Panssarivaunut

Toinen kuva samasta panssarista
leopard_2a6_tower_02_of_27_zpsp0xgxfmb.jpg
 
Ilman mitään erityistä ammatillista asiantuntemusta, niin onhan nuo viimeistelemättömiä, mutta eikös tuo tornin sauma ole siitä, että tornin panssarointi koostuu useammasta päällekkäisestä levystä ja päällimmäiset on vain hitsattu alempien päälle.

Kuva on "miheikin", #6416, linkkaamasta blogista. Tuossa kohtaa tornin etuosan 33mm panssarilevy vaihtuu takaosan 23-milliseksi, sisäpuoli lienee sileä. "Zaloga states that the thickness of the turret is "23mm to 33mm". Judging from the difference between the rear and front halves at the weld line (see photo below), he was right." Blogin edellisestä kuvasta näkee, että sauma kestää vaunun täystuhon.
 
Jos vaunuja on ja löytyy hyvä tuliasema, kannattaa ampua vaunulla. Todennäköisesti nopein keino, ellei havaitsia ole tulenjohtaja itse.
Vaunun johtaja voi tarvittaessa käydä jalkaväen asemissa katsomassa mihin pitäisi ampua ja sitten vain ajatetaan vaunua tuliasemaan, ammutaan ja peruutetaan pois assemasta.
Tuossakin taktiikassa on riskinsä ainakin Javelinin tapaista fire-and-forget ohjusta vastaan, joka lukittuu kohteeseen ennen laukaisua ja laukaisun jälkeen kohoaa yli sadan metrin korkeudelle ja iskee ylhäältä päin. Tuollaista ei välttämättä pääsekkään peruuttamalla pakoon, jos se ehditään laukaista ennen kuin tankin kranaatti osuu ohjusmieheen. Tosin eipä Javelin ole esim. venäjällä käytössä - onneksi.

Ja jos et kykene odoittamaan tankille maalia, niin miten meinasit noille ohjuksillekaan?
No vaikkapa sillä lailla, että se ohjus kannetaan sinne jalkaväen asemiin ja tähystän sen maalin sen ohjuksen tähtäinlaitteen läpi ja jätän ampumisen ohjusmiehelle.
 
Tuossakin taktiikassa on riskinsä ainakin Javelinin tapaista fire-and-forget ohjusta vastaan, joka lukittuu kohteeseen ennen laukaisua ja laukaisun jälkeen kohoaa yli sadan metrin korkeudelle ja iskee ylhäältä päin. Tuollaista ei välttämättä pääsekkään peruuttamalla pakoon, jos se ehditään laukaista ennen kuin tankin kranaatti osuu ohjusmieheen. Tosin eipä Javelin ole esim. venäjällä käytössä - onneksi.


No vaikkapa sillä lailla, että se ohjus kannetaan sinne jalkaväen asemiin ja tähystän sen maalin sen ohjuksen tähtäinlaitteen läpi ja jätän ampumisen ohjusmiehelle.

Tietenkään ei ole täysin turvallista sodankäyntiä. Aina on mahdollista, että vihollinen on fiksumpi. Suojasavun vaikutuksesta Javelinin osumiseen en osaa sanoa mitään.
Samalla vaivalla se vaununjohtaja tulee siihen viereesi ja voi osoitaa maail hänelle.
 
Jos valkofosfori savut vetää tankin päälle niin mitä tapahtuu jalkaväelle lähistöllä? ABC kitti päällä ei ole kiva liikkua päivästä toiseen.

Aika vähän auttaa valkofosforia vastaan suojanaamari yms.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Aika vähän auttaa valkofosforia vastaan suojanaamari yms.

Parempi kuin paljas iho ja kumia voi muokata kestämään kaasuja. Inhottaa ajatella millä ne tekee kuumia kaasuja peittämään tankin kokoinen möhkäle savujen alle. Valkofosfori on tunnettu metodi.
 
Parempi kuin paljas iho ja kumia voi muokata kestämään kaasuja. Inhottaa ajatella millä ne tekee kuumia kaasuja peittämään tankin kokoinen möhkäle savujen alle. Valkofosfori on tunnettu metodi.

Ajattelin enempi niitä kaasun seassa todennäköisesti olevia sattumia. Ilkeää tavaraa iholla ja vaatteilla ihan yhtälailla.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg

Asian sivusta sen verran että hitsaussaumat on kyllä ...sanoin kuvaamattomia.

Ihan normaalia itäkamaa. Jos käyt kattoo esim. Ällin hitsaussaumoja, niin ei ne sen parempia ole. Sota-aikaisissa vaunuissa (esim T34) noin hyvää hitsaussaumaa et nää missään kohdassa.
 
No vaikkapa sillä lailla, että se ohjus kannetaan sinne jalkaväen asemiin ja tähystän sen maalin sen ohjuksen tähtäinlaitteen läpi ja jätän ampumisen ohjusmiehelle.

Kovasti vaan veikkaan, että tuossa ajassa vihollinen ampuu sen oman ohjuksensa ja häipyy paikalta.
 
Näistä lähi-itä videoista on jäänyt sellainen vaikutelma, että tielle pysähtynyt PSV on sama kuin hiekkasäkein suojattu jalkaväkitykki.

Panssarivaunu = Tuli + liike + suoja. Jos vaunu ei ammu tai liiku niin se pitää olla suojassa jossain montussa tai rakennusten valissä (sisässä).

Ja näinhän se meillä koulutetaan. Voi olla että näissä Syyrian soppaan kauhansa sekoittaneissa maissa taistelutekniikka on vähän erilaista: onhan jossain netissä pyörinyt sekin video missä hallituksen T-72 johtajaa pidetään suurin piirtein panssariässänä kun osaa tuliasematoiminnasta sen suoja- ja tuliasemarallin, muttei aseman vaihtoa vaikka kahteen kertaan tulee panssarintorjuntaohjusta kohti. ;)

Noita lisäpassareita ihmetelly, että onko näin yksinkertaiset jutut "sateentekijöitä" . Antaako tuollainen N.10-20mm ratkaisevasti lisää suojaa vaikka onkin viistoa pintaa ja sisällä lisää estettä?

2A5
201004271750493921-1956181.jpg


Tälläisten valmistus luulisi esim suomalaiselle konepajateollisuudelle olevan helppo homma.

Muistaakseni tuossa oli joku juttu, että aiheuttaa nuolelle sen verran vääntövoimia, että se menettää energiaa, kääntyy huonompaan kulmaan tai jopa katkeaa. Ontelolla tietty harvemmin tankkia ammutaan etupeltiin, mutta siinäkin tuo välissä oleva ilma ja levyt huonontaa läpäisyä. Lähinnä huonontaa läpäisyä, kyllähän se tuostakin läpi tulee, mutta idea on ettei se pääse sitten tornin panssarista läpi asti, mitä sitäkin vahvistettiin ainakin tehdasvalmisteisissa 2A5:ssa, ja 2A4:sissakin siirrettiin tähtäin katolle ja täten poistettiin panssaroinnin heikko kohta. Koitan kaivaa lähteitä tälle, ellei joku kerkiä ensin.
 
Noita lisäpassareita ihmetelly, että onko näin yksinkertaiset jutut "sateentekijöitä" . Antaako tuollainen N.10-20mm ratkaisevasti lisää suojaa vaikka onkin viistoa pintaa ja sisällä lisää estettä?

Siitä saa huomattavasti lisää suojaa, kun se ammus joka noihin osuu pyrkii kääntymään kohtisuoraan asentoon tuon levyn pinnan kanssa. Tämä taipumus saa aikaan ammuksessa poikittaisia voimia ja tietyt ammustyypit saattavat jopa katketa sen takia. Mutta pääasiallinen tarkoitus on kuitenkin saada ammus vain vääntymään, jolloin se ammus tuppaa raahaamaan kylkeään sitä panssaria vasten (Tekee isomman reiän panssariin. Isompi reikä, vähemmän läpäisyä.). Ja lisäksi kun ajatelet, että nuo sisemmät levyt eivät ole hitsattu kiinni, vaan ne on suunniteltu liikkumaan samalla kun alikali osuu niihin, mikä vielä lisää noita vääntövoimia. Joten voit kuvitella mitä sen ammuksen pitää kestää ennen kuin se edes osuu varsinaiseen panssariin.
 
No säästyypähän ainakin sitten se tankki.

Kui? En suoraan sanoen pysy kärryillä sinun ajatuksenjuoksun kanssa. Miten se tankki säästyy, vaikka sille oli liian vaikea saada sana vihollisen ohjusasemista ja piti saada oma PST-ohjus paikalle? Mikä estää vihollista tuhoamasta sitä panssarivaunua?
 
Kui? En suoraan sanoen pysy kärryillä sinun ajatuksenjuoksun kanssa. Miten se tankki säästyy, vaikka sille oli liian vaikea saada sana vihollisen ohjusasemista ja piti saada oma PST-ohjus paikalle? Mikä estää vihollista tuhoamasta sitä panssarivaunua?
Et taida pysyä kärryillä omankaan ajatuksenjuoksusi kanssa. Miten se vihollisen ohjuspartio tuhoaa sen panssarvaunun, jos partio on poistunut paikalta ammuttuaan ensin jalkaväkeä ohjuksella? Kun mehän puhumme tilanteesta, jossa tankki ei ole vielä ajanut ohjuksen ampumasektorille.
 
Kysymys. Noheva turkkilainen hiekkapora havaitsee kiikarilla PST-ohjus partion kolmen kilometrin päässä olevissa raunioissa asentamassa ampumalaitetta asemiin. Sotilaalla on yhteydet kunnossa ja lähistöllä on panssarivaunu sirpalekranaatti putkessa odottamassa.

Miten sotilas pystyy ilmoittamaan maalin vaunumiehistölle? Edessä kun on rauniota raunion perään, ei selkeitä maamerkkejä.

Suunta (kellotaulun tai piirujen mukaan), etäisyys, ja yleensä ne rauniotkin eroaa sen verran toisistaan, että saadaan jotain käsitystä, edes tyyliin "kolmas talo oikealta pääkadulta laskien". Sen jälkeen vaunu vetää tähystysasemaan, ja rupee lämpökameralla tiirailemaan ja toivoo että huomaa ensin.

Aika tuurillahan tuo tuossa kohtaa on että kumpi kerkiää painaa nappia ensin, pitää välttää tuollaiseen tilanteeseen joutumista: joko putsata sivustat, tai välttää ajattamasta vaunuja sellaiseen paikkaan missä on sivustoilla liikaa suojaa viholliselle muttei vaunulle, eli ollaan ihan tyrkyllä.


On joskus itsekin tullut luettua, on aika hyvää settiä, yksityiskohtaisia selostuksia ominaisuuksista ja miten niihin päädyttiin. Tosin kuten aina, joutuu vähän kriittisyyttä harrastamaan: esim. BMP-3:n etuviistoon osoittavat konekiväärit ovat kirjoittajan mielestä loistava idea vaikka ampuma-ala on kapea ja ei ole kunnon tähtäimiä; "mutta kun kerta ajaja voi käyttää jalkauttamisen jälkeen niitä ratista painamalla". Joo-o. Ainoa vaan ettei ajaja voi tähdätä tai suunnata niitä mitenkään (muuten kuin kääntämällä vaunua), vaan ne sitten laskee kuulaa sinne mihin edellinen ne jätti, ml. mahdollisesti sen oman jalkaväen eteen/selkään...
 
Et taida pysyä kärryillä omankaan ajatuksenjuoksusi kanssa. Miten se vihollisen ohjuspartio tuhoaa sen panssarvaunun, jos partio on poistunut paikalta ammuttuaan ensin jalkaväkeä ohjuksella? Kun mehän puhumme tilanteesta, jossa tankki ei ole vielä ajanut ohjuksen ampumasektorille.

En kyllä ole huomannut mitään mainintaa siitä, että tankki ei ole vielä ampumasektorille. Enkä ole sanonut, että vihollinen ampuu jalkaväkeä ohjuksella, vaan tankkia, jonka oletin olevan tarjottimella kuten tuossa turkin tapauksessa.
 
Back
Top