Panssarivaunut

Jamppahuttunen kirjoitti:
T-72:n latausautomaatti oli kyllä oiva peli mielestäni. Lataukseen vierähti n.8 sekuntia.

Kuinkas Leolla tuo ampumatiheys? Aika paljon tietysti lataajastakin kiinni. Onko helpotettu juurikin liikkuvaan maaliin osumista?
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvin koulutettu manuaali lataaja on sen ensimmäiset 5-7 ls nopeampi kun T-72:n latausautomaatti, sitten alkaa hidastumaan. Mutta harvemmin yhden vaunun tarvitsee samasta tuliasemasta lähes samaan maaliin ampua edes sitä 5 ls:ta... joten erolla ei ole mitään väliä kun lataaminen tehdään joka tapauksessa tähystys- tai suoja-asemassa eikä missään nimessä siellä tuliasemassa! Ja sitä tuliasemaa vaihdetaan joka laukauksen jälkeen jos halutaan itse jäädä henkiin...

Leopard 2A4:lla ampuminen on hiton paljon helpompaa kun T-72:lla. Jo T-55M:llä varsinkin liikkuvaan osuminen oli paljon paljon helpompaa kun T-72:lla johtuen ammunnanhallinnan ominaisuuksista (mm. ennakon autommaattnenlaskenta sekä ampumatarvike- ja olosuhdekorjaimet)... ja vaikka ei olekaan TSTPSV niin CV:llä on vielä helpompaa osua A4:lla, edelleen johtuen kehittyneemmästä ammunnanhallinnasta. A6:n ammunnanhallinta on samaa tasoa CV:n kanssa "helppoudessa". Hyvän käsityksen eri vaunujen eroista saa pelaamalla Steel Beasts:ia. SB:n siviilimarkkinoilla olevissa PE versioissa on ihan samanlailla mallinnettu ammunnanhallinta kun Professional versioissakin, joita käytetään pitkin maailmaa PSV-miehistöjen koulutuksessa. SB Professional on suomessakin käytössä Leopard 2A4 (ja A6) sekä CV9030FIN sisätilasimulaattoreina.
 
Viimeksi muokattu:
PJ85 kirjoitti:
Paljonkohan TSTPSV-miehistöjen ampumamäärät ovat laskeneet vaikka 2000-luvun alusta, jossain PS-lehdessä oli siitä maininta. Varmaan ihan tervetullut lisä että Leo-joukkue päässyt nyt parina vuonna Rovalle ammuskelemaan. Se on ihan sitten toinen asia säilyykö panssarivaunuharjoitus MVH:n yhteydessä tulevinakin vuosina, jämä Leo ja CV-joukkueiden vieminen Rovalle on vielä varmaan suht kivutonta, mutta kokonaisten komppanioiden vieminenkin onkin sitten ihan eri asia. (kallista)
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei tarvitse viedä kuin Niinisaloon jotta pääsee ampumaan kovilla. En tiedä paljonko T-72:lla ammuskeltiin kovia per vaunuryhmä varusmieskoulutuksessa. Käsitykseni T-72:n kulutuskestävyydestä ei sovi ihan yhteen sen kanssa että niillä olisi ammuttu enemmän kuin Leoilla. Korjatkaa jos olen väärässä. Vertailun vuoksi todettakoot että omana varusmiesaikanani ammuttiin yli 70 kovaa per leo. Pääaseen lokikirjan mukaan samalla putkella oli heitetty ilmoille yli puolentuhatta laukausta.


Jamppahuttunen kirjoitti:
Kuinkas Leolla tuo ampumatiheys? Aika paljon tietysti lataajastakin kiinni. Onko helpotettu juurikin liikkuvaan maaliin osumista?
Klikkaa laajentaaksesi...

Optimitilanteessa kuulaa lähtee sitä mukaa kun lataaja sitä ehtii syöttää. Jos laukauksen jälkeen johtajalla on uusi maali osoitettavana ampujalle niin tornin kääntöön ja ampujan suorittamaan mittaukseen ja seurantaan (seurataan liikkuvaa maalia hetki nappi pohjassa jolloin automaatio hoitaa ennakon) kuluu sama, tai pari sekuntia pidempi, aika kuin mitä lataamiseen menee. Tosin aika harvassa ovat sellaiset tilantet missä ammuttaisiin useita monta laukausta peräjälkeen.
 
