PJ85
Eversti
Jos jatketaan entisellä kaavalla, niin se on about 7 vuotta kun kaikkiin vaunuihin on uudet miehistöt. (edellinen "kierros" 2005-2012 / lähde: Ps-lehti)
Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Jos jatketaan entisellä kaavalla, niin se on about 7 vuotta kun kaikkiin vaunuihin on uudet miehistöt. (edellinen "kierros" 2005-2012 / lähde: Ps-lehti)
Mikä ihmeen taisteluosasto?
PJ85
Eversti
Mekanisoitu Jääkäripataljoona, ei taisteluosasto
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Olihan noissa T-72 älyttömästi eroavaisuuksia. Ihan hyviä vaunuja kyllä mielestäni. Harmi kun on sulateltu
Miksi alunperin kysyin, niin yritin taannoin tonkia tietoa T-sarjalaisten pimeätoimintakyvyistä.
Ymmärsin että NL omaan käyttöön tehdyissä T-72 varianteista, alkaen ihan A-mallista on kyvykkäämmät yötähtäimet ainakin ampujalle, ymmärsin että niitä voidaan käyttää myös ilman IP-valaisua, toki näkyvyys luokkaa vähintään puoliintuu.
Sitä vaan mietin että millä tekniikalla vastustajan IP-valaisu alkaa loistamaa kuin valonheitin pimeässä jos itse toimitaan passiivisesti? Riittääkö passiivinen valonvahvistin vai tarvitaanko lämpökamera?
Omat kokemukset jäivät kannettavaan WildBig vv-tähystimeen ja sillä kyllä näkyi selvästi esim. teltan kaminan kuumentunut putken pää/kuumat noki kipunat jotka eivät kuitenkaan paljaalle silmälle mitenkään näkyneet. Pst-ohjuksen lämppärillä en päässyt vaunuja yöaikaan zuumailemaan.
Itse tunnen yhden kuskin ja johtajan T-72:lle, molemmat kyllä noituivat yö toiminnan (maastossa ajamisen) alimpaan suohon, kovin mairittelevaa kommenttia meidän BMP-2 kuskitkaan eivät ip-valaisulle antaneet...
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Tuon jälkeen Parolan "vaunu puolen" yksiköiden koulutusvastuulle on tullut myös moot. tst-osastot MtLb kalustolla, jos noita otetaan taas tuotantoon johonkin väliin, niin muuntokoulutus A4 -> A6 voisi olla osalle SA-komppanioista ihan paikallaan.
Esim. BMP-2:ssa ja uudemmissa/ei vientimallin T-72:ssa on ampujan tähtäimessä valittavana sekä valonvahvistin (huonolaatuinen jos vrt länsimaisiin) että aktiivista IP-valaisua käyttävä moodi. Molemmat on olemassa siksi, että Neuvostoliittolainen 1 gen VV:lla ei nähnyt riittävän kauas (vrt. esim T-55M:n Bofors). Suomaisissa T-72M1:ssä oli ampujantähtäimessä vain aktiivi IP:tä käyttävä moodi. Sitä ei voinut käyttää ilman aktiivista valaisua itseltä tai muilta (krh, yms, ml.) Hauskin ja samalla "vaarallisin" vaihtoehto on tietenkin valaiseminen valkoisella valolla 1 milj cd:n voimalla!
Usein toimittiin myös pimeällä päivätähtäimellä ja luotettiin valaisuun koska se ei sentään muuttanut ampuvaa vaunua valaistuksi joulukuuseksi jo maalin etsinnän aikana kuten valonheittimen (IP tai tavallinen) päälle laitto...IP valaisu näkyy ihan kuin katsoisi näkyvän valon keilaa pimeässä kun IP-valonheitintä katsoo VV:lla. Lämpökameralla ei "näe" IP-valaisua, mutta koska järjestelmä on aktiivinen ja vaati valonlähteen näkyvillä oloa on IP-valoa käyttävä vaunu kohtuu helppo löytää lämpökamerallakin joko itse sen vaunun lämpösäteilyn tai IP-valonheittimen aiheuttaman lämpösäteilyn takia.
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Esim. BMP-2:ssa ja uudemmissa/ei vientimallin T-72:ssa on ampujan tähtäimessä valittavana sekä valonvahvistin (huonolaatuinen jos vrt länsimaisiin) että aktiivista IP-valaisua käyttävä moodi. Molemmat on olemassa siksi, että Neuvostoliittolainen 1 gen VV:lla ei nähnyt riittävän kauas (vrt. esim T-55M:n Bofors). Suomaisissa T-72M1:ssä oli ampujantähtäimessä vain aktiivi IP:tä käyttävä moodi. Sitä ei voinut käyttää ilman aktiivista valaisua itseltä tai muilta (krh, yms, ml.) Hauskin ja samalla "vaarallisin" vaihtoehto on tietenkin valaiseminen valkoisella valolla 1 milj cd:n voimalla!
