Panssarivaunut

Mites jos T72 vaunut olisivat saaneet vastaansa ruotsalaisten S vaunut? Tykki taisi olla 105mm eli tehoton. Oliko muutenkin vanhentunut?
 
T-72 oli ruumiskirstu verrattuna T55M-vaunuun.

Voi olla, että Ruotsi mietti silloin jo tätä Nato-logiikkaa. Sadan seiskakakkosen hinnalla olisi saanut uutena kaksi nykyaikaista länsivaunua.

Mutta ihan hyvä, että haettiin niitä silloin, Ei sekoiteta asioita. Ne olivat maavoimien vahva tuki 1990-luvun. Miettikää nyt vaikkapa havaitsemisetäisyyttä Suomessa. Se voi olla 50-150 metriä, kun jossain aavikolla se voi olla viisi kilometriä. Kyllä niillä olisi mojovia juttuja annettu - samanlaiselle kalustolle.

Ostos oli ihan paikallaan koska tavaraa saatiin romun hinnalla ja osa materiaalista jatkaa edelleen palvelustaan. Toisekseen, kun venytimme pakon edessä siirtymistä länsimaisin vaunuihin tarjoutui meille vajaa 10-vuotta myöhemmin mahdollisuus ostaa käytettyjä Leopard-2 vaunuja hyvin edullisesti ja nyt taas 10-vuotta myöhemmin pääsemme käsiksi edullisesti täysin moderniin kalustoon. Esim. Ruotsalaiset ovat polttaneet samassa ajassa tst-vaunuihin moninkertaisen rahasumman eivätkä tunnu enää tarvitsevan sitäkään mitä sillä on saatu aikaan.

Ongelma on siinä että idästä vastaan ei olisi tullut "vientiversioita", ihmettelen edelleen miksi PV tyytyi T-72 tapauksessa vielä 90-luvulla niin vanhaan A-tarvikkeeseen, sillä ei olisi läpäisty Venäläisten omia T-72 versioita etusektorista, tuskin modattuja vanhempiakaan vaunuja. Meidän vaunuista olisi tultu läpi ilman mitään ongelmia.
 
Pari hassua Buffelia on myyty Kanadaan, muista erikoisvaunujen poistoista en ole nähnyt uutisia.
Jää sinne toki muuta telakalustoa (niitäkin vähennetään), mutta jos raskaista erikoisvaunuja on ollut luokkaa parin sadan tst-vaunun tarpeisiin, niin kyllä siitä on muutama vaunu jo vara myydä poiskin...

Hollanti on aikoinaan hankkinut 25 Büffelia (BPZ3), ja jos niitä on puolenkymmentä myyty Kanadaan niin jäljelle jäävät n. 20 vaunua saa upotettua aika nopeasti erilaisiin organisaatiohimmeleihin esim. kunnossapitokomppaniat/vast.

Toki Hollannilla on vielä Leo1-alustaiset ARV:t (BPZ2) rivissä.
 
Mites jos T72 vaunut olisivat saaneet vastaansa ruotsalaisten S vaunut? Tykki taisi olla 105mm eli tehoton. Oliko muutenkin vanhentunut?

Kyllä S vaunun tykki menee sivuilta läpi samalla kun se ottaa osumaa etusektoriin. Mutta tekniikka siinä on yhtä vanhentunutta kuin klassisessa t-sarjan 72ssa.
 
Hollantilaiset vaihtoivat jo siltapanssarit autoalustaisiin ja pioneerivaunujen osalta perinteiset maansiirtokoneet lienevät tykistön apuna käyttökelpoisempia, kuin työkoneeksi suhteellisen kömpelöt pioneeripanssarivaunut. Buffeleita taas on niin paljon, että pääosasta voitaneen hyvinkin luopua.

Kyllä noiden Suomeen saaminen tosiaan täysin mahdollista on. Aika sitten näyttää mitä sieltä tulee jos koko kauppa nyt lopulta edes toteutuu. Eihän meillä ole ikinä ollut pioneeritankkeja, joten vaikea tietää halutaanko Kodiakeja edes ostaa.

Myyjä varmaan kasaa paketin, jossa on kaikki, mistä haluavat samalla kertaa päästä eroon. Tuon setin saa sitten ostaa ken haluaa, kunhan hinnasta päästään sopuun. Ei kannata ihmetellä, vaikka olisimme pikapuoliin Leo1-alustaisten erikoisvaunujen onnellisia omistajia...

Epäilen Kodiakien jäävän Hollantiin tuon liikkeenedistämiskyvyn eli miina-auramahdollisuuden vuoksi. Büffeleitä eli LEO2-alustaista BPZ3:a ei ole niin merkittävää määrää, että niistä olisi tarvetta luopua, sillä n. 20 vaunulle löytyy varmasti sijoituspaikka kahdesta (vielä mekanisoidusta) prikaatista.

BPZ3 kehitettiin juuri siksi että BPZ2:lla, eli LEO1-alustaisella ARV:lla ei riittänyt puhti LEO2:sen hinaamiseen, joten toisikohan tuo VT-55A-/JVBT-55A- kaluston vaihto BPZ2:seen kaivattua lopputulosta.

Hollantilaisten vanhempi siltakalusto Bieber- eli LEO1-alustalla on heikkorakenteisempi (MLC50) kuin uudempi Leguan (MLC70), jota hollantilaiset hankkivat 4 ka-alustaista Norjasta väliaikaiseksi ratkaisuksi. LEO2A6 on kuitenkin MLC-luokitukseltaan 70, joten en tiedä, kuinka nopeasti nuo vanhemmat sillat menevät hylkyyn suuremman kuormituksen vuoksi.

Kokonaisuutena LEO1-alustaiset erikoisvaunut alkavat käydä vanhoiksi, sillä onhan nekin otettu käyttöön 70-luvulla ja suunniteltu senaikaisille vaunujen massoille (40-50 tonnia).
 
Epäilen Kodiakien jäävän Hollantiin tuon liikkeenedistämiskyvyn eli miina-auramahdollisuuden vuoksi. Büffeleitä eli LEO2-alustaista BPZ3:a ei ole niin merkittävää määrää, että niistä olisi tarvetta luopua, sillä n. 20 vaunulle löytyy varmasti sijoituspaikka kahdesta (vielä mekanisoidusta) prikaatista.

BPZ3 kehitettiin juuri siksi että BPZ2:lla, eli LEO1-alustaisella ARV:lla ei riittänyt puhti LEO2:sen hinaamiseen, joten toisikohan tuo VT-55A-/JVBT-55A- kaluston vaihto BPZ2:seen kaivattua lopputulosta.

Hollantilaisten vanhempi siltakalusto Bieber- eli LEO1-alustalla on heikkorakenteisempi (MLC50) kuin uudempi Leguan (MLC70), jota hollantilaiset hankkivat 4 ka-alustaista Norjasta väliaikaiseksi ratkaisuksi. LEO2A6 on kuitenkin MLC-luokitukseltaan 70, joten en tiedä, kuinka nopeasti nuo vanhemmat sillat menevät hylkyyn suuremman kuormituksen vuoksi.

Kokonaisuutena LEO1-alustaiset erikoisvaunut alkavat käydä vanhoiksi, sillä onhan nekin otettu käyttöön 70-luvulla ja suunniteltu senaikaisille vaunujen massoille (40-50 tonnia).

Kyllä, on täysin mahdollista, että Kodiakin jäävät käyttöön raivaushommiin. Homma varmaankin ratkeaa siihen, halutaanko Leo2-alustoista päästä kokonaan eroon. Ja vaikka Kodiakeista Hollannissa luovuttaisiinkin, niin eivät ne mitenkään automaattisesti sieltä Suomeen päädy. En pidä tuota edes mitenkään merkittävänä asiana, hinausvaunuja sen sijaan tarvittaisiin ihan välttämättä.

Noilla vanhoilla Leo1-alustaisilla erikoisvaunuilla ei kyllä saavutettaisi meillä yhtään mitään. Ihan sama käyttää nykyisiä viisvitoseen pohjaavia vehkeitä, jotka kuitenkin meillä tunnetaan entuudestaan ja joihin pitäisi olla varaosiakin kohtuudella olemassa. Jos myyjä kuitenkin päättää, ettei taisteluvaunuja saa jos ei vie samalla romuja pois nurmista, niin silloin ei auttaisi kuin tuoda ne Suomeen stenaukseen. Ei kovin todennäköinen skenaario kuitenkaan.
 
Hollanti on aikoinaan hankkinut 25 Büffelia (BPZ3), ja jos niitä on puolenkymmentä myyty Kanadaan niin jäljelle jäävät n. 20 vaunua saa upotettua aika nopeasti erilaisiin organisaatiohimmeleihin esim. kunnossapitokomppaniat/vast.