CarriE66 kirjoitti:
Ei tarvitse viedä kuin Niinisaloon jotta pääsee ampumaan kovilla. En tiedä paljonko T-72:lla ammuskeltiin kovia per vaunuryhmä varusmieskoulutuksessa. Käsitykseni T-72:n kulutuskestävyydestä ei sovi ihan yhteen sen kanssa että niillä olisi ammuttu enemmän kuin Leoilla. Korjatkaa jos olen väärässä. Vertailun vuoksi todettakoot että omana varusmiesaikanani ammuttiin yli 70 kovaa per leo. Pääaseen lokikirjan mukaan samalla putkella oli heitetty ilmoille yli puolentuhatta laukausta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tiedän että Niinisalossa pääsee ammuskelemaan, olenhan itsekin siellä ollut seuraamassa PSVK:n ammuntoja. Olenko nähnyt unta vai mitä, mutta onko Niinisalossa jotain rajoituksia ammuntojen suhteen? Joka tapauksessa lienee hyödyllistä, että vaunumiehet pääsevät ampumaan muuallakin kuin siellä iänikuisessa Nipassa. Saa vähän erilaisistakin paikoista tuntumaa. Myöskin KOSKI08-tyyppiset taisteluharjoitukset realistisissa ympäristöissä on enemmän kuin paikallaan. Tosin ei tainnut maanviljelijät tykätä hyvää, kun Leot kyntivät vähän heidän peltoansa. (lauhat kelit)
 
pstsika kirjoitti:
Osa maanviljelijöistä oli oksa kovana katsomassa nauhan takana, kun koneet möyrivät ja pikkuvahinkojen osalta kuulemma oli tullut palautteeksi, että “Mieluummin katselen omalla pellollani suomalaisia panssarivaunuja kuin ryssiä."
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin varmaan tapahtui ja yleensäkin tapahtuu isoissa harjoituksissa harjoitusten aikana. Harjoituksen jälkeen tuppaa sitten olemaan osalla toinen mieli ja käsi ojossa PV:n kukkarolla... Tosin siihen heillä on tietenkin oikeus ja luonnollisesti PV korvaa aiheuttamansa vahingon. Huvittaa vaan aina välillä tämä joidenkin maanomistajien kaksinaismoralismi. Nimim. "Näitä jokusen kerran selvitellyt"
 
PJ85 kirjoitti:
Tiedän että Niinisalossa pääsee ammuskelemaan, olenhan itsekin siellä ollut seuraamassa PSVK:n ammuntoja. Olenko nähnyt unta vai mitä, mutta onko Niinisalossa jotain rajoituksia ammuntojen suhteen? Joka tapauksessa lienee hyödyllistä, että vaunumiehet pääsevät ampumaan muuallakin kuin siellä iänikuisessa Nipassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
T-72M1:lla ja T-55M:llä pystyi ampumaan taistelulaukauksia vain Rovalla ja erittäin rajoitetusti Pahkajärvellä, siksi aikanaan PSVK:t kävivät Lapissa 2xvuodessa (1.PsvK+ PsPionK+PsK Marras-Joulukuussa, 2.PSVK + PsPionK Touko-Kesäkuussa). T-72:lla pystyi ampumaan täyskaliharjoituslaukauksia myös Niinisalossa, mutta niitä ei koskaan ollut kiintiöissä kovin paljoa joten pääosa ammunnoista suoritettiin 14,5mm apuaseella myös Niksulassa kuten Hätilässäkin. T-55M:n ei ollut Suomessa koskaan täyskaliperi harjoitusammuksia, joten Niksulassa ja Hätilässä ammuttiin 23mm apuaseella. Leolla pystyy ampumaan .50cal apuaseella ja täyskaliperiharjoitusammuksilla Niinisalossa ja Pahkajärvellä, taistelulaukauksia Pahkajärvellä ja Rovalla. Hätilässä ammutaan apuaseella. Rynnäkkövaunuilla voi enemmän tai vähemmän rajoitetusti ampua Hätilässä, Pahkajärvellä, Niinisalossa ja Rovajärvellä kaikilla ampumatarviketyypeillä.

