Panssaristrategiat ja taktiikat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja OldSkool
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Second kirjoitti:
ironside kirjoitti:
Second kirjoitti:
Delay position on ihan sitä peruskauraa mihin esim se panssarikomppania ryhmittyy puolustusryhmitykseen valmiina kurmottamaan esiin tulevaa vihollista. Olipa se siellä sitten minuutin tai puolikkaan päivän.

Niinhän se on. Jäykässä puolustuksessa siellä kuopissa ollaankin sitten kauan.

Niin sitä ollaan siellä aktiivisessa viivytyksessäkin jos käsky käy: aikarajat ja vatuualueen koko ei anna myöten järjestää vain leppoisia tuliylläköitä, vaan on ihan tosissaan ryhdyttävä käyttämään torjuvaa jäykkää puolustusta ajan ostamiseen.

Ja toisaalta jäykkä puolustus vain yksinkertaisesti edelleen on yksi niistä tavoista millä ostetaan mahdollisuus ylemmän portaan aktiiviiin vastatoimiin ja sitä ei ole mitään syytä väheksyä. Aivan liian usein aktiivinen puolustus käsitetään jonkinlaisena jatkuvana vetäytymisenä, kun se todellisuudessa sekoittaa jäykkää puolustusta, liikkuvaa puolustusta ja hyökkäyksiä.

Ja jälleen kerran jäykkä puolustus ei tarkoita sitä että komppania istuu siellä kuopassa sormi perseessä (tämä on sitä staattisuutta). Osa porukasta häärii tst-osastoina tiedustelemassa, järjestämässä tuliylläköitä, valmistautuu vastaiskuihin. Jäykkä puolustus tarkoittaa sitä että vihollista ei päästetä puolustuskeskukseen, ja jos se sinne pääsee niin silloin se pyritään lyömään sieltä pois. Jaa miksikö? No juuri siksi että pataljoona kykenee edelleen toteuttamaan omaa suunnitelmaansa ja tehtäväänsä, prikaati kykenee luottamaan siihen että pataljoona kykenee hoitamaan oman osansa.

Suosittelen kaikkia lukemaanseuraavan linkin. Kaksi Toisen maailmansodan Saksalaiskenraalia keskustelee Ameriikkalaisten kanssa omista itärintaman kokemuksistaan sekä pyrkivät keskustelemaan myös Fulda Gapista ja ameriikkalaisten suunnitelmista. Helvetin tujua tekstiä.

http://wi.informatik.unibw-muenchen.de/_portal/_content/professorships/systemScience/armedForces/Balck_Mellenthin.pdf

Tartun tuohon yhteen kohtaan: kun vastustaja on mekanisoituna joukkona vallannut kolmanneksen puolustuskeskuksesta niin MILLÄ tehdään vastahyökkäys?

Otammpa esimerkin: 8 tst-vaunua ja tusina ryntövaunua on ajettu parkkiin puolustuskeskukseen. Millä keinoin tehdään jalkaväen keinoin vastaisku? Onko muuta järjellistä konstia kuin hitonmoinen tykistöralli?
 
baikal kirjoitti:
Second kirjoitti:
ironside kirjoitti:
Second kirjoitti:
Delay position on ihan sitä peruskauraa mihin esim se panssarikomppania ryhmittyy puolustusryhmitykseen valmiina kurmottamaan esiin tulevaa vihollista. Olipa se siellä sitten minuutin tai puolikkaan päivän.

Niinhän se on. Jäykässä puolustuksessa siellä kuopissa ollaankin sitten kauan.

Niin sitä ollaan siellä aktiivisessa viivytyksessäkin jos käsky käy: aikarajat ja vatuualueen koko ei anna myöten järjestää vain leppoisia tuliylläköitä, vaan on ihan tosissaan ryhdyttävä käyttämään torjuvaa jäykkää puolustusta ajan ostamiseen.

Ja toisaalta jäykkä puolustus vain yksinkertaisesti edelleen on yksi niistä tavoista millä ostetaan mahdollisuus ylemmän portaan aktiiviiin vastatoimiin ja sitä ei ole mitään syytä väheksyä. Aivan liian usein aktiivinen puolustus käsitetään jonkinlaisena jatkuvana vetäytymisenä, kun se todellisuudessa sekoittaa jäykkää puolustusta, liikkuvaa puolustusta ja hyökkäyksiä.

