Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
hessukessu
Kenraali
T-55 kohdalla ongelmana ovat surkealaatuiset radiopuhelinjärjestelmät, joissa kohinaa ja vinkunaa on ihan helvetisti. Täysin käyttökelvottomat systeemit, mutta jostain syystä niitä ei ole useastikaan vaihdettu toimiviin.
Eiköhän siihen riitä ihan mopsikin.baikal kirjoitti:
Kaikkihan sen tietää, että erillisellä itähelsinkiläiskomppanialla vahvistettu espoolaispataljooona hiphop-housujen ja suora lippaisten baseball-lippisten, joiden alla jengihuivi, kera on paljon taistelukokeneempi joukko kuin joku valmiusjoukko jostain skutsista.
noska kirjoitti:
älä viitti elvistellä
tämän päivän nuoret kundit on ihan samaa kuin nuoret kundit koska tahansa. se mitä oon viime aikoina "in the real world= ihan aikusten oikeesti", nähny on, että koulutus on parempaa, aseet ja varustus on parempaa ja vähemmän asiatonta kapiaisten ja apukouluttajien runtua ja koulutettavien harjoituksen pakoilua kuin mun aikana oli.
ne jotka ovat intin käyneet, maksavat yleensä veroja ja ovat kertaamassa ihan yhtä timmejä kuin jotkut mytologiset talvi- jatko- ja kyllmän sodan soturit. ihan riippumatta etnisestä taustasta.
been there, done that, have the t-shirt
hessukessu kirjoitti:
Toinen rajoitus on sitten se, että tavallisessa vaunussa on vain yksi radio, eli sillä voi seurata vain oman komppanian viestiliikennettä. Komppanianpäälikön vaunu (T-55K1) on alimman tason konentovaunu, jossa on sitten toinen radio pataljoona/rykmenttitason verkon kuunteluun ja käskyjen vastaanottoon. Jos komentovaunu on pois pelistä, niin komppanian varapäällikön tai muun päällikön sijaiseksi joutuvan upseerin vaunulla on vaikea johtaa, koska voi valita joko esimiehen (pataljoona/rykmenttitason verkko) tai alaisten (oman komppanian verkko) viestien kuulemisen. Uudemmissa itävaunuissa on sentään kaksi radiota per vaunu vakiona, vaikka toinen voikin olla pelkkä vastaanotin, jolla passiivisesti kuunnellaan sitä ylemmän tason verkkoa. Noita komentoversioita on komppanian, pataljoonan ja rykmentin tasolle omansa (T-55K1, K2, K3) ja tehokkaat viestiyhteydet ovat paljolti niiden varassa.
Kantakosken mainitsemaan arabien heikkoon menestykseen Israelia vastaan on varmasti vaikuttanut koulutuksen ja johtamistaidon puutteet ainakin yhtä paljon kuin T-55:n tekniset puutteet jos ei enemmänkin.
miheikki
Greatest Leader
Tällä vaunulla oli myös ongelmia suojata itsensä "hull down" asemaan.
The T-55 has a limited ability to depress the main gun, hindering the tank's fires in defilade from high ground. In addition the gunner's primary sight is slaved to the main gun, which does not allow the gunner to acquire targets in a hull-down posture.
http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/t-54.htm
Notably, Soviet and Russian tanks after World War II have very low profiles, but pay for this advantage by having a poor range of gun depression. Their low turret roof stops the rising gun breech when the muzzle is depressed. Thus, Soviet tank crews would have a hard time finding a hull-down position from which they could cover much of the terrain by fire. The typical Soviet tank had a range of elevation of -5 to +15 degrees, about two thirds that of Western tanks with a range of about -10 to +20 degrees.
This disadvantage was deemed acceptable, since Soviet armoured doctrine emphasized the massed attack with local superiority in numbers. Soviet mechanized forces were supposed to spend more time advancing under fire than in defensive hull-down positions. In contrast, NATO tanks would have been at an advantage in ridge-top hull-down positions, attacking top and side armour of advancing Soviet tanks in killing zones where they couldn't fire back directly.
http://en.wikipedia.org/wiki/Hull-down
An M1 Abrams tank in hull-down, turret-down, and hidden positions behind a crest of ground. Shown to the left is the more exposed hull-down position a T-72 must adopt because of its main gun's limited range of depression (five degrees vs. the M1's ten degrees).
The T-55 has a limited ability to depress the main gun, hindering the tank's fires in defilade from high ground. In addition the gunner's primary sight is slaved to the main gun, which does not allow the gunner to acquire targets in a hull-down posture.
http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/t-54.htm
Notably, Soviet and Russian tanks after World War II have very low profiles, but pay for this advantage by having a poor range of gun depression. Their low turret roof stops the rising gun breech when the muzzle is depressed. Thus, Soviet tank crews would have a hard time finding a hull-down position from which they could cover much of the terrain by fire. The typical Soviet tank had a range of elevation of -5 to +15 degrees, about two thirds that of Western tanks with a range of about -10 to +20 degrees.
This disadvantage was deemed acceptable, since Soviet armoured doctrine emphasized the massed attack with local superiority in numbers. Soviet mechanized forces were supposed to spend more time advancing under fire than in defensive hull-down positions. In contrast, NATO tanks would have been at an advantage in ridge-top hull-down positions, attacking top and side armour of advancing Soviet tanks in killing zones where they couldn't fire back directly.
http://en.wikipedia.org/wiki/Hull-down
An M1 Abrams tank in hull-down, turret-down, and hidden positions behind a crest of ground. Shown to the left is the more exposed hull-down position a T-72 must adopt because of its main gun's limited range of depression (five degrees vs. the M1's ten degrees).
Missä kphtaa taas muka vedin esiin sotaveteraanit tai etniset taustat?adam7 kirjoitti:
Kyllä mielestäni vertasin iahn samaa ikäluokkaa olevia samaan aikaan koulutuksensa saaneita espoolaistorjuntapataljoonaa ja valmiusjoukkoja. Vai onko yhtäkkiä perustettu joku salainen torjuntapataljoona espoolaisista sotaveteraaneista? Ja onko yllättäin todettukin espoolaisten ja itähelsinkiläisten olevan jotenkin etniseltä taustaltaan erikoislaatuinen poppoo Suomessa?
noska kirjoitti:
jos heität kulttuurisia herjoja, salli mun tulkita niitä
vaihtoehtona voit tosin kertoa mitä nuo kulttuuriset viittaukset tarkoitti.
ja loppujen lopuksi mene asiaan. eli oletko esittämässä että tämän päivän nuoriso on jotenkin vähempiarvoista kuin aiemmin?
(tää ei oo mulle ongelma, kun mua ei voi nuorisoksi määritellä
) tiedoksesi. tätä nuorison rappeutumistakin esitettiin jo antiikin kreikassa
---
mut pysytään nyt vaan aiheessa
adam7 kirjoitti:noska kirjoitti:
jos heität kulttuurisia herjoja, salli mun tulkita niitä
vaihtoehtona voit tosin kertoa mitä nuo kulttuuriset viittaukset tarkoitti.
ja loppujen lopuksi mene asiaan. eli oletko esittämässä että tämän päivän nuoriso on jotenkin vähempiarvoista kuin aiemmin?
(tää ei oo mulle ongelma, kun mua ei voi nuorisoksi määritellä
tiedoksesi. tätä nuorison rappeutumistakin esitettiin jo antiikin kreikassa
---
mut pysytään nyt vaan aiheessa
Tiedoksesi kyseessä ei ollut mikään kulttuurinen herja, kulttuurinen viittaus eikä mitenkää viittaus tämän päivän sen enempä kuin aikaisempankaan nuorisoon.
Sun ongelmas on että toisinaan ylitulkitset asioita ja lataat niille valtavasti suurempia merkityksiä kuin niillä onkaan.
En ala enää sulle tekstejäni selittelemään. Se on loputon suo, johon uppoaa enemmän rautalankaa kuin ehditään tuottamaan.
Ei kyse ollut siitä hyväksyinkö eri mielipiteet vai ei, vaan siinä, että sä koitatyhdistää mun teksteissäni olemaan sellaisia mielipiteitä joita niissä ei ole.adam7 kirjoitti:
Mutta tämän ketjun tosiaan pitäisi käsitellä panssarivaunuja eikä mun oletettuja rasistisia ja nuorisoa syrjiviä piilovaikutusyrityksiäni, jotka olen tehnyt niin piilotetusti, etten itsekään niitä tiennyt olevan.
miheikki kirjoitti:
Kuten lainaamassasi tekstissä sanottiin, tuo sama vika on kaikissa venäläisissä panssarivaunuissa.
Malli Minimikoro (astetta)
T-34 -5
IS-2 -3
T-54 -4
T-55 -5
PT-76 -5
T-62 -6 käsisuuntauksella
T-72 -6,13 käsisuuntauksella, -3 vakaajalla
T-55 ei ole tuossa joukossa mitenkään erikoisen huono. Tietysti täytyy muistaa sekin, että länsivaunut saavat merkittävää etua siitä isommasta (noin -10 asteen) miinuskorostaan vain, jos ollaan menossa takarinneasemaan ja maastosta löytyy sellaisia rinteitä, joiden maastokulma on välillä 5 ... 10 astetta. Loivemmilla rinteillä molemmat vaunut pystyvät toimimaan hyvin ja jyrkemmillä ei pysty kumpikaan eli kilpailuetua ei tule puolin eikä toisin. Vaikka itävaunu joutuisi tulemaan ylemmäs tuliasemaan, se saa hieman tasoitusta koska se torni kapeampana ja muodoiltaan kaarevana ei ole yhtä iso maali kuin länsivaunujen massiivinen laatikkotorni. Iso miinuskoro kun saadaan aikaan ainoastaan laittamalla tykki alemmas tornissa, jolloin sen peräkappaleelle saadaan vapaata tilaa tornissa tykin yläpuolella. Tämä vapaa tila sitten näkyy ulospäin isompana tornina. Kärjistäen voisi sanoa että siitä kyvystä kääntää tykki valtavalle miinuskorolle on haittaa joka hetki kun tykki on suunnattu vaakatasoon tai sen yläpuolelle, ja siellähän se useimmiten on. Isompien vaunuosastojen johtamisen kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.
Miinuskorkoa tarviittiin myös Sarajevon piirityksessa. Siellä ei näkyminen ollut mikään ongelma, mutta vaunuilla vaan oli vaikeuksia ampua vuorilta alas laaksoon liian pienen miinuskoron vuoksi. Asia ratkaistiin kaivamalla niille sopivassa kulmassa asemamontut, joissa vaunut olivat keula alhaalla ja pystyivät ampumaan alas.
Heikkilä kirjoitti:
Tämä voisi olla selitys Kantakosken kommentille.
Oliko komentovaunut vielä tunnistettavissa ylimääräisistä antenneista. Sehän oli ongelma ainakin toisen maailmansodan alussa. Radiollisten vaunujen järeät kehäantennit olivat helposti havaittavissa, joten sakut ottivat nämä ensisijaisiksi maaleiksi.
Antenni:
Tehtiinko radioiden puutteelle mitään suomalaisissa itävaunuissa? Ylimääräinen venttiseiska tuntuu pieneltä investoinnilta. Tilan loppuessa sen olisi voinut laittaa vaikka tornin kylkeen hitsattuun peltilaatikkoon. Namiskuukkelit sisään piuhojen päähän.
Heikkilä kirjoitti:
Kuvittelisin Keski-Euroopan laakeiden mäkien ja kumpareiden päältä löytyvän aina sopivasti kallistetun kohdan. Sama tilanne on luultavasti kaikilla Suomen maanteillä mäkien ylitysten kohdalla. Mäet ja harjut on on pyöristetty tietä varten. Tien ulkopuolella tilanne voi olla huonompi. Luonto ja aika eivät ole vielä ehtineet pyöristämään jääkauden jäljiltä syntyneitä harjuja. Moni harjun rinne on käsittämättömän jyrkkä. Kasvillisuus on pitänyt soran paikallaan.
Onko tietoa Merkavien negatiivisesta korosta?
JOKO kirjoitti:
Kyllä komentovaunussa on yleensä ylimääräinen piiska-antenni ja sen lisäksi kokoontaitettava antennimasto, joka on ajon aikana omassa suojuksessaan, eli se on tunnistettavissa vaikka tuollaista kehäantennia ei enää nykyään juuri näe komentovaunuissa. Joissakin varsinaisissa viesti- tai esikuntavaunuissa sellainen vielä on, kuten BTR-60:n esikuntamuunnoksessa R-145 tai maahanlaskujoukkojen BMD-2U:ssa. Yleensä nuo viestivaunujen isot antennit ovat nykyään kaadettavia ja kokoontaitettavia mastoja, joissa voi olla suuntaavia antenneja.
JOKO kirjoitti:
Merkavan isoin miinuskoro on -8,5 astetta. Kyllähän varmaan jokaiselta maantiellä olevalta kumpareelta pystyy ampumaan alas, ei siitä ole kyse. Vaunulla kuitenkin yleensä ammutaan satojen metrien jos ei yli kilometrin päähän, ja Suomessa korkeuserot ovat yleensä noilla etäisyyksillä enintään kymmeniä metrejä eli sitä miinuskoroa ei tarvita siksi että maali olisi niin alhaalla. Idea on juuri siinä, että teiden ulkopuolelta tuliasemia haettaessa koitetaan mennä paikkoihin joissa mäkien harjanteet peittäisivät niin paljon vaunusta kuin mahdollista, samalla ampumisen mahdollistaen. Ne jyrkimmät harjut muuten ovat sen verran jyrkkiä, että niitä ei pysty vaunulla nousemaan jo siksikin että se kasvillisuus hajoaa telojen alla ja sitten sora alkaa valua. Sen parhaan tuliaseman näkeminen (sellainen joka antaa riittävän suojan mutta sallii ampumisen, ja josta pääsee poiskin) on käytännössä harjoittelun tulos, ihan niinkuin rynnäkkökiväärimiehelläkin.