Niinisalon kapea ampumakenttä aiheuttaa haasteita ammuntojen järjestämiselle kaikilla ilmakivääriä suuremmilla aseilla. Ammunnat joutuu suunnittelemaan siten, että ampumasuunnat rajoittuu vahvasti vain pohjois-etelä tai etelä-pohjois suunnissa ampumiseen eikä sivusuuntaan juuri mahdu ampumaan. Myös Koeampumalaitos rajoittaa jonkin verran ammuntojen suunnittelua. Pahkajärvellä voi muuten ampua lähes missä vaan ja mitä vaan, mutta räjähtävien ampumatarvikkeiden maalialueet on tiukasti rajoitettu eikä aina palvele vaunuammuntoja kovin hyvin. Rovajärven maasto taas on käytännössä käyttökelvotonta vaunuille, joten ammunnat täytyy suoriitaa vain muutamalta erikseen tehdyltä paikalta tai teiden päältä, joka rajoittaa ammuntojen kuvioita vahvasti. Lisäksi Rova on KAUKANA eli sinne on todella kallis siirtää muutamaa vaunua vain muutaman laukauksen takia... Hätilä taas on todella pieni alueena eikä sinne kovin kummoisia kuviota saa tehtyä. Eli puolensa kullakin alueella.
 
Viimeksi muokattu:
Menee vähän ohi aiheen, mutta jos joku sattuu muistamaan. Millä alueella KYMI96-harjoitus järjestettiin, eikös se ollut hieman KOSKI-harjoituksen tapainen mutta vielä pari kokoluokkaa isompana. Ilmeisesti PSPR oli vaunuineen paikalla, jossain oli kuva kun BMP-1-vaunua purettiin asemalla x (en löydä enää kuvaa niin ei voi analysoida missä) junasta.
 
Fencer kirjoitti:
Itävalta harkitsee myyvänsä 58 kpl Leopard 2A4 -panssareita. Lähde: Suomen sotilas 4/2014.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kannattaisi Viron hankkia vaikka noihin 2a4-versioihin, jos ovat OK kunnossa. Viron maantiede on sellainen, että TSTPSV olisi hyvä olla olemassa. CV9035-vaunujen ja Pzh2000-hauppareiden pohjalle voisi viritellä Suomalaista MEKTSTOS vastaavan pumpun.
 
PJ85 kirjoitti:
Kannattaisi Viron hankkia vaikka noihin 2a4-versioihin, jos ovat OK kunnossa. Viron maantiede on sellainen, että TSTPSV olisi hyvä olla olemassa. CV9035-vaunujen ja Pzh2000-hauppareiden pohjalle voisi viritellä Suomalaista MEKTSTOS vastaavan pumpun.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jotenkin veikkaan, että nuo tankit olisi tarpeellisempia kuin nuo CV-90:t.
 
SJ kirjoitti:
Jotenkin veikkaan, että nuo tankit olisi tarpeellisempia kuin nuo CV-90:t.
Klikkaa laajentaaksesi...

Missä se jalkaväki sitten kulkee? Mitä olen juttuja lukenut, niin virolaiset ostivat/ostavat CV9035 ensin juuri siksi, että CV9035 pystyy tukemaan jalkaväkeä ilman taistelupanssarivaunuja, mutta jalkaväki ei pysty tukemaan taistelupanssarivaunuja ilman tela-alustaista kuljetuspanssarivaunua.