Ja jälleen kerran jäykkä puolustus ei tarkoita sitä että komppania istuu siellä kuopassa sormi perseessä (tämä on sitä staattisuutta). Osa porukasta häärii tst-osastoina tiedustelemassa, järjestämässä tuliylläköitä, valmistautuu vastaiskuihin. Jäykkä puolustus tarkoittaa sitä että vihollista ei päästetä puolustuskeskukseen, ja jos se sinne pääsee niin silloin se pyritään lyömään sieltä pois. Jaa miksikö? No juuri siksi että pataljoona kykenee edelleen toteuttamaan omaa suunnitelmaansa ja tehtäväänsä, prikaati kykenee luottamaan siihen että pataljoona kykenee hoitamaan oman osansa.

Suosittelen kaikkia lukemaanseuraavan linkin. Kaksi Toisen maailmansodan Saksalaiskenraalia keskustelee Ameriikkalaisten kanssa omista itärintaman kokemuksistaan sekä pyrkivät keskustelemaan myös Fulda Gapista ja ameriikkalaisten suunnitelmista. Helvetin tujua tekstiä.

http://wi.informatik.unibw-muenchen.de/_portal/_content/professorships/systemScience/armedForces/Balck_Mellenthin.pdf

Tartun tuohon yhteen kohtaan: kun vastustaja on mekanisoituna joukkona vallannut kolmanneksen puolustuskeskuksesta niin MILLÄ tehdään vastahyökkäys?

Otammpa esimerkin: 8 tst-vaunua ja tusina ryntövaunua on ajettu parkkiin puolustuskeskukseen. Millä keinoin tehdään jalkaväen keinoin vastaisku? Onko muuta järjellistä konstia kuin hitonmoinen tykistöralli?

No varmaan sillä mitä on. Tuo on ihan tapauskohtaista. Ehkä ylijohdon tykistön tukemalla mek.tst.osaston vastahyökkäyksellä. Jääkärijoukkueen yllätyshyökkäyksellä jota tuetaan pataljoonan heittimin. Tai spaderyhmän banzai-rynnäköllä jota tuetaan komppanian ainoan heittimen kolmella viimeisellä kranaatilla.

Huomattavaa on että perusajatuksen mukaan että Venäläiset tuskin jää asemiin vaan ne puhaltaa läpi syvyyttä päin. Puolustuskeskusta miehittävä komppania (mikäli eivät ole paenneet) jatkaa maastonkohdan pitämistä ja pyrkii estämään perässä seuraavien joukkojen läpipääsyn.

Toki voihan vihollinen päättää että tämä maastonkohta aukaistaan kunnolla ja pitää se auki. Ja jos ajatellaan että siellä on 8 tst-vaunua ja 12 rynnäkkövaunua niin siellä on puolikas pataljoona jalkaväkeä (osa vaunuista tuhottu) ja melkein komppaniallinen tst-vaunuja. Tällöin taas törmätään siihen ongelmaan että jos komppanian puolustuskeskus on menetetty ja sitä miehittää tuommoinen määrä vihollista niin silloin syvyyteen on painunut sen vajaa vahvuisen prikaatin verran iivanaa, noin karvalakki arviolla. Ja se taas tarkoittaa sitä että prikaati kaikkineen on sidottu tuon vihollismäärän suitsimiseen... Voipi olla että tuo menetetty puolustuskeskus on nyt murheista vähäisimpiä.

Kysymys varmasti kuuluu että mikä on prikaatin taisteluajatus ja jatkotoimet määrittyy aika pitkälti sen mukaisesti. Jos tuo on ehdottoman tärkeä maastonkohta pidettäväksi niin pakkohan sen on koittaa ottaa takaisin omaan haltuun (=prikaati puolustaa ainakin siltä osalta jäykästi). Joku selusta-alueen ainoa ehjä silta voisi olla maastonkohta joka on pakko pitää omassa hallussa.

Jos taas ajatus alunperinkin on se että asemia ei voida pitää luotettavasti eikä niitä ole mitään järkeä ryhtyä ottamaan takaisin niin varmaan prikaati alkaa suunnitella/on jo suunnitellut miten tuon maastokohdan menestys kompensoidaan (=prikaati puolustaa joustavasti/liikkuvasti). Kuten varmasti "etulinjan" puolustuskeskuksten suhteen on ajateltukin...
 
ironside kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Tässä mielestäni väheksytään perinteisen jäykän puolustuksen etuja. Oma epäsuora saa tilaisuuden toimia, kun edessä olevat ukot ottavat vastaan vihollisen möyhennyksen.

Meikäläisestä tämä kuulostaa pahemman kerran siltä, että Poor Bloody Infantry joutuu jälleen kerran kärsimään siitä että valtiolla ei ole haluja antaa heille työkaluja käyttöön, ts. ihmishenki lasketaan halvemmaksi kuin kone kutenpanssarivaunu.

Logistiikka on olennainen osa sotimista. Moni armeija kykene kehittämään hetkellisesti hirveän tulivoiman, mutta harva kykenee sitä ylläpitämään. Yhä uudet puolustusasemat laittavat minkä tahansa armeija huollon koville. Loppumattomat ammukset löytyvät vain peleistä.

ironside kirjoitti:
jos jokainen puolustaja on kaivettava betonikorsuista tykistön täysosumilla ja miinoitteet on raivattava räjäyttämällä tai koneellisesti.

Siksi tuolla itämaassa on vaunuihin miinajyriä ja vastaavia, Giant Viperiä suurempia "raketinheitinraivaajia" ja jumalattomasti tykistöä niin tuubeina kuin raketinheittiminä, ja niihin sellaisia pirullisuuksia kuten erityisesti linnoituksissa könöttäviä kiväärijulleja vastaan tarkoitettuja termobaarisia kärkiä. Ei tarvitse tähdätä täysosumiin kun viereen tullut raketti, pommi tai kranaatti tukehduttaa ne korsussa möllöttävät sotilaat.

Huolto tökkää tässäkin. Toiminnan nopeus sitäkin enemmän. Miinoja ei raivata lennosta. Varsinkin, kun siihen yhdistetään murrosteet ja puolustajan pst.


ironside kirjoitti:
Mihinkään muuhun alivoimaisella osapuolella ja pienellä alueella tuskin on mahdollisuuksia.

Numeerisesti alivoimaisen vastustajan pitäisi satsata vihollista parempaan kalustoon, koulutukseen ja kavereihin, ei siihen että pistetään reserviläisiä lihasta koostuviksi hidastustöyssyiksi.

Onnistuu olettaen vastapuolella olevan Afrikan villit. Meillä vastassa on suurvalta ja aseteollisuuden mahtimaa. :-/

Meidän toivomme on tehokas epäsuora ja jalkaväen lähitaistelu. Kaikki muu on maustetta joka mahdollistaa jalkaväen ja tykistön taistelun. Myös panssarit.
 
JOKO kirjoitti:
Logistiikka on olennainen osa sotimista.

Valinta siitä ostetaanko maavoimille panssarivaunuja vai luotetaanko siihen että suojattoman jalkaväen moraali ja taistelukunto kestävät tykistön jatkuvan möyhennyksen ei ole logistiikkaa.

Yhä uudet puolustusasemat laittavat minkä tahansa armeija huollon koville.

Kuka käskee hyökätä joka ikiseen Igeliin mikä eteen tulee? Kyllä se itänaapurikin osaa kolmatta ulottuvuutta käyttää.

Toiminnan nopeus sitäkin enemmän. Miinoja ei raivata lennosta.

Itse asiassa tavallisen miinakentän läpäisee yllättävänkin äkkiä rakettiraivaimilla ja panssarivaunujen miinajyrillä.

murrosteet ja puolustajan pst.

Murrosteille pitää löytää sopiva sijainti, ja mitäs sitten kun se itänaapurin tykistö saa pst-miehet kyykkimään poteroissaan sen sijaan että ampuisivat raivauspanssareita?

Onnistuu olettaen vastapuolella olevan Afrikan villit.

Miten niin? Juuri lukumääräisesti isompaa mekanisoitua vihollista vastaan tarvitaan parempaa koulutusta, kalustoa ja kavereita. Yksi suomalainen jalkaväkiprikaati pystyisi nykykalustollaankin luultavasti valloittamaan minkä tahansa Saharasta etelään ja Etelä-Afrikasta pohjoiseen olevan valtion, mutta homma on hiukan eri kun vastassa on itänaapuri.

Case in point: Israel vastaan arabit.

Meillä vastassa on suurvalta ja aseteollisuuden mahtimaa.

Joka ei saanut Georgian armeijaa murtumaan vaikka olivat valmistelleet sotaa kuukausitolkulla.

Meidän toivomme on tehokas epäsuora ja jalkaväen lähitaistelu.

Tehokasta epäsuoraa ei liiemmälti ole (suurin osa on hinattavia tykkejä jotka eivät pysty esimerkiksi shoot and scoot -ammuntaan telakaluston tapaan, ja venäläisilläkin on vastatykistötutkia ja -laskimia) ja jalkaväen lähitaistelu on juuri se mitä pitäisi välttää kun vastassa on tulivoiman suhteen ylivoimainen vihollinen.
 
ironside kirjoitti:
Tehokasta epäsuoraa ei liiemmälti ole (suurin osa on hinattavia tykkejä jotka eivät pysty esimerkiksi shoot and scoot -ammuntaan telakaluston tapaan, ja venäläisilläkin on vastatykistötutkia ja -laskimia) ja jalkaväen lähitaistelu on juuri se mitä pitäisi välttää kun vastassa on tulivoiman suhteen ylivoimainen vihollinen.

Ei pidä paikkaansa. Alitulivoimainen pyrkii pääsemään lähelle, koska se estää tulivoimaisemman vihollisen tulivoiman käytön (tykistö, ilmaiskut, raskaamman suora-ammuntana pohjautuvan tulituen).

Tästä syystä mm jääkärijoukot ja jalkaväkipumput pyritään perusajatuksen mukaisesti sijoittamaan maastonkohtiin joihin vihollinen ei voi vaikuttaa kunnolla paria sataa metriä kauempaa. Käytetään hyväksi harjanteita, metsikköä, asutusta. näin vihollinen pakotetaan tulemaan lähelle oman tehokkaan torjuntatulen piiriin sen sijaan että se saa pelata sitä peliä missä se on vahva ja omat on heikkoja.
 
ironside kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Logistiikka on olennainen osa sotimista.

Valinta siitä ostetaanko maavoimille panssarivaunuja vai luotetaanko siihen että suojattoman jalkaväen moraali ja taistelukunto kestävät tykistön jatkuvan möyhennyksen ei ole logistiikkaa.

Yhä uudet puolustusasemat laittavat minkä tahansa armeija huollon koville.

Kuka käskee hyökätä joka ikiseen Igeliin mikä eteen tulee? Kyllä se itänaapurikin osaa kolmatta ulottuvuutta käyttää.

Ilmateitse ei kovinkaan kummoisia maavoimien operaatioita pyöritetä.

ironside kirjoitti:
Toiminnan nopeus sitäkin enemmän. Miinoja ei raivata lennosta.

Itse asiassa tavallisen miinakentän läpäisee yllättävänkin äkkiä rakettiraivaimilla ja panssarivaunujen miinajyrillä.

murrosteet ja puolustajan pst.

Murrosteille pitää löytää sopiva sijainti, ja mitäs sitten kun se itänaapurin tykistö saa pst-miehet kyykkimään poteroissaan sen sijaan että ampuisivat raivauspanssareita?

Rakettiraivaimien ja raivausvaunujen mahdollisuudet ovat varsin rajalliset. Kivikkoinen metsä estänee raivauksen. Samoin tieura pienellä valmistelulla. Muutama iso monttu, autonromuja, kivenlohkareita, kaadettuja puita, jne. Kaikenlaista kivaa voidaan laittaa raivausta vaikeuttamaan. Noiden lisäksi terästettyjä panssarimiinoja, kylkimiinoja ja viuhkapanoksia. Puolustajat tietysti siellä seassa huolella kaivetuissa asemissa. Aina läpi pääsee, mutta ei se helpolla onnistu.


ironside kirjoitti:
Onnistuu olettaen vastapuolella olevan Afrikan villit.

Miten niin? Juuri lukumääräisesti isompaa mekanisoitua vihollista vastaan tarvitaan parempaa koulutusta, kalustoa ja kavereita. Yksi suomalainen jalkaväkiprikaati pystyisi nykykalustollaankin luultavasti valloittamaan minkä tahansa Saharasta etelään ja Etelä-Afrikasta pohjoiseen olevan valtion, mutta homma on hiukan eri kun vastassa on itänaapuri.

Case in point: Israel vastaan arabit.

Meillä ei ole taloudellisesti mahdollisuuksia käydä tasaväkistä panssaritaistelua Venäjän kanssa. Ei samantasoisilla vaunuilla, eikä myöskään selkeästi paremmilla vaunuilla. Kumpaisiakaan ei ole varaa hankkia tarpeeksi. Puolustuksen uskottavuuden on perustuttava johinkin muuhun.

Israelin tilanne on aivan toinen. Vastassa olevien kansojen älynlahjat eivät häikäise. Israelilla puolestaan riittää erittäin terävää porukkaa aina alimpiin arvoihin asti. Siihen päälle valtava panostus puolustukseen ja Yhdysvaltojen sotilaallinen apu.
 
