Panssarivaunut

Täytyy kuitenkin myös muistaa että alikalit ovat vain yksi panssarivaunuun kohdistuva uhka, tusinoiden joukossa. Pelkkien pst-ohjuksien jokseenkin luotettava torjunta on jo massiivinen hyöty kunhan investointi on kohtuullinen verrattuna koko vaunun hintaan.

Tämä on täysin totta, mutta alikali on nopeutensa takia huomattavasti vaikeampi torjuttava. Jos järjestelmä siis pystyy alikalin torjuntaan niin varmasti pudottaa samalla lentoradalla hitaammatkin pst-ammukset. "Hämäys" ammuksilla varustettuihin pst-aseisiin en ota kantaa.

Olen kyllä semmoista ymmärtänyt, että nykyaikainen aktiivisuojaus tehoaa myös nuoliammuksiin. Läpäisyä saadaan heikennettyä hyvinkin tehokkaasti jo sillä, että ammus saadaan poikkeutettua hieman kurssistaan: tässä Trophya täydentävästä, nuoliammuksiin tepsivästä Iron Fististä puhuva iippo selittää, että jo 7 asteen poikkeutus vie 80 prosenttia iskuenergiasta ja rajoittaa läpäisyn muutamaan senttiin.

Nopea googlaus antaa Iron Fististä seuraavia osumia:

Iron%2BFist.bmp


Kaadetulta alikalilta se näyttää. Video samasta, kohdasta 03:00 eteenpäin:


Lisägooglella löytyy kuitenkin osuma puolalaiselta puolustusfoorumilta. Nimimerkki "Militarysta" vaikuttaa aktiivisesti useallakin foorumilla ja pidän keskivertoa luotettavampana lähteenä. Käsittääkseni Puolan asevoimien henkilökuntaa. Kertoo että testit on muuten oikein näyttävät mutta: Alikalin nopeus 1300m/s ja torjuntapanos oli valmiiksi suunnattu kohti tulevaa alikalia kohti.

http://forum.militarium.net/viewtopic.php?f=3&t=5066&start=360

But after a while overlook the small fraud. And it turns out that the penetrator had a Vmax 1300m / s.
Well, great. Sure ...
And it turns out that the effector was already set in the direction of the flight path and APFSDS was followed several detectors at a time.
I tested only the effect of DIME głowcy effector on the penetrator (to this free ...) and no-rotation detection sequences efektora--combat firing. And here is the crux. It takes a lot of time in relation to the flight APFSDS-T.
Therefore, almost all it forgive myself. Because in theory possible, but in practice there is no time. The same is true with even faster EFP.

Aktiiviomasuojat ovat edelleen aika aseettomia alikaleja vastaan.


Tuo Iron Fist alkaa vihdoin lähestyä sitä legendaarista tornihuhua, että kun tankkia X ammutaan singolla, se havaitsee automaattisesti ampujan ja tyhjentää tankin ammusvaraston siihen suuntaan. No, tuo loppuosa systeemistä puuttuu, mutta tuon jutun mukaan Iron Fist kykenee havaitsemaan automaattisesti sen, mistä sinko tai ohjus on ammuttu. Tuolla luulisi olevan aika suuri hyöty tankeille, etenkin jos omaa jalkaväkeä ei ole mukana suojaamassa.

Kaikkiin aktiivisuojajärjestelmiin taitaa kuulua laserosoitin-varoittimet. Eli kun joku "maalaa" vaunun laserosoittimella/laseretäisyysmittarilla niin maalattu vaunu huomaa sen ja ilmoittaa miehistölle että suunnasta X tulee laseria. KASI-simulaattorijärjestelmä toimii ihan samalla tavalla. Olenkin joskus viihdyttänyt itseäni ajatuksella voidaanko KASI-simulaattoreita käyttää tositilanteessa laservaroittimina :eek:

Noh jokatapauksessa digitaalisilla järjestelmillä ei ole kovinkaan iso vaiva viedä hommaa siihen pisteeseen että järjestelmän havaitessa suunnan mistä laseria/ammusta tulee niin johtaja painaa nappia ja torni kääntyy siihen suuntaan. Linjaahan jopa vanhan Leo2:n torni itsensä johtajan periskoopin kanssa nappia painamalla. Helposti siihen tietokoneelle syöttää toisenkin suuntasignaalin (omasuojajärjestelmästä) johon tornin saa käännettyä napista.

mutta noilla tutka vehkeiden laukaisemilla paukuilla tuskin nuoliammusta oikeassa elämässä tiputetaan. Jo pelkkä ammuksen koko ja nopeus tekee siitä erittäin vaikeasti havaittavan maalin mille tahansa järjestelmälle: tyypillisesti noin 0,07 sekuntia ennen osumaa nuoliammus on vielä sadan metrin päässä maalista.

Laukaistavien vastapaukkujen nopeus taitaa olla se suurin ongelma. Vaikka havainnointi ja päätös saataisiinkin äärettömän nopeaksi niin torjuntapanoksen laukaisualustan kääntämiseen kohti alikalia, panoksen ruudin palamiseen, panoksen kiihtymiseen ja lentämiseen kuluu silti pitkä aika. Varsinkin jos vertailukohtana on yli 1500m/s kohti tuleva alikali.

DROZD-järjestelmän torjuntapaukkujen lentonopeudeksi mainittiin 120m/s ja reagointikyky max 500m/s lentäviin kohteisiin. Odotankin mielenkiinnolla mitä uusi Afganit -omasuojajärjestelmä tuo T-14 vaunuun kun se näyttää perustuvan ainakin laukaisujärjestelmän osalta DROZD:iin.
 
Miten hyvin nuo tutkat kestävät luoteja ja sirpaleita?
 
En haluaisi sanoa että passiiviset järjestelmät ja panssarointi ei enää riitä kun jossain vaiheessa joku saa niidenkin osalta Heureka-hetken. Mutta olen täysin samaa mieltä että aktiivisuojat tulevat lisääntymään ja sieltä löytyy, ainakin tällähetkellä, paljon korkeampi kehityspotentiaali kuin passiivisen panssaroinnin puolelta. Isoin ongelma varmasti tulee olemaan, kuten tähänkin asti, nopeiden ammusten osalta. Miten torjua tai edes heikentää 1500m/s kohti tulevaa ammusta jonka tuhovoima perustuu täysin kineettiseen energiaan?

Venäläisen patentti ei sanonut yhtään mitään muuta kuin singon panosten ja ohjustimien torjumista mutta voidaan esittämiesi kuvien perusteella uskoa että kineettiset aseet saadaan syrjäytettyä kohteesta. Mutta mikä on mielenkiintoista on että jos luit noita viimeisiä laser artikkeita, niin jenkit ovat testaneet sensorien polttamisia ko laitteella ja huomanneet sen hyväksi tavaksi lamauttaa koko järjestelmä. Joten aktiivisilla järjestelmillä on omat heikkoutensa seuraavan sukupolven aseiden kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Noniin. Ensikäden tietoa T-15 leviämisestä Tank-Netissä:

http://www.tank-net.com/forums/index.php?showtopic=40420&page=16


World is small place, you can see my back on this video from time to time
smile.png




Here are my videos of columns speeding back from rehearsal (sorry for poor quality)

http://www.youtube.c...eature=youtu.be
http://www.youtube.c...h?v=h-s2UjGM32I
http://www.youtube.c...h?v=Q3p6s6jJEts

Reserve vehicles column http://www.youtube.c...h?v=mgyEHUzBAZM

T-15 trouble-part 1
http://www.youtube.c...h?v=fSbrijlgk6k

Part 2, At about 02:00 note "Red Square Armata" passing by http://www.youtube.c...h?v=g5aGb5Q2fLs

Part 3
http://www.youtube.c...h?v=BOssAF90Qkw

Part 4 (failed attempt to board trailer, for some reason not whole event filmed) http://www.youtube.c...h?v=p5B9-2Fb7pk

End of story, part 5
http://www.youtube.c...h?v=6G4YELyo3A4



T-15 seems to got problems with gearbox\clutch (only reverse was functioning) so at some point, after first attempt to board platform failed, decision was taken to use winch, but then driver managed to do it under own power.

Note rear view camera cover opening\closing.

Korostin olennaisimman.
 
