Panssarivaunut

SJ

Supreme Leader
Toivottavasti ei, koska mitä olen kuullut, niin Boforsin 40 mm konetykki syöttää makasiineista, joiden lataaminen on huomattavasti työläämpää kuin Bushmasterien (30 mm ja 35 mm) vöiden syöttäminen, ja läpäisyhyöty on varsin pieni (paksuja sillä ei läpäistä siltikään kuin heikoimmista kohdista). Tuo makasiinisyöttöisyys nimenomaan on ilmeisesti ollut se syy, miksi mikään muu maa ei hankkinut CV9040:aa.
Lisäksi se vaatisi isoja muokkauksia torniin tai jopa tornin vaihtamisen. Bushmasterin 35 mm konetykkiin voisi teoriassa vaihtaa aika pienin muokkauksin, mutta sillekin niitä tarvittaisiin.
Aikaisempien keskustelujen perusteella Bushmasterien etuna on yksinkertaisempi rakenne noin huollon kannalta ja suurempi määrä ammuksia mitä ajoneuvossa kulkee mukana. Vyösyöttöisyyden ja tuon 40 millisen syötöjärjestelmän eduista on myös ollut keskustelua, enkä edelleenkään usko, että se olisi se ratkaiseva ero. Ruotsalaiset käyttävät 40 millistä, koska heillä oli niitä varastossa hylkyyn menneistä IT aseista. Enkä usko, että meidän Bushmastereita oltaisiin vaihtamassa tuohon Boforssin 40 milliseen, kun tuo nykyinenkin ase voidaan muuntaa ampumaan 40 millistä, joskin eri tyyppistä laukausta.
 

Einomies1

Ylipäällikkö
Suomi vaihtaa samaan tykkiin mitä Ruotsilla on?
Aikaisempien keskustelujen perusteella Bushmasterien etuna on yksinkertaisempi rakenne noin huollon kannalta ja suurempi määrä ammuksia mitä ajoneuvossa kulkee mukana. Vyösyöttöisyyden ja tuon 40 millisen syötöjärjestelmän eduista on myös ollut keskustelua, enkä edelleenkään usko, että se olisi se ratkaiseva ero. Ruotsalaiset käyttävät 40 millistä, koska heillä oli niitä varastossa hylkyyn menneistä IT aseista. Enkä usko, että meidän Bushmastereita oltaisiin vaihtamassa tuohon Boforssin 40 milliseen, kun tuo nykyinenkin ase voidaan muuntaa ampumaan 40 millistä, joskin eri tyyppistä laukausta.
ATK Develops Enhanced 30/40mm Mk44 Bushmaster Cannon System
ATK's Enhanced 40mm Cannon System Offers a Cost Effective, Compact and Lightweight Solution for Ground Combat Vehicles

Sep 08, 2009, 03:00 ET from ATK

MINNEAPOLIS, Sept. 8 /PRNewswire-FirstCall/ -- Alliant Techsystems (NYSE: ATK), developer of the combat-proven 30/40mm Mk44 Bushmaster cannon system, has enhanced the system's effectiveness and performance to accommodate integration into various ground combat vehicles, including the United Kingdom's Warrior Infantry Fighting Vehicle. The enhanced cannon offers various vehicle mount and feed configurations, with either the traditional bayonet mount with a single recoil damper and linked feeder, or with a bespoke integral mount with dual recoil dampers and linkless feeder. The linkless feed system is driven from the cannon's integral electric motor and feeder gearing, eliminating the need for a separate magazine drive motor and associated burden on the vehicles' electrical system.

The enhanced cannon utilizes a modified 30mm Mk44 with additional recoil stroke capacity that reduces recoil loads associated with 40mm x 180mm ("Super 40") ammunition. The cannon can be easily upgraded to fire Super 40 ammunition with simple component changes by the end user.

Technical maturity of Super 40 ammunition was proven on the Mk44 during the U.S. Army's Advanced Light Armament for Combat Vehicles (ALACV) program, initiated to evaluate increased lethality in medium-caliber cannons. The ALACV program included live-fire tests of Target Practice-Tracer (TP-T), Programmable Airbust Munition (PABM), and Armor Piercing Fin Stabilized Discarding Sabot - Tracer (APFSDS-T) rounds and demonstrated a technology readiness level six (TRL-6) in 2003. Subsequent development of the "Super 40" system (cannon and ammunition) resulted in a common 180mm case design for both the full and sub-caliber rounds. The overall round design significantly improves system performance, accuracy, and reduced barrel wear.

As with previous Mk44 cannons, the enhanced cannon system is compatible with ATK's PABM, and offers the user increased tactical flexibility and greater lethality as compared to conventional high-explosive ammunition.

ATK has applied its integrated weapon systems capability to develop the most cost effective, compact and lightweight 40mm cannon system available today. A live fire demonstration of the Super 40 system is planned by December 2009.
http://www.prnewswire.com/news-releases/atk-develops-enhanced-3040mm-mk44-bushmaster-cannon-system-62086332.html

ATK:n sivulla nähtävissä kuva Super-40 APFDS-T ammuksesta vrt. 30x173 ammukseen. Tästä mahdollisesta päivityksestä puhutiin jo 2000-luvun alussa kun ensimmäiset CV-vaunut hankittiin. Kaliiperissa on samaa ainoastaan väljyys verrattuna Boforssin 40 L 70 tykkiin joka on huomattavasti kookkaampi, painavampi ja ampuu pidempää ammusta eli tuhovoima ei ole ihan samaa tasoa ruotsalaiseen verrattuna. Tämä muutos olisi vaatinut varmasti koko tornin vaihtamisen kaikkineen ja sitähän ei kannata tehdä.

Super-40 on kuitenkin hyvä siinä mielessä että se on paljon kevyempi, lisää a-tarvikkeen tehoa 30mm verrattuna sekä mahdollistaa todellisten älyammusten käyttämisen järjestelmässä.
ATK:n esittely: http://www.orbitalatk.com/defense-systems/armament-systems/automatic-cannons-chain-guns/docs/MK44_Bushmaster_Fact_Sheet.pdf


Juttua ja kuvia eri konetykkien ammuksista jossa kuva mm. 40x180 Super-Forty ammuksesta.
http://www.quarryhs.co.uk/WLIP.htm
 

John Hilly

Kenraali
Onko edes tarvetta uusia koko panssarivaunu kanta?

Vaikka Armata on kieltämättä paperilla edistynyt konsepti, sen todellinen suorituskyky on arvoitus.
Venäjän kyky tuottaa nykyisessä taloussaarrossa elektroniikkaa jota vaunu vaatii, sopii myös epäillä. Joten ehkä amerikkaliset eivät pelästyneet venäläisten mainosvideoita.

Lännessä uuden sukupolven taisteluvaunun komponetteja voidaan kehittää ja kehitelläänkin, irallisina projekteina, esimerkkinä vaikka 130mm kanuuna. Jenkithän ovat turvautuneet jo vuosikymmenet lisenssitykkeihin vaunuissaan.
Aktiivisia vastatoimia taas on kehitetty muutenkin ja niistä on jonkinlaista taistelukokemusta. Passiivista suojaa onteloita ja EFP:tä vastaa on tutkittu siirtomaasotien takia, joten siitäkin löytyy tuoretta tutkimusta jota voidaan hyödyntää.
Eiköhän postaamassani artikkelissa ollut kyse siitä, että kokonaan uuden taisteluvaunun kehitys kestää ainakin 10 vuotta, luultavasti kauemmankin.

Eli nykyisten päivitys on tämän hetken budjettitilanteessa ainoa vaihtoehto ja käyttökelpoinen. Varmaa kuitenkin on, että päivitysten tien loppu tulee jossain välissä vastaan, ja kokonaan uudet vaunut on kehitettävä.
 

ctg

Greatest Leader
The Army is fast-tracking an emerging technology for Abrams tanks designed to give combat vehicles an opportunity identify, track and destroy approaching enemy rocket-propelled grenades in a matter of milliseconds, service officials said.

Called Active Protection Systems, or APS, the technology uses sensors and radar, computer processing, fire control technology and interceptors to find, target and knock down or intercept incoming enemy fire such as RPGs and Anti-Tank Guided Missiles, or ATGMs. Systems of this kind have been in development for many years, however the rapid technological progress of enemy tank rounds, missiles and RPGs is leading the Army to more rapidly test and develop APS for its fleet of Abrams tanks.

“The Army is looking at a range of domestically produced and allied international solutions from companies participating in the Army's Modular Active Protection Systems (MAPS) program,” an Army official told Scout Warrior.

The idea is to arm armored combat vehicles and tactical wheeled vehicles with additional protective technology to secure platforms and soldiers from enemy fire; vehicles slated for use of APS systems are infantry fighting vehicles such as Bradleys along with Stykers, Abrams tanks and even tactical vehicles such as transport trucks and the emerging Humvee replacement, the Joint Light Tactical Vehicle.

“The Army's expedited APS effort is being managed by a coordinated team of Tank Automotive Research, Development & Engineering Center engineers, acquisition professionals, and industry; and is intended to assess current APS state-of-the art by installing and characterizing some existing non-developmental APS systems on Army combat vehicles,” the Army official said.

General Dynamics Land Systems, maker of Abrams tanks, is working with the Army to better integrate APS into the subsystems of the Abrams tank, as opposed to merely using an applique system, Mike Peck, Business Development Manager, General Dynamics Land Systems, told Scout Warrior in an interview.
http://www.scout.com/military/warrior/story/1668691-us-abrams-tanks-get-active-protection-systems
 

kimmo.j

Respected Leader
Eiköhän postaamassani artikkelissa ollut kyse siitä, että kokonaan uuden taisteluvaunun kehitys kestää ainakin 10 vuotta, luultavasti kauemmankin.

Eli nykyisten päivitys on tämän hetken budjettitilanteessa ainoa vaihtoehto ja käyttökelpoinen. Varmaa kuitenkin on, että päivitysten tien loppu tulee jossain välissä vastaan, ja kokonaan uudet vaunut on kehitettävä.
Tietysti nykyisreb vaunujen päivittäminen on vain päivittämistä.

Uusi taisteluvaunu ei ole nopea suunnitella, mutta jenkit eivät ilmeisesti usko asialla olevan suurta kiirettä
 

Securior

Alokas
Keskustelussa mainittu CV9030:n elinkaaripäivitys keskittynee juurikin kehittyneempien ja käyttökelpoisempien johtamisjärjestelmien käyttöönottoon. Vaunun ohjelmisto päätelaitteineen uusitaan nopeuttamaan ja helpottamaan joukon johtamista (mikä on merkittävä seikka tilannetietoisuuden parantamiseksi jne.)
Asejärjestelmän päivittämisestä pääaseen osalta en menisi takuuseen. Nykyisellä 30mm Bushmasterilla on hyvä balanssi suorituskyvyn suhteen. Täytyisi ottaa huomioon tykin ja a-tarvikkeen hinta, käyttötarkoitus, tulinopeus, huolto (laukausmäärät), täytön määrä, saatava etu suhteessa muihin etc. Jos tykki vaihdetaan, maksaa se ammunnanhallinnan päivittämisen niin "hardwaren" kuin laskimien/ohjelman osalta, tornin rakenteen ja ennenkaikkea sijoittelun muutoksen sekä itse aseen, mikä ei ole todellakaan halvin osa kyseistä vaunua.
Kumitelat.. liikkuvuuden kustannuksella. Kevyempää ja huoltovapaampaa mainospuheiden mukaan. Toki hiljaisemmat, mutta kuluessaan vaihdettava kokonaan=kalliimpi ylläpito.
Kunhan rahoituspuoli on turvattu ko. projektille, uskoisin että vaunuista saadaan irti 2020-luvun puolella huomattavasti enemmän.
 
Viimeksi muokattu:

Securior

Alokas
Nyt kun uskaltauduin avaamaan arkkuani CV:n osalta, näkisin seuraavat mahdollisuudet modernisoinnissa:
- sensoreiden ja tähystysvälineiden päivitys: peruutuskamera (nopeuttaa ajajan asematoimintaa), lämpökameran uusiminen (nykyinenkin on erinomaisella tasolla), tykkikameran uusiminen, johtajalle 360' kyky etsiä ja osoittaa maaleja omalla kokonaan uudella tähtäimellä, jossa mahdollisesti myös oma lämppärinsä, uudet CRBN-laitteistot mikäli koetaan tarvetta. Vaunun informaatiojärjestelmän päivittäminen (tietokoneet, näytöt, vaunun järjestelmien valvonta ja huollolliset toimet)
- Suoja: vaunuunhan on jo olemassa kiintonaamio sekä naamiointijärjestelmä, mikä tulee mm. bmp-2m vaunuihin. Lämpötähystystä vastaan on kehitetty kallis aktiivinen naamiointiratkaisu, mutta tätä ei tulla näkemään vielä toviin. Modulaarinen lisäpanssarointi mahdollistaa uusien elementtien asennuksen, mutta todennäköiseen uhkaan (muut rynnpsv:t, epäsuora, miinat, kevyet singot) panssaroinnin oikeasti merkittävä lisääminen veisi kustannushyödyn mennessään. Ei niillä kolistella paksuja vastaan silloinkaan. Miinasuojausta ("kelluvat" istuimet, rakenne, lisäpanssarointi) parannetaan. Laservaroitin tms. liian kallis ja haavoittuvainen. Hyöty kokonaisuudessa kyseenalainen.
-Tulivoima: pääase pysynee. Luotettava, helposti huollettava ja riittävä kyky vaikuttaa todennäköisiin maaleihin. Apuaseeksi valittu PKT täyttää myös rastinsa tulevaisuudessa (ammushuolto yhteensopiva jalkaväen kanssa). Suojasavu-ja erikoisheittimet pysyvät ennallaan. RWS taikka mitään pstohj-juttujen asennusta ei kyetä perustelemaan; kallista ostaa, käyttää ja huoltaa.
- Liikkuvuus:
Telat pysyvät. Kantavuuden ollessa rajoitettu, ei painon älytön lisäys ole edes mahdollista. Moottorista saa jo nykyisellään pelkällä tietotekniikalla tehoja irti vaikka kaksin mitoin, mutta käyttöikä tulee vastaan. Se on ikuinen käyttöiän, tehon ja nopeuden optimointi. Konehan on siis käytännössä sama mikä isossa osassa Scanian kuorma-autoja.

Nämä nyt alkuun. Toki myös parempien koulutussimulaattoreiden, kouluttamisen ja muun järjestelmän tehokkaampaan käyttöön tähtäävän kehitys lukeutuu samoihin raameihin.
 
Viimeksi muokattu:

stunt cock

Alikersantti
Brittien Challengerin päivitysprojektiin liittyen kaksiosaista ampumatarviketta käyttävä rihlattu 120mm L30A1 lienee sensorien ohella eniten päivitystä vaativa kokonaisuus. Kaksiosainen ampumatarvike rajoittanee suuresti nuoliammuksen pituutta ja sitä kautta läpäisyä. Näin se visiin menee yksinkertaistettuna. Kaksiosaiseen a-tarvikkeeseen vaatimusten perusteella rakennettu layoutti puolestaa tuottaa suurta tuskaa yksiosaisen a-tarvikkeen varastoinnissa. Jossain välissä challengerista taidettiin tehdä proto 120 mm sileäputkisella tykillä. Ongelmana oli ainakin se, että ammusvarastoon saatiin sopimaan vain 6 kpl kuulia. Toki miehistötilaan kuulia olisi voinut jemmata myös, mutta se ei liene realistista.

Joku asioista paremmin perillä oleva voisi valaista, miksi rihlatussa L30A1 tykissä ei voi käyttää yksiosaista a-tarviketta? Tällöinhän kaksiosaisen a-tarvikkeen suorituskykyongelmat olisi ainakin teoriassa mahdollista korjata ilman kallista tykin vaihtoa. Ammuksien varastoinnissa tälläinen 1 ja 2 osaisten ammusten rinnakkaiskäyttö ei tuottaisi niin suurta tuskaa, kuin pelkkä siirtyminen yksiosaisiin ammuksiin. Sen verran yksiosaisia, kuin tornin miehistötiloista erotettuun osaan mahtuu ja loput nykyisiin varastoihin ympäri vaunua. Jos päivtettyyn vaunuun mahtuisi se 6 kpl yksiosaisia ja loput nykyisiä a-tarvikkeita, varmaan tälläisellä ratkaisulla säästettäisiin reilusti verrattuna pääaseen vaihtoon ja sen aiheuttamien ongelmien ratkaisuun.
 

kimmo.j

Respected Leader
Brittien Challengerin päivitysprojektiin liittyen kaksiosaista ampumatarviketta käyttävä rihlattu 120mm L30A1 lienee sensorien ohella eniten päivitystä vaativa kokonaisuus. Kaksiosainen ampumatarvike rajoittanee suuresti nuoliammuksen pituutta ja sitä kautta läpäisyä. Näin se visiin menee yksinkertaistettuna. Kaksiosaiseen a-tarvikkeeseen vaatimusten perusteella rakennettu layoutti puolestaa tuottaa suurta tuskaa yksiosaisen a-tarvikkeen varastoinnissa. Jossain välissä challengerista taidettiin tehdä proto 120 mm sileäputkisella tykillä. Ongelmana oli ainakin se, että ammusvarastoon saatiin sopimaan vain 6 kpl kuulia. Toki miehistötilaan kuulia olisi voinut jemmata myös, mutta se ei liene realistista.

Joku asioista paremmin perillä oleva voisi valaista, miksi rihlatussa L30A1 tykissä ei voi käyttää yksiosaista a-tarviketta? Tällöinhän kaksiosaisen a-tarvikkeen suorituskykyongelmat olisi ainakin teoriassa mahdollista korjata ilman kallista tykin vaihtoa. Ammuksien varastoinnissa tälläinen 1 ja 2 osaisten ammusten rinnakkaiskäyttö ei tuottaisi niin suurta tuskaa, kuin pelkkä siirtyminen yksiosaisiin ammuksiin. Sen verran yksiosaisia, kuin tornin miehistötiloista erotettuun osaan mahtuu ja loput nykyisiin varastoihin ympäri vaunua. Jos päivtettyyn vaunuun mahtuisi se 6 kpl yksiosaisia ja loput nykyisiä a-tarvikkeita, varmaan tälläisellä ratkaisulla säästettäisiin reilusti verrattuna pääaseen vaihtoon ja sen aiheuttamien ongelmien ratkaisuun.
Ongelma ja sen syntyhistoria olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, miten brititt alkujaan ovat moiseen järjestelmään päätyneet.
Sen paremmin tuntematta Challengerin konseptia, heitän muutaman arvauksen.
- yksiosanen a-tarvike nykyiselle pääaseelle vaatisi oman kehitystyön, koska olemassa olevat eivät sovellu rihlattuun putkeen(kallista).
- Tornin suunnittelu ei mahdollista yksiosaisen a-tarvikkeen varastointia turvallisesti.

Siksi järkevintä on jatkaa nykyisellä muista poikkeavalla linjalla ja odottaa kehityksen kehittymistä.
Seuraava iso modifikaatio voi sitten pitää sisällään kokonaan uuden tornin jossa pääase on sitten luokkaa 130-140 mm oleva sileäputkinen kanuuna.
 

Susitaival

Kersantti
Eiköhän syy Challengerin kaksiosaiseen kartussilaukaukseen ole siinä, että edeltäjissäkin oli. Brittien rihlatuissa 120-millisissä on kaikissa ollut sama perusratkaisu, eli on mentävä ajassa taaksepäin syiden selvittämiseksi. Raskas psv Conqueror sai 1955 saman amerikkalaisen pääaseen kuin M103 ja siinä oli sama systeemi. Periaatteessa kaksiosaisuudesta on myös etua: hylsyn paino säästetään melkein kokonaan ja a-tarvike on helpompi sijoitella tilaa säästävästi kuin hyvin pitkät yksiosaiset patruunalaukaukset. Nuoliammus ilman ruutia voidaan myös sijoittaa 'mihin tahansa' turvallisuuden kärsimättä, kunhan ruutipussit ja kranaatit ovat suojattuina eli paloturvallista säilytystilaa tarvitaan vähemmän. Myös venäläiset 125mm ja sota-aikaisen IS-tankin 122 mm a-tarvikkeet ovat kaksiosaisia, eli ei se mitenkään harvinainen tai outo ratkaisu ole.

Luultavasti on kuten @kimmo.j ehdotti, tuo on sellainen tekninen valinta josta on vaikea päästä eroon sitten kun se on kerran tehty. Muutos olisi niin iso, että siihen ei kannata ryhtyä pienen tai edes keskinkertaisen edun saamiseksi, vaan koko konsepti vaihtuu sitten kerralla.

Lisäys: alkuperäinen kysymys olikin että miksi ei voisi käyttää yksiosaista patruunalaukausta Challengerissa. Kaipa sellaisen voisi teknisesti tehdäkin mutta se olisi ihan erilainen kuin mikään olemassaoleva 120mm PSV-kanuunan a-tarvike. Challengerin / Chieftainin ruutipussi ei tiivistä samalla tavalla kuin hylsyn kanta, vaan lukossa on sitä tarkoitusta varten erillinen rengas. Tuollaiseen ei taida sopia esim. Leopard 2:n a-tarvike millään muotoa, lisäksi putken rihlaus pitää tietysti ottaa huomioon. Jos nuoliammuksen pituutta halutaan kasvattaa, niin ei kai mikään estä tekemästä sellaista kaksiosaista a-tarviketta jossa 'etulatinki' sisältää pitkän nuolen ja sen ympärille pakatun ruutipussin, ja 'takalatinki' lisää ruutia?
 
Viimeksi muokattu:

stunt cock

Alikersantti
Rihlattu tykki on myös pääsääntöisesti rihlaamatonta tarkempi. En ole ihan sata varma, mutta väittäisin L30A:n HESH ammuksen olevan kaikkia sileäputkisten pyrstövakautettuja HE ammuksia tarkemman todella pitkillä etäisyyksillä.
 

J0h1F

Kenraali
Rihlattu tykki on myös pääsääntöisesti rihlaamatonta tarkempi. En ole ihan sata varma, mutta väittäisin L30A:n HESH ammuksen olevan kaikkia sileäputkisten pyrstövakautettuja HE ammuksia tarkemman todella pitkillä etäisyyksillä.
Siinä vaiheessa, kun lentorata alkaa kaareutua merkittävästi, näin onkin. Tästä syystä epäsuoran putkissa käytetäänkin aina rihlausta.
 

kimmo.j

Respected Leader
Rihlattu tykki on myös pääsääntöisesti rihlaamatonta tarkempi. En ole ihan sata varma, mutta väittäisin L30A:n HESH ammuksen olevan kaikkia sileäputkisten pyrstövakautettuja HE ammuksia tarkemman todella pitkillä etäisyyksillä.
Kun puhutaan noista a-tarvikkeista, olet oikeassa.
Nykyään kuitenkin suositaan siivekevakautettua nuolta(APFSDS, Armour-piercing fin-stabilized discarding-sabot). Sielä rihloissa on vain haittaa. Esim kotimaisen T55M hollantilainen nuoli oli "laakeroitu" sabottiin nähden, ettei nuoli oli saanut rihloista kiertoliikettä.
 

SJ

Supreme Leader
Kun puhutaan noista a-tarvikkeista, olet oikeassa.
Nykyään kuitenkin suositaan siivekevakautettua nuolta(APFSDS, Armour-piercing fin-stabilized discarding-sabot). Sielä rihloissa on vain haittaa. Esim kotimaisen T55M hollantilainen nuoli oli "laakeroitu" sabottiin nähden, ettei nuoli oli saanut rihloista kiertoliikettä.
Ontelopanosten on myöskin oltava laakeroituja, muuten homma ei toimi. Lisäksi kun ammutaan alikalia rihloista läpi, niin putki kuluu ihan toisella tavalla kuin sileä, johtuen lähtönopeuksista.
 

CarriE66

Kapteeni
Rihlattu tykki on myös pääsääntöisesti rihlaamatonta tarkempi. En ole ihan sata varma, mutta väittäisin L30A:n HESH ammuksen olevan kaikkia sileäputkisten pyrstövakautettuja HE ammuksia tarkemman todella pitkillä etäisyyksillä.
Siinäpä se rihlatun putken ainoa "voitto" onkin. HESH pommia pikällä roikulla pitkille matkoille. Niissä muissa käyttötilanteissa, jotka edustavat n. 99% käyttötilanteista, sileäputkinen on huomattavasti parempi ratkaisu.
 

stunt cock

Alikersantti
Vaikka HESH kuulien edut ja tarpeellisuus ovat melkoisen kyseenalaisia ja teho nykyisiä komposiitti ja ERA / NERA panssareita vastaan alhainen, ihan mielenkiinnosta olisi mukava tietää, mitä HESH kuula modernille tankille tekee. Veikkaampa ERA palikoiden häviävän aika suurelta alueelta osumakohdan ympäriltä ja muiden tankin komponenttien ottavan myös aika paljon vahinkoa. Riippuen komposiittipanssarin koostumuksesta, uskoisin panssarin rakenteen ottavan myös HESH kuulasta enemmän vahinkoa verrattuna HE, HEAT ja APFSDS kuuliin.
 
Viimeksi muokattu:

SJ

Supreme Leader
Vaikka HESH kuulien edut ja tarpeellisuus ovat melkoisen kyseenalaisia ja teho nykyisiä komposiitti ja ERA / NERA panssareita vastaan alhainen, ihan mielenkiinnosta olisi mukava tietää, mitä HESH kuula modernille tankille tekee. Veikkaampa ERA palikoiden häviävän aika suurelta alueelta osumakohdan ympäriltä ja muiden tankin komponenttien ottavan myös aika paljon vahinkoa. Riippuen komposiittipanssarin koostumuksesta, uskoisin panssarin rakenteen ottavan myös HESH kuulasta enemmän vahinkoa verrattuna HE, HEAT ja APFSDS kuuliin.
Itse taas väittäisin, että sirpaleammuksen (siis HE) vaikutus ERA:an on potentiaalisesti suurempi koska sillä saa vahinkoa ilman suoraa osumaakin (tai ainakin kauempaa) ja sirpaleet muutenkin tekevät enemmän vahinkoa ja kauempaa. Joissakin tilanteissa toki voi olla, että HESH:n suurempi(?) määrä räjähteitä voi olla ratkaiseva, mutta nyky panssariin HESH ei tuota sitä vaikutusta minkä se on suunniteltu tuottamaan. HEAT ammukseen tuota on turha verrata, koska HEAT oikeasti läpäisee huomattavasti enemmän ja voi siten tuhota tankin.

Niin, ja HESH ammuksen kehittäminen on pitkälti päätynyt umpikujaan, eikä siitä oikein saa enää mitään irti. HE ammuksiin taas on monenlaista sytytintä ja optiota tarjolla, ja ne ovat oikeasti hyödyllisiä. Myös HEAT ammuksiin saa nykyään ohjelmoitavan sytyttimen jolla saa enemmän irti siitä sirpalekuoresta mikä niihin on lisätty.
 

stunt cock

Alikersantti
Tarkoitin lähinnä sitä vaikutusta, mitä HESH kuula aiheuttaa komposiittipanssarin rakenteelle. Läpäisymielessä komposiittipanssaria ja ERA/NERA ratkaisua vastaan HESH:in shokkiaalto on tehoton ainakin ensimmäisellä osumalla. Voiko olla mahdollista, että HESH kuulan osuma aiheuttaa komposiittirakenteelle enemmän vahinkoa verrattuna HEAT tai APFSDS ei läpäiseviin osumiin? Ensin HESH ja sen jälkeen heikompikin APFSDS läpäisee vaurioituneen komposiittipanssarin? Varmaan aika epätodennäköistä.

HESH tarvitsee rihlatun putken ja rihlattu putkin on muuten aika out.
 
Top