Second kirjoitti:
Tästä syystä mm jääkärijoukot ja jalkaväkipumput pyritään perusajatuksen mukaisesti sijoittamaan maastonkohtiin joihin vihollinen ei voi vaikuttaa kunnolla paria sataa metriä kauempaa. Käytetään hyväksi harjanteita, metsikköä, asutusta.

Miten harjanteet, metsiköt ja asutus estävät ilmapommitukset ja tykistön käytön? Molemmat kun tulevat niskaan ballistisissa kaarissa, ja varsinkin Venäjällä epäsuoran tulen käyttö "tienavaajana" on doktriiniin kuuluva asia.
 
JOKO kirjoitti:
Ilmateitse ei kovinkaan kummoisia maavoimien operaatioita pyöritetä.

Itänaapurissa on melkoinen määrä ilmakuljetuksiin koulutettua jalkaväkeä, siellä ollaan perustamassa ilmarynnäkköyksiköitä uudelleen (kun huomattiin kuinka hyvin ne toimivat) ja laskuvarjojoukot ovat kaikki 1) ammattilaisia ja 2) ilmamekanisoituja.

Aina läpi pääsee, mutta ei se helpolla onnistu.

Riittävä tulivoiman käyttö helpottaa aina.

Kumpaisiakaan ei ole varaa hankkia tarpeeksi.

"Raha on järjestelykysymys", sano. Talvisodan jälkeen niitä puuttuvia varoja löytyikin yhtäkkiä. Meikäläinen ainakin toivoo ettei tarvita yhtä uutta sotaa ennen kuin huomataan että kunnolla varustettu armeija luo ihan erilaisen "uskottavan puolustuksen".

Puolustuksen uskottavuuden on perustuttava johinkin muuhun.

Minä kannattaisin sotilasliittoa länsimaisten kanssa, mutta sellaisesta nousisi jumalaton meteli. Siihen saakka on valittava halutaanko se uskottava puolustus vai halutaanko säästää ja luottaa siihen että moraali kestää suuret tappiot.
 
Noh, kertokaas nyt välillä mielipiteitänne topikin otsikon mukaan. Tässä on nyt veivattu kevyen jalkaväen vastahyökkäyksiä, tykistöiskuja on annettu mekanisoidun hyökkääjän niskaan ja on vetäydytty, on taisteltu syvyydessä ja aamisteltu. Vähän on sellainen mieli, että missä hitossa se meikä-mekanisoitu asevoima oikein luuhaa? Onko se kätketty suon laitaan "odottamaan" tilaisuutta... mihin? Tässä ollaan taas jauhettu pataljoonakaupalla jalkaväkeä malliin liha vs. rauta....missä hitossa on meikärauta?

Pistämällä pataljoonat jauhautumaan sodan myllyyn "luodaan edellytykset" panssariasevoiman "yllättäville" sivustahyökkäyksille...niinkö? Ei millään pahalla, mutta ei kyllä vakuuta minua yhtään.
 
baikal kirjoitti:
Vähän on sellainen mieli, että missä hitossa se meikä-mekanisoitu asevoima oikein luuhaa? Onko se kätketty suon laitaan "odottamaan" tilaisuutta... mihin?

Todennäköisesti se odottaa jossain sitä tilaisuutta noudattaa Virallista puolustusdoktriinia ja hyökätä "hidastetun ja kulutetun" vihollisen kimppuun. Ongelma vain on siinä, että sitä mekanisoitua asevoimaa on meillä niin jumalattoman vähän, että yhden vastahyökkäyksen jälkeen pitää lähteä etsimään varaosia ja ammuksia ties mistä, kun taas itänaapuri vaihtaa 138. prikaatin 25. prikaatiin ja jatkaa siitä mihin jäätiin.

Samaan aikaan lakkautetaan panssariprikaatit ja muodostetaan mekanisoituja taistelusosastoja, ja olen aivan varma että muistan jonkun upseerin selittäneen kyseessä olevan "ilmavaaran". Silti jääkäriprikaateja, joissa on yhtä paljon ajoneuvoja ja jopa huonompi ilmatorjunta, ei olla purkamassa mihinkään, päin vastoin uusia pyörällisiä taistelutakseja puolen tuuman konekiväärillä ostetaan lisää, sen sijaan että panostettaisiin pienempään määrään rynnäkkövaunuja joiden käyttö ei perustu siihen että kuljetetaan jääkärit taistelukentän nurkille ja vetäydytään koska yksi itko ei kesää tee ja panssarista soittelee läpi jopa PKM:n panssariluodeilla.
 
ironside kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Vähän on sellainen mieli, että missä hitossa se meikä-mekanisoitu asevoima oikein luuhaa? Onko se kätketty suon laitaan "odottamaan" tilaisuutta... mihin?

Todennäköisesti se odottaa jossain sitä tilaisuutta noudattaa Virallista puolustusdoktriinia ja hyökätä "hidastetun ja kulutetun" vihollisen kimppuun. Ongelma vain on siinä, että sitä mekanisoitua asevoimaa on meillä niin jumalattoman vähän, että yhden vastahyökkäyksen jälkeen pitää lähteä etsimään varaosia ja ammuksia ties mistä, kun taas itänaapuri vaihtaa 138. prikaatin 25. prikaatiin ja jatkaa siitä mihin jäätiin.

Samaan aikaan lakkautetaan panssariprikaatit ja muodostetaan mekanisoituja taistelusosastoja, ja olen aivan varma että muistan jonkun upseerin selittäneen kyseessä olevan "ilmavaaran". Silti jääkäriprikaateja, joissa on yhtä paljon ajoneuvoja ja jopa huonompi ilmatorjunta, ei olla purkamassa mihinkään, päin vastoin uusia pyörällisiä taistelutakseja puolen tuuman konekiväärillä ostetaan lisää, sen sijaan että panostettaisiin pienempään määrään rynnäkkövaunuja joiden käyttö ei perustu siihen että kuljetetaan jääkärit taistelukentän nurkille ja vetäydytään koska yksi itko ei kesää tee ja panssarista soittelee läpi jopa PKM:n panssariluodeilla.

Pitäisikö se vihollisen hyökkäysliike ottaa pois nimenomaan käyttämällä ps-asevoimaa ja tykistöä? Vai luottaisimmeko harmaan vaiheen aikana tehtyihin massiivisiin valmisteluihin? Miinoituksia, erilaatuisia murroksia ja sulutteita yms. Jos tämä valmistelu ehditään halutaan voidaan kyetään tekemään niin eikö silloin nimenomaan kevyén jalkaväen keinoin sopivalla aseistuksella kyetäkin tekemään eteneminen erittäin hankalaksi? Minusta tuntuu, että tuo valmistelujen määrä ja massiivisuus on jotain, jota me emme kykene hahmottamaan.

Yrittäkääs kaivaa Länsi-Saksan valmisteluista vielä tultaessa 1980-luvulle....olen monta kertaa aikanaan niistä lukiessani ihmetellyt sitä massiivisuutta, joka noihin juttuihin liittyi....olisiko sama mahdollista kotimaassa? Jos on, niin hyökkääjä hikoilee kyllä viikkokaupalla ennenkuin mitään saavat aikaan...ja se on kevyen jalkaväen klo kymmenen hetki.
 
Ironside on nähtävästi hyvien lähteiden äärellä....kaivappas suomeksi käänneltynä Länsi-Saksan kylmän sodan valmisteluista liittyen tiestöön, rautateihin, siltoihin, patoihin, jokiin jne.jne.
 
ironside kirjoitti:
Second kirjoitti:
Tästä syystä mm jääkärijoukot ja jalkaväkipumput pyritään perusajatuksen mukaisesti sijoittamaan maastonkohtiin joihin vihollinen ei voi vaikuttaa kunnolla paria sataa metriä kauempaa. Käytetään hyväksi harjanteita, metsikköä, asutusta.

Miten harjanteet, metsiköt ja asutus estävät ilmapommitukset ja tykistön käytön? Molemmat kun tulevat niskaan ballistisissa kaarissa, ja varsinkin Venäjällä epäsuoran tulen käyttö "tienavaajana" on doktriiniin kuuluva asia.

Siten että se vaikeuttaa tähystetyn tulen käyttöä. Ilma-ase vaatii tulenjohtoa, samoin tykistö että se tuli osuu ns. nappiinsa. Pahimmillaan homma menee niin että hyökkäjän kärki on jo selkeästi tykistön ja ilma-aseen varoetäisyyksien sisäpuolella, tehokkaasti estäen sen käytön.

Tämä etenkin siinä tilanteessa jos puolustajan ryhmitys tulee hyökkääjälle yllätyksenä eikä kyseistä puolustajaa vastaan ole laadittu minkään valtakunnan suunnitelmaa tykistön ja ilma-aseen käytöstä. Ei ole aavistustakaan voidaanko saavuttaa "hyvä teho" kohteessa ilman kohdealuetta tähystävää ja tulta korjaavaa tulenjohtajaa.
 
Second kirjoitti:
ironside kirjoitti:
Second kirjoitti:
Tästä syystä mm jääkärijoukot ja jalkaväkipumput pyritään perusajatuksen mukaisesti sijoittamaan maastonkohtiin joihin vihollinen ei voi vaikuttaa kunnolla paria sataa metriä kauempaa. Käytetään hyväksi harjanteita, metsikköä, asutusta.

Miten harjanteet, metsiköt ja asutus estävät ilmapommitukset ja tykistön käytön? Molemmat kun tulevat niskaan ballistisissa kaarissa, ja varsinkin Venäjällä epäsuoran tulen käyttö "tienavaajana" on doktriiniin kuuluva asia.

Siten että se vaikeuttaa tähystetyn tulen käyttöä. Ilma-ase vaatii tulenjohtoa, samoin tykistö että se tuli osuu ns. nappiinsa. Pahimmillaan homma menee niin että hyökkäjän kärki on jo selkeästi tykistön ja ilma-aseen varoetäisyyksien sisäpuolella, tehokkaasti estäen sen käytön.

Tämä etenkin siinä tilanteessa jos puolustajan ryhmitys tulee hyökkääjälle yllätyksenä eikä kyseistä puolustajaa vastaan ole laadittu minkään valtakunnan suunnitelmaa tykistön ja ilma-aseen käytöstä. Ei ole aavistustakaan voidaanko saavuttaa "hyvä teho" kohteessa ilman kohdealuetta tähystävää ja tulta korjaavaa tulenjohtajaa.

Paljonko on painopistesuunnan vihollisen rautakirstuissa matkaavan sotaväen varoetäisyys omaan tuleen nähden?
 
baikal kirjoitti:
Pistämällä pataljoonat jauhautumaan sodan myllyyn "luodaan edellytykset" panssariasevoiman "yllättäville" sivustahyökkäyksille...niinkö? Ei millään pahalla, mutta ei kyllä vakuuta minua yhtään.

No miten sitä sitten pitäisi käyttää jos ei juuri tuohon? Ajetaan Ruotsiin kuten Hornetitkin vai lähdetään "syvään iskuun" Lapin kautta Siperiaan? Ei paljoa muita vaihtoehtoja nimittäin ole jos niitä ylipäätään halutaan johonkin käyttää.
 
baikal kirjoitti:
Second kirjoitti:
ironside kirjoitti:
Second kirjoitti:
Tästä syystä mm jääkärijoukot ja jalkaväkipumput pyritään perusajatuksen mukaisesti sijoittamaan maastonkohtiin joihin vihollinen ei voi vaikuttaa kunnolla paria sataa metriä kauempaa. Käytetään hyväksi harjanteita, metsikköä, asutusta.

Miten harjanteet, metsiköt ja asutus estävät ilmapommitukset ja tykistön käytön? Molemmat kun tulevat niskaan ballistisissa kaarissa, ja varsinkin Venäjällä epäsuoran tulen käyttö "tienavaajana" on doktriiniin kuuluva asia.

Siten että se vaikeuttaa tähystetyn tulen käyttöä. Ilma-ase vaatii tulenjohtoa, samoin tykistö että se tuli osuu ns. nappiinsa. Pahimmillaan homma menee niin että hyökkäjän kärki on jo selkeästi tykistön ja ilma-aseen varoetäisyyksien sisäpuolella, tehokkaasti estäen sen käytön.

Tämä etenkin siinä tilanteessa jos puolustajan ryhmitys tulee hyökkääjälle yllätyksenä eikä kyseistä puolustajaa vastaan ole laadittu minkään valtakunnan suunnitelmaa tykistön ja ilma-aseen käytöstä. Ei ole aavistustakaan voidaanko saavuttaa "hyvä teho" kohteessa ilman kohdealuetta tähystävää ja tulta korjaavaa tulenjohtajaa.

Paljonko on painopistesuunnan vihollisen rautakirstuissa matkaavan sotaväen varoetäisyys omaan tuleen nähden?

Siksipä se vihollinen pitää pyrkiä jalkautumaan. Omalla tulella, vara-miinoitteilla tai sitten maastolla.
 
Second kirjoitti:
Siten että se vaikeuttaa tähystetyn tulen käyttöä. Ilma-ase vaatii tulenjohtoa, samoin tykistö että se tuli osuu ns. nappiinsa.