Kaikkiin aktiivisuojajärjestelmiin taitaa kuulua laserosoitin-varoittimet. Eli kun joku "maalaa" vaunun laserosoittimella/laseretäisyysmittarilla niin maalattu vaunu huomaa sen ja ilmoittaa miehistölle että suunnasta X tulee laseria. KASI-simulaattorijärjestelmä toimii ihan samalla tavalla. Olenkin joskus viihdyttänyt itseäni ajatuksella voidaanko KASI-simulaattoreita käyttää tositilanteessa laservaroittimina :eek:

Miten tuo suuntiminen oikein tapahtuu? Siihenhän ei riitä se, että on vain sensori, joka havaitsee laserin osumisen tankkiin, vaan lisäksi se laser pitää jotenkin suuntia. Ja vastatoimiin tuskin riittää se, että "laser osui vasemmalla olevaan varoittimeen". Noissa simulaattoreissa tuskin tarvitaan mitään suuntatietoa.
 
Miten tuo suuntiminen oikein tapahtuu? Siihenhän ei riitä se, että on vain sensori, joka havaitsee laserin osumisen tankkiin, vaan lisäksi se laser pitää jotenkin suuntia. Ja vastatoimiin tuskin riittää se, että "laser osui vasemmalla olevaan varoittimeen". Noissa simulaattoreissa tuskin tarvitaan mitään suuntatietoa.

KASI-simulaattori kertoo suunnan mistä osuma on tullut vaunumiehistölle LCD-näytön kautta.
 
Joku on laatinut selostuksen T-14:n tornin härpäkkeistä. Alempana tekstien Google-käännökset ja joitain omia arvauksiani.

Allaoleva kuva tarkempana: http://forumimage.ru/uploads/20150505/143086027760479858.jpg

gQXCMD6-Q_w.jpg



трёх канальный прицельный комплекс (ТВ, ИК, ЛИ) = Three channel sighting system (TV, IR, IS)

антенна приёмника глонасс/GPS = Antenna receiver GLONASS/GPS

антенна приемника кв/укв = Receiver antenna HF/VHF

приемник лазерного излучения с системой очистки оптики (6 шт.) = Laser receiver with optical cleaning system (6 pcs.) (6 kpl laservaroittimia)

модуль дистанционного управления элементами каз = Remote control module elements KAZ (Drozdin tutkat)

антенна спутниковой связи = Satellite dish (Sateliittiantenni)

модули комплекса постановки пассивных помех в видимом, ик и радио диапазонах = Complex modules passive jamming in the visible, infrared and radio ranges (Kolmelle spektrin alueelle tarkoitetut suojasavut)

афар рлс обнаружения, сопровождения, идентификации целей (4 шт.) = Afar radar detection, tracking, identification of targets (4 pcs.) (АФАР = Активная фазированная антенная решётка = Active phased antenna array) (4 kpl AESA-tutkia)

люк выброса поддонов = Hatch release pallets (Hylsynkannan poistoluukku)

метеостанция = Weather station

антенна цифровой линии передачи данных = Antenna Digital data link

прибор для вождения в условиях видимости/ночного (тепловизор) = A device for driving visibility / night (thermal) (Ajajan päivä-/yönäkölaite (lämpökamera))

люк загрузки боекомплекта = Ammunition loading hatch (Ammusten latausluukku)
 
Laukaistavien vastapaukkujen nopeus taitaa olla se suurin ongelma. Vaikka havainnointi ja päätös saataisiinkin äärettömän nopeaksi niin torjuntapanoksen laukaisualustan kääntämiseen kohti alikalia, panoksen ruudin palamiseen, panoksen kiihtymiseen ja lentämiseen kuluu silti pitkä aika. Varsinkin jos vertailukohtana on yli 1500m/s kohti tuleva alikali.

DROZD-järjestelmän torjuntapaukkujen lentonopeudeksi mainittiin 120m/s ja reagointikyky max 500m/s lentäviin kohteisiin. Odotankin mielenkiinnolla mitä uusi Afganit -omasuojajärjestelmä tuo T-14 vaunuun kun se näyttää perustuvan ainakin laukaisujärjestelmän osalta DROZD:iin.

Kiitos hyvästä vastauksesta. Olen samaa mieltä siitä, että jos torjunta täytyy tehdä jonkinlaisen laukaistavan murkulan avulla, niin silloin sen suuntaamiseen mekaanisesti ei ole pahemmin aikaa - jollei uhasta tule ennakkovaroitusta esim. laservaroittimelta. Mutta tämä ei ymmärtääkseni ole ainoa mahdollinen tapa toteuttaa alikalin torjunta.

Paljon riippuu myös siitä, miten suuren sektorin yksittäinen torjuntapaukku pystyy kattamaan: olet varmaan samaa mieltä siitä, että panssarivaunulle olisi hyötyä siitäkin, jos se voi suunnata alikaleja kohtuullisella prosentilla torjuvan "suojakilven" vaikkapa 120 asteen sektoriin todennäköisimmän uhan suuntaan. Vaikka yksittäisen paukun kattama torjunta-ala olisikin pieni, ei nähdäkseni ole tekemätön paikka suunnata n paukkua sisältävä laukaisin tuohon oletetun uhan yleissuuntaan jo kauan ennen kuin vastustajasta on edes havaintoa. Laukauksen havaitessaan torjuntajärjestelmä sitten valitsisi noista n:stä paukusta laukaistavaksi sen, joka on suuntaukseltaan lähinnä kohti tulevaa nuolta. Suuntausaika olisi siis pyöreä nolla. Veikkaan itse asiassa, että tuon Armatan tornin sivussa vaakatasossa olevat putket ovat juuri tälläisen järjestelmän laukaisuputkia: putkista saattaa pullahtaa esimerkiksi jonkinlaisen continuous rod-tyyppisen taistelukärjen sisältävä, alikalin/ontelokranaatin katkaisemiseen tai poikkeuttamiseen pyrkivä panos.

En väitä tietäväni kuinka kaukana vaunusta torjunnan täytyy tapahtua, mutta oletan sen tapahtuvan melko lähellä. 7000-10 000 m/s räjähdysnopeuksilla torjunta-aikaakin on ihan kohtalaisesti.
 
Liekö kukaan miettiny:
- Leo 2A6 törmää Paloaukealla Armataan

=> Kumpi ja kampi tappeli, KUMPI voitti?

Supertankki vai Supertankki?

Kyseleepi tietämätön, koska mielestäni vanhaa peliä lainaten Muzzle Velocity ja nuoli sen ratkaisee...
 
Veikkauksia.

Armata ja Leo2 a6 ampuu yhtäaikaa ja osuu torniin pääaseen viereen. Molemmilla on läpäisevä osuma. Molempien pääase menee paskaksi. Leon tornissa oleva miehistö kärsii tappiota ja mahdollisesti tornin ammusvarasto räjähtää. Ajaja säilyy toimintakuntoisena ja ajaa vaunun suojaan. Armatan miehistö ei kärsi tappioita, mutta pääaseen rikkoonnuttua vaunu ei jatka tehtäväänsä.

Skenaario kakkosessa Leo2:n pelastaa paksumpi tornipanssarointi ja ammus ei läpäise sitä. Vaunu säilyy vielä toimintakykyisenä. Veikkaan, että T-14:n tornipanssarointi on kevyempää, koska sen ei tarvitse suojata miehistöä.
 
Näistä naapurin vehkeistä olisi varmaan hyvä tehdä omat lirpakkeet, tämä lirpake on kait panssareille yleisesti ja tällä hetkellä Venäjä ilmeisesti on tuonut näytille uusimmat vehkeensä, joten nohevimmat perustakoot lirpakkeet tarvittaville kalustoille.
 
Miten taistelupanssarivaunuissa eroaa tähystyssuunnat? Jos vertaa esim. t-72:a (miehistö 3 henkeä) ja Leo2:a (4 ukkoa).
 
Veikkauksia.

Armata ja Leo2 a6 ampuu yhtäaikaa ja osuu torniin pääaseen viereen. Molemmilla on läpäisevä osuma. Molempien pääase menee paskaksi. Leon tornissa oleva miehistö kärsii tappiota ja mahdollisesti tornin ammusvarasto räjähtää. Ajaja säilyy toimintakuntoisena ja ajaa vaunun suojaan. Armatan miehistö ei kärsi tappioita, mutta pääaseen rikkoonnuttua vaunu ei jatka tehtäväänsä.

Skenaario kakkosessa Leo2:n pelastaa paksumpi tornipanssarointi ja ammus ei läpäise sitä. Vaunu säilyy vielä toimintakykyisenä. Veikkaan, että T-14:n tornipanssarointi on kevyempää, koska sen ei tarvitse suojata miehistöä.

Ennen oli mun aikoina tähtayskohta hull-turret rinkula (hups, minne se torni katos?) , mites tässä uudessa skenaariossa pitäisi menetellä: Ampua kuskia päin läsiä, johtopyörään, tykin suusta sisään vaiko mistä?.

Edelleen jatkokysymys: Kumman nuoli on läpäisevämpi?. Sakut varmaan aktivoivat jatkossa tuon projekti 130:n jotta saavat ammuttua etupanssarista ao. vehkeen vainaaksi. Eikös tuo Armatan 125 mm ole vain tehostettu entinen paukkua nostamalla?.

Toisaalta: Isohkon näköinen vehje, ja korkeakin (ainakin rungon osalta, päälle torni), jaksaako kääntyilla tarpeeksi Paloaukean metiköstä paukuteltutuja NLAW:eja karkuun: Torni Kaputt, retreating...?.

Kaikki kunnia kuitenkin Puuttinille jotta sai ensiksi valmiiksi tämän Jenkkien haaveen (ei uskois jotta sanoisin :-/...)

http://en.wikipedia.org/wiki/Ground_Combat_Vehicle

Kuvat:

https://www.google.fi/search?q=Grou...ONsgHl9YG4Bw&ved=0CAcQ_AUoAQ&biw=1565&bih=889
 
Liekö kukaan miettiny:
- Leo 2A6 törmää Paloaukealla Armataan

=> Kumpi ja kampi tappeli, KUMPI voitti?

Supertankki vai Supertankki?

Kyseleepi tietämätön, koska mielestäni vanhaa peliä lainaten Muzzle Velocity ja nuoli sen ratkaisee...


Ensimmäinen osuma viholliseen vissiin antaa hyvää tasoitusta... Tietenkin pitäisi pyrkiä ampumaan kylkiin ja perseesen, tai kattoon (esim kukkulalta alaspäin) tai sitten pohjaan jos sitä saa näkyville kun vihollinen tulee kukkulan takaa. Elikkä omat joukot alamäessä väijyksissä ja pohjalevystä heti kuulaa läpitte.

Tuollainen kerran tapahtui intissä meillä pst- ukoilla harjoituksessa. Vihollisen bemari tuli sellaisen rinteen takaa esille kukkulan päälle... siinä bmp-2 jää tuo etupanssarointi ihanan paljastuneeksi hetkellisesti. Tietenkin myös katto jää paljaaksi jos se tulee rinteeltä alas.

JOS PUHUT JOSTAIN KOLARISTA WORLD OF TANKS TYYLIIN... niin en oikein osaa sanoa kumpi tankki on parempi :D


Intissä tunnetusti pelataan tietokonepelejä kokoajan panssarivaunulinjalla leopard miehistöt.

Siellähän vaunumiehistöt välillä harjoittelevat simulaattorin maailmassa noita kohtaamisia.:)
 
Ennen oli mun aikoina tähtayskohta hull-turret rinkula (hups, minne se torni katos?) , mites tässä uudessa skenaariossa pitäisi menetellä: Ampua kuskia päin läsiä, johtopyörään, tykin suusta sisään vaiko mistä?.

Normaalisti varmaan kannattaisi ampua keskelle "massaa", mutta nyt kun tuo torni on itseasiassa hieman "turvonnut" tykin ympäriltä, niin siinä on paljon sellaista, mihin osumisesta ei olisi mitään merkitystä (oli läpäisy mitä tahansa). Eli mikäli runko on näkyvissä, niin kannattaisi varmaan ampua sinne. Muussa tapauksessa varmaan ammutaan keskelle näkyvää osaa tankista.
 
Back
Top