tulikomento
Supreme Leader
Sopinee tähän ketjuun. Perjantaina 12.7. Panssariprikaatissa olisi panssarijoukkojen satavuotisjuhlatapahtuma. Paraati ja esillä myös museovaunuja. Pitää katsoa josko ehtisin itse tuonne.
Panssariprikaati 75 v 28.6.2017
- Viestiketjun aloittaja Old Boy
- Aloitus PVM
Tarkoitus saapua perheen voimin sinne.Sopinee tähän ketjuun. Perjantaina 12.7. Panssariprikaatissa olisi panssarijoukkojen satavuotisjuhlatapahtuma. Paraati ja esillä myös museovaunuja. Pitää katsoa josko ehtisin itse tuonne.
tulikomento
Supreme Leader
Kyselin vähän tarkempia tietoja esillä olevasta kalustosta. Panssarimuseon vastaus oli seuraavanlainen:
Ohimarssin järjestys on seuraava:
- Hämeen panssaripataljoonan komentaja (LEO 2A6)
- 1 kpl BMP-2 MD (HÄMPSP lippu)
- PSJK 9xBMP-2 MD (kalusto), 1xMT-LB(V)
- PSVK 9xLEO 2A6, 1xMT-LB(V)
- PSPIONK 2xLEO 2A, 1xMT-LB(V)
- T-72M1 (Panssarimuseo, PSVP lippu)
- BMP-1PS (Panssarimuseo)
- T-55M (Panssarimuseo)
- PT-76 (Panssarimuseo)
- BTR-50PK (Panssarimuseo)
- T-54 (Panssarimuseo)
- ZSU-57 (Panssarimuseo)
- Comet (Panssarimuseo)
- T-34-85 (Panssarimuseo)
- Kubelwagen (Panssarimuseo)
- Sturmgeschütz 40 (Panssarimuseo)
- T-34 (Panssarimuseo)
- T-26 (Panssarimuseo)
- Vickers (Panssarimuseo)
Kalustonäyttely
1. Renault FT-17 (Panssarimuseo)
2. T-72M1 (Panssarimuseo, PSVP lippu) mukana taistelunäytöksessä
3. BMP-1PS (Panssarimuseo)
4. T-55M (Panssarimuseo) mukana taistelunäytöksessä
5. PT-76 (Panssarimuseo)
6. BTR-50PK (Panssarimuseo)
7. T-54 (Panssarimuseo)
8. ZSU-57 (Panssarimuseo)
9. Comet (Panssarimuseo)
10. T-34-85 (Panssarimuseo)
11. Kubelwagen
12. Sturmgeschütz 40 (Panssarimuseo)
13. T-34 (Panssarimuseo)
14. T-26 (Panssarimuseo)
15. Vickers (Panssarimuseo
Edellyttää toki museokaluston osalta sitä että kaikki menee tekniikan kannalta nappiin. Ovat kuulemma panostaneet tähän mutta 100% varmuutta ei voi antaa.
tulikomento
Supreme Leader
Oli ihan mukava päivä tänään Panssariprikaatissa. Samalla tuli poikettua myös Panssarimuseolla. Paraati oli ihan näyttävä. Toimintanäytös myös. Sturmia jäin kaipaamaan. Oli ilmeisesti rikki kun ei ollut liikenteessä.
www.iltalehti.fi
Nyt on rautaa ja bensankatkua! Maavoimien uudet Leopardit taistelunäytöksessä – ohimarssilla vaunuja aina toisesta maailmansodasta saakka – katso video
Parolannummella juhlittiin Suomen 100 vuotta täyttäviä panssarivaunujoukkoja.
www.iltalehti.fi
Solidsnake
Respected Leader
Käytiin myös.Oli ihan mukava päivä tänään Panssariprikaatissa. Samalla tuli poikettua myös Panssarimuseolla. Paraati oli ihan näyttävä. Toimintanäytös myös. Sturmia jäin kaipaamaan. Oli ilmeisesti rikki kun ei ollut liikenteessä.
