Panssarivaunut

Täällä on taulukko, josta saanee osviittaa: http://www.globalsecurity.org/military/world/stealth-aircraft-rcs.htm

Jos ajatellaan, että BMP-2 olisi normaalisti auton kokoinen, siis 100 m^2, niin -30 dB jälkeen se olisi vain 0,1 m^2? Havaintoetäisyys olisi siis n. yksi kahdeksasosa alkuperäisestä?

Se olisi sitten todella hyvä juttu. Meinaan, että jos tietyntyyppiset tiedustelukoneet voivat havaitsevat BMP-2:n jo satojen kilsojen päästä ja tuon verkon kanssa havaintoetäisyys putoaa sellaiseksi, että sitä konetta ei edes kannata tuoda niin lähelle niitä etsimään. Kysymys kuuluu, että miten tuo vaikuttaa tunnistettavuuteen? Toki tuo vaikuttaa myös jonkun maastonseurantatutkan kantamaankin, mutta mahtaako vaikuttaa tarpeeksi? Jo kilsa tai kaksi kantamaa riittänee aika moneen juttuun. Lisäksi BMP-3:sta on se Khrizantema-S versio, jos sen ohjuksella on kantamaa 6 kilsaa, niin tutkalla lienee kantamaa vieläkin enemmän? Toki maalin tunnistaminen voisi olla aika vaikeaa, mutta tuo systeemi on tietääkseni tarkoitettu toimimaan tarvittaessa pelkän tutkatiedon mukaan.
 
Maininta oli että jopa 30 dB eli <30 dB. Kuinka laajalla taajuusalueella? Miten toimii normi hävittäjätutkan taajuuksilla? Kannattaa myös muistaa että peitteinen maasto suojaa myös tutkavalvonnalta.

Tollaset Krysamteemit ja vielä ajoneuvoon asennettuna eivät ole varmaankaan meille mikään merkittävä uhka. Maastovalvontatutkan käytettävyys peitteisessä maastossa on hankalaa ja varmasti monesti käytännön valvonta-ala ja etäisyydet ovat murto-osa maksimista. Toki Rovan näytösammunnan tyyppisissä maastoissa niillä voi jotain jo tehdäkin.
 
Maininta oli että jopa 30 dB eli <30 dB. Kuinka laajalla taajuusalueella? Miten toimii normi hävittäjätutkan taajuuksilla? Kannattaa myös muistaa että peitteinen maasto suojaa myös tutkavalvonnalta.

Tollaset Krysamteemit ja vielä ajoneuvoon asennettuna eivät ole varmaankaan meille mikään merkittävä uhka. Maastovalvontatutkan käytettävyys peitteisessä maastossa on hankalaa ja varmasti monesti käytännön valvonta-ala ja etäisyydet ovat murto-osa maksimista. Toki Rovan näytösammunnan tyyppisissä maastoissa niillä voi jotain jo tehdäkin.

Minä taas sanoisin, että missä vain on tähystysalaa missä tuollainen voisi toimia, niin on melkein varmaa että siellä tuollainen olisi väijyssä, koska yksiköllä jolla noita on ei välttämättä keksi noille mitään muutakaan käyttöä, joten ne päätyvät sivustoille paikkoihin missä ne voivat vähintäänkin käyttää sitä tutkaa ja mikäli mahdollista, niin pääsevät tuottamaan vastahyökkäykselle sen ensimmäiset tappiot. Peitteinen maasto toki haittaa tutkan toimintaa, mutta tuollainen tutka kykenee havaitsemaan taistelijan kohtuullisen kaukaa, jos tämä arveli kulkevansa pitkin metsän reunaa ihan vain navigoinnin helpottamiseksi. Jos tämä paljastaa tiedustelupartion tai jopa jonkun hyökkäyksen, niin se ärsyttää.


Toisaalta, noidenkin miehistöt ovat tappioita jotka vihollinen joutuu laskemaan, joten kannattaa niitä metsästää vihollisen sivustoilta, samalla vihollinen joutuu korvaamaan näitä tai sivustat jäävät vartioimatta.
 
