Panssariprikaati 75 v 28.6.2017

[Juna112Porojetsiin]

Tai olisiko T-24 voinut toimia pohjana? Niitä kuitenkin oli ja niistä kaavailtiin mm. miehistönkuljetusvaunuja. Olisi kuitenkin ollut pykälää isompi pohja verrattuna Panzer 38:aan.
Edit.
Siis avotorninen vaunu Marderin tapaan, ei BT-42 tyyppinen hirviö.

Mä varmaan leimaudun BT-hörhöksi, kun putoan tämän värkin kommentointiin alvariinsa. Mutta; varmaan olisi kannattanut valita tykki paremmin, riippuen nyt tietenkin siitä käyttötarkoituksesta mitä sillä suunnitteluvaiheessa pitikään tehdä. Valitun aseen hyvä puoli oli sen muihin mahdollisiin vaihtoehtoihin nähden pieni paino(varmaankin Nenosen antaman valikoiman puitteissa). Huono, ja tornin suunnitteluun keskeisesti vaikuttanut asia, oli pitkä peräytyminen. Jotta sillä pystyi ampumaan yläkulmilla, se piti ripustaa korkealle, ja tornista tuli tuli korkea tötterö. Josta ollaan taas takaisin käyttötarkoituksessa. BT:n saama testipalaute ja sen pohjalta tehdyt muutokset on aika "hauskoja", mm. kentällä selvisi että on pirun raskas tämä torni ja haupitsi kääntää... siihen reagoitiin laittamalla kaksi käsipyörää; kummallekin tornimiehelle omansa. Toisaalta asehan käytti kartusseja ja lisäksi - liittyen edelliseen lauseeseen - sivusuuntauksessa käytettiin BT:n alkuperäistä suuntausmekanismia ja korkeussuuntaan hauptsin. Tämän seurauksena aseen suuntaaminen vaati kaksi erillistä tehtävää joita ei voinut tehdä samanaikaisesti. Eihän siis kukaan ole voinut vakavissaan olla suunnitellut tuota kojetta niihin tehtäviin mihin se PsPr:tissa laitettiin..

Mitäpä jos olisi vain T-26 vaunut laitettu 7,5 Pak40:ien traktoreiksi, -as is- , torneineen ja tykkeineen.

 

[Panssari Salama]

Mitäpä jos olisi vain T-26 vaunut laitettu 7,5 Pak40:ien traktoreiksi, -as is- , torneineen ja tykkeineen.

Käkelän "Marskin panssarintuhoojat" tuli juuri luettua taas joku kuukausi sitten. Siinä oli maininta tästäkin suunnitelmasta: testit olivat osoittaneet yhdistelmän toimivan todella hyvin, vanhat pienimoottoriset Komsolentskit (tai miten se kirjoitetaan) eivät 60-70hv moottoreilla enää oikein jaksaneet 75mm kanuunaa siirrellä, 50-millisen kanssa vielä jotenkin pärjäsi. Muoks: mutta hyvistä testituloksista huolimatta tähän ei menty. Suunnitelma taisi sisältää tornin poistamisen, mutta miksei sitten torninkin kanssa?

Sitä olen taas itse päissäni pohtinut, että mitä jos BT- (tai T-26) kalustosta olisi tehty panssarintorjuntatykkien alustoja, olisi liikkuvuus ja asemanvaihto ollut aika rivakkaa. Luulisi että sana sakemannien panssarijääkärikalustosta olisi kiirinyt Suomeenkin.

Esim Marder I oli rakennettu ihan sotasaalis-tykkitraktorin päälle

Marder II oli rakennettu puolestaan PzKpfw II:n alustalle, ja Marder III tsekkien Panzer 38(t):n päälle. Eli esimerkkiä riitti...

 

[Panssari Salama]

Tai olisiko T-24 voinut toimia pohjana? Niitä kuitenkin oli ja niistä kaavailtiin mm. miehistönkuljetusvaunuja. Olisi kuitenkin ollut pykälää isompi pohja verrattuna Panzer 38:aan.
Edit.
Siis avotorninen vaunu Marderin tapaan, ei BT-42 tyyppinen hirviö.

Täällähän tätä samaa olikin jo ihmetelty

 

[Vonka]

Miksi tykistötuli sitten loppui juuri kun sitä eniten olisi tarvittu.

Mielenkiintoista tässä casessa on, että virallinen jatkosodan Historia osa 4 esittää Kuuterselän vastahyökkäyksen kaavioin, josta tykistön tuliasemat kokonaan puuttuvat. Kt:n historia osasta 2 löytyy kyllä JPr täsmällisesti Pamppalan odotusaluetta myöten, mutta tästäkin tykkimiesten erikoisteoksesta puuttuvat kuvan tuliasemat. Kyse ei voi olla sattumasta, sillä Valkeasaaresta, Siiranmäesta sekä Tali-ihantalasta löytyy jokainen taisteluun osallistunut psto tutulla kolmiomerkillään. Yritetäänkö näissä virallisissa historioissa häivyttää se, että ehkä ei lainkaan "varauduttu toimimaan Kuuterselän suuntaan" kuten taistelukertomus esittää? Vaan lähetettiin JPr hyökkäykseen ihan ad hoc tilanteessa. Selvitettävää vielä riittäisi, sillä esim RsPsto 14:n yksi ptri ei ampunu laukaustakaan koko Kuuterselän taistelussa, johon ainoa syy voi olla ettei kantamat todellakaan riittäny. Toisen patterin osalta puuttuu spk digiarkistosta eikä voinu tarkistaa. Kolmas prti ampui, mutta sekin ainoastaan 200 laukausta.
]

Esitin eilen tämän kiinnostavan ja uuden näkökulman eräälle sotahistoriaa harrastavalle kapteenille ja hän mainitsi, että Lauri Jäntti (patterin päällikkö / Raskas Patteristo 14) on muistelmissaan kirjoittanut, että hän ainakin olisi kyennyt tukemaan, jos joku olisi jossain vaiheessa pyytänyt.

Eipä ole kirja hyllyssäni, mutta pitää tarkistaa.

 

[Old Boy]

Esitin eilen tämän kiinnostavan ja uuden näkökulman eräälle sotahistoriaa harrastavalle kapteenille ja hän mainitsi, että Lauri Jäntti (patterin päällikkö / Raskas Patteristo 14) on muistelmissaan kirjoittanut, että hän ainakin olisi kyennyt tukemaan, jos joku olisi jossain vaiheessa pyytänyt.

Tämä kirjoittamani tieto RsPsto 14:n eri patterien ampumisista oli virheellinen, jonka johdosta en jatkanutkaan aiheesta. Tuliasemien sijainti kyllä oli kuten ilmoitin, siitähän on arkistodokumentti. Lauri Jäntti kirjoitti lähes 400 sivua Jatkosodasta, mutta epäilyttävän vähän Talin taistelusta.
Siteerattua lausetta ei siis löydy kirjasta "Tykinjyskeessä Jatkosodassa", 1969. Hän kirjoiti myös kirjan "Kannaksen Suurtaisteluissa" jo 1955, en ole vielä ehtinyt tarkistaa, löytyisikö siitä.

 

[Vonka]

Tämä kirjoittamani tieto RsPsto 14:n eri patterien ampumisista oli virheellinen, jonka johdosta en jatkanutkaan aiheesta. Tuliasemien sijainti kyllä oli kuten ilmoitin, siitähän on arkistodokumentti. Lauri Jäntti kirjoitti lähes 400 sivua Jatkosodasta, mutta epäilyttävän vähän Talin taistelusta.
Siteerattua lausetta ei siis löydy kirjasta "Tykinjyskeessä Jatkosodassa", 1969. Hän kirjoiti myös kirjan "Kannaksen Suurtaisteluissa" jo 1955, en ole vielä ehtinyt tarkistaa, löytyisikö siitä.

Älä näe liikaa vaivaa. Nimittäin olen melko varma, että tuttavani sekoittaa Kuuterselän myöhempään taisteluun Viipurista. Sen muistan itsekin, että Jäntti ihmetteli, miksi IV Armeijakunta ei pyytänyt toisilla kaistoilla ollutta tykistöä tukemaan Viipurin taistelua. Mahdollisuuksia oli, mutta pyyntöä ei tullut.

 

[Old Boy]

Kirjoista on omakin lankansa, mutta kesällä on ilman julkisuutta ilmestynyt Erkki Käkelän kirja Panssaridivisioonan perustamisesta sekä sotavuosista. Monelle ovat varmaaan tuttuja hänen aikaisemmat teoksensa kuten Marskin Panssarintuhoojat sekä Rynnäkkötykkipataljoonan historia. Ehdin ainoastaan pikaisesti silmäillä, mutta ei ole kyse pelkästä vanhojen tekstien uudelleen lämmittelystä, vaan uuttakin tietoa löytyy runsaasti. Puutteista voisi mainita, että lähdeluettelo puuttuu kokonaan ja kuvat ovat luvattoman pieniä, vaikka kirja muuten on ulkoasultaan ja taitoltaan korkeatasoinen. Panssaridivisioona oli yhtymä eli muutakin, kun panssareita. Valitettavasti aselajiosuus ei sisällä Käkelän uutta tutkimusta, vaan opuksesta löytyvät jälleen kerran kirjasta toiseen samanlaisina toistuvat kertomukset mm siitä, kuinka IV AK:n tykistökomentaja Oskar Sippola oli koko armeijamme kyvyttömin eversti. Hänen syntilistalleen on kumottu taas paljon sellaistakin, mihin Sippola ei ole voinut vaikuttaa. Tai vaikkapa Er PsK:n päällikön Sippelin Kempille tekemä toteuttamiskelvoton ehdotus epäsuoraan ammuntaan siirtymisestä kesken taistelun.

Toisaalta Käkelä kirjoittaa sellaisistakin monien tiedossa olleista "salaisuuksista" joita en ole painettuna ennen nähnyt. Kuten kuinka em ltn Sippel haettiin putkasta palvelukseen, kun PsD hälyytettiin suurhyökkäystä torjumaan. Hän ei ollut joutunut sinne juopottelun takia, kuten monille kävi, vaan syyllistyi samanlaiseen työväen lippua koskeneeseen omavaltaisuutenn kuin Pajari aikoinaan. Toinen esimerkki on Polviselän taistelua ev Puroman loman johdosta johtanut evl Sandström. Tuleva taistelu jännitti häntä niin kovasti että otti reilusti rohkaisuryyppyjä ja oli taistelun jälkeen sammunut poteroon. Sampo Ahto kertoi tästäkin meille jo vuosikymmeniä sitten, mutta nyt se on siis julki kerrottu. Valitettavasti evl Sandströmin "hauska" kohtalo Laguksen edesssä osoittautui tornihuhuksi.

 

[Vonka]

Tai vaikkapa Er PsK:n päällikön Sippelin Kempille tekemä toteuttamiskelvoton ehdotus epäsuoraan ammuntaan siirtymisestä kesken taistelun.
]

Onko Käkelä ollut BT-42-vaunulla sodassa? Tämän jutun kirjoittaja on, ja hän on Sippelin kanssa täysin samaa mieltä. Siihen hän ei lujasti ota kantaa, olisiko Sippel kyennyt järjestämään tulenjohdon (omasta mielestään ilmeisesti) mutta se tulee selväksi, ettei BT-42 ollut lähitaisteluvaunu kesällä 1944.

http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200801_sivu_46.html

 

[Old Boy]

Onko Käkelä ollut BT-42-vaunulla sodassa? Tämän jutun kirjoittaja on, ja hän on Sippelin kanssa täysin samaa mieltä. Siihen hän ei lujasti ota kantaa, olisiko Sippel kyennyt järjestämään tulenjohdon

Kaikki kunnia veteraaneille, mutta ei tämä korpraali kelpaa todistajaksi Sippelin ehdotuksen toteuttamiskelpoisuudesta. Jos ei panssarihistorioitsijoilla evl evp taustastaan ole tietoa tykistön toiminnasta ja edellytyksistä, niin ei sitä kyllä ole reservin korpraalillakaan. Ihmeen sitkeästi tämä kesken taistelun tehty ehdotus elää kirjallisuudessa. Kai ajatellaan, että kun kerran Kemppi Viipurinkin menetti, on hänen muukin toimintansa ollut pelkkää toilailua.

 

[Vonka]

Kaikki kunnia veteraaneille, mutta ei tämä korpraali kelpaa todistajaksi Sippelin ehdotuksen toteuttamiskelpoisuudesta. Jos ei panssarihistorioitsijoilla evl evp taustastaan ole tietoa tykistön toiminnasta ja edellytyksistä, niin ei sitä kyllä ole reservin korpraalillakaan. Ihmeen sitkeästi tämä kesken taistelun tehty ehdotus elää kirjallisuudessa. Kai ajatellaan, että kun kerran Kemppi Viipurinkin menetti, on hänen muukin toimintansa ollut pelkkää toilailua.

Tykistön asioihin en puutu, kun en siitä mitään ymmärrä. Kemppi nyt ei varsinaisesti mikään panssariasiantuntija ollut, vaikka muuten hyvä mies, ainakin muutama vuosi aiemmin oli.

Suomen Sotahistoriallinen Seura mainitsee, että etupanssari oli paksuudeltaan 20 mm ja muu panssarointi 5 mm, vastaan piti tulla siis KV- ja T-34-panssareita. Näkyvyys ulos vaunusta huono ja tykin osumatarkkuus oli erittäin huono. Vaunu oli epävakaa ajettava. Telaketjut olivat kapeat ja putosivat helposti pyörästön päältä pois. Vaunu jäi myös helposti kiinni.

Se haupitsi oli kai perukseltaan epäsuoran tulen tykki vuodelta 1918.

Ei niistä nyt ainakaan senaikaiseen panssaritaisteluun ollut. Björkman olisi halunnut luopua niistä jo aiemmin. Heinäkuun alussa päämaja käskikin poistaa ne käytöstä kesken kiivaimman sodan.

Samainen seura kuvaa päivää seuraavasti: Kun Viipurin puolustus romahti 20.6 iltapäivällä, osa vaunuista poistui huoltoon Viipurin tavara-asemalle ja siitä edelleen yli Linnansillan. Kun myöhemmin suomalaiset räjäyttivät Papulan sillan, yritti Kuparisen vaunu ylittää sillan, sitten yli rautatien, mutta jäi kiskojen väliin kiinni. Koskimiehen vaunusta irtosi telaketju, vaunu jäi Viipuriin. Sippel oli ainoa, joka yritti vaunullaan tehdä jotain, mutta kun noin klo 16.30 aikaan Kannaksenkadulla vaunun peesiin ilmestyi T-34 muutaman sadan metrin päähän taakse, tuli Sippeliltä tiukka komento kersantti Virtaselle painaa talla pohjaan ja mutkitella kadulla. Tämä toimenpide melkein onnistui hetken, kunnes T-34 osui keskelle tornia ja kersantti Virtanen kääntyi hätäpäissään Kanneksenkadulta Eliaankadulle, ketjut putosivat pois osuessaan katukäytävän reunaan ja vaunu oli pakko jättää. Luutnantti Sippel ja lataaja panssarimies Sorvisto olivat vaunussa kohdanneet matkansa pään ja ajaja kersantti Virtanen pääsi ajajan luukusta ulos ja kertomaan tapahtumaa jälkipolville.

Oliko tämä nyt sitten parempaa touhua, vaikea sanoa, kun ei ole tykkimies. Panssarinäkökulmasta ainakin ihan syvältä selän jatkeesta.

 

[Old Boy]

Oliko tämä nyt sitten parempaa touhua, vaikea sanoa, kun ei ole tykkimies. Panssarinäkökulmasta ainakin ihan syvältä selän jatkeesta.

Huonostihan siinä kävi. Ja olisi todella pitänyt tietää, eihän Vickersejäkään asetettu T34:ia vastaan. Jos vielä palaan Sippelin ehdotukseen, niin Käkelän uudesta kirjasta saa käsityksen, että se tehtiin vasta 20.6. klo 14. Linnansilta räjäytettiin klo 17, joten eihän Sippelillä ollut aikaa
järjestää tulenjohtoa, vaikka hänellä olisi ollut enemmän miehiä, riittävästi viestivälineitä ja myös käytännössä epäsuoraan ammuntaan harjoitettu tulipatteri. Eikä hänellä mun mielestä ollut mitään niistä. Taistelujaotuksen muuttaminen kesken taistelun on kaikkien oppien vastaista. On tosiaan vaikea olla yhtymättä Kempin tylyyn vastaukseen: "Vaununne pyrkivät vain pakoon!" ErPsK:n taistelukertomukset ovat epäluotettavia, mutta tätä asiaa eivät panssarihistorioitsijat ole koskaan analysoineet.

Mitä sitten oli ollut tehtävissä. BT -vaunuista olisi voitu tehdä jo edellisenä vuonna 3 liikkuvaa patteria a´ 6 tykkiä vahvistamaan PsD:n alamittaista tykistöä. Vielä Viipurissa olisi voitu hakea vaunuille sivustatuliasemat, joissa ne olisivat olleet suojassa suora-ammuntatulelta. Koko Ristimäen alue oli palanut joten täten olisi pitänyt olla mahdollista tulittaa jalkaväkeä sirpalekranaatein kuten Kemppi halusi. Yhtään vaunua ei olisi menetetty vihollisen takia, koska II patln pako alkoi ennen jv:n hyökkäystä. Tällaisia pohdintoja on tosin turha odottaa panssarihistorioitsijoilta. Laitan mukaan sivun Käkelän kirjasta.

 

[CV9030FIN]

Huonostihan siinä kävi. Ja olisi todella pitänyt tietää, eihän Vickersejäkään asetettu T34:ia vastaan. Jos vielä palaan Sippelin ehdotukseen, niin Käkelän uudesta kirjasta saa käsityksen, että se tehtiin vasta 20.6. klo 14. Linnansilta räjäytettiin klo 17, joten eihän Sippelillä ollut aikaa
järjestää tulenjohtoa, vaikka hänellä olisi ollut enemmän miehiä, riittävästi viestivälineitä ja myös käytännössä epäsuoraan ammuntaan harjoitettu tulipatteri. Eikä hänellä mun mielestä ollut mitään niistä. Taistelujaotuksen muuttaminen kesken taistelun on kaikkien oppien vastaista. On tosiaan vaikea olla yhtymättä Kempin tylyyn vastaukseen: "Vaununne pyrkivät vain pakoon!" ErPsK:n taistelukertomukset ovat epäluotettavia, mutta tätä asiaa eivät panssarihistorioitsijat ole koskaan analysoineet.

Mitä sitten oli ollut tehtävissä. BT -vaunuista olisi voitu tehdä jo edellisenä vuonna 3 liikkuvaa patteria a´ 6 tykkiä vahvistamaan PsD:n alamittaista tykistöä. Vielä Viipurissa olisi voitu hakea vaunuille sivustatuliasemat, joissa ne olisivat olleet suojassa suora-ammuntatulelta. Koko Ristimäen alue oli palanut joten täten olisi pitänyt olla mahdollista tulittaa jalkaväkeä sirpalekranaatein kuten Kemppi halusi. Yhtään vaunua ei olisi menetetty vihollisen takia, koska II patln pako alkoi ennen jv:n hyökkäystä. Tällaisia pohdintoja on tosin turha odottaa panssarihistorioitsijoilta. Laitan mukaan sivun Käkelän kirjasta.

Hyvää analyysiä, mutta tuo viimeinen heittosi on ala-arvoinen.

Kaikki me tiedämme miksi ErPsvK oli Viipurissa. AKE käski Lagusta vahvistaa 20.Pr:a panssarivaunuilla, mutta koska Lagus oli sitä mieltä että koko Viipurista olisi pitänyt luopua taistelutta ja ryhmittyä suoraan Viipurin länsipuoliselle vesistölinjalle, ei hän halunnut tuhlata käyttökelpoista kalustoa "toivottomaan" tehtävään vaan lähetti käyttökelvottomiksi tiedetyt vaunut tehtävään.
Oikea paikka BT-42:lle tosiaan olisi ollut ErPsTykPri eikä ErPsvK.

 

[Juna112Porojetsiin]

Hyvää analyysiä, mutta tuo viimeinen heittosi on ala-arvoinen.

Kaikki me tiedämme miksi ErPsvK oli Viipurissa. AKE käski Lagusta vahvistaa 20.Pr:a panssarivaunuilla, mutta koska Lagus oli sitä mieltä että koko Viipurista olisi pitänyt luopua taistelutta ja ryhmittyä suoraan Viipurin länsipuoliselle vesistölinjalle, ei hän halunnut tuhlata käyttökelpoista kalustoa "toivottomaan" tehtävään vaan lähetti käyttökelvottomiksi tiedetyt vaunut tehtävään.
Oikea paikka BT-42:lle tosiaan olisi ollut ErPsTykPri eikä ErPsvK.

Mikä muuten oli lähitorjunta-aseiden tilanne Viipurissa ? Voisi kuvitella nimenomaan niiden olleen oikeassa paikassa, siis kaupunkitaistelussa. (sen sijaan että ylipäänsä lähetetään mitään vaunuja)

 

[CV9030FIN]

Mikä muuten oli lähitorjunta-aseiden tilanne Viipurissa ? Voisi kuvitella nimenomaan niiden olleen oikeassa paikassa, siis kaupunkitaistelussa. (sen sijaan että ylipäänsä lähetetään mitään vaunuja)

Käsittääkseni joukoille oli niitä jaettu jokin pieni määrä, mutta 20.Pr:lla oli hyvin hyvin vähän kokemusta panssarintorjunnasta tai ylipäänsä panssareita kun olivat olleet peitteisessä maastossa Itä-Karjalassa ja pääosin työpalvelussa. Käsittääkseni suurin osa jaetuista lähitorjunta-aseista jäi Viipuriin käyttämättöminä.

 

[Old Boy]

Hyvää analyysiä, mutta tuo viimeinen heittosi on ala-arvoinen.

@Old Boy ala-arvoinen? Näin onkin harvemmin sanottu, muttä tässä asiassa todistustaakka olkoon tämän väitteen esittäjällä.
Ehkä tapahtui väärinkäsitys, sillä kirjoitin, miltä Kempistä saattoi tuntua hänen kuultuaan, että painopistesuunnan viidestä rynnäkkötykistä neljä lähti asemasta ilman käskyä tai edes ilmoitusta ylöspäin. Ltn Sippelhän kaatui taistelussa T34:aa vastaan eli häneltä on mahdotonta enempää vaatia. On mulla kuitenkin teoria, mitä Sippel saattoi tarkoittaaa ehdotuksellaan. Epäsuoraan tuleen tarvitaan tulenjohtaja sekä viestiyhteys. BT -vaunuihin oli asennettu radiot kesäkuussa 1944. Paikalle jäänyt vaunu toimisi siis tulenjohtovaununa, josta Sippel olisi luvan saatuaan kenties itse johtanut tulta. Radiotyypistä on kaksi tietoa, joko Fokker -hävittäjien entinen tai sitten venäläinen psv-radio. Kaikissa vaunuissa ei sitä ollut eikä arkistoista ole löytyny luetteloa mitkä vaunut oli radiollisia. Verukkeen turvin asemista poistuneet neljä vaunua olisivat tykkipatteri, jonka piti ajaa asemiin varsin pitkälle eli Linnansaareen asti. Tämä paikka sijaitsee Tienhaaran niemeä vastapäätä, josta amet Ristimäen hautausmaan eteen oli 8 km eli enemmän kun kaluston kantama.

Arvoituksia siis riittää alkaen Sippel/Kemppi keskustelun ajankohdasta klo 14. Silloin nimittäin joukkojen valuminen taaksepäin oli jo alkanut ja tst kertomuksen mukaan Kemppi käski vastatoimenpiteitä klo 14.10-14.15. Ja miksi tuliasemat noin kauaksi? Oliko Sippel havainnut tai ennakoinut alkavan joukkopaon ja valinnut sen johdosta tuliasemat riittävän kaukaa. Ampumaan olisi nimittäin yhtä hyvin päässyt Viipurin linnan tasalta. Vai tapahtuiko keskustelu sittenkin edellisenä päivänä mutta siihen ei sovi Käkelän kertomat Linnansaaren ajatellut tuliasemat. Jotain edellisen kaltaista pohdintaa olisin siis odottanut PsD:n sotavuosista laaditulta kirjalta. Nythän paikoin teos tuntuu laajennetulta juhlapuheelta.

 

[CV9030FIN]

mutta tätä asiaa eivät panssarihistorioitsijat ole koskaan analysoineet.

Tällaisia pohdintoja on tosin turha odottaa panssarihistorioitsijoilta.

Nämä heitot ja vihjaukset ovat mielestäni mauttomia. Tutkimuksellista tektiä saa ja pitää kritisoida, mutta asia argumentein eikä tällaisin heitoin "puskista". Varsinkin kun Käkelän ansiot historioitsijana on tiedossa ja yksittäistä nimimerkkiä netissä todennetummat.

 

[Old Boy]

Varsinkin kun Käkelän ansiot historioitsijana on tiedossa ja yksittäistä nimimerkkiä netissä todennetummat.

No varmasti, enhän mä ole edes panssarimies. Mustaa barettiakaan ei kaapista löydy, kun lähdin prikaatista ennen niiden tuloa käyttöön. Panssarihistorioitsijoita on muitakin, mieleen tulevat Hovilainen, Kantakoski, parivaljakko Muikku_Purhonen, Kuusela ja Brask, jonka kirja ei koskaan ilmestyny. Enää en muista miksi. ErPsK:n toiminta on kuitenkin mielestäni kanonisoitu panssarihistoriassa ja leimattu Kemppi hölmoksi, kun ei noudattanu Sippelin neuvoa. Unohtaen, että olihan esikunnassa käytettävissä myös tykistöpäällikkö Arra. Hän varmasti tunsi tykistöasiat paremmin, kun ltn Sippel, joka tietääkseni oli res upseeri.

En mä nyt odota, että CV:n tarvitsee forumilla tuurata panssarihistorioitsija Käkelää, jonka kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Mutta ei Sippelin toiminnan tarkastelu ole missään tapauksessa "mauton ja vihjaileva heittokaan", vaikka sellaista ei koskaan ole kenenkään tekemänä silmiin sattunu. Keskusteluyrityksiä panssarihistorioitsijen kanssa on kyllä vuosien varrella joitakin ollut, mutta aina törmään "ei tiedetä mitä Sippel tarkoitti ja mitä on puhuttu" -korttiin. Tämän vuoksi olisin siis odottanu Käkelältä jotain muutakin, kun 10 vuotta vanhan Elvengren-Tammi (toim) kirjan tekstien 1:1 kopiointia.

 

[Vonka]

Joskus tuntuu, että tutkijat eivät hirveän huolellisesti tutki alkuperäislähteitä vaan jatkavat jonkun toisen tekemää saagaa ja viittaavat aiempaan lähteeseen (eli tulkintaan). Vaikkapa johonkin Kempin tokaisuun.

Erillisen Panssarikomppanian (siis Er. PsK) sotapäiväkirja on varsin kurinalainen ja selkeä ja kertoo siitä, että vaunujen toimintakunto oli heikko. Siirryttäessä Viipuriin yhden vaunun sivukytkimet hajosivat ja vaunu jäi ensin tienpuoleen. Yksi hinaus oli ollut jo aiemmin, mutta se johtui ojaan ajamisesta. Koko 19 päivä iltaan meni maastontiedustelussa ja vaunujen sijoittamisesta asemiin. 19. pv ei ole merkintää Sippelin ja Kempin yhteydestä. Sippel otti kyllä yhteyttä majuri Ikoseen.

20. pv kaikki joukkueet sitoutuivat taisteluun.

Suurentamalla kuvaa yhden plussan näkee kyllä lukea. Minulle ei tule kuvaa, että tässä olisi jätetty jotain voitavaa tekemättä. Sen sijaan vaunujen huoltotarve on todellinen. Tuossa on kaksi oleellista sivua:


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4580855

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4580856

Kun vaiheet lukee sellaisina kuin ne komppaniassa kirjattiin, eli miten ne tapahtuivat, näkökulma ei ole Viipurin Yhdyspankin talosta eikä Linnansillan takana tai jälkiviisaan silmässä (somassa paikassa muuten, kun katsoo taakse) vaan asiallinen ja eleetön taistelukertomus siitä miten se meni.

 

[Vonka]

Lähinnä vierastan tokaisuja, kuten "Sippel oli ainoa, joka yritti tehdä jotain." Rekonstruktio alkuperäislähteillä ei vie tällaiseen päätelmään.

 

[Old Boy]

Joskus tuntuu, että tutkijat eivät hirveän huolellisesti tutki alkuperäislähteitä vaan jatkavat jonkun toisen tekemää saagaa ja viittaavat aiempaan lähteeseen (eli tulkintaan). Vaikkapa johonkin Kempin tokaisuun.

Tässä osuu veli @Vonka naulan kantaan! Kyse on siis edelleen keskustelusta Sippel/Kemppi. joka koski ErPsK:n käyttöä. Mutta kuka osaa kertoa, mihin lähteeseen ylipäänsä perustuu tieto tästä keskustelusta. Sotapäiväkirjoissa sitä ei ole.