Nyt on rautaa ja bensankatkua! Maavoimien uudet Leopardit taistelunäytöksessä – ohimarssilla vaunuja aina toisesta maailmansodasta saakka – katso video
Parolannummella juhlittiin Suomen 100 vuotta täyttäviä panssarivaunujoukkoja.
100 vuotta on pitkä aika. Niin pitkä, että oikea juhlapäiväkin on hukkunut matkan varrelle! Panssarijoukkojen perinteet lasketaan siitä, kun Hyökkäysvaunurykmentti perustettiin Santahaminassa 15.7.1919. Kukaan ei enää tiedä, mistä päivän heitto on aiheutunut. Sotien jälkeen virallinen päivä on ollut aina14.7.
Tässä vastaavaloon kuvattuna vähän harvemmin nähtyä kalustoa eli uusi Leopard A4 jyrävaunu.
Kuvassa on näkyvissä myös kaikkien tuntema KSE eli Koulutuksen Suoma Etu. Tässä tapauksessa spol-alik sai seuraata ohimarssia paremmalta paikalta kun paraatin vastaanottajat. Tehtävä eli yleisön valvominen tosin pääsi unohtumaan: terroriteon vaara oli varmaan vähäinen mutta sen sijaan panssarivaunun alle juokseva pikkulapsi oli ihan todellinen vaara.
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
Minä räpsin kamerallani sellaiset parisen sataa kuvaa. Paraatista ja taistelunäytöksestä. Luulin aluksi että taistelunäytös olisi siellä vanhalla lentokentällä ja läksin paraatin jälkeen kävelemään sinne. Sitten kuuluttivat ja ohjeistivat pois alueelta kun näytös tuotiinkin ihan siihen paraatikentän viereen.
tulikomento
Supreme Leader
Tuore historialuento talvisodan ainoasta panssaritaistelusta.
Hieno video muutama vuosi sitten tapahtuneesta Panssariprikaatin 75 v juhlasta, jonka yksi esiintyjistä oli Raskas Perinnepatteri. Tämä psto ei koskaan kuulunut panssarijoukkoihimme mutta Panssaridivisioonan osana oli 12 tykkinen 150 H40 patteristo Raskas Psto 14. Ehkä tunnetuin tykistöjoukkomme, sillä yksi sen patterinpäälliköistä oli kapt res Lauri Jäntti, joka myöhemmin kirjoitti useita paljon myyneitä kirjoja. Yksi lukijoista oli koulupoika @Old Boy joka päätti niiden innoittamana ryhtyä tykkimieheksi.
Videon otsikko on kuitenkin päin seiniä sillä tykin enkunkielinen nimi on m1917 Schneider plus alussa erilaisia variaatioita ranskankielestä. RsPsto 1 taas ainoastaan "heavy battaillon" ilman mainintaa vetokalustosta. "Horse-driven battaillon 15" kuulostaisikin aika koomiselta.
Viimeksi muokattu:
Jälleen uusi video Forumin jäseneltä @SatSotHist Kannattaa katsoa jo pelkästään SA- sekä uudempien tykkinäytöskuvien vuoksi. Tällaista kuvakavalkadia en muista usein nähneenikään. Video sisältää paljon tietoa tästä tykkimallista ja kuvia sen käyttäjistä. Valitettavasti virheiltäkään ei ole vältytty. Kaikki alla olevat huomautukset eivät tosin tarkoita niitä; osittain olen ainoastaan täydentänyt videon sanomaa.
00:05 Eka huomautus heti alkusekunneilta: Suomessa tämän tykkimallin virallinen kirjanpitonimike kirjoitetaan muodossa 155 H 17.
01:00 RsPsto 1:n perinnetilaisuuksien mainos olisi kannattanut laittaa vasta loppuun, kun videota katsellaan YT:ssä vuosia. Nämä tapahtumathan on pidetty parin seuraavan kuukauden aikana.
02:34 Teknisten tietojen sivusuuntaussektori ilmoitetaan yleensä (tai oikeastaan aina) havainnollisemmalla tavalla +- 3 astetta. Tulinopeuskin on väärin: oikea arvo 4 ls/min.
02:03 Pelkkään wikitietoon tyytyvä ei kovin syvällistä historiaa kirjoita, vaikka niin tehdään yleisesti täällä MpNetissäkin. Kun 155 H 17:n historia ei oo pitkä, niin kerrotaanpa se:
Joustolavettinen tykki kehitettiin 1900-luvun alkuvuosina. Saksan Krupp ja Ranskan Schneider olivat Euroopan johtavat tykkitehtaat brittien Vickersin ohella. Rauhanaikana ei suurvallatkaan tee isoja ostoja, joten ne kaikki joutuivat hankkimaan kehityskuluja takaisin myymällä aseita myös ulkomaille. Schneider sai kaupattua vuosimallin 1910 raskaan haupitsinsa mm. tsaarin Venäjälle. Meillekin niitä jäi 1918; tykki tunnettiin nimellä 152 H 10. Schneiderin harmiksi Ranskassa oli toinenkin tykkitehdas StChamond, jonka 155 mm haupitsissa oli vielä edistyksellinen puoliautomaattilukko. Saimme näitäkin Talvisodan aikana ranskisten lahjoituksena; meillä kirjanpitonimellä 155 H 15. Pari kappaletta löytyy muistomerkkinä Parolasta Jääkäritykistörykmentin takapihalta. I MS alettua Ranskan valtio osti taas kaikki tykit mitä kaksi tehdasta ehti tehdä, mutta halusi logistiikkasyistä ainoastaan yhden mallin. Vertailussa päädyttiin Schneiderin tykkiin, joka tätä kisaa varten oli muutettu irtopanoksia käyttäväksi. StChamondin uudenaikainen (ja monimutkaisempi) lukko ei ollut yhtä toimintavarma ja arvokasta messinkiäkin säästyi kun ei tarvittu kartusseja. Jälkimmäinen pointti toki vidissäkin kerrottiin.
02:50 Ei USA lla ollu mitään raskasta tykkiä ennestään. Eihän ne tarvinu maa-armeijaa eikä tykistöä, kun Meksiko oli tyytynyt aluemenetyksiinsä jo edellisellä vuosisadalla. Videossa mainittua tykkiä oli tehty ainoastan kourallinen edellisellä vuosikymmenellä.
03:30 Tässä on selkeä virhe: Kartussilaukauksessa panoksen sytyttävä nalli asetetaan ulkopuolelta kartussin pohjaan vasta vähän ennen kun laukaus ammutaan. Olisiko tekijä muistellut kiväärinpatruunan rakennetta? Irtopanoslaukaus ei myöskään ole helpompi varastoida ja kuljettaa, sillä ruutipanos pitää säilyttää ilmatiiviissä pakkauksessa. Kartussista sellaisen saa kunhan tekee kannen, irtopanos vaatii erillisen säiliön.
04:35 Animaatio esittää jäykkälavettisen tykin pyöräkiilojen toiminnan virheellisesti. Ne eivät pysäytä pyörän liikettä kuten auton renkaanvaihdossa tapahtuu vaan tykki todella kiipeää hienan ylämäkeä kunnes palaa takaisin painovoiman ansiosta.
05:00 Kyllä se joustolavettinen tykkikin hyppää laukaistaessa; tosin panoksen suuruudesta riippuen; muutoinhan ei tarvittaisi uudelleensuuntausta. Ehkä olisi ollut vaivalloista laatia animaatio siitä.
05:20 Tässä jäi kertomatta, että meillä oli jo ennestään 12 kpl näitä tykkejä 152 kaliberissa. Ne oli ostettu maailmansotien välillä. Talvisodan sotasaaliina tuli lisää, kuten vidikin sanoo.
06:50 Harvoin nähtyä tykistön detaljitietoa. Kuvan pitkät viivat ovat putken sisusakselin merkit, joita tarvitaan suuntauslaitteita tarkistettaessa. Numerot taas rihlauksen eri kierteiden numerot.
07:00 "155 H 17 tykillä ei käyty korpisotaa" kerrotaan. No ei käyty millään muillakaan tykeillä, sillä päivän tarve atarvikkeita painaa sen verran ettei sitä ilman ajoneuvoja kuljeteta.
07:40 Tykkimiehet ilmoittaa tykin panokset "7-panoksinen". Mustaruutia sisältävä virikepanos tarvitaan aina, sillä tykkiruuti ei syty nallilla. Sitä ei kuitenkaan koskaan mainita erikseen.
08:44 Jatkosodassa oli jo vielä nykyisinkin käytettäviä käsisuuntakehiä. Kypärä päässä se tosin näytää mitä sattuu.
09:00 Video on väärässä väittäessään 11 km:n kantamaa lyhyeksi. Haupitsin kantamahan on aina lyhyempi johtuen aseen tarkoituksella kevyemmästä rakenteesta. Erinomainen venäläinen 152 H 38 oli meillä sodan ajan varauksessa Kylmän sodan loppuun eikä senkään kantama ollut kuin 11 km. Lyhimmillään Jatkosodassa käytetyn tykkimallin kantama oli vaatimattomat 6,5 km.
09:05 Vastatykistötoiminta ei suuremmin suomalaisia haitannut. Liikkuvissa sotatoimissa ei siihen kyennyt kumpikaan osapuoli ja asemasodan kenttälinnoitteet suojasi tappiolta. Suurhyökkäyksissä taas on yleismaailmallinen sodan laki, että tykkejä ei kyetä pelastamaan vaan ne aina jää hyökkääjän jalkoihin. Muualla maailmassa jäivät yleensä sotilaatkin mutta ei meillä v. 1944.
10:20 Vähän harhaanjohtavasti sanotaan, että RsPsto 1 oli Päämajan alainen. Halusihan se kenraali Talvelakin saada käskyt ainoastaan Mannerheimilta, mutta tykistöpatteristot annettiin kaikki joko divisioonien tai armeijakuntien alaisuuteen. Kuten vähän myöhemmin videossakin kerrotaan.
Viimeksi muokattu:
SatSotHist
Kapteeni
Kiitos taas palautteesta! Yhteen kohtaan haluan kommentoida:
Tuo "mainoksen" sijoittelu Youtube -videon alussa vaikuttaa olevan alan standardi.
Muutama sponsori-tarjous on inboxiin kilahtanut, liitteenä on ollut vakiomuotoinen tekninen ohje jossa kerrotaan missäkohtaa videota mainospuhe täytyy olla.
Toistaiseksi en ole noihin mainostajiin tarttunut kun vaikuttavat vähän epämääräisiltä. Ja niiden hyväksyntä-prosessit vaikuttavat sen verran työläiltä että ihan pikkurahalla ei kannata edes harkita.
Mutta ennemmin tai myöhemmin mainostajia kokeilen, ja tuo videon alku on se paikka jossa näkyvyydestä ollaan valmiita maksamaan.
Erkki
Ylipäällikkö
Joo, tuo 11 km:n kantama oli tuon ajan haupitsille ihan kohtuullinen. Runsaslukuisesti niin meillä kuin vihollisenkin käytössä olleet tsaarinvenäjän lyhytputkiset 122 ja 152 H eri versioineen ampuivat vain sen 6,5-9 km.
Pahin riesa taisi olla vihollisen ilmatoiminta. Varsinkin hevosvetoiset raskaat tykit olivat marssilla hyvin haavoittuvia, koska painava kalusto ja suuri valjakko ei kovin ketterästi ilmasuojaan luikahtanut, ja oli muutenkin helppo maali. Raskas tykistö pyrittiinkin mahdollisuuksien mukaan moottoroimaan, mutta sopivasta vetokalustosta oli puute.
Varsinaisen "korpidivisioonamme", eli Rukajärven suunnan 14.D :n raskaan tykistön muodosti 155 H17- kalustoinen RaskPsto 29. Toki ei se umpimetsässä rymynnyt, vaan operoi alueen harvan tieverkon varassa.