Sitä varten on lennokkeja ja tiedustelukoneita. En usko venäläisten olevan niin kyvyttömiä etteivätkö he suuntaisi etenemisurille tiedustelukapasiteettiä. Tulenjohtoa voidaan johtaa lennokkien avulla, ja esimerkiksi Georgiassa ja Tshetshenia Mk II:ssä tulta johdettiin myös Su-25UB-harjoituskoneiden takapenkiltä. Tietenkin pitää muistaa myös ne itänaapurin tulenjohtovaunut, ja tarpeen vaatiessa siellä on ollut tapana istuttaa tulenjohtaja panssarivaunuun mahdollisimman tehokkaan rautakuoren sisään.
 
Ja sillä painopistesuunnalla voi olla sitä rautaa sen verran, että ei se niin nukaa ole, jos joku rytkäys menisi vähän ohikin...ampuu toisen ja vaikka kolmannenkin kerran.

Väärin Ironside, venäläiset ovat kyvyttömiä ja heidän armeijansa on silkkaa roskaa. Tämä tosiasia löytyy julkisista lähteistä.

Kyllä minä vaan en oikein nielaisuta tuota ajatusta, että pääsääntöisesti mekanisoitunut asemiin murtautuja olisi lyötävissä kevyen jalkaväen toimin ja asein. Olkoonkin, että sitä harjoitellaan ja se on virallinen dogmi. Niin evankelinen sanomakin, eikä sitä kaikki usko. Tuossa vaiheessa olisi tämä vastahyökkäilyjoukko jo saanut tuta epäsuoraa ja joutuisivat toimimaan rautavaunuja vastaan, jotka ampuvat jatkuvalla syötöllä plus sillä on jo jalkautunuttakin väkeä jo kehissä ja lissä epäsuorra tulee vaan.....haaveet, on jäljellä vain haaveet.... en vain usko tuohon puolustuskeskusajatteluun sellaisena kuin me se ymmärretään. Siinä täytyy olla joku joustava elementti, jota ei vain hoksata.
 
baikal kirjoitti:
Kyllä minä vaan en oikein nielaisuta tuota ajatusta, että pääsääntöisesti mekanisoitunut asemiin murtautuja olisi lyötävissä kevyen jalkaväen toimin ja asein. Olkoonkin, että sitä harjoitellaan ja se on virallinen dogmi. Niin evankelinen sanomakin, eikä sitä kaikki usko. Tuossa vaiheessa olisi tämä vastahyökkäilyjoukko jo saanut tuta epäsuoraa ja joutuisivat toimimaan rautavaunuja vastaan, jotka ampuvat jatkuvalla syötöllä plus sillä on jo jalkautunuttakin väkeä jo kehissä ja lissä epäsuorra tulee vaan.....haaveet, on jäljellä vain haaveet....

Miksi mekanisoitu vihulainen ei olisi lyötävissä? Rautavehkeet tottelevat tykistöä ja sinkoja. Ukot tuskin ovat sen kestävempiä, kuin ennenkään.


baikal kirjoitti:
en vain usko tuohon puolustuskeskusajatteluun sellaisena kuin me se ymmärretään. Siinä täytyy olla joku joustava elementti, jota ei vain hoksata.

Toivottavasti tykistön joustava ja suruton käyttö muodostaa kaipaamasi elementin. :uzi: Pst:n liikuttelu on varmasti toinen tekijä.

Vuoden 2006 Israel vs Libanon kahina oli varsin mielenkiintoinen. Hyökkääjän vaunut ja puolustajan pst olivat suunnilleen samaa tasoa. Maasto rajoitti kulkemista. Ei tullut salamasotaa. Tämä ilman tykistöä. Puolustajan tykistön avulla Israelin kalustotappiot olisivat luultavasti pompsahtaneet aivan toiselle tasolle.
 
baikal kirjoitti:
Väärin Ironside, venäläiset ovat kyvyttömiä ja heidän armeijansa on silkkaa roskaa. Tämä tosiasia löytyy julkisista lähteistä.

Niinhän ne sanovat. Tosin tämä "kyvytön roska-armeija" on kaksi kertaa 10 vuoden sisään pannut liikkeelle yli 50 000 sotilasta ilman liikekannallepanoa ja pitänyt ne kentällä samoin, ja jälkimmäisessä sodassa se teki sen lähes täysin ammattilaisvoimin...

Tuossa vaiheessa olisi tämä vastahyökkäilyjoukko jo saanut tuta epäsuoraa ja joutuisivat toimimaan rautavaunuja vastaan

Jalkaväkiprikaateihin liittyen, muistan lukeneeni että sillä traktori-hirviprikaatilla ei ole realistista kykyä edes pataljoonan sisäisiin vastahyökkäyksiin, saati sitten prikaatien kokoiseen, koska puolustusalueet ovat laajat ja liikkumiskyky olematon.
 
Back
Top