Omakohtainen kokemus vaunun naamioinnista inttiaikana. Uusille alokkaille järjestettiin pataljoonan aselajien esittely ja lopuksi pieni taistelunäytös. Vääpeli osoitti ryhmälleni aloituspaikan "tuolla pienen kumpareen kohdalla olevan näreikön eteen". Ja eikun sinne ja turpeeseen pötkölleen odottamaan hyökkäyskäskyä. Kesken kaiken alkoi siitä nereiköstä kuulumaan metallista naksuntaa, hetken päästä starttimoottorin ininää.... Siinä ihmettelin etten ollut huomannut näreikön takana ajoneuvoa, kun samalla hetkellä T55 jyrähti tulille ja se näreikkö lähti liikkeelle teleketjujen kirskunnan saattelemana. Oli hyvin lähellä etten tullut housuihini ;-)
 
Ei muuten ole päästy havuttamisesta, edelleen niitä sinne laitetaan ja niin paljon kun vaan löytyy. :p
Paljon tehokkaampia havut kuin telttapohja tai makuualusta.

On, saa kyllä lähiharjoitusalueilla välillä etsimällä etsiä, ja yleensä sovittiin porukassa että käytetään se aika lepoon jos vaihdetaan seuraavaksi yöksi paikkaa, mutta kyllä kelpaa kanssa nukkua.

Kiintonaamioinnista sen verran, että meiltä se vaadittiin muutenkin kuin näytöksiä varten: yleensä jos oltiin useampi päivä harjoituksessa vedettiin heti havut vaunun pintaan (yleensä tässä kohtaa alkoi ajajan ja ampujan suunnalta korviasärkevä valitus), mutta kaipa naamioinninkin suhteen käytännöt vaihtelee varuskunnasta ja kouluttajista riippuen. Sai ainakin aikaa kulumaan kun etsi sopivia kuusia. :P
 
Leo 2 A 6 NL/FIN varustuksesta on puhuttu ennenkin täällä ja katsottuani oheista dokkaria Ruotsin Leoista heräsi kysymys että onkohan suomeen tulleissa vaunuissa ollut mukana tuo TCCS-järjestelmä? Ruotsi näyttäisi sitä käyttävän ja se on kuulunut Leo 2 A 6:n varustukseen ainakin vaunun mainoksessa.

Onko MATI vastaavanlainen systeemi ja onko tulossa uusiin vaunuihin? Eikö 2A4-vaunuja ollut tarkoitus ennen tätä kauppaa päivittää uudella tietojärjestelmällä?

Ruotsin vaunuissa on jonkinlainen vikadiagnostiikka mukana kuten nykyisissä henkilöautoissa. Lieneeköhän tämä mukana myös Alankomaalaisissa vaunuissa? Luulisi helpottavan huoltoa jonkinverran. Uusin Ruotsin vaunu (LEO 2 S)on varustukseltaan erilainen kuin "peruslinjan 2A6" ainakin se on paremmin panssaroitu ja omasuojana on GALIX ja kenties muutakin elektroniikkaa. Painoa on 2,5 tn enemmän kuin perusversiossa.

Osaako kukaan sanoa näihin mitään?
 
http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=6364

"kansallisten johtamisjärjestelmien edellyttämät muutostyöt." Tuollainen maininta uutisessa. Mitä ikinä sitten tarkoittaakaan. Radioita? Vaunupäätteen ohjelmiston? Hollantilaisillahan on varmaankin ollut käytössä oma softansa noissa eli se ei sellaisenaan välttämättä ole käypä. Toki laitteet on varmasti paikallaan. 2A4 ei varmaan normivaunuissa ole niin tärkeää olla johtamispäätettä, mutta JJ vaunusta sellainen saisi löytyä. Löytyykö?
 
Johtamisjärjestelmä voi olla vaikka nippu merkkilippuja, mutta todennäköisesti kuitenkin tarkoitetaan radioita.

Suomella ei taida olla edes käytössä TCCC-tyyppistä taistelunjohtojärjestelmää, jossa jokaisessa ajoneuvossa on pääte johon voidaan sijoittaa vihollinen ja joka automaattisesti sijoitaa itsensä oikealle kohtaa kartaa. Valitettavasti.
 
Johtamisjärjestelmä voi olla vaikka nippu merkkilippuja, mutta todennäköisesti kuitenkin tarkoitetaan radioita.

Suomella ei taida olla edes käytössä TCCC-tyyppistä taistelunjohtojärjestelmää, jossa jokaisessa ajoneuvossa on pääte johon voidaan sijoittaa vihollinen ja joka automaattisesti sijoitaa itsensä oikealle kohtaa kartaa. Valitettavasti.

Ei ole, mutta jos Hollannin vaunuissa on ne päätteet niin niihin voi ohjelmiston asentaa. Ei sen tarvitse olla mikään juuri PSV käyttöön tarkoitettu sovellus. Yksinkertaisimmillaan se voisi olla karttasovellus+paikannus. Seuraava laajennus viestiliikenteelle ja seuraava vihollis/omien joukkojen sijainnille. Muutamia kuvia löytyi 2A7, 2S ja 2E versioiden näytöistä ja ihan tavallisen johtamissovelluksen käyttöliittymiltä vaikuttivat eli MATI soveltuu varmaankin myös.
 
Juu, eihän tuollaisen ohjelman rakentaminen mitään kvanttifysiikkaa ole, mutta ei ilmeisesti ole nähty tarpeelliseksi.
 
Normi tst-psv tai sen miehistö ei välttämättä mitään sovelluksia/laitteita tarvitse. Toki karttasovellus+paikannus voisi olla hyvä oman paikan aseman hahmottamisessa. Voisi kuvitella että kun nyt ruvetaan johtamispäätteitä jakamaan ryhmätasallekin asti niin vähintään ne psv-joukkueen johtajan vaunut tulevat johtamispäätteet saamaan, jos niitä ei jo ole.
 
Nää asiat ovat taas sellaisia, että asiasta tietävät tuskin tätä asiaa foorumilla julkisesti avaavat ;) ja jotta kommentillani olisi jotain informaatioarvoa, niin sanon Leoista aiheeseen liittyen sen, että asia etenee. PSV-ryhmät / joukkueenjohtajat hyötyvät sijaintitiedostaan, koska silloin on esimerkiksi helpompi ilmoittaa havainnoista paikkaan/pisteisiin sitoen ja tämän tiedon välittäminen muille helpottuu huomattavasti, tai ainakin informaatio on huomattavasti merkityksellisempää. Esimerkkinä havainto "Kumpareen takana kevyitä tankkeja" ei kerro varsinkaan komppanian ulkopuolisille yksiköille juuri mitään. Informaatiota voidaan myös siirtää toiseen suuntaan, jolloin naapuriyksiköistä ja vihollisista voidaan vastaanottaa / vastaanotetaan tietoa.
 
Normi tst-psv tai sen miehistö ei välttämättä mitään sovelluksia/laitteita tarvitse. Toki karttasovellus+paikannus voisi olla hyvä oman paikan aseman hahmottamisessa. Voisi kuvitella että kun nyt ruvetaan johtamispäätteitä jakamaan ryhmätasallekin asti niin vähintään ne psv-joukkueen johtajan vaunut tulevat johtamispäätteet saamaan, jos niitä ei jo ole.

Nää asiat ovat taas sellaisia, että asiasta tietävät tuskin tätä asiaa foorumilla julkisesti avaavat ;) ja jotta kommentillani olisi jotain informaatioarvoa, niin sanon Leoista aiheeseen liittyen sen, että asia etenee. PSV-ryhmät / joukkueenjohtajat hyötyvät sijaintitiedostaan, koska silloin on esimerkiksi helpompi ilmoittaa havainnoista paikkaan/pisteisiin sitoen ja tämän tiedon välittäminen muille helpottuu huomattavasti, tai ainakin informaatio on huomattavasti merkityksellisempää. Esimerkkinä havainto "Kumpareen takana kevyitä tankkeja" ei kerro varsinkaan komppanian ulkopuolisille yksiköille juuri mitään. Informaatiota voidaan myös siirtää toiseen suuntaan, jolloin naapuriyksiköistä ja vihollisista voidaan vastaanottaa / vastaanotetaan tietoa.

Olen yllättynyt, ettei Suomessa siis ole mitään tuollaista battle management järjestelmää käytössä taisteluvaunuissa. Ilmeisesti tämä on taas näitä "kansa oli pieni ja armeija köyhä" -caseja.

Mielestäni se kyllä kuuluisi jokaiseen tankkiin
  • Ne ovat maavoimien iskuvoimaisinta kalustoa ja suorituskyvystä pitäisi ottaa kaikki irti
  • Tankit ja mekanisoidut osastot ovat liikkuvia ja niiden on tarkoitus sotia tilanteessa, josta syntyy fluidi ja sitä kautta epäselvä tilanne. Tarve hyvälle tilannekuvalle nimenomaan korostuu.
  • Vaikka tankit omaavat hyvät aistit, on niiden havaintokyky kuitenkin jossain määrin rajoittunut. Kunnon systeemit voisivat aavistuksen vähentää vaunujohtajien tarvetta pitää otsaa ulkona.
  • Tankkeja on vähän, se 100-200 kappaletta. Valmiin järjestelmän hankinta ei vaadi valtavaa määrää asennuksia (vrt. esim. tykistö, jalkaväki).
  • Vastaavasti, kun tankkeja on vähän ja ne ovat arvokkaita, tällainen järjestelmä voisi jollain prosentilla lisätä vaunujen selviytymistä.
Hyvä että asian kanssa siis ilmeisesti tehdään hiljalleen töitä.
 
Kyllähän tulevaisuudenkuva on sellainen, että jokainen sensori ennen pitkää verkotetaan. Vaikka se ulottuisi yksittäisen jääkärin tasolle.
Suurin ongelma on varmasti algoritmi ym. puolella, jotta päätä kylmäävästä määrästä dataa saadaan hyödylliset osat irti eikä vain laiteta käyttäjää etsimään neulaa heinäsuovasta.
 
Kyllä niitä järjestelmiä löytyy....
Hyvä jos löytyy jokaisesta vaunusta (Leo 2A4 tullut sitten jälkikäteen?). Jokaisesta vaunusta ei välttämättä sellaista tarvita. Panssarivaunutaistelu on hektistä puuhaa ja ei siinä kerkeä mitään näyttöjä tuijottelemaan. Eikös PSV joukkueen vaunut liiku myös aika tiiviissä ryhmityksessä? Joukkueen johtaja ja muut komento-osat on sitten eri asia.

Miten PSV eroaisi jalkaväestä? Ei jääkäriryhmälläkään mitään johtamispäätteitä ole ennen ollut (joukkueessa eri tilanne). Panssarivaunuilla tilanne tietyllä tapaa yksinkertaisempaa kun liike on sidottu pääosin tiestöön.

Ei nämä mitään järkyttävän salaisia juttuja ole, about kaikilla on suunnilleen samat perusominaisuudet. Sen oman aselajin osalta itse tietysti kannattaa miettiä mitä kertoo, muut voivat spekuloida vapaammin.

Kyllähän tulevaisuudenkuva on sellainen, että jokainen sensori ennen pitkää verkotetaan. Vaikka se ulottuisi yksittäisen jääkärin tasolle.
Suurin ongelma on varmasti algoritmi ym. puolella, jotta päätä kylmäävästä määrästä dataa saadaan hyödylliset osat irti eikä vain laiteta käyttäjää etsimään neulaa heinäsuovasta.

Juuri tämän takia niitä laitteita ei tällä hetkellä kannata joka paikkaa väkisin survoa
 
Hyvä jos löytyy jokaisesta vaunusta (Leo 2A4 tullut sitten jälkikäteen?). Jokaisesta vaunusta ei välttämättä sellaista tarvita. Panssarivaunutaistelu on hektistä puuhaa ja ei siinä kerkeä mitään näyttöjä tuijottelemaan. Eikös PSV joukkueen vaunut liiku myös aika tiiviissä ryhmityksessä? Joukkueen johtaja ja muut komento-osat on sitten eri asia.

Miten PSV eroaisi jalkaväestä? Ei jääkäriryhmälläkään mitään johtamispäätteitä ole ennen ollut (joukkueessa eri tilanne). Panssarivaunuilla tilanne tietyllä tapaa yksinkertaisempaa kun liike on sidottu pääosin tiestöön.

Ei nämä mitään järkyttävän salaisia juttuja ole, about kaikilla on suunnilleen samat perusominaisuudet. Sen oman aselajin osalta itse tietysti kannattaa miettiä mitä kertoo, muut voivat spekuloida vapaammin.



Juuri tämän takia niitä laitteita ei tällä hetkellä kannata joka paikkaa väkisin survoa

No miten tämän sanoisi.
Kyse on vähän samasta kuin sanoisi, että ei jokainen jääkäriryhmän jäsen valovahvistinta tarvitse, riittää kun yhdellä on. Muut sitten sohottaa suunnilleen samaan suuntaan. Se, ettei meillä ole rahaa hankkia niitä ei tarkoita, että se olisi jotenkin hyvä, tai tavoiteltava tila, päinvastoin.

Amerikkalaiset tutkivat aihetta ja siellä oli todettu ko. järjestelmän nostavan pataljoonan tehoa merkittävästi. Tieto kun on valtaa, erityisesti siinä hektisessä mekanisoidussa taistelussa. Lämpökamerat ovat ehkä jopa haitanneet tunnistamista joten omia sijainnin tunistaminen on tärkeää ja ehkä vaikeampaa kuin jalkaväellä. Siksi ne joilla fyrkkaa on ovat niitä hankkineet. Se ettei jalkahiki intiaaneilla ole ollut laitteita on johtunut muista seikoista kun niiden tarpeettomuudesta. Pikemminkin koko ja virtalähde ongelma ovat olleet ongelmana. Tämä kun on korjaantumassa, laitteita hankitaan monissa maissa.
 
No miten tämän sanoisi.
Kyse on vähän samasta kuin sanoisi, että ei jokainen jääkäriryhmän jäsen valovahvistinta tarvitse, riittää kun yhdellä on. Muut sitten sohottaa suunnilleen samaan suuntaan. Se, ettei meillä ole rahaa hankkia niitä ei tarkoita, että se olisi jotenkin hyvä, tai tavoiteltava tila, päinvastoin.

Amerikkalaiset tutkivat aihetta ja siellä oli todettu ko. järjestelmän nostavan pataljoonan tehoa merkittävästi. Tieto kun on valtaa, erityisesti siinä hektisessä mekanisoidussa taistelussa. Lämpökamerat ovat ehkä jopa haitanneet tunnistamista joten omia sijainnin tunistaminen on tärkeää ja ehkä vaikeampaa kuin jalkaväellä. Siksi ne joilla fyrkkaa on ovat niitä hankkineet. Se ettei jalkahiki intiaaneilla ole ollut laitteita on johtunut muista seikoista kun niiden tarpeettomuudesta. Pikemminkin koko ja virtalähde ongelma ovat olleet ongelmana. Tämä kun on korjaantumassa, laitteita hankitaan monissa maissa.
Suomessa ja suomalaisilla on sellainen pula-ajan tapa jäänyt että jos johonkin ei ole varaa niin sen on oltava turha, huono, vähintäänkin haitallinen, jne...

Taistelukentällä tuskin koskaan on tietoa liikaa saatavilla. Tiedustelulla sitä voi olla jolloin tulee tieto ähky kun sitä ei ehditä käsittelemään validissa ajassa... Kun toimitaan ryhmä tasolta, pataljoona tasolle siitä tiedosta jota omasta toiminta ympäristöstä saadaan on vain hyötyä. Mikään ei lisää joukon tehoa enempää kuin se että on tieto vihollisesta, sen koostumuksesta ja määrästä mutta myös siitä missä omat joukot ovat... Juuri tuli yksi onnettomuus kun taistelija pari ei tiennyt missä kaveri menee..
 
Back
Top