Panssarivaunut

Lisäkysymys: Miten helposti tankista näkee tankin vierellä juoksentelevat sotilaat? Jos pokkana juoksen 50m päästä pusikosta täyttä vauhtia tankille ja sen ympärille tai kiipeän sen päälle, niin huomaako tuota tankista sisältä ja mitä sille voi oikeasti tehdä? Pitääkö vain pistää vauhtia silmään ja liikkua tai pyytää naapuritankkia ampumaan meikäläinen sieltä pois? Ehdinkö juoksemaan ja heittämään telapyörästöön telamiinan väliin ja juoksemaan lähelle suojaan ennen kuin tankin oma kk silppuaa minut? Huomaako tankin miehistö, että olen heittänyt sinne telamiinan telapyörästöön tms.?

Mielenkiintoista olisi tietää tämän havaitsemisen eroista suhteessa Leo2, T-sarjan vaunut, BMP, CV, jne.

Patrian AMV-vaunun päällä näkyy jököttävän Kongsbergin kaukokäytteinen tähystin ja ase -yhdistelmä/torni.

The Finnish Army has ordered 24 AMVs fitted with the AMOS mortar system and 62 AMVs fitted with Protector (RWS) remote weapon system for the .50 M2HB QCB heavy machine gun or the GMG grenade machine gun. (Wikipedia)
 
Hölmö lisäkysymys: Onko panssarivaunujen, miehistönkuljetusvaunujen jne. ovissa "lukot" vai saako ne kuka tahansa auki ulkoa päin? Jos pääsen ryntäämään BMP:n taakse, voinko vain avata oven ja nakata kranaatin sisälle vai onko se ovi "lukittu" jotenkin sisältä niin, ettei sitä saa ulkoa auki mitenkään? Entä panssarivaunujen luukut? Muistaakseni jonkun T-sarjan luukun sai ainakin varta vasten tehdyllä "avaimella"/työkalulla auki vaikka olisi sisäpuolelta lukittukin.
 
Hölmö lisäkysymys: Onko panssarivaunujen, miehistönkuljetusvaunujen jne. ovissa "lukot" vai saako ne kuka tahansa auki ulkoa päin? Jos pääsen ryntäämään BMP:n taakse, voinko vain avata oven ja nakata kranaatin sisälle vai onko se ovi "lukittu" jotenkin sisältä niin, ettei sitä saa ulkoa auki mitenkään? Entä panssarivaunujen luukut? Muistaakseni jonkun T-sarjan luukun sai ainakin varta vasten tehdyllä "avaimella"/työkalulla auki vaikka olisi sisäpuolelta lukittukin.
Saa lukittua. On pakkokin ettei tärinä avaa esim. takaovia ajon aikana. Esim. itämaisissa vaunuissa luukut saa yleensä auki ulkopuolelta erikois avaimella, jota ei varmaan yksikään miehistö jättäisi ulkopuolelle käyttövalmiiksi kannelle. Lisäksi joissain vaunuissa luukut saa sisäpuolelta "takalukkoon" jolloin edes avaimella niitä ei saa ulkoa auki. Lukitseminen tietysti hidastaa esim. jalkautumista, joten ne BMP:n takaovet voi olla aukaistavissa ilman mitään kikkailua tai sitten ei jos miehistö on huolellinen.

Lähtökohtaisesti tuollaiset kamikaze temput eivät kyllä onnistu. Yllä asiaa on ihan hyvin perusteltu. Vaunut eivät ole koskaan yksin; joko JV katsoo niiden sivustoja tai vähintään toiset vaunut tarkkailevat kavereidensa sivustoja/selustoja ja tarvittaessa tiputtavat pyrkijät vaikka kaverin kannelta kk:llä.
Tästä haavoittuvuudesta (näkökentän rajallisuus lähelle) tulee se tankkimiesten kultainen sääntö että vaunuja ei tulisi koskaan laitta yksin ilman suojaavaa JV:ä peitteiseiseen maastoon tai esim. asutuskeskuksiin.
 
Harvassa ne miehet ovat, jotka vaunun kimppuun painiottein lähtevät. Kaikenlaisten vaunujen psykologinen ote on edelleen hyvin vahva ja vaikuttava.
 
Leopard näyttää olevan aika korkea itävaunuihin verrattuna, vai hämääkö kuvat? Miksi?
 
Onko tuolla miten suuri vaikutus vaunun havaitsemiseen?
 
Tämän suunnittelufilosofian eron tiesin, mutta olisiko mahdollista tehdä matala itävaunu, jossa ergonomia ja suojaus on kunnossa? Vai nousisiko niiden myötä automaattisesti vaunun koko? Ja kuinka suuri vaikutus tuolla on vaunun havaitsemiseen? Jos vaikutus on pieni, niin sittenhän se ei ole niin justiinsa.
 
Tämän suunnittelufilosofian eron tiesin, mutta olisiko mahdollista tehdä matala itävaunu, jossa ergonomia ja suojaus on kunnossa? Vai nousisiko niiden myötä automaattisesti vaunun koko? Ja kuinka suuri vaikutus tuolla on vaunun havaitsemiseen? Jos vaikutus on pieni, niin sittenhän se ei ole niin justiinsa.

Ei länsivaunuja huvikseen niin isoksi suunnitella vaan koska on pakko asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vastaava suojaus olisi tietenkin mahdollista saada toteutettua myös pienempään vaunuun jos kehitetään parempaa panssarointia. Mutta silloinkin samaa panssaria käyttämällä saadaan parempi suojaus jos kasvatetaan kokoa ja painoa. Eli ei tätä ole oikein mahdollista kiertää mitenkään. Venäjällä sitä toki yritetään panostamalla aktiivisuojaan. Nähtäväksi jää miten siinä käy.
Pieni koko taas tarkoittaa automaattisesti pienempiä sisätiloja. Toki teknisillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa siihen paljonko sisätilaa tarvitaan mutta silloinkin päätettäväksi jää pyritäänkö absoluuttiseen minimiin vai ergonomian sallimaan minimiin.

Vaikutusta havaitsemiseen lienee vaikea arvioida yleispätevästi. Ja toisaalta vaikka vaikutus olisi olennainen niin ei sekään ole automaattisesti huono asia jos edut kumoavat haitat. Taisteluissa länsivaunuilla on vankemmat näytöt vaikka toki niihin liittyy aina niin paljon muitakin vaikuttavia tekijöitä, että vaunujen osuutta lopputuloksessa on vaikea tunnistaa kiistattomasti.
 
Leopard näyttää olevan aika korkea itävaunuihin verrattuna, vai hämääkö kuvat? Miksi?

Itävaunujen automaattilataaja vs. Leopardin yksi ylimääräinen miehistönjäsen? Panssarointi taitaa myös olla paksumpi Leopardissa kuin T-72:ssa.
 
Neukut ottivat automaattilataajan käyttöön juuri saadakseen pienemmän tornin.
Kolmen miehen miehistössä on muuten myös huonot puolensa. Huollot ja vartiointipalvelus käyvät raskaammaksi miehistöille. Automaattilataaja kun ei vähennä vaunun huollon tarvetta, päinvastoin.

Tasaisessa aavikko, tai aro maastossa mataluus on tietysti etu, mutta mäkisessä maastossa taas suurempi alakoro tuo enemmän hyötyä.

Edit: typoja ja ajatuskatkoja
 
Viimeksi muokattu:
Harvassa ne miehet ovat, jotka vaunun kimppuun painiottein lähtevät. Kaikenlaisten vaunujen psykologinen ote on edelleen hyvin vahva ja vaikuttava.

Einarit eivät enää nykynuorilta suju:

Summan Munasuon taistelussa helmikuussa 1940 [Einar] Schadewitz hyppäsi vihollisen panssarivaunun tornin päälle yrittäen avata puukollaan torniluukkua. Luukku ei auennut, joten hän koputti luukkua käsikranaatilla saadakseen vihollisen avaamaan sen. Vihollinen raottikin luukkua jolloin Schadewitz heitti viritetyn käsikranaatin vaunun sisään. Tilanteen jälkeen Schadewitzilta kysyttiin mitä hän oli vaunun päällä huutanut. Schadewitz ei muistanut itsekään huutoaan, mutta sanoi kuitenkin kysyjälle: "Ymmärsihän se savoa. Huusin sille, että avvoo iivana, tiällä kuolema kolokuttaa."