Muutenkaan en ole vakuuttunut Itävallan vaunujen edullisuudesta Viron tapauksessa. Leopard 2A4 alkaa olemaan vanhahtava, joten eiköhän elektroniikka ym. ala olemaan loppu viimeistään 2025. Ainoastaan siinä tapauksessa kaupassa voisi olla järkeä, jos Viro päivittäisi vaunut oston yhteydessä (koska ostamalla ensin 2A4 ja päivittämällä se muutaman vuoden kuluttua joudutaan luomaan huoltojärjestelmä kahdesti), mutta onko siihen varaa? Vähän epäilen, vaikka määrä olisikin pieni: esimerkiksi 42 vaunua (kolme komppaniaa), 4 silta- ja 4 raivauspanssarivaunua ja loput varaosina. CV9035 ja Javelin luullakseni syövät virolaisten hankintabudjetin käytännössä kokonaan (muistaakseni se on nykyään runsas 110 miljoonaa euroa per vuosi) vuonna 2015 ja 2016, joten Leopardeja voisi alkaa hankkimaan aikaisintaan 2017. Jo pelkät Leopardit taas syövät helposti vuodet 2017 ja 2018, jos halutaan tehdä edes välttämättömät patruuna- ym. perushankinnat Leopardien hankinnan rinnalla. Sitten tulisi panssarihaupitsien vuoro, kiva, sinne meni ainakin vuoden määrärahat taas. Ilmatorjuntakin suorastaan huutaa jotain muuta kuin Mistralia.

Virolaisilla voisi olla hieman muitakin panostuskohteita kuin panssarinyrkki, etenkin jos mietitään noin pienen nyrkin käyttöarvoa todennäköisintä vihollista vastaan. Joskin Ukrainan tilanteen huomioiden panssarinyrkkiin panostaminen ei sekään vaikuta täysin kelvottomalta idealta. Virolle ei olisi pahitteeksi muutaman sadan miljoonan ylimääräinen panostus puolustukseen näinä aikoina.
 
80-luvun 2A4 lienee edelleen modernimpi, kuin yksikään vastaava venäläinen taistelupanssari? Ainakin Puola käyttää 2A4-versiota, joten sinne ne todennäköisesti menevät, joko paikkaamaan nykyistä kalustoa, varastoitavaksi tai kannibalisoitavaksi. Suomikin voisi hankkia vanhenevaa 2A4-kalustoa kannibalisoitavaksi, mikäli hinnoista päästäisiin yhteisymmärrykseen.
 
Onko uudemmissa Leoissa, eli lähinnä A6-versiossa (tai A7) jotain vaikka meikäläisen CV9030FIN VIS(Vehicle Information System) vastaavaa järjestelmää?
 
Tuttava oli nähnyt Suomalaisilla rekisteritunnuksilla varustetun MT-LBu lääkintäpanssarivaunun, niitäkin taisi tulla Ruotsin kauppojen yhteydessä.

Onkohon lääkintä-pasista tullut jo uusi versio?
 
PJ85 kirjoitti:
Tuttava oli nähnyt Suomalaisilla rekisteritunnuksilla varustetun MT-LBu lääkintäpanssarivaunun, niitäkin taisi tulla Ruotsin kauppojen yhteydessä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä. Pari muutakin "uutta" varianttia on luvassa. Eiköhän nuo kaikki esiteltäne pikapuoliin Panssarissa.

PJ85 kirjoitti:
Onkohon lääkintä-pasista tullut jo uusi versio?
Klikkaa laajentaaksesi...

On. A-maata varten tehtiin oma versionsa MMT:lle. Noita alkuperäisiä XA-185 runkoisia KV- tehtäviin hankittuja "lanssipaseja" ei ole koskaan ollutkaan kun muutama hassu kappale. Lisäksi vähemmän ambulanssi ja enemmän evakuointivaunu -tyyppisiä vaunuja tuotetaan samaan tahtiin muun XA-modernisoinnin kanssa XX määrä.
 
Viimeksi muokattu:
Mikoyan kirjoitti:
80-luvun 2A4 lienee edelleen modernimpi, kuin yksikään vastaava venäläinen taistelupanssari? Ainakin Puola käyttää 2A4-versiota, joten sinne ne todennäköisesti menevät, joko paikkaamaan nykyistä kalustoa, varastoitavaksi tai kannibalisoitavaksi. Suomikin voisi hankkia vanhenevaa 2A4-kalustoa kannibalisoitavaksi, mikäli hinnoista päästäisiin yhteisymmärrykseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

2A4 modernimpi kuin vastaava venäläinen vaunu? Tuskin, T-90 tai päivitetty T-72 ERA-panssaroinnilla ja ranskalaisella lämpökameralla ei ole mikään harjoitusmaali.

Puolassa on modernisointi suunnitteilla. Leopard 2PL, johon 2A4 on tarkoitus modata.

Varaosiksi tuskin kannattaa ostaa lisää vaunuja. Sen verran monta vaunua vapautuu 2A6:n astuessa palvelukseen, että eiköhän niistä liikene aivan riittävästi varaosia.
 
Ei VIS ole mitään erikoista eikä autuaaksi tekevää teknologiaa. VIS (Vehicle Information System) perustuu eri komponenttien tietokoneiden ja muiden tietolähteiden yhdistämiseen CAN-väylä tekniikalla (Controller Area Network) eli digitaalisen verkottumiseen. CAN-väylä teknologia on otettu laajemmassa mittakaavassa raskaiden ajoneuvojen tuotantoon mukaan 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. CV9030FIN:ssä väylän avulla välitetään kuvaa (VC, Video System) sekä tietoa komponenttien tilasta tai mittausdataa (VCS, Vehicle Control System) ihan kuten kuorma-autoissakin. CV9030FIN:ssä tämä VIS välittää kuvaa ja tietoja komponenttien ja miehistön näyttöjen välillä. Videokuvaa välittyy myös kuorma-autoissa esim. peruutuskameralta näyttöön ohjaamossa ihan kuten lämpökameran kuvaa CV9030FIN:n ajalle omaan näyttöönsä. Tieto komponenttien tilasta tarkoittaa CV9030FIN:ssä sitä, että jos etuvalon polttimo on palanut syttyy VIS:ssä merkkivalo ihan kuten kuorma-auto tai bussinkin mittaristossa syttyy merkkivalo silloin kun polttimo on rikki. Mittausdataa (esim. nopeutta) välitetään kuorma-autoissa vaikkapa ESP:lle tai vakionopeudensäätimelle. CV9030FIN:ssä samaa dataa kulkee vaan sen vakionopeudensäätimen sijasta asejärjestelmän laskimelle siinä CAN väylässä. Tämä ei kuitenkaan ole - kuten jo sanoin - mitään ihmeellistä; jo T-72M1 osasi mekaanisella Delta-D korjaimella laskea samoja korjauksia mekaanisesti ja nopeustieto tuli takogeneraattorista vetopyörässä. Se osa joka on edistyksellisin ja jolla eniten merkitystä VIS:ssä on VCS. Tämä taas vaatii sen että koko vaunu on alunperinkin suunniteltu CAN-väylästön varaan eli esim. moottorin tai vaihteiston ohjaus on toteutettu digitaalisesti kuten tykkikamerakin. Leopard 2A6:ssa tai edes A7:ssä ei näitä ominaisuuksia ole, koska kyseiset vaunut ovat edelleen modernisointeja 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa tehdyistä vaunuista eikä niitä ole suunniteltu CAN-väylä tekniikka huomioiden. Osakomponentit käyttävät myös uusimmissa Leopardeissa digitaalista tiedon siirtoa toistensa välillä (esim. ammunnanhallinnasta tornimiehistön näyttöihin tai peruutuskamerasta ajajan näyttöön), mutta koko vaunu ei ole samassa verkottuneessa digitaalisessa ympäristössä.

EDIT: Uutena tehdyissä STRV122:ssa, Leopardo 2E:ssä ja Leopard 2A6HEL:ssä tornin osalta näemmä RPP 1-8:n (Rechnergesteuertes Panzerprüfsystem, tornin ja ammunnanhallinnan vikadiagnoosijärjestelmä) tiedot saadaan näkyviin Taistelunjohtojärjestelmän näytölle torniin, mutta alustassa ei ole omaa vikadiagnoosijärjestelmää jonka tiedot saisi näytöille eli koko vaunun tilaa ei voi seurata kuten CV9030FIN:n VIS:ssä. Leopard 2A4:ssä on sama RPP1-8:n on myös käytössä.
 
Viimeksi muokattu:
f19UMkA.jpg


Jos tuo naapurin nykyinen käsitys taistelulatauksesta, niin ei ole kovin montaa alikalia mukana. Enemmän on onteloa karusellissa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top