Kuten todettua, jos/kun nämä on ostettu n.200kpl tst-vaunu arsenaalin hinaus/korjaus tarpeeseen, niin mitä ihmeen noin raskaalla kalustolla varustettuja kunnossapitokomp. siellä on enää tarve perustaa kun kaikki muukin vähääkään raskaampi kalusto vähenee vuosi vuodelta?
 
166y5uu.jpg


http://www.militaryphotos.net/forum...(new-thread)&p=6977052&viewfull=1#post6977052
 
Mites jos T72 vaunut olisivat saaneet vastaansa ruotsalaisten S vaunut? Tykki taisi olla 105mm eli tehoton. Oliko muutenkin vanhentunut?

S-vaunuhan oli enemmän panssarintorjuntavaunu kuin varsinainen taisteluvaunu. T-72:n verrattuna sen ammunnanhallinta ja ampujan panoraamaperiskooppi taisivat olla oikein hyvät ja valmistellussa tuliasemassa se tarjoaa pienen maalin + erittäin viiston panssaroinnin. Hyökkäävien tankkilauttojen torjumisessa puolustuksellisessa asetelmassa se olisi siis ollut T-72:sta vastaan kova sana ja olisi aiheuttanut isoja tappioita varsinkin sivustatuliasemista ja tälläiseen käyttöön se suunniteltiin.

Hyökkääminen S-vaunulla taas olisi ollut 'mielenkiintoista' koska se ei pysty ampumaan liikkeestä ja pääasetta suunnataan runkoa kääntämällä. S-vaunun panssarointi taisi olla myös tykin ampumasektoriin keskittynyttä eli mikäli ne olisi pakotettu taistelemaan liikkeestä T-72:sta vastaan esim. kohtaamistilanteessa olisi voinut käydä juuri päinvastoin. Toisaalta ruotsalaisten ei ollut pakko käyttää juuri S-vaunua tuohon tarkoitukseen vaan niillähän oli ennen Leopardien ostamista myös modernisoituja Centurioneita (Strv 104).

Modatun Centurionin ja T-72M1:n välinen matsi taas taitaa olla sen verran tasainen, että käyttäjät ja taktinen tilanne määräävät lopputuloksen ennemmin kuin vaunujen erot.
 
Kyllä S vaunun tykki menee sivuilta läpi samalla kun se ottaa osumaa etusektoriin. Mutta tekniikka siinä on yhtä vanhentunutta kuin klassisessa t-sarjan 72ssa.
Tykki itsessään ei kerro vielä paljon mitään, käytössä oleva A-tarvike jo paljon enemmän. Muuten totta että teknisesti samaa 70-luvun kamaa, A-hallinta noihin taidettiin keretä modaamaan. Ruotsissakin tehtiin tästä uudempi proto lämpökameroilla jne. mutta päädyttiin Leopardiin.
 
Tuossa S vaunussa on jotain kaunista.
Pienestä pojasta pitäen olen Tukholmassa sotamuseon pihalla halunut kiivetä vaunun päälle.
 
Kuten todettua, jos/kun nämä on ostettu n.200kpl tst-vaunu arsenaalin hinaus/korjaus tarpeeseen, niin mitä ihmeen noin raskaalla kalustolla varustettuja kunnossapitokomp. siellä on enää tarve perustaa kun kaikki muukin vähääkään raskaampi kalusto vähenee vuosi vuodelta?

Jäähän sinne vielä käyttöön PZH2000 ja CV9035NL, jolle ei hankittu omaa CV-alustaista ARV:ta. Eikä noita huollon ajoneuvoja ikinä ole hankittu liikaa, esimerkkinä brittien seikkailut toisessa Irakin rähinässä, vaikka yksikköön kuuluikin orgaanisesti jo ARV (Panssari-lehti 3/2011, "Kiinnijuuttuneen vaunun irroittaminen tulen alla" s.8-15).
 
Kyllä, on täysin mahdollista, että Kodiakin jäävät käyttöön raivaushommiin. Homma varmaankin ratkeaa siihen, halutaanko Leo2-alustoista päästä kokonaan eroon. Ja vaikka Kodiakeista Hollannissa luovuttaisiinkin, niin eivät ne mitenkään automaattisesti sieltä Suomeen päädy. En pidä tuota edes mitenkään merkittävänä asiana, hinausvaunuja sen sijaan tarvittaisiin ihan välttämättä.

Noilla vanhoilla Leo1-alustaisilla erikoisvaunuilla ei kyllä saavutettaisi meillä yhtään mitään. Ihan sama käyttää nykyisiä viisvitoseen pohjaavia vehkeitä, jotka kuitenkin meillä tunnetaan entuudestaan ja joihin pitäisi olla varaosiakin kohtuudella olemassa. Jos myyjä kuitenkin päättää, ettei taisteluvaunuja saa jos ei vie samalla romuja pois nurmista, niin silloin ei auttaisi kuin tuoda ne Suomeen stenaukseen. Ei kovin todennäköinen skenaario kuitenkaan.

Löytyykö mistään/mihin johtopäätökseen aikoinaan päästiin Patria muuttamien silta- ja raivausvaunujen hinnoista? Sopimuksen arvo oli 2004 72Milj.Eur, eikös noita vaunuja tullut 6+6kpl ja sitten silta-autot xx-kpl päälle?
Tuossa vaan törmäsin hinureihin liittyen uutiseen jossa Kanada modauttaa parasta aikaa (kaikki tai osan) Sveitsistä ostamistaan 12kpl A4 alustoista Buffeleiksi Rheinmetallilla hintaa 40Milj.Eur.
http://www.rheinmetall-defence.com/..._relations/news/archive_2011/details_1223.php

Tämä tietysti saattaa jotain kertoa siitä että Hollannin vaunut eivät olisi kaupan, tai sitten niitä ei ollut tarpeeksi kaupan kun tuo sopimus solmittiin/myyvät näitä enemmän vasta viimeisten Leopardien mukana...
Muutostöiden hinnat on kyllä sellaisia, että jos jostain vaan valmiina irtoaa käytettyjä on syytä napata pois kuljeksimasta!
 
T-72 oli ruumiskirstu verrattuna T55M-vaunuun.

No pakko olla erimieltä, kuten sanottua T55M,n panssarointi oli jo 90-luvulla aika paperia. Ihan kevyimmät perus pst-aseet olivat riittävän tehokkaita niitä vastaan.
T55M oli hidas, kateellisena katsoimme T72,n liikettä

T55M oli museo johon laitettiin parempi tähtäin ja hankittiin uusi a-tarvike. Tällä sen käyttökelpoisuutta hiukan parannettiin. Miehistölleen se ei tarjonnut parempa suojaa. Toki sillä näki tähdätä pimeässä,T72,lla ei.
 
Mites jos T72 vaunut olisivat saaneet vastaansa ruotsalaisten S vaunut? Tykki taisi olla 105mm eli tehoton. Oliko muutenkin vanhentunut?

Kanuuna olisi vissiin ollut jokseenkin toimiva, ellei kyseessä ole lisäpanssaroitu malli. Tai ainakin jenkit päätivät tyytyä 105:een kanuunaan heidän Stryker MGS:ssä, jonka siis ei odotettu kohtaavan sen kummempia vastuksia niillä näkyvin ja isommassa sodassa rintamalle kuitenkin lähetettäisiin panssariprikaateja ja divisioonia. No, Venäläisiä vastaan se ei välttämättä riittäisi, joten kai siinä olisi yksi syy miksi S-vaunu poistettiin. Mutta toinen syy miksi se poistettiin oli, että S-vaunua ei vaan voi panssaroida kestämään T-72:n alikalia. Jos oikein muistan, niin koeammunnoissa T-72 oli ampunut ja ammus oli mennyt etupanssarin ja moottoritilan läpi, kulki kuski/ampujan toimiston kautta ja pysähtyikö vielä automattilataajan takaseinään.

Muutankin tuossa vaunussa oli omat ongelmansa, kun vaunun tarvitsema hydrauliikka ei tahtonut kestää ja ne ongelmat saatiin korjattua oikeastaan vasta C mallissa, joka tuli käyttöön vasta -86.

Toisaalta tuossa tankissa on monta ominaisuutta mitkä voisivat olla käteviä muissakin tankeissa. Esim. parhaimmillaan noissa kaikissa oli oma puskulevy, jolla pystyi kaivamaan vaunulle oman poteron. Tuo vaunu oli myös uiva, joskin se vaati 20 minuutin valmistelun kun laitetaan korotetut laidat ympärille.

Ja tuosta "risuaitaa" on alettu käyttää ihan äskettäin uudestaan kaikenlaisten RPG-aitojen muodossa.

S-tank.jpg


Varmaan tuo Leopardien rinnalla pystyisi toimimaan samoilla ehdoilla, kuin CV-90.
 
Back
Top