Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Isoin ongelmahan tuollaisen laukaisussa lienee se, että milloin laukaista, kun se tankki ei välttämättä näy hyvin sieltä kasan takaa. Mutta ongelmaa ei sinällään olisi, jos käytetään pohjamiinaa.
kimmo.j
Respected Leader
miheikki
Greatest Leader
Mikähän lienee telamiinalla maksimietäisyys, jossa se varmasti räjäyttää seuraavankin miinan pinta-asennuksella?
https://fi.wikipedia.org/wiki/TM_65_77
https://fi.wikipedia.org/wiki/TM_65_77#cite_note-sotilaankasikirja09-110-111-3
https://fi.wikipedia.org/wiki/TM_65_77
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
TM 65 77
Telamiina 65 77Aseen tyyppiTelamiinaAlkuperämaaSuomiPalvelushistoria Valtion käytössä
Telamiina 65 77:n rakenne:
1. Kierrekorkki ja tiivistysrengas
2. Painosytytin 77
3. Räjäytin
4. Laukaisin
5. Panososa
TM 65 77 eli telamiina 65 77 on vuonna 1965 suunniteltu, painevaikutteinen panssarimiina, joka on käytössä vain Suomen puolustusvoimilla. Telamiinat valmistetaan Suomessa. Alkuperäisversio TM 65:ssä käytettiin US-65 -sytytintä, joka on myöhemmin vaihdettu vuosimallin 1977 painosytyttimeen. TM 65 77:n rakenne ja toiminta perustuu suurilta osin venäläisvalmisteiseen TM 62:een.[1]
Sisällysluettelo
Ominaisuudet ja käyttötarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TM 65 77 on pyöreä ja väriltään vihreä tai harmaa. Harjoituskappale on keltainen. Pintamateriaalina käytetään lasikuitukangasta, joka estää helposti lohkeilevaa TNT-valua murenemasta. TM 65 77 on erittäin halpa ja yksinkertainen joten niitä voidaan tarvittaessa valmistaa todella nopeasti ja halvalla suuria määriä. Toimintavarmuutensa se säilyttää Suomen maastossa sääolosuhteista riippumatta niin kauan kuin tarve vaatii. Telamiina voidaan asentaa lumeen, maahan tai matalaan veteen ja sen päätehtävänä on pysäyttää panssariajoneuvojen liike. Panssarivaunuista telamiina katkaisee telan ja vaurioittaa telapyörästöä, tehden ne liikuntakyvyttömäksi. Pyöräajoneuvot (kuljetusajoneuvot, henkilöautot jne.) se tuhoaa täysin.[2]
TM 65 77:n osat ja niiden toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Kuvassa ja tekstissä mainitaan eri komponentit, kumpi väärin?
Telamiinassa 65 77 on viisi pääosaa, jotka yhdessä muodostavat laukