisessa suomessa missä A-etäisyydet sallii PST-ohjusten toimia niille optimaalisilal etäisyyksillä.

Noille koulutetaan jamppoja nähtävästi loppujen lopuksi aika vähän (eihän siitä löydy oikein kuviakaan eikä JPr:n vuosikertomuksissakaan puhuta aiheesta juuri mitään). En tiedä mikä se koulutuslinjaus niiden suhteen on. Jotkut kertoi että silloin tällöin koulutetaan varusmieserä tuolle laitteelle. Meille se tuli "tutuksi" kohtalon oikusta, asenneltiin TOW siihen ja sitten huristeltiin sillä ulkomaisten vieraiden iloksi asemiin. Minkäänlaista erillistä koulutusta sille ei ollut. Sitä ennen tai sen jälkeen ei moisesta laitteesta puhuttu mitään koulutuksen yhteydessä.

Siinä mielessä olisi kyllä kiva päästä näkemään että mitä noille ohjus-Tekojen miehistoille koulutettaan, miten asiat koulutetaan eri tavalla kuin meille perus ohjusjulleille ja mikä on niiden organisaatio. Ja ennenkaikkea kuinka niitä ajatellaan käytettävän ja missä tehtävässä?

Kaiken kaikkiaan olen tullut vähän siihen lopputulokseen omissa pohdinnoissani että lieneeköhän käynyt niin että on ajateltu että tää ohjusteka on hyvä idea ja käytännöllinenkin, teetetty niitä xx kappalemäärät ja sitten ryhdytty käytännössä kokeilemaan ja huomattu että ei ne toimikaan ihan niin hyvin kuin on ajateltu ja jätetty ne jonnekin varaston nurkkiin happanemaan ja kaivettu esiin aina siinä vaiheessa kun on pitänyt tehdä vaikutus vieraisiin. Sitten ne palautettu kiitosten kera varikolle ja palattu päiväjärjestykseen. Sille nuo matalalle vaikuttavat koulutusmäärät ja ilmeisen korkeat hankintamäärät vaikuttaisi vihjailevan, nimittäin niille saisi kouluttaa uusia miehistöjä lähes vuosittain.

 

[SJ]

Juu-u, en ole missään nimessä ajoneuvoasenteisen pst-ohjuksen kannattaja, joku visio/hyöty siitäkin lienee kuitenkin olemassa koska pohjoiseen on rakennettu vartavasten TeKa TOWin alustaksi. Toki tämä ei lity enää jääkäreiden vaunuihin yhtään mitenkään.

Minulla on vaikeuksia keksiä että mitä ne edut ovat noilla tekavaunuilla. Liikkuvuus ja asemiin meno ja irtaantuminen on nopeampia toki, mutta kun koulutuksessa painotettiin naamiointia, naamiointia, naamiointia sekä huomaamattomuutta niin siltä pohjalta tekalla asemiin ajaminen tuntuu viho viimeiselle virheelle minkä ohjusjannut voi tehdä. Hyvissä takarinne asemissa ne varmasti toimii hyvin, mutta noita oli kyllä meikäläisen kokemuksen mukaan todella vaikea löytää (ainakaan ilman mittavaa tulialueen raivaamista), yleensä ne asemat oli pakko sijoittaa eturinteeseen. Jossakin aivan pohjoislapin tunturimaisemissa voi jo takarinneasemia hyvällä ampuma-alalla löytääkin. Rovajärvelläkin itse asiassa saattoi muutamia paikkoja olla missä ohjusteka olisi voinut toimiakin paremmin kuin jalkapelissä taaplaaminen. Mutta kouluttajienkin sanomisien mukaan Rovajärven a-etäisyydet on liki ainoaa seutua pohoisessa suomessa missä A-etäisyydet sallii PST-ohjusten toimia niille optimaalisilal etäisyyksillä.

Olisikohan, että sen ampumalaitteen saa tarvittaessa irtikin siitä tekasta? Tuollainen ryhmä tarvitsee lähes väistämättä ajoneuvon, joten miksi ei tehdä sellaista, josta tarvittaessa/tilanteen salliessa voisi ampua kyydistä, kun se kuitenkin auttaa irtautumisessa. Samalla se ajoneuvo on matalampi kuin vakio ajoneuvo ja ohjukset kulkee mukana ilmeisesti niille tarkoitetussa ammustilassa. Vai olisiko noiden ohjusryhmien pitänyt käyttää tavan tekaa, jolloin heidän olisi pitänyt raahata se ampumalaite asemiin lähimmästä paikasta, jonne saa sen korkeamman tekan piiloon?

 

[Haisuli]

Juu-u, en ole missään nimessä ajoneuvoasenteisen pst-ohjuksen kannattaja, joku visio/hyöty siitäkin lienee kuitenkin olemassa koska pohjoiseen on rakennettu vartavasten TeKa TOWin alustaksi. Toki tämä ei lity enää jääkäreiden vaunuihin yhtään mitenkään.

Minulla on vaikeuksia keksiä että mitä ne edut ovat noilla tekavaunuilla. Liikkuvuus ja asemiin meno ja irtaantuminen on nopeampia toki, mutta kun koulutuksessa painotettiin naamiointia, naamiointia, naamiointia sekä huomaamattomuutta niin siltä pohjalta tekalla asemiin ajaminen tuntuu viho viimeiselle virheelle minkä ohjusjannut voi tehdä.

