Baikal on avian varmasti oikeassa IT:n ja tykistön osalta. Jostain syystä kuitenkin näissä keskusteluissa panssariprikaatin säilyttämisestä unohtuu yksi tärkeimmistä komponenteista: viesti- ja johtamisjärjestelmä. Vanhassa panssariprikaatissa oli muistaakseni varattuna BTR-50YVI -ajoneuvoja 24 kappaletta prikaatin johtamiseen. Jokainen voi laskea, paljonko pelkkä näiden ajoneuvojen korvaaminen uusilla kustantaisi. Tähän sitten päälle tarvittavat radio- ja johtamisjärjestelmät! Taisteluosasto on tältäkin osin kevyempi ja edullisempi ratkaisu. Sen lisäksi se on joustavampi ja nopealiikkeisempi.
Ylivoiman osalta pätee vanha viisaus: "Miten syöt elefantin? vastaus: paloina". Sotahistoria tuntee pilvin pimein esimerkkejä periaatteessa alivoimaisten joukkojen hyökkäyksistä sopiviin kohteisiin, joissa kuitenkin saavutettiin paikallinen ylivoima ja sen kautta paikallisen taistelun voitto. Riittävä määrä paikallisia voittoja alkavat kääntää koko operaatiota voitolliseksi!
Aivan, viesti ym. repertuaari siihen päälle. Ei ole ilmaista leikkiä panssariarmeijaa. Siinä palaa oikeasti tauhkaa, kun perustetaan sotavalmis ja mitat täyttävä panssariyhtymä. On ollut ihan pakko luovia ja rakentaa pumppu, joka voi hyödyntää mattoa, jonka on kutonut Alueelliset- ja Paikalliset ryhmät. Näin siis oletan. Tykistön ja ilmatorjunnan amettien rajoissa pysyttelevää kohtuu pientä pipertämistä.