IP valaisu näkyy ihan kuin katsoisi näkyvän valon keilaa pimeässä kun IP-valonheitintä katsoo VV:lla. Lämpökameralla ei "näe" IP-valaisua, mutta koska järjestelmä on aktiivinen ja vaati valonlähteen näkyvillä oloa on IP-valoa käyttävä vaunu kohtuu helppo löytää lämpökamerallakin joko itse sen vaunun lämpösäteilyn tai IP-valonheittimen aiheuttaman lämpösäteilyn takia.
Näin arvelinkin -> Neukuilla siis olisi ollut esim. jo 80-luvulla liki kaikissa vehkeissä mahdollisuus tähystää passiivisesti. IP-valon käyttö olisi siis ollut täyttä itsemurhaa... Toiminnan lienee ollut tarkoitus olla valmisteltua passiivista puolustusta yö-aikaan ja ulkopuoliseen valaistukseen nojautuen -> eipä se helppoa lienisi ollut vastapuolen hyökkäilykään tuon ajan passiivisilla neukku tähystimillä... Josta päästään siihen että olisiko aktiivinen liikkuva toiminta pitänyt sielläkin puolella toteuttaa IP-valon turvin jolloin hyökkääjä olisi voitu nähdä heidän omassa IP-valaisussaan?
Harjoiteltiinko tälläistä tilannetta?
PS. Jonkun verranhan ainakin meidän vanhempi ohjusten lämpökameran linssikin lämpeni (muistan kuinka tihkusade haihtui siitä linssin pinnasta), mahtaako näkyä/onko kokemusta näkyykö kuinka helposti vaunujen lämpökameroissa? Toisaalta samaan tapaanhan se pitäisi melkein näkyä varmaan ampujan naamataulukin sitten jos katsova kamera on vaan riittävän tarkka. Yleensä etäisyyttä on kyllä sen verran että taitaa olla liian pieni piste havaittavaksi.
Vaunuissa linssi on sentään periskoopin/vähintään suojalasin takana.
Viimeksi muokattu:
Eikö tuo ole kokonaan pyöräalustoilla liikkuva joukko. Leopardi ei kovin hyvin sovi joukkoon tai liike saattaa loppua. Kyseessä lienee kooveemarkkinoille suunnattu porukka joten senkään puoleen ei tankeille oikein ole tarvetta. Olen jostain, varmaan tältä foorumilta, saanut käsityksen että esimerkiksi jääkäriprikaatin ja erillisen panssarivaunupataljoonan combo ei ollut kovin toimiva kokonaisuus, ei ainakaan liikkeessä.
Eiköhän se edelleen ole se valmiusprikaati (PR05). Porin Prikaati kouluttaa tällä hetkellä ilmeisesti MEKP johonkin NRF joukkopooliin ja SA joukkoihin koulutetaan valmiusprikaatia vaikkakin hajanaisella kalustolla.
Jos olen väärässä niin linkkiä kehiin.
Oikein. Teknisesti itse asiassa MEKJP on taisteluosasato (TSTOS) eikä pataljoona koska se sisältää joukkoja eri aselajeista mm. Viesti- ja Pioneeriosia, kun taas pataljoona on perinteisesti sisältänyt vain yhden aselajin* joukkoja (Jalkaväkipataljoona, Pioneeripataljoona, jne).
* Huom. KRH tulenjohtoineen, tiedustelu ja panssari EI ole aselajeja eikä esim KRH kuulu Suomessa tykistöön vaikka RA- aikana usein koulutetaan niitä tykistöjoukkoyksiköissä vaan ne ovat JV:n alaisia toimialoja.
Viimeksi muokattu:
Anteeksi mokani
Niinhän se ilmeisesti on.
Jotenkin vain itse olen oppinut että mekanisoituun porukkaan kuuluisi myös taisteluvainut
Teloilla kulkevaa ja rynnäkkö/taisteluvaunuin varustettua joukkoa mekanisoidulla on aiemmin yleisesti tarkoitettukin mutta maailma näköjään muuttuu. Jos ei ole varaa vaihtaa kalustoa niin voi ainakin vaihtaa nimeä. Parolassahan taisteluosastot on nimetty vanhan määritelmän mukaisesti. MTLB-joukko on moottoroitu eikä mekanisoitu. Silti se on mielestäni paljon lähempänä mekanisoitua joukkoa kuin Säkylän mekanisoiduksi nimetty mutta todellisuudessa selkeästi moottoroitu pataljoona. Koita näiden kanssa sitten pysyä kärryillä, että minkä tasoisesta joukosta puhutaan.
Eikö panssarijoukkojen pitäisi kuitenkin olla oma aselajinsa. Tiedän ettei ole mutta ehkä pitäisi olla? Taisteluvaunu on hyvinkin kaukana jalkaväkimiehestä. Samalla Kantakoskellakin voisi alkaa henki kulkea vähän kevyemmin?