No minulle tulee ensimmäisenä mieleen pohjoisen hanget + asemat mistä ei ammuta kuin yhden kerran. Voin vain kuvitella kuinka ripeää asemiin meno ja sieltä lähteminen olisi TOW kanssa vyötäröön asti ulottuvassa hangessa jalkaisin...

Hanki itsessään piilottaisi vaunun rungosta varmaan helposti puolet ja jos se ajetaan sopivan matalaan risukkoon joka peittää vähintään osittain loput vaunun rungosta mutta aseen tähtäyslinja jää risukon yläpuolelle niin asemat kuulostavat jo aika hyviltä erityisesti jos homma pitää toteuttaa muutamassa minuutissa eikä kymmenissä minuuteissa/tunneissa. Tähän päälle perusperiaate sivustan tuliasemista +suurehkö A-etäisyys + mahdollisimman pienissä erissä maalialueelle saapuvat maalit, niin homma alkaa olemaan jo aika mallillaan.

Kesällä sopivan korkuinen nuori lepikko tms. ryteikkö ajaisi saman asian jopa paremmin kun lehdessä oleva kasvillisuus peittäisi vaunun helpommin kokonaan.
En tiedä mistä olen saannut päähäni että TOW-TeKassa olisi mahdollista säätää sitä ampumalaitteen korkeutta vaunun runkoon nähden?

Noille koulutetaan jamppoja nähtävästi loppujen lopuksi aika vähän (eihän siitä löydy oikein kuviakaan eikä JPr:n vuosikertomuksissakaan puhuta aiheesta juuri mitään). En tiedä mikä se koulutuslinjaus niiden suhteen on. Jotkut kertoi että silloin tällöin koulutetaan varusmieserä tuolle laitteelle.

Sellainen haju että nämä voisivat olla ylijohdon Pst-Ohjusjoukkueiden kirjoissa eikä määrä varmasti ole kummoinen. Ylijohdon alaisuuteen kuuluvien Telak91 määrä on 18kpl ja niille koulutettaan myös varusmiehiä todella harvoin.

Sille nuo matalalle vaikuttavat koulutusmäärät ja ilmeisen korkeat hankintamäärät vaikuttaisi vihjailevan, nimittäin niille saisi kouluttaa uusia miehistöjä lähes vuosittain.

Mistä olet bongannut/keksinyt korkeat hankintamäärät?

 

[Haisuli]

Tulipa mieleen hölmö kymysys eli miten NLAWin kanssa toimitaan ammuttaessa yläkulmista esim. rakennusten katoilta, kerroksista alas kaduille/maanpinnalle? Entä alakulmista ammuttaessa (notkelmat, ylämäet)? Toimiiko sytytin näissä tapauksissa ja pystyykö iskemään tst-vaunun torniin vai ammutaanko suora-ammunta moodilla (näinhän ohjus ei tehoa kai vaunuun..)?

Reiluilta yläkulmilta ammuttaessa kannattaa muistaa että vaunujen kansipanssarit ovat aika köykäistä kamaa, ei NLAWia kannata tuolloin tuhlata (paitsi ehkä haastavampaan liikkuvaan maaliin), kessi hoitaa homman aivan yhtä hyvin. Jos ylä/alakulma ei ole iso, niin en ihan heti keksi miksei NLAW saisi edelleen "lukittua" maaliin ihan normaalisti ja miksei laukauksen sensorit toimisi vaunun päällä niin ikään normaalisti.

Ummikkona tuohon korkealentoiseen pst-ohjus/sinko keskusteluun sanoisin vaan että nurmiporana toivoisin tehokasta jokamiehen pst-asetta jota voidaan jakaa ja käyttää JOKA TAISTELIJAN toimesta, kuten vanhaa KESsiä. Vaihtoehtoja on aikas vähän kun pitää miettiä teho/paino suhdetta ja käytettävyyttä. Ainoana tulee nykyhankintapolitiikan mukaisesti NLAW. Sitä tulisi hankkia niin runsaasti että riittäisi kaikille etulinjan joukoille jaettavaksi. PST-erikoismiehet saisi minun puolesta keskittyä PÄÄSÄÄNTÖISESTI ohjuksiin (TOW, SPIKE). KES oli mukavan kevyt ja simppeli, harmi vaan että sillä ei tehot riitä enää tst-vaunuihin.

Ei vanha kes ole pelannut sen aikaisia tst-vaunuja vastaan oleellisesti yhtään sen paremmin kuin uusinkaan uudempia vaunuja vastaan.Tst-vaunun heikkoihin kohti se toimii ihan yhtä "hyvin/huonosti" kuin ennenkin, kysymys on esim. vaunun rungon kylkiosumassa lähinnä siitä mitä kaikkea muuta kohdalle sattuu osumaan ennen runkopanssaria (sivulevyä,telapyörää, kannatinlaitteita).

T-90 rungon sivupanssarin arvellaan olevan paksuimmastakin kohtaa luokkaa 80mm. Jenkkien M1 runko läpäistiin vahingossa Irakissa takaapäin heittämällä Bradleyn 25mm konetykillä, samoin rungon kylki jollain vanhalla RPG:llä aina sivulevyä myöten (mutta teho ei enää riittänyt vaunun sisällä kuin jonkun hydraulisäiliön rikkomiseen) jne.