Panssariprikaati 75 v 28.6.2017

Old Boy

Ylipäällikkö
Tehdäänpäs ketju joukko-osastosta, joka täyttää tasavuosia ylihuomenna. Perinteet lasketaan Panssaridivisioonan perustamisesta Äänislinnassa v. 1942. Juhlapäivän kunniaksi kalustonäyttely sekä toimintanäytös Parolannummella, jossa esillä uutta ja vanhaa. Uudesta ainakin Leo 2 A6 sekä tykkimiesten K9 Moukari. Jos joku missasi ne 4.6., on nyt uusi tilaisuus nämä nähdä. Forumilla on monia PsPr:ssa palvelleita; ainakin veli @Vonka tulee mieleen. Itekin siellä olin, tosin tykkimiehenä.
Omia muistoja olisi varmaan muillekin tässä jakaa. Muutkin voivat kirjoittaa Panssaridivisioona/Prikaati aiheesta.

Oheisena juhlapäivän ohjelma. Sitä dominoi tykkimiesten 4 tykkinen 155 H17 perinnepatteri, koska en nyt nopeasti muuta
kautta ohjelmaa löytänyt. Asia varmaan tulee silti selväksi.

Ohjelma_2017.png
 
Tehdäänpäs ketju joukko-osastosta, joka täyttää tasavuosia ylihuomenna. Perinteet lasketaan Panssaridivisioonan perustamisesta Äänislinnassa v. 1942. Juhlapäivän kunniaksi kalustonäyttely sekä toimintanäytös Parolannummella, jossa esillä uutta ja vanhaa. Uudesta ainakin Leo 2 A6 sekä tykkimiesten K9 Moukari. Jos joku missasi ne 4.6., on nyt uusi tilaisuus nämä nähdä. Forumilla on monia PsPr:ssa palvelleita; ainakin veli @Vonka tulee mieleen. Itekin siellä olin, tosin tykkimiehenä.
Omia muistoja olisi varmaan muillekin tässä jakaa. Muutkin voivat kirjoittaa Panssaridivisioona/Prikaati aiheesta.

Oheisena juhlapäivän ohjelma. Sitä dominoi tykkimiesten 4 tykkinen 155 H17 perinnepatteri, koska en nyt nopeasti muuta
kautta ohjelmaa löytänyt. Asia varmaan tulee silti selväksi.

Katso liite: 15272

No voi hittolainen. Juuri eilen kävin ex-tempore Panssarimuseossa. Olisi pitänyt jättää Parolan retki huomiselle.

Minä olin silloin, kun Tarvainen oli tankki-Masan (Aaltonen) jälkeen komentajana. Jussi Hautamäki oli Hämeen Jääkäripataljoonan komentajana. Silloin oli kaksi panssarijääkärikomppaniaa ja panssarivaunupataljoona + viesti + pioneeri + krh + HK ja AuK ja PsRUK. JPsto oli Linnan kasarmeilla ja autokomppania Poltinahon kasarmeilla. En muista, missä sotilaspoliisit olivat.

HämJP ja PsvP yhdistettiin sitten helikopterihullutuksen aikoihin Hämeen Panssaripataljoonaksi ja enää on vain yksi PsjK.

Samalla vanha JP 4 eli legendaarinen "Motti-Matti" Aarnion Hiipijä (Lauri Törnin talvisodan joukko-osasto) lakkasi itsenäisenä. Tai oikeastaan sen tausta on vielä pitempi: kantaisä oli Savoniuksen kärkijoukko Jääkäripataljoona XII (1918), joka kärsi Tampereella sodan raskaimmat tappiot ja ehtihän pataljoona olla myös osa Porin Jääkärirykmenttiä (1919 - 1927) sekä Savon Prikaatia, jossa se oli III pataljoona, kunnes sille annettiin vuonna 1930 nimi Vuoksen Jääkäripataljoona. Kesällä 1936 se sai nimen Jääkäripataljoona 4.

On vaikea sanoa, oliko muna vai kana ensin. Panssariprikaati syntyi tavallaan tulessa jääkärien ja panssarien yhteistyöstä.

JP 4 aloitti Raudussa linnoitustöissä lokakuussa 1939, siirtyi sitten Laatokan Karjalaan Lemetin mottialueelle, missä Motti-Matti sai mainetta. Sota jatkui 1941 Kokkarissa, Korpiselässä, Vilokissa, Pitkärannassa, Salmissa ja Tuuloksessa, missä JPr:lle alistettiin Panssaripataljoona. Tuuloksenjoen taisteluista alkunsa saanut kehitys huipentui Hämeen Panssarivaunupataljoonan muodostamiseen.

Jääkärien ja panssarien yhteistoiminta jatkui Aunuksessa, Syvärillä, Poventsassa, Karhumäessä. Kesällä 1942 tosiaan perustettiin Panssaridivisioona. Kesällä 1944 olivat vuorossa Polviselkä, Kuuterselkä, Rokkalanjoki, Tali-Ihantala ja Vuosalmi. Syksy menikin sitten Lapissa, jossa Hiipijä eteni Kaamaseen ja saavutti rajan Utsjoella 20.11.1944. Savotta oli päättynyt.

Vuonna 1957 Jääkäripataljoona 4 vaihtoi nimensä Hämeen Jääkäripataljoonaksi ja vuonna 1971 jääkärit saivat kuljetuspanssarivaunut. Tosin alokkaat tekivät vielä minunkin aikanani noin 2 X 90 kilometrin pp-marssin Padasjoelle, ja siinä välissä opeteltiin perustaitoja viikko leirillä: tuli ja liike, polttotaistelu, kaasut. Meillä oli suksetkin mukana, poljimme talvella ja hiihdimme ja konttasimme lumessa perillä. Kuljetuspanssarin sisään me alokkaat pääsimme enempi vasta valan jälkeen. Muistaakseni paristasadasta alokkaasta yksi nostettiin pyörineen kuorma-autoon paluumatkalla ihan Parolan huulilla ja häneltäkin mitattiin sitten 39,7 asteen kuume.

Linnan kasarmilta siirryttiin pääosin Parolannummelle vasta 1971-1974. Kasarmit kiilsivät vielä 1984.

1. Jääkärikomppania sai nimen "henkikomppania", koska se ja pataljoonan lippu olivat välirauhan aikana saattamassa Helsingin rautatieasemalla eronnutta presidentti Kyösti Kalliota tämän kaatuessa kuolleena marsalkka Mannerheimin käsivarsille.

Panssariprikaatissa palveli sodan jälkeen paljon veteraaneja. Usein he olivat "poikkitieteellisiä" eli hallitsivat sekä vaunu- että jääkäriasiat: Esimerkiksi everstiluutnantti Mikkola oli talvisodan komppanianpäällikkönä Jääkäripataljoona 1:ssä ja myöhemmin JP 3:ssa sekä sitten sodan jälkeen PsPr:ssa komppanianpäällikkönä vuoteen 1946, pataljoonan komentajan apulaisena Panssariprikaatissa 1946–1948. Panssarikoulun johtajana, Panssariprikaatin panssarivaunupataljoonan komentajana jne. Välillä hän oli muualla mutta aivan lopuksi Mikkola oli uudelleen Panssarikoulun johtaja vuodesta 1958 vuoteen 1961, jolloin hän erosi vakinaisesta palveluksesta.
 
Viimeksi muokattu:
Kun tykkinäytös on esillä yllä löytyvässä ohjelmassa lienee paikallaan pari sanaa Panssaridivisioonan tykistöstä. Kun Divisioona perustettiin se sai tykistövoimaksi Raskas Patteristo 14 kalustona saksasta uutena saadut 150 H40:t, joka tunnettiin myös lempinimellä "Hitlerin haupitsi", tosin vasta sotien jälkeen. Kokemukset Kannaksen torjuntataisteluista osoittivat, että tätä divisioonan orgaanista tykistövoimaa olisi pitänyt olla kaksin tai kolminkertainen määrä. Tykkejäkin olisi asemasodan aikana ollut tähän tehtävään irroittaa. RsPsto 14 on ehkä II MS tunnetuin tykistöjoukko-osastomme, sillä sen 3. patterin päällikkönä toimi koko sotien ajan WSOY:n omistajasukuun kuulunut kapt res Lauri Jäntti, myöhempi Södikan pitkäaikainen toimari. Hän kirjoitti myöhemmin useita klassikkokirjoja patteriston sotataipaleesta.

Valitettavasti 150 H40 tykkimallista jätettiin ainoastaan muutama museotykki ennalleen ja loput modernisoitiin noin v 1990 laittamalla lavetille uusi venäläinen 152 mm putki. Siten maahan ei jäänyt riittävästi tykkejä perinnepatteriin vaan tämän tehtävän on ottanut kantaakseen Kurikassa
1941 perustetun Raskas patteristo 1:n aktiivinen sotilasperinteen ylläpitojoukko. Keskiviikon näytöksessä esiintyy kymmenkunta sodanaikaista kuorma-autoa, kaksi telatraktoria sekä neljä raskasta tykkiä. Suomen Sotilaan mukaan Länsi-Euroopan suurin tykistönäytös. Itäsuunnalta epäilemättä löytyisi suurempi...Panssaridivisioonan kanssa tällä joukolla ei siis ole yhteyttä.

Alla Ford V40 eli "Hävittäjä-Ford" hinaa 155 H17 tykkiä. Samassa kuvassa siten Jatkosodan yleisin raskas tykki ja yleisin kuorma-auto.

Edit Huomaa V8 kilpi nokalla. Moottorina jyhkeä bensakäyttöinen 1930 -luvun jenkki-V8


IMG_4280 – Kopio.JPG iis ole yhteyttä.
 
Viimeksi muokattu:
No voi ryökäle. Olisi ollut kiva tulla paikalle lasten ja mamman kanssa... nyt "täältä josakin" vaan joutuu katsomaan kuvat.. perskutti sentään.
 
Käytiin katsomassa Panssariprikaatin 75-vuotisjuhlapäivän toimintanäytöstä. Valitettavasti olimme paikalla myöhässä ja kuvauspaikka suuren katsojamäärän vuoksi oli huono. Samoin käytössä ollut kuvauskalusto oli rajallista, joten tulokset eivät ole kummoisia.
Mutta laitetaan nyt yksi kuva, "Panssaridivisioona hyökkää"

upload_2017-6-28_21-31-50.jpeg
 
Sarjassamme väärin pysäköityjä autoja....
Kuva ei siis ole Syyriasta, jonka tietysti havaitse taustan vehreydestäkin. Vaan Panssariprikaatin 75 v näytöksestä, jossa näytöskentälle parkkeerattuja autoja väistelee tässä T72. Eipä ole tuollaistakaan ennen nähty! Ehkä käyvät ennalta tarkistamassa paikat sitten kun on aika pitää 100 v juhlat.

IMG_4466 – Kopio.JPG
 
En saanut videoita tähän mukaan, löytyvät linkin takaa.

Suora lähetys juuri nyt: Toisen maailmansodan parhaat panssarivaunut taas toimissa Parolannummella

Julkaistu: 28.6. 14:30

Panssaridivisioona oli jatkosodan aikana Suomen armeijan kovimpia yksiköitä. Sen perustamisesta tulee 75 vuotta. Divisioonan historiaa muistellaan isossa näytöksessä, josta ISTV lähettää suoran lähetyksen keskiviikkona kello 14.30 alkaen.
Suomalaiset panssarijoukot olivat sodassa vähäisesti varustettuja, mutta sitäkin maineikkaampia. Suomalaisilla oli ollut muutamia tankkeja käytössä jo talvisodassa, mutta ne eivät ehtineet kuin yhteen taisteluun. Jatkosodan alkaessa käytössä oli jo enemmän kalustoa: kevyitä Vickers-vaunuja sekä sotasaaliiksi saatuja neuvostoliittolaisia sotasaalisvaunuja. Ne olivat mukana hyökkäysvaiheen taisteluissa edettäessä syvälle Itä-Karjalaan.

Kesällä 1942 perustettiin varsinainen Panssaridivisioona, johon kuului panssarivaunukomppanioiden lisäksi jääkäripataljoonia. Ne olivat valikoituja jalkaväkiyksiköitä, jotka saivat erittäin kovaa koulutusta vaunujen kanssa toimimiseen. Asemasotavaiheen aikana Panssaridivisioonaa täydennettiin Saksasta hankituilla Sturmgeschütz-rynnäkkötykeillä eli Sturmeilla.

Panssaridivisioonan vuosipäivää vietetään keskiviikkona 28.6. Parolassa Panssariprikaatissa. Aamupäivällä kello 10.30 järjestetään ohimarssi, jossa on mukana prikaatin nykyisen kaluston lisäksi Panssarimuseon säilyttämiä vanhoja sodanaikaisia vaunuja.

Kello 14.30 Parolassa alkaa toimintanäytös, josta ISTV lähettää suoran lähetyksen. Tapahtuma on historiaharrastajille ainutlaatuinen, sillä mukana on kaksi venäläistä T-34-panssarivaunua eli Sotkaa. Ohjelmassa on myös ratsuväen näytös sekä 155 mm:n haupitsin asemaan ajo. Toimintanäytökseen osallistuu myös nykykalustoa kuten Leopard-taistelupanssarivaunuja. Ennakkotiedoista poiketen Sturmi ei ole mukana näytöksessä teknisten ongelmien takia.

Parolassa on avoinna päivän ajan iso kalustonäyttely, jossa eri viranomaiset esittelevät toimintaansa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Video: Sturmi-rynnäkkötykki kuvattuna ulkoa ja sisältä.




Video: T-34 oli Neuvostoliiton parhaita panssarivaunuja.

http://www.is.fi/suomi100/art-2000005270683.html
 
Sarjassamme väärin pysäköityjä autoja....
Kuva ei siis ole Syyriasta, jonka tietysti havaitse taustan vehreydestäkin. Vaan Panssariprikaatin 75 v näytöksestä, jossa näytöskentälle parkkeerattuja autoja väistelee tässä T72. Eipä ole tuollaistakaan ennen nähty! Ehkä käyvät ennalta tarkistamassa paikat sitten kun on aika pitää 100 v juhlat.

Katso liite: 15302

Eihän tuolla tietenkään ihan pakko väistellä olisi. Paitsi noin niin kuin kohteliaisuussyistä...

Kyllä mua niin harmittaa, että en päässyt tulemaan. Liian myöhään heräsin tähän.
 
Eihän tuolla tietenkään ihan pakko väistellä olisi. Paitsi noin niin kuin kohteliaisuussyistä...

Kyllä mua niin harmittaa, että en päässyt tulemaan. Liian myöhään heräsin tähän.

Panssariprikaatin tiedotus oli surkeaa ja MaaVE:n päätoimiset tiedottajatkin sai aikaan ainoastaan samana aamuna ilmestyneen ennakkojutun. Pysäköityjen autojen kohtelua pohdittiin paikan päällä ja lopputulos oli, että kyseessä oli kuitenkin vakiintuneessa käytössä olluty parkkipaikka, jossa pysäköinnin kestoa ei oltu rajoitettu. PV pelkäsi ehkä korvausvaatimuksia, eikä hinauttanut autoja hemmettiin. Yleisöön olisi ainakin mennyt hyvin, jos tämä olisi tehty hinauspanssarivaunuilla juuri ennen shown alkua.
 
Viimeksi muokattu:
Panssariprikaatin tiedotus oli surkeaa ja MaaVE:n päätoimiset tiedottajatkin sai aikaan ainoastaan samana aamuna ilmestyneen ennakkojutun. Pysäköityjen autojen kohtelua pohdittiin paikan päällä ja lopputulos oli, että kyseessä oli kuitenkin vakiintuneessa käytössä olluty parkkipaikka, jossa pysäköinnin kestoa ei oltu rajoitettu. PV pelkäsi ehkä korvausvaatimuksia, eikä hinauttanut autoja hemmettiin. Yleisöön olisi ainakin mennyt hyvin, jos tämä olisi tehty hinauspanssarivaunuilla juuri ennen shown alkua.

Omasta kokemuksesta tiedän että T-54 jyrää Corollan kevyesti.

Jopa useamman
 
Viimeksi muokattu:
No ei ihan. Kuuterselän aikaan ehkä noin että PP ei ollut selvillä, mutta kyllä se pelkkien jääkäreiden syöttäminen kohtaamishyökkäykseen ilman epäsuoraa tulta ja muutaman rynnäkkötykin tukemana oli oikeasti vain huonoa ymmärrystä panssarijoukkojen käyttöperiaateista ja oikeastaan muutenkin huonoa operaatiotaitoa.



Poimin tämän CV:n kiteytyksen tänne Panssariprikaatin (Divisioonan) 75 v ketjuun, vaikka juhlapäivä jo menikin. PP tarkoitaa painopistettä. Sopii alustukseksi Kuuterselän taistelun kuvaukselle, joka löytyy alta. Kirjoittaja silloinen luutnantti ja myöhempi Finlaysonin vuorineuvos Stig Hästö. Toimi JP 3:n arvostetun komentajan maj Jouko Hynnisen adjutanttina. Lopputuloksesta huolimatta jääkärien hyökkäys, joka sitten tyrehtyi voimien vähyyteen Kuuterselän aukeilla, on kovimpia taisteluita, jonka suomalaiset sotilaat ovat koskaan käyneet.
 

Liitteet

  • Hästö_1987_Kuuterselkä.pdf
    8.5 MB · Luettu: 37
Poimin tämän CV:n kiteytyksen tänne Panssariprikaatin (Divisioonan) 75 v ketjuun, vaikka juhlapäivä jo menikin. PP tarkoitaa painopistettä. Sopii alustukseksi Kuuterselän taistelun kuvaukselle, joka löytyy alta. Kirjoittaja silloinen luutnantti ja myöhempi Finlaysonin vuorineuvos Stig Hästö. Toimi JP 3:n arvostetun komentajan maj Jouko Hynnisen adjutanttina. Lopputuloksesta huolimatta jääkärien hyökkäys, joka sitten tyrehtyi voimien vähyyteen Kuuterselän aukeilla, on kovimpia taisteluita, jonka suomalaiset sotilaat ovat koskaan käyneet.
Kiitos linkistä. Tuota en muista ennen lukeneenikaan, vaikka Kuuterselän taistelua on tullutkin tutkittua.

Olet analyysissäsi täysin oikeassa Jääkäreiden ja heitä tukeneiden RynTykP osin suorituksesta. Yksi kovimmista hyökkäyksistä koskaan. Sankarillista, mutta samalla turhaa miesten hukkaamista kun pannaan miehet polkupyörin hyökkäämään kaartin Panssaridivisioonaa vastaan. Onneksi oli edes kaksi komppaniaa Sturmeja, vaikka epäsuoraa käytössä ei ollutkaan kun yksi RsPsto, joka sekin kärsi ammuspulasta. Se että hyökättiin vain vajaalla JPr:lla ja vain osalle RynTykP:aa oli virhe, mutta tykistön tuen puute oli suurin syy siihen että VT asemaa ei koskaan saavutettu. Ja syyllinen tähän on IV AK:n kyvytön tykistökomentaja eversti O. Sippola. Sen lisäksi se että Sippola ei suostunut antamaan AK:n tykistön tai allaan olleiden muiden yhtymien tykistön tulta Os Puroman käyttöön, vsikeutti hänen luomanssa byrokratia RsPsto14 ammustäydennyksiä kriittisesti. Sama Sippolahan kunnostautui myöhemmin Viipurin menetyksen arkkitehtina kun Rautakorven kenttämakasiinista ei annettu 20.Pr:lle ampumatarvikkeita jäätävän IV AK:n ampumatarvikebyrokratian takia.

Jos minun pitäisi valita yksi eniten Kesän 1944 katastrofiin vaikuttanut upseeri niin Sippola on kyllä vahvoilla...

*Huomautus vähemmän jatkosodan TVÄL huollon järjestelyitä tunteville. Koko TVÄL huolto ml. kevyiden aseiden ampumatarvikkeet ja räjähteet oli TYKKOM:n eikä HUOLTOPÄÄL:n alaista vielä jatkosodan aikana.
 
Olen jäänyt käsitykseen, että jos pitäisi valita paras upseeri jalkaväen pataljoonankomentajista Jatkosodasta, niin Hynninen olisi kärjessä siinä. Mitä mieltä paremmin asiaa tuntevat?
Oli muuten minulle henkilökohtaisesti hyvin läheiset veteraanit JP 2:n ja ErP 13:n joukossa tuolla.
 
Olen jäänyt käsitykseen, että jos pitäisi valita paras upseeri jalkaväen pataljoonankomentajista Jatkosodasta, niin Hynninen olisi kärjessä siinä. Mitä mieltä paremmin asiaa tuntevat?
Oli muuten minulle henkilökohtaisesti hyvin läheiset veteraanit JP 2:n ja ErP 13:n joukossa tuolla.
Hynninen.

Toinen todella kova oli Matti Avela (RjP 2 komentaja 1941-44. Haavoittui Ihantalassa. Olisi ansainnut ehdittomasti Mannerheimristin. RjP 2 on pidetty yhtenä jatkosodan parhaista pataljoonista, toki iso osa pataljoonasta olikin talvisodan jo kokeneita ammattirajamiehiä 1941 sotaan lähdettäessä ja Tali-Ihantalassa pataljoona oli osana PsD:aa vastahyökkäyksessä. Avelan toimi hyökkäysvaiheen komppanian päällikkönä RjP 2:ssa ja sitten syksystä lähtien haavoittumisen asti Pataljoonan komentajana. Jäi eläkkeelle Rajavartiolaitoksen apulaiskomentajana ja kenraalimajurina 1970.
 
Stalin olisi voinut myöntää Oskarille kyllä jonkin mitalin.
No hyvihä hää pärjäs kuitenkin rauhan tultua :), jospa siinä oli se mitali. Viimeisiä jääkäreitä varmaan noin pitkään palveluksessa olemaan.
Sotien jälkeen hän toimi Armeijakunnan tykistökomentajana vuoteen 1948 saakka, jolloin hänet nimitettiin Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajaksi, jossa tehtävässä hän palveli vuoteen 1956 saakka, jolloin hän erosi vakinaisesta palveluksesta. Hänet on haudattu Hämeenkyröön.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Sippola
 
Neukkunäkemys kesän 1944 taisteluista Kannaksella. Lähtee vähän hitaasti liikkeelle, mutta kyllä sitten pauketta riittää. Ohjaaja Juli (Yuli) Raizman on muuten ollut Oscar-ehdokkaana vuonna 1983. Sama pätkä on myös Ylen Elävässä Arkistossa nimellä "Läpimurto Kannaksella".

 
Ehdotan että vastoin forumin viimeaikaista käytäntöä pysyttäisiin tällä kertaa ainoastaan Panssaridivisioonassa eikä hypätä enää Valkeasaareen eikä muuallekaan sotatapahtumiin.

jos pitäisi valita paras upseeri jalkaväen pataljoonankomentajista Jatkosodasta, niin Hynninen olisi kärjessä siinä

Aika monihan tuohon yhtyy, tosin tien toisella puolella hyökänneen JP 3:n komentaja maj Eero Leppänen sai myös Mannerheimristin kaatuen Portinhoikassa. Jos ei vielä mennä tykistöön koska siitä tulisi pidempi juttu, niin mua on aina ihmetyttänyt päätös, että Tuuloksesta Poventsaan hyökänneet kokeneet Vickers -miehet jäivät vanhentuneiden vaunujensa kanssa toisarvoisiin tehtäviin loppusodan ajaksi. Sturmeja varten koulutettiin ajajia lukuunottamatta uudet miehet. Sehän olisi sama kun myös vuonna 1943 saapuneiden Mersujen lentäjiksi olisi laitettu Kauhavalta valmistunut viimeisin ohjaajakurssi. Ja Illu Juutilainen sekä Hasse Wind olisi jatkaneet Brewstereillä.
 
No hyvihä hää pärjäs kuitenkin rauhan tultua :), jospa siinä oli se mitali. Viimeisiä jääkäreitä varmaan noin pitkään palveluksessa olemaan.
Sotien jälkeen hän toimi Armeijakunnan tykistökomentajana vuoteen 1948 saakka, jolloin hänet nimitettiin Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajaksi, jossa tehtävässä hän palveli vuoteen 1956 saakka, jolloin hän erosi vakinaisesta palveluksesta. Hänet on haudattu Hämeenkyröön.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Sippola
Pärjäämisensä johtui varmaankin siitä, että hän oli virkaiältään vanhin tykistöupseeri Nenosen jälkeen, ja sodan jälkeen virkaikä ratkaisi, ainakin tykistössä. Sodan ajan ansioilla ylenneet nuoremmat upseerit syrjäytettiin tuollaisten vanhojen kääpien tieltä.
 
Back
Top