Jamppahuttunen
Korpraali
[QUOTE="Ohjus-tiedustelija, post: 151895,
Itse tunnen yhden kuskin ja johtajan T-72:lle, molemmat kyllä noituivat yö toiminnan (maastossa ajamisen) alimpaan suohon, kovin mairittelevaa kommenttia meidän BMP-2 kuskitkaan eivät ip-valaisulle antaneet...[/QUOTE]
Kyllähän noi "pimeälaitteet" olis voinut/saanut olla paremmat. Ihmeen hyvin noilla kuitenkin pärjäsi ihan vieraassa maastossakin. Aina ihme kyllä vältyttiin miltään havereilta.
PS. Muistan kun joskus Parolan lekellä ajettiin päiväsaikaan sellaiseen hieman suurempaan kaivantoon, johtaja eikä ajaja jostain syystä huomanneet tuota kaivantoa. Vauhtiakin oli aika reilusti ja itse tähystelin tähtäimestä. Sitten sitä yhtäkkiä pudottiinkin noin 2.5-3 metriä ilman mitään varoitusta. Aika tärsky oli ja ajattelinkin että nyt kyllä otti tankki itteensä. Kapiaisten ensimmäinen kysymys oli että ottiko putki vastapenkkaan. Ei ottanut ei. Eikä vaunukaan ottanut kipeää. Miehistö sen sijaan otti osumaa ja varmasti muistaa tilanteen
Itse tunnen yhden kuskin ja johtajan T-72:lle, molemmat kyllä noituivat yö toiminnan (maastossa ajamisen) alimpaan suohon, kovin mairittelevaa kommenttia meidän BMP-2 kuskitkaan eivät ip-valaisulle antaneet...[/QUOTE]
Kyllähän noi "pimeälaitteet" olis voinut/saanut olla paremmat. Ihmeen hyvin noilla kuitenkin pärjäsi ihan vieraassa maastossakin. Aina ihme kyllä vältyttiin miltään havereilta.
PS. Muistan kun joskus Parolan lekellä ajettiin päiväsaikaan sellaiseen hieman suurempaan kaivantoon, johtaja eikä ajaja jostain syystä huomanneet tuota kaivantoa. Vauhtiakin oli aika reilusti ja itse tähystelin tähtäimestä. Sitten sitä yhtäkkiä pudottiinkin noin 2.5-3 metriä ilman mitään varoitusta. Aika tärsky oli ja ajattelinkin että nyt kyllä otti tankki itteensä. Kapiaisten ensimmäinen kysymys oli että ottiko putki vastapenkkaan. Ei ottanut ei. Eikä vaunukaan ottanut kipeää. Miehistö sen sijaan otti osumaa ja varmasti muistaa tilanteen
En tiedä pitäisikö olla, mutta muualla maailmassa pääsääntöisesti on. Suurimmassa osassa maita panssarijoukot ovat itseasiassa ratsuväen perillisiä toisin kun Suomessa. Täysin oma "tyhjästä" syntynyt aselaji panssari taitaa olla vain Britteissä ja varauksin Saksassa. Se että onko se TSTPSV kuitenkaan sitten niin kaukana siitä JV-miehestä ja pitäiskö edes olla Suomen oloissa onkin sitten ihan toinen tarina...
Meikäläisessä maastossa nykymallinen symbioottinen joukkorakenne toimii varmasti hyvin. Olkoon siis tankit jalkaväkeä jatkossakin
Jamppahuttunen
Korpraali
Tuossapa noita kuvia mitä lupailin. Täytyy vielä tonkia arkistot jos jotain kiinnostavaa löytyisi. 
Kysymys kuuluu: kuinka nopeasti?
Tunsin aikoinani kaverin, joka oli saanut koulutuksen T-55:lle. Sanoi osuneensa yli 3 kilsasta liikkuvaan maaliin ekalla laukauksella, eikä pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä. Mainitsi kuitenkin, että siihen meni 30 sekunttia siihen tähtäimien kanssa miettimiseen.
Jamppahuttunen
Korpraali
Liikkuvaan maaliin on pääsääntöisesti vaikeampi osua. Kohteen havaitsemisesta tuhoamiseen 10-30 sekuntia on realistinen aika. Mittaus ja ennakot kohdilleen niin siinähän tuo. Meilläkin lipsahti juuri liikkuvasta ohi.
Paikallaan olevat maalit ottavat maksimissaan 10 sekuntia, jos esimerkiksi olisi kolme kohdetta niin joku 40-45 sekuntia vois olla aika realistinen, edellyttäen että kaikki kohteet on havaittu eikä ne ammu takaisin
. T-72:n latausautomaatti oli kyllä oiva peli mielestäni. Lataukseen vierähti n.8 sekuntia.Kuinkas Leolla tuo ampumatiheys? Aika paljon tietysti lataajastakin kiinni. Onko helpotettu juurikin liikkuvaan maaliin osumista?