Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Tuon verran nyt näimme jo kuvistakin, ikävä ettet voi kertoa suriseeko se.
Noh kyllä se tavallaan surinaa pitää, mutta suriseva osa ei ole venäläinen.
Soldierblue
Ylipäällikkö
Oletko kokeilu?
Gyllis1
Respected Leader
Kysytkin vielä, sanoit ettet unohda sitä yötä ikinä.Oletko kokeilu?
kertakenttään
Ylipäällikkö
http://nationalinterest.org/blog/th...repower-bridges-infantry-brigade-combat-21347
MPF olisi sitten vissiin tulossa myös normaaleille jalkaväkiprikaateille, 14 per laaki.
MPF olisi sitten vissiin tulossa myös normaaleille jalkaväkiprikaateille, 14 per laaki.
Vaikka juttu itsessään on uusi, uutinen ei. Julkaistiin jo AUSA17:ssa alkuvuodesta. Mutta mikä on pointti on se että me teimme operatiivisesti ihan saman jo ennen Jenkkejä Leopard 2 A4:lla
kertakenttään
Ylipäällikkö
Vaikka juttu itsessään on uusi, uutinen ei. Julkaistiin jo AUSA17:ssa alkuvuodesta. Mutta mikä on pointti on se että me teimme operatiivisesti ihan saman jo ennen Jenkkejä Leopard 2 A4:lla
Niinhän se on. Janeskin siitä uutisoi. Luen kuitenkin rivien välistä ettet varsinaisesti hypi riemusta tämän Leojen levittämisen johdosta. Otetaanko vaunujen suorituskuvystä liikaa pois liittämällä ne tukemaan traktoripataljoonia, eikö niillä ole järkevää ekologista lokeroa? Onhan se paras ase panssarintorjuntaan, mutta onko se oikeassa ympäristössä?
Luet oikein. Päätös on jalkaväen koulutuksen kannalta hyvä, RA-huollon kannalta päättömän kallis ja SA-käytön kannalta katastrofi.
Jo aiemminkin viittaamani "22 ohjetta voittaa panssaritaistelu":
"1. Pidä joukkosi koossa. Mitä vähemmän sinulla on panssareita, sen tiukemmin keskitä ne yhteen.
- - -
3. Mitä suurempi panssarijoukko, sitä suurempi ja nopeampi on menestys, sitä pienemmät tappiot... olosuhteet "pakottavat" joskus meidät käyttämään yksittäisiä panssareita. Nämä vaunut ovat kuitenkin harvoin eläneet kauan. Vältä siis käyttämästä panssarivaunuja...yksitellen. Jos sinulla on vain muutama panssarivaunu - kokoa ne yhteen.
4. Jos heität taisteluun vain panssarivaunuja, vain panssarijääkäreitä, vain panssarintorjunta-asets tai vain pioneereja, saat vähän tuloksia, mutta suuria tappiota. Vasta kaikkien aselajin yhteistoiminta tuo tuloksia.
- - -
7. Lyö vihollista nyrkillä. Jos tökit sormella, suututat vain turhaan ihmisiä."
- - -
Jne.
Viimeksi muokattu:
Soldierblue
Ylipäällikkö
JR49
Respected Leader
Interwebin syövereistä löydetty sivu, jossa useita kiinnostavia linkkejä Panssari-lehden artikkeleihin, joissa käsitelty mm. venäläistä vaunukalustoa. Mm. T-72B3, T-80 ja Venäjän panssarijoukkojen kehittämisestä juttua.
https://armafinland.fi/forum/viewtopic.php?t=951#p16254
https://armafinland.fi/forum/viewtopic.php?t=951#p16254
vastarannankiiski
Kenraali
Eikös Guderian jo aikoinaan sanonut, oliko se Tiger I:n kohdalla suunnitellusta käyttötaktiikasta, että "ei lirauksittain vaan lorauksittain"?
Mielenkiintoisia, kiitos.
Armatan karusellin ammukset ovat pystytasossa, perinteisen venäläisen vaakakarusellin sijaan joten nyt siihen mahtuu luokkaa metrin pituiset ammukset.
Armatan tulivoima / läpäisy onkin ilmeisesti vihdoin saavuttanut länsivaunujen tason.
vastarannankiiski
Kenraali
@CV9030FIN Miten on, näkyykö enään nykypäivänä panssaritaktiikassa millään tavalla, edes hailakkaana ja etäisenä muistona, saksalaiset toisen maailmanpalon aikaiset opit, kokemukset ja perusteet? Ovatko ne enään millään tavalla läsnä vai ovatko asiat menneet jo niin paljon eteenpäin että kosketuspintaa ei enään löydy?
Huhta
Greatest Leader
Tämä on melkein yhtä paha virhe kuin putken kutsuminen piipuksi. Muistisääntö: älä sano enää enään tai lyön sua nenään.
vastarannankiiski
Kenraali
Tämä on melkein yhtä paha virhe kuin putken kutsuminen piipuksi. Muistisääntö: älä sano enää enään tai lyön sua nenään.
Ja vielä kolmasti kyseisessä postissa...
Tämä on mielenkiintoinen juttu. Isommista vekottimista kun puhutaan, mieleeni juolahtaa automaattisesti "tykin putki". Mutta jos puhutaan konetykistä tai automaattikanuunasta niin silloin lipsahtaa helposti "piippu". Miinana lienee kyseisen asetyypin konekiväärimäinen olemus.
kimmo.j
Respected Leader
Vastaan vaikka ei kysytä.
Aselajien yhteistoiminta on käsittääkseni saksalaista alkuperää, samoin keskittäminen. Ranskalaiset jakoivat vaununsa vuonna -40 ja saivat pataansa, vaikka heillä oli enemmän vaunuja.
Toki tähän täytyy heittää muistutus, että panssariaselajin kehitys maailmansotien välissä oli kansainvälistä. Gulderian taisi lukea Fullerin kirjoituksia ja omaksui niistä ajatuksia jotka jalostuivat sitten lopulliseen muotoonsa joita CV9030FIN on esitellyt.
Lyhyesti, periaatteen tasolla, kyllä näkyy.
Haastava kysymys ja varmastikin ensin pitäisi määritellä kuinka Saksalaiset (panssari) opit ovat näkyneet ylipäätään Suomalaisessa panssaritaktiikassa. Koko Saksalaisesta vaikutuksesta Suomalaiseen taktiikkaan on työn alla itse asiassa sotatieteellinen väitöskirja Kenraalimajuri evp Jukka Pennaselta. Väitös julkaistaneen merkityksensä vuoksi todennäköisesti myös kirjana. Käsittääkseni väitös on tänä syksynä tai ensi keväänä ja kirja tullenee MPKK:lta samassa yhteydessä ulos.
Mutta kysymykseesi. Suomihan lähti Talvisotaan vähillä vaunuillaan 20-l:n Ranskalaisella taktiikalla jossa vaunut ovat jalkaväen tukiaseita, vaikka Suomessakin 30-l:lla oli kirjoitettu ajatuksia toisenlaisista käyttöperiaatteista. Välirauhan aikana Lagus ja 1.JPr +PsP:n johto kävi kursseilla ja tutustumassa Saksassa mm. Panssarikoululla uuteen hyökkäystaktiikkaan, jossa aselajien yhteitoiminta korostui. Jatkosotaan lähdettiin hyökkäysvoittoisella taktiikalla ja kohti Itä-Karjalaa lähdettiin hyökkäämään sovelletaen Saksalaista taktiikkaa salamasodasta polkupyörin. Päämaja (Airo) ei tosin meinannut ymmärtää tätä "uutta" panssarivaunujen käyttöperiaatetta käyttää niitä yhdessä niiden kanssa koulutetun JV:n kanssa. Oli hiuskarvan varassa, että PsP ei olisi hyökännyt yksin Kannaksella ja sen tärkein yhteistyökumppani 1.JPr Itä-Karjalassa! Vasta PsP:n komentajan kulissien takainen naruista vetely (Pkom kirje suoraan Marsalkalle!) sai aikaan PsP:n siirron 1.JPr yhteyteen ennen Tuulosjoen ylitystä. Saksalaisten vaikutus oli nähtävissä myös kun 1942 kun PsD perustettiin "Marskin nyrkiksi" eli Päämajan reserviksi Saksan Panssariarmejakuntien tapaan, jotka olivat itärintamalla komentajien reservejä joilla lyötiin läpimurtautunut vihollinen takaisin. 1942-44 käytin PsD:sta paljon kursseilla Saksassa ja kokemusten keräysmatkoilla itärintamalla, joten tietoa oli. Tiedämme kaikki kuinka sitten kuitenkin kävi niin PsD:aa käytettiin väärin Kannaksella 1944 (Airo taas!) vaikka Lagus yritti parhaansa. No tulokset olivat varsin hyviä kuitenkin. Sodan jälkeen tutkittiin erityisesti omia kokemuksiamme Panssarijoukkojen käytöstä 1944 Kannaksella ja osin myös 1941 syksyn kokemuksia. Näiden pohjalta kehitettiin sitten omaa taktiikkaa rauhan vuosikymmeniä, joka siis pohjasi kyllä Saksalaiseen oppiin, mutta oli sovellettu omiin olosuhteisiimme ja erityisesti (mahdollisen) vastustajan toimintaan.
Ehkä näkyvimmät Saksalaiset piirteet Panssarijoukoissa yhä tänä päivänä on Guderianinkin korostamat ja mm Rommelin menestyksellä toteuttamat periaatteet tehtävätaktiikasta, johtajan paikasta taistelukentällä sekä radiolla johtamisesta nopein yksikertaisin käskyin. Panssarijoukoissa on jouduttu aina varautumaan siihen että hyökkäyksen tulee jatkua ja menestystä pitää pystyä hyödyntämään vaikka johtamisyhteys ylös on poikki. Samoin taistelujen nopeus haastaa johtamisen ja on pakottanut panssarijoukkojen johtajat johtamaan edestä jotta voidaan tehdä oikean tilanne kuvan mukaisesti nopeasti päätökset (KärkiK Kpääl kärkiJ:n takaa, kärki Pkom KärkiK takaa, jne). Kolmas näkyvä piirre on käskeminen suullisesti radiolla, panssarijoukoissa harvoin operaation aikana (1-2 vrk) kootaan johtajia käskynantoon vaan ennen lähtöä annetaan käskyt ja muutokset tulevat lennosta radiolla (tähän liittyy vahvasti radioiden käytön osaaminen viestikureineen ja vakioituine toimenpiteineen).
EDIT: @kimmo.j esiin nostama aselajien yhteistoiminta on tavallaan myös, mutta toisaalta Suomessa on jo vuosikymmeniä korostettu mm. yhteistoimintaa aselajien välillä RUK:ssa joka EI kouluta nimenomaan panssarijoukkojen johtajia. Eli ehkä tämä aselajien yhteistoiminnan korostaminen ei sinänsä ole Saksalaisen panssaritaktiikan, vaan yleisesti saksalaisen taktiikan perua? Tai ehkä se on perua omista kokemuksistamme 1944 kannaksella (mm. tykistön ja JV:n yhteistoiminta). Ehkä panssarijoukkojen osalta kyse on enemmänkin kiinni siitä että vuosikymmeniä PSPR oli ainoa joukko-osasto jossa oli kaikki aselajit edustettuna (ErPionK, PsItPri, jne) joka mahdollisti yhteistoimintaharjoittelun säännöllisemmin kun muissa joukko-osastoissa jotka tekivät sitä lähinnä isoissa yhtymäharjoituksissa.
Viimeksi muokattu:
"The maximum use of force is in no way incompatible with the simultaneous use of the intellect."
-Carl v. Clausewitz
Tutkittu asiahan on, että käyttämällä maksimaalista voimaa hyvän taktisen/operationaalisen taidon kanssa vähentää huomattavasti omia tappioita.
Schwerpunkt.
Hyväkään taktiikka ei auta jos voimien käyttökohde on väärä. Monen kerroksen tekeminen pitää limittäytyä sopivasti toisiinsa. Tosin vastuu on sen verran laajalti hajautettu, että harvalla mahdollisuus tehdä päätöksiä, joita käy myös itse toteuttamaan.
Lähinnä tarkoitan, että poliitikot voi laittaa sotilaat sellaiseen mikä ei ole voitettavissa. Silloin pitäisi vähintään itse tiedostaa mitä on mahdollista saada. Etenkin Yhdysvalloissa on melkoinen ristiriita naiivin mission accomplished -julkikuvan ja käytännön välillä.
Hyväkään taktiikka ei auta jos voimien käyttökohde on väärä. Monen kerroksen tekeminen pitää limittäytyä sopivasti toisiinsa. Tosin vastuu on sen verran laajalti hajautettu, että harvalla mahdollisuus tehdä päätöksiä, joita käy myös itse toteuttamaan.
Lähinnä tarkoitan, että poliitikot voi laittaa sotilaat sellaiseen mikä ei ole voitettavissa. Silloin pitäisi vähintään itse tiedostaa mitä on mahdollista saada. Etenkin Yhdysvalloissa on melkoinen ristiriita naiivin mission accomplished -julkikuvan ja käytännön välillä.
Viimeksi muokattu: