Panssarivaunut

Ravallo

Alokas
Tietyllä tavalla mun arvostus tuota vaunun kehitystyötä kohtaan vaan nousi tuon hyytymisen kanssa, siitä näkee että venäläiset ihan aikuisten oikeasti ovat kehittämässä uutta tankkia eivätkä naamioimassa jotain vanhaa skeidaa uudeksi. Moottori / vaihteisto / voimansiirto ainakin johtopyörälle asti olisi ollut helppo lainata jostain muusta vehkeestä noihin protovaunuihin, mutta ongelmista päätellen siellä on oikeasti uutta rautaa sisällä. Vaikka ei olisi ensimmäiset eikä viimeiset naurut tuon vaunun suhteen, niin ainakin tuolla puuhalla saa ihan eri tahtiin ylläpidettyä suunnittelu- ja valmistusosaamista kuin miettimällä että minkähänmuotoiset reaktiivilevyt olis tänä vuonna muodissa...
 

taantumu

Eversti
Muistanko oikein, eikö Uralvagonzavod / Nizhnij Tagilin panssarivaunutehdas ollut neuvostoaikoina "se huonompi" ja tärkeimmät tilaukset ohjattiin Harkovaan Ukrainaan?
Näin taisi olla, T-64 ja T-80 tehtiin Harkovassa. T-72 oli Uralvagonin halpamalli joka oli tarkoitettu vientiin kun T-64 oli liian salainen ulkomaille myytäväksi.
 

ctg

Ylipäällikkö

Engineers at BAE Systems have applied the new upgrade ‘Active Damping’ system to current variants of the CV90 combat vehicle family; breaking speed records in rough terrain and increasing the CV90’s agility by reducing the vehicle’s pitch acceleration by approximately 40 per cent – taking a world class system to the next level, and leaving competitors behind.

First introduced into Formula One in the 1990s, the ‘Active Damping’ system works by sensing the speed of the vehicle and lay-out of the terrain ahead and responding by pressurising the suspension to keep the vehicle on a level plane at all times.

This increased stability across all terrain is helping to reduce the wear and tear on the armoured vehicles and subsequently reduce through-life repair costs for each vehicle, despite seeing each able to travel 30 – 40 per cent faster on rough terrain.

For the crew of a CV90, the technology means a smoother ride and a reduction in fatigue; an important factor on the battlefield. The reduced vertical motion also increases the gunner’s probability of finding and hitting targets.
http://www.baesystems.com/article/BAES_181386/f1-technology-adapted-to-armoured-combat-vehicles-by-bae-systems')?from=homepage-rzz&_afrLoop=1110588910387000&_afrWindowMode=0&_afrWindowId=8h4rz73n2_86#!@@?_afrWindowId=8h4rz73n2_86&_afrLoop=1110588910387000&from=homepage-rzz&_afrWindowMode=0&_adf.ctrl-state=8h4rz73n2_292
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Nuo paukahdukset T-15;sta yrittäessä pakittaa lavetille kuulostavat paineilman aiheuttamilta.
Olisiko vaihteiston käyttövoimana paineilma? Erikoista kyllä, mutta tietysti paloturvallisempaa kuin hydrauliikka.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Nuo paukahdukset T-15;sta yrittäessä pakittaa lavetille kuulostavat paineilman aiheuttamilta.
Olisiko vaihteiston käyttövoimana paineilma? Erikoista kyllä, mutta tietysti paloturvallisempaa kuin hydrauliikka.
Selittäisi myös nuo hinaus vaikeudet. Käsittääkseni paineilmajarrut menevät päälle, jos paineet häviää. Olisiko kytkimessä sama juttu?
 

CarriE66

Kapteeni
Nuo paukahdukset T-15;sta yrittäessä pakittaa lavetille kuulostavat paineilman aiheuttamilta.
Olisiko vaihteiston käyttövoimana paineilma? Erikoista kyllä, mutta tietysti paloturvallisempaa kuin hydrauliikka.
Kuulostaa loogiselta, pisteet hyvästä havainnosta! Mielenkiintoinen ratkaisu jos vaihteisto on pneumaattisesti ohjattu. Raskaasta kalustosta tuttu ratkaisu mutta siinä on omat ongelmansa. Vai ovatkohan kehittäneet suljetun paineilmjärjestelmän.

Selittäisi myös nuo hinaus vaikeudet. Käsittääkseni paineilmajarrut menevät päälle, jos paineet häviää. Olisiko kytkimessä sama juttu?
Riippuu toteutustavasta. Perinteinen toteutus taitaa olla että joko jousi/hydrauliikka/ilmanpaine painaa jarrua jatkuvasti kiinni ja tarpeeksi kovalla ilmanpaineella painetaan vastakkaiseen suuntaan. Paineiden laskiessa riittävän alhaalle, jarruja kiinni painava voima voittaa ja jarrut kiinnittyvät.
 

vlad

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Eipä noita aktiivisia suojajärjestelmiä ole ollut paljon käytössäkään... Iipoilla lähinnä ja ovat olleet ilmeisen tyytyväisiä ja näkevät hyödyt...

Toisaalta panssaria ei paljon enään pysty kasvattamaan koska paino... Uusia materiaaleja ei myöskään ole oikein tullut tai sitten ovat hyötyyn nähden niin kalliita että ei kannata... Tällöin ei oikein ole vaihtoehtoja muita kuin aktiiviset suojajärjestelmät.... Jos tuollaisella ostetaan 1-2 osumaa lisä aikaa niin se on maksanut itsensä takaisin... Kellään ole varaa enään pitää yllä saati käyttää 10000 panssaria...
Vaikka itsekin epäilin saavatko venäläiset järjestelmänsä toimimaan Armatassa riittävän hyvin, niin toki on tunnustettava se, että aktiiviset suojajärjestelmät tulevat olemaan osa panssarivaunujen omasuojaa tulevaisuudessa. Passiiviset järjestelmät ja panssarointi eivät enää riitä vaan aktiivisten järjestelmien osuus tulee lisääntymään ja niitä tullaan kehittämään entisestään mutta Armatan kohdalla epäilykseni kohdistuu juuri siihen, että aktiivisille järjestelmille laitetaan todella suuri painoarvo ilman, että Venäjällä on todellista kokemusta niiden toiminnasta laajamittaisemmissa sodissa/konflikteissa. Ymmärrykseni mukaan venäläisiä aktiivisia järjestelmiä ei ole testattu moderneissa sodissa, Afganistanissa drodz'ia taidettiin testata (jos muistan oikein) mutta sen jälkeen muita järjestelmiä ei ole testattu taistelukentällä, ainoastaan harjoituksissa/testiradalla - korjatkaa jos muistan väärin. Eli kritiikkini kohdistuu tähän, ei niinkään siihen, että niiden kehittelyyn panostetaan ja sijoitetaan rahoja. Onko siis todennäköistä, että Armatassa ne aktiiviset järjestelmät pystyvät todellisuudessa torjumaan kaikki (markkinointipuheiden) mukaiset uhat?

vlad.
 

vlad

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Joo ei, lännessä - Venäjän propaganda sen sijaan on, puhumattakaan suomalaista pro-venäjä torvista...

Venäläisen propagandan mukaan ensimmäiset koneet ovat jo luovutettu palveluskäyttöön ja uusia on kovaa vauhtia tulossa jne jne jne. Lähinnä tätä tuubaa on toistaiseksi syötetty vain heillä valtion sisäiseen propagandaan - ja tätä toki ovat suomalaiset "alan miehet ja naiset" toitottaneet eteenpäin.
Ja näitä pro-venäjä-trolleja löytyy muualtakin lännestä, ainakin mikäli www.russiadefece.net :iin on luottaminen.

Jollain tapaa on suorastaan hellyttävää se luottamus joka osassa pro-venäjä-porukkaa vallitsee sen suhteen, että Venäjä saa polkaistua Armatan tuotannon pystyyn hetkessä proto-sarjan (proto-sarjasta tosiasiassa liene voidaan puhua) testivaiheen jälkeen, joka varsinaisesti toteutetaan vasta v. 2016 puolella eikä missään ole voitu sanoa ehdottomalla varmuudella, että testit saadaan suoritettua loppuun kyseisen vuoden aikana - epäilykseni on se, että sarjatuotanto ei ala kovinkaan pikaisesti v. 2016 jälkeen vaan ehkäpä joskus 2017-2018 aikana, jos sittenkään. Eli tullaan olemaan todella kaukana siitä, että vuosikymmenen vaihteen aikoihin käytössä olisi reilut pari tuhatta Armatan eri versiota, kuten aiemmin kirjoitin, puhutaan korkeintaan sadoista käytössä olevista versioista. Ja tämäkin voi olla optimistinen arvio.

Tuntuu jotenkin oudoksuttavalta lukea joitain kommentteja kyseiselläkin palstalla. Venäjän kykyyn luoda ihmeitä suhtaudutaan vailla kritiikkiä sen sijaan esim. jenkkien projekteihin suhtaudutaan ehdottomalla varauksella - asetelma tuntuu oudolta ja kummalliselta. Toki jenkkien projekteihin suhtautuminen varauksella on kaikesta huolimatta järkevää, koska on nähty, että Yhdysvalloissakin monen projektin taival on todella tuskainen, mutta jos jenkkien projekteihin suhtautuminen on varautunutta niin kuinka voi suhtautua ehdottomalla luottamuksella ja täysin kritiikittä Venäjän omiin projekteihin? Rakkaus on sokea...

vlad.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Onko siis todennäköistä, että Armatassa ne aktiiviset järjestelmät pystyvät todellisuudessa torjumaan kaikki (markkinointipuheiden) mukaiset uhat?

vlad.
Jos rahoitus riittää, niin kyllä ne ennen pitkää saa valmista, mutta kun kyseessä on Venäjä, niin en pidättelisi hengitystä. Mutta samalla pitää muistaa, että israelilaiset saivat oman vastaavansa käyttökuntoon.

Onko muuten tietoa, että paljonko maksaisi asentaa se iippojen järjestelmä niihin meille tulossa oleviin A6:iin?
 

vlad

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jos rahoitus riittää, niin kyllä ne ennen pitkää saa valmista, mutta kun kyseessä on Venäjä, niin en pidättelisi hengitystä. Mutta samalla pitää muistaa, että israelilaiset saivat oman vastaavansa käyttökuntoon.

Onko muuten tietoa, että paljonko maksaisi asentaa se iippojen järjestelmä niihin meille tulossa oleviin A6:iin?
Se on totta, että israelilaiset saivat oman järjestelmänsä kuntoon ja venäläisilläkin on kohtalaisesti pohjatietoa aktiivisista omasuojajärjestelmistä, mutta nyt Venäjän ongelmana pidän sitä, että annetaanko suunnittelijoille riittävästi aikaa rakentaa järjestelmästä toimiva ja ennenkaikkea luotettava vai kasvaako poliittinen paine niin suureksi, että Armata on pakko saada käyttöön mahdollisimman pian josta voi seurata se, että todellisuus eroaa huomattavan paljon siitä mihin markkinointipuheissa on valettu uskoa.

En pidä mahdottomana sitä etteikö tulevaisuudessa järjestelmä ole toimiva (ja jotakuinkin markkinointipuheiden veroinen) mutta milloin tämä tulevaisuus sitten tulee, se voi olla aivan jotain muuta kuin aika hetimmiten v. 2016 alkavan varsinaisen testikauden päättyessä. Kenties siinä vaiheessa kun järjestelmä on täysin toimiva Armata T-14:sta perässä on yksi tai useampi modifikaatiota osoittava merkintä tyyliin T-14M1 tjsp. Jos siis rahoitus on riittävä ja kehitystyötä päästään jatkamaan rauhassa protosarjan jälkeen, kuten varmasti päästäänkin - näin on käynyt ennenkin Venäjällä/Neuvostoliitossa erilaisten kehitystyöprojektien ja modifikaatioiden myötä.

vlad.
 

Raveni

Ylipäällikkö
Jos ovat
Jos rahoitus riittää, niin kyllä ne ennen pitkää saa valmista, mutta kun kyseessä on Venäjä, niin en pidättelisi hengitystä. Mutta samalla pitää muistaa, että israelilaiset saivat oman vastaavansa käyttökuntoon.

Onko muuten tietoa, että paljonko maksaisi asentaa se iippojen järjestelmä niihin meille tulossa oleviin A6:iin?
300000usd ovat ilmoille kertoilleet... Tosin ilmeisesti merkavaan... Leopardin voi olla halvempi tai kalliimpi... Paljon riippunee kuinka työläs tuollainen on torniin ympätä...
 

CarriE66

Kapteeni
Vaikka itsekin epäilin saavatko venäläiset järjestelmänsä toimimaan Armatassa riittävän hyvin, niin toki on tunnustettava se, että aktiiviset suojajärjestelmät tulevat olemaan osa panssarivaunujen omasuojaa tulevaisuudessa. Passiiviset järjestelmät ja panssarointi eivät enää riitä vaan aktiivisten järjestelmien osuus tulee lisääntymään ja niitä tullaan kehittämään entisestään
En haluaisi sanoa että passiiviset järjestelmät ja panssarointi ei enää riitä kun jossain vaiheessa joku saa niidenkin osalta Heureka-hetken. Mutta olen täysin samaa mieltä että aktiivisuojat tulevat lisääntymään ja sieltä löytyy, ainakin tällähetkellä, paljon korkeampi kehityspotentiaali kuin passiivisen panssaroinnin puolelta. Isoin ongelma varmasti tulee olemaan, kuten tähänkin asti, nopeiden ammusten osalta. Miten torjua tai edes heikentää 1500m/s kohti tulevaa ammusta jonka tuhovoima perustuu täysin kineettiseen energiaan?

Ainakin nykyisen kaltaisilla aktiivisuojilla tulee raja nopeasti vastaan minkä jälkeen eivät enää kykene vaikuttamaan kohteeseen. Sekunnin murto-osassa pitäisi havaita - laskea - tehdä torjuntapäätös - laukaista torjuntapanos - torjuntapanoksen lentää x matka - laueta - vaikuttaa. Ja koska jollain sirpalesuihkulla on hyvin minimaalinen vaikutus alikaleihin niin ei hyödytä vaikka ehtisikin vaikuttamaan. Joku laser taas lienee liian iso ja kallis ja ongelmaksi tulee sen kohdistaminen kohteeseen tarpeeksi nopeasti.

Siinäpä sitä savottaa tulevaisuuteen :confused: Mielenkiinnolla jään odottamaan josko se Afganit perustuu siihen julkiseen patenttiin joka ampuu torjuntaraketin joka puolestaan vaikuttaa uhkaan EFP:llä.

Paltaan taas siihen T-14 tornin kylkiluukkuun. Lisäsin vähän valoa ja sieltä paljastuu aika selkeä, alas kääntyvä kansi.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg

min3mat

Kapteeni
En haluaisi sanoa että passiiviset järjestelmät ja panssarointi ei enää riitä kun jossain vaiheessa joku saa niidenkin osalta Heureka-hetken. Mutta olen täysin samaa mieltä että aktiivisuojat tulevat lisääntymään ja sieltä löytyy, ainakin tällähetkellä, paljon korkeampi kehityspotentiaali kuin passiivisen panssaroinnin puolelta. Isoin ongelma varmasti tulee olemaan, kuten tähänkin asti, nopeiden ammusten osalta. Miten torjua tai edes heikentää 1500m/s kohti tulevaa ammusta jonka tuhovoima perustuu täysin kineettiseen energiaan?

Ainakin nykyisen kaltaisilla aktiivisuojilla tulee raja nopeasti vastaan minkä jälkeen eivät enää kykene vaikuttamaan kohteeseen. Sekunnin murto-osassa pitäisi havaita - laskea - tehdä torjuntapäätös - laukaista torjuntapanos - torjuntapanoksen lentää x matka - laueta - vaikuttaa. Ja koska jollain sirpalesuihkulla on hyvin minimaalinen vaikutus alikaleihin niin ei hyödytä vaikka ehtisikin vaikuttamaan. Joku laser taas lienee liian iso ja kallis ja ongelmaksi tulee sen kohdistaminen kohteeseen tarpeeksi nopeasti.
Täytyy kuitenkin myös muistaa että alikalit ovat vain yksi panssarivaunuun kohdistuva uhka, tusinoiden joukossa. Pelkkien pst-ohjuksien jokseenkin luotettava torjunta on jo massiivinen hyöty kunhan investointi on kohtuullinen verrattuna koko vaunun hintaan.


Näin taisi olla, T-64 ja T-80 tehtiin Harkovassa. T-72 oli Uralvagonin halpamalli joka oli tarkoitettu vientiin kun T-64 oli liian salainen ulkomaille myytäväksi.
Asiaa kannattaa miettiä historiallisen kontekstin kautta. T-72:n rullatessa ulos tehtailta, länsimaiset vaunut olivat todella heikosti panssaroituja (leo1 ja ranskalaiset vaunut) sekä pienen tykin omaavia (90-105mm). T-72 puolestaan oli valmistusaikaansa nähden selvästi aikalaisiaan paremmin panssaroitu ja tehokkaalla tykillä varustettu. Vielä kasarin alussa alle 1% naton ~30.000 panssarivaunusta muodostui uudemman sukupolven leo2/challenger/abrams- vaunuista, kun puolestaan kevyet ja keskiraskaasti panssaroidut vaunut muodostivat suuren enemmistön joihin nähden T-72 vaunulla oli huomattava etu.
 

Deeiii

Eversti
En haluaisi sanoa että passiiviset järjestelmät ja panssarointi ei enää riitä kun jossain vaiheessa joku saa niidenkin osalta Heureka-hetken. Mutta olen täysin samaa mieltä että aktiivisuojat tulevat lisääntymään ja sieltä löytyy, ainakin tällähetkellä, paljon korkeampi kehityspotentiaali kuin passiivisen panssaroinnin puolelta. Isoin ongelma varmasti tulee olemaan, kuten tähänkin asti, nopeiden ammusten osalta. Miten torjua tai edes heikentää 1500m/s kohti tulevaa ammusta jonka tuhovoima perustuu täysin kineettiseen energiaan?

Ainakin nykyisen kaltaisilla aktiivisuojilla tulee raja nopeasti vastaan minkä jälkeen eivät enää kykene vaikuttamaan kohteeseen. Sekunnin murto-osassa pitäisi havaita - laskea - tehdä torjuntapäätös - laukaista torjuntapanos - torjuntapanoksen lentää x matka - laueta - vaikuttaa. Ja koska jollain sirpalesuihkulla on hyvin minimaalinen vaikutus alikaleihin niin ei hyödytä vaikka ehtisikin vaikuttamaan. Joku laser taas lienee liian iso ja kallis ja ongelmaksi tulee sen kohdistaminen kohteeseen tarpeeksi nopeasti.

Siinäpä sitä savottaa tulevaisuuteen :confused: Mielenkiinnolla jään odottamaan josko se Afganit perustuu siihen julkiseen patenttiin joka ampuu torjuntaraketin joka puolestaan vaikuttaa uhkaan EFP:llä.
Olen kyllä semmoista ymmärtänyt, että nykyaikainen aktiivisuojaus tehoaa myös nuoliammuksiin. Läpäisyä saadaan heikennettyä hyvinkin tehokkaasti jo sillä, että ammus saadaan poikkeutettua hieman kurssistaan: tässä Trophya täydentävästä, nuoliammuksiin tepsivästä Iron Fististä puhuva iippo selittää, että jo 7 asteen poikkeutus vie 80 prosenttia iskuenergiasta ja rajoittaa läpäisyn muutamaan senttiin.

http://www.israeldefense.co.il/en/content/active-protection-any-cost‏

Läpäisy putoaa vielä enemmän, jos nuoli saadaan katkeamaan. Reagointinopeuskaan ei sinänsä ole ongelma. Luotettavassa havaitsemisessa on vissiin vielä vähän töitä.

Reaktiivipanssareista esimerkiksi Kontakt-5:n ja Reliktin pitäisi toimia nuolia vastaan varsin hyvin. (Kontakt-5:n käyttöönotto sai amerikkalaiset kehittämään nopeasti parannetut läpäisijät M829A2 ja -A3.)
 

s91

Kenraali
BAN
Olen kyllä semmoista ymmärtänyt, että nykyaikainen aktiivisuojaus tehoaa myös nuoliammuksiin. Läpäisyä saadaan heikennettyä hyvinkin tehokkaasti jo sillä, että ammus saadaan poikkeutettua hieman kurssistaan: tässä Trophya täydentävästä, nuoliammuksiin tepsivästä Iron Fististä puhuva iippo selittää, että jo 7 asteen poikkeutus vie 80 prosenttia iskuenergiasta ja rajoittaa läpäisyn muutamaan senttiin.
Tuo Iron Fist alkaa vihdoin lähestyä sitä legendaarista tornihuhua, että kun tankkia X ammutaan singolla, se havaitsee automaattisesti ampujan ja tyhjentää tankin ammusvaraston siihen suuntaan. No, tuo loppuosa systeemistä puuttuu, mutta tuon jutun mukaan Iron Fist kykenee havaitsemaan automaattisesti sen, mistä sinko tai ohjus on ammuttu. Tuolla luulisi olevan aika suuri hyöty tankeille, etenkin jos omaa jalkaväkeä ei ole mukana suojaamassa.
 

Bemarimies

Kersantti
Noissa omasuojajärjestelmissä ja reaktiiveissä rupeaa olemaan niin paljon vaunusta ulospäin räjähtävää tavaraa, ettei oman jalkaväen kannata kovin lähellä vaunua liikkua. Venäläiset vielä sijoittavat näitä rynnäkkövaunuihinkin. Kun panssari kolonna ajaa väijytykseen, niin taitaa jalkäväen olla parempi pysyä vaunun sisällä, kun reaktiivit ja omasuojat paukuttavat sirpaleita 360 astetta joka vaunun ympärillä.

Vaikka nuo aktiivi järjestelmät eittämättä vaikeuttavat vaunun tuhoamista, niin taitavat ne olla melko voimattomia, jos vaunua vastaan avataan tuli kahdella erityyppisellä aseella: Esim. jalkaväki avaa tulen kranaattikonekiväärillä ja heti perään pst-mies ampuu ohjuksen tai rynnäkkövaunu avaa tulen konetykillä ja muutamaa sekuntia myöhemmin taisteluvaunu paukauttaa alikaliiberilla. Järjestelmien rikkomiseksi ja lamauttamiseksi riittää varmaan myös 12,7mm kk. Vaikea sanoa kuinka herkkiä ne ovat jalkaväen aseille (rynkyt ja kk).

Uusilla reaktiivi panssareilla varmaan saadaan kohtuu teho vanhempiin alikaliberi ammuksiin... mutta noilla tutka vehkeiden laukaisemilla paukuilla tuskin nuoliammusta oikeassa elämässä tiputetaan. Jo pelkkä ammuksen koko ja nopeus tekee siitä erittäin vaikeasti havaittavan maalin mille tahansa järjestelmälle: tyypillisesti noin 0,07 sekuntia ennen osumaa nuoliammus on vielä sadan metrin päässä maalista.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
mutta noilla tutka vehkeiden laukaisemilla paukuilla tuskin nuoliammusta oikeassa elämässä tiputetaan. Jo pelkkä ammuksen koko ja nopeus tekee siitä erittäin vaikeasti havaittavan maalin mille tahansa järjestelmälle: tyypillisesti noin 0,07 sekuntia ennen osumaa nuoliammus on vielä sadan metrin päässä maalista.
Lisäksi, nuoliammuksen muotoilu on jo valmiiksi erittäin stealth. Tuo ei paljon heijasta säteilyä takaisinpäin.

 

Deeiii

Eversti
Kovasti vaan tuolla maailmalla ollaan sitä mieltä, että ihan moderneihin nuoliin tepsivä aktiivisuojaus on täysin mahdollista rakentaa - ja jotkut väittävät jo siinä onnistuneensa. Uskon kyllä jo ihan ilman eri puheita että esim. Kontakt ja Relikt antavat ihan kohtalaisesti lisäsuojaa nuolia vastaan. Toki ne eivät ole aktiivisuojia mutta kuitenkin.

Muistakaa nyt se, että torjunnan tarkoituksena ei ole tuhota totaalisesti nuoliammusta, vaan torjuntaan riittää kun se saadaan horjahtamaan ihan pikkuisen. Silloin vaunun panssari voi hyvin riittää estämään läpäisyn.

Ihmismittakaavassa nuo nopeudet ovat toki huikeita, mutta sopivasti viritetylle havaintolaitteelle sekunnin murto-osatkin ovat ikuisuuksia. Pitänee joskus vaikka kaivaa hyllystä vanhat raportit CERNin hiukkashavaitsimien liipaisutekniikasta; siellä nopeudet ja reagointiajat ovat vielä muutamaa kertaluokkaa huikeampia, mutta homma saatiin silti toimimaan ihan hyvin. Ei sitä jollain bluetoothilla kyllä saada toimimaan, mutta sopivalla virittelyllä, en näe mitään showstopperia tuossa.

Veikkaan myös että diskriminaatio maalien suhteen alkaa jo viimeistään lähivuosina olla sitä tasoa, että aktiivisuojauksen hämääminen vaatii herätteeltään aika lailla torjuttavaa ammusta vastaavan harhamaalin. Nuoliammuksia torjuvalla aktiivisuojauksella on itse asiassa puolellaan se etu, että triggeröintijärjestelmä voi jättää huomiotta kaikki alle 1000 m/s liikkuvat kohteet.
 
Top