Mannerheim-ristin ritarilta numero 110 sujui.
 
Ei länsivaunuja huvikseen niin isoksi suunnitella vaan koska on pakko asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vastaava suojaus olisi tietenkin mahdollista saada toteutettua myös pienempään vaunuun jos kehitetään parempaa panssarointia. Mutta silloinkin samaa panssaria käyttämällä saadaan parempi suojaus jos kasvatetaan kokoa ja painoa. Eli ei tätä ole oikein mahdollista kiertää mitenkään. Venäjällä sitä toki yritetään panostamalla aktiivisuojaan. Nähtäväksi jää miten siinä käy.
Pieni koko taas tarkoittaa automaattisesti pienempiä sisätiloja. Toki teknisillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa siihen paljonko sisätilaa tarvitaan mutta silloinkin päätettäväksi jää pyritäänkö absoluuttiseen minimiin vai ergonomian sallimaan minimiin.

Vaikutusta havaitsemiseen lienee vaikea arvioida yleispätevästi. Ja toisaalta vaikka vaikutus olisi olennainen niin ei sekään ole automaattisesti huono asia jos edut kumoavat haitat. Taisteluissa länsivaunuilla on vankemmat näytöt vaikka toki niihin liittyy aina niin paljon muitakin vaikuttavia tekijöitä, että vaunujen osuutta lopputuloksessa on vaikea tunnistaa kiistattomasti.

Jossain vaiheessa neukut tajusivat kai itsekin menneensä liian pitkälle miehistötilojen pienentämisessä. En muista oliko T-62 vai T-64 jossa jonkun miehistön jäsenistä oli, sopiakseen paikalleen, oltava vasenkätinen ja lyhytkasvuinen.
 
Jossain vaiheessa neukut tajusivat kai itsekin menneensä liian pitkälle miehistötilojen pienentämisessä. En muista oliko T-62 vai T-64 jossa jonkun miehistön jäsenistä oli, sopiakseen paikalleen, oltava vasenkätinen ja lyhytkasvuinen.

Käsittääkseni tuo on myytti. Sitä on levitetty myös T-72:n yhteydessä. Lisäksi T-72 on tietääkseni vielä T-62:ta ahtaampi.
 
Kyllä itä-vaunujen "ergonomia" suosi hiukan lyhyempää vartta.

Toki eikä länsivaunujakaan jättiläisille ole suunniteltu. Mutta tietääkseni itävaunutkin on suunniteltu osapuilleen silloista miesten keskimittaa ajatellen. Pikaisella googlauksella T-72:n raja olisi 175 cm.
 
Amerikkalaiset tutkivat vuonna 1973 Syyrialaisilta vallattua BMP-1:stä ja totesivat että jenkkisotilaista pituudeltaan vain alin 25% mahtuisi istumaan taistelutilaan kevyessä varustuksessa luukut kiinni. Talvivehkeissä mukaan mahtuisivat vain alimman 15% miehet. M2 Bradleyhyn mahtui alin 95% jenkkisotilaista.

Venäläisille olivat suunnittelussa tärkeimpänä mitattavat ominaisuudet paino, panssarointi ja tykin kaliiperi. Ergonomiaan puututtiin vasta kun se aiheutti vakavia ongelmia. T-64:n esisasrjan vaunuissa automaattilaturi oli suojattu heikosti miehistöltä ja mekanismiin tarttuvat vaatteet aiheuttiva pahoja loukkaantumisia.

Edelliset kirjasta "Soviet/Russian armor and artillery design practices: 1945-1995".
 
Sitkeästi ainakin elää väite, että puna-armissa panssarimiehistöillä oli varsin tiukka pituusraja. Lyhytkasvuiset pistettiin peltipurkkeihin.
 
Back
Top