Sodista on jo aikaa niin helposti käsitellään tapahtumia nykyajan näkökulmasta. II MS vuosina lentoja ei voinut tehdä, jos pilvet oli matalalla eikä tietysti pimeässä. Liikkuvissa sotatoimissa tykistön siirrot tehtiin tätä hyödyntäen. Asemasodan aikana siirtoja oli hyvin vähän; tyypillistä esim että patteri oli koko talven samoissa asemissa. Venäläisten tehokas rynnäkkökone Il-2 toimi lisäksi enemmän lentävän tykistön roolissa, jolloin selustasta saapuvat ammuskuljetukset saivat ajella rauhassa. Kuuterselän taistelupäivän aamuna 14.6. saapui Perkjärven asemalle KvPsto 23. Se ruokaili kaikessa rauhassa aseman lähellä ja kopsutteli hevosvetoisena koko päivän kenenkään häiritsemättä 30 km matkaa taistelualueelle ehtien vielä mukaan tähän Suomen ehkä kiivaimpaan tappeluun.
Olet varmaan Rukajärvellä käynyt? Alueen läpi kulki kohtuukuntoinen autotie, jonka varteen tykistö oli sijoitettu.
You Tube-kommenteissa on keskustelua, mistä 155 H17:n "Tuhkaluukku" lempinimi on saanut alkunsa. Videollahan kerrotaan sen tulevan lukon käyttökahvasta, joka muistuttaa puuhellan kahvaa. Tämä voi hyvinkin olla totta, sillä vidin taustavoimilla on ollut mahdollisuus haastatella RsPsto 1:n veteraaneja. Tykki oli sodan päätyttyä lähes 30 v varauskalustona eikä niillä ammuttu. Kun ne otettiin uudelleen harjoituskäyttöön, käytti uusi tykkimiespolvi myös "Nokiluukku"-lempinimeä. Alla kopioitu YT-kommentti:
Monelta vanhemmalta Niinisalon kouluttajakollegalta kuultuna tykki sai "Tuhkaluukku"-nimen ihan eri syystä. Johtuen irtopanoslaukauksesta ja sen panoksen hmm.. ominaisuuksista, suunnilleen aina kun lukko avattiin kiivaan ammunnan aikana, panoskammiossa käväisi pieni jälkipalo pölläyttäen pikkasen lieskaa, "humausta" ja tuhkaa taaksepäin. Tästä johtuen tykin lukkomiehet ko. tykkimallin lukkomiehet tunnisti aina ruoka- ja sotkuautojonossa mustasta etuprofiilistaan - varsinkin talvisin kun käytettiin vaaleampaa vaatetusta.
Viimeksi muokattu:
SatSotHist
Kapteeni
Sivuhuomio: Olen saanut videoista hyvin mielenkiintoisia viestejä, kun ihmiset ovat kertoneet omia kokemuksiaan kalustosta.
Olen niitä välittänyt asiaan liittyville museoille eteenpäin (jos lähettäjä on antanut luvan), toivottavasti arkistoidaan johonkin.
tulikomento
Supreme Leader
Erkki
Ylipäällikkö
Raskaan tykistön hevosvetoisuuden ongelmat varmaankin tunnettiin, koskapa siitä haluttiin eroon, mutta asia tuli sitten ikävän tutuksi kesän -44 vetäytymistaisteluissa, jolloin tykistön hevosmenetykset olivat suuria. Usein on muisteltu niitä hevosia, jotka vielä sodan jälkeen töissä ollessaankin löivät maihin tai juoksivat metsään aina kuullessaan lentokoneen äänen.
Helvetin hyvää työtä kyllä teet. Itse olen huomannut, että tosi hankala vääntää itse vapaa-ajalla videoita, kun tuntuu että aina jää jotain puuttumaan tai selitettyä liian vähän, mutta sitten taas se video venyy helposti liian pitkäksi. Jo 20 minuuttiakin on vähän pitkä. Tosin olen ratkaisut ongelman niin, etten piittaa pikkuseikoista ja yksityiskohdista.
Kuitenkin omat videot ovat ihan toiseen tarkoitukseen ja pyrin tarkoituksella välttämään kovin tarkkoja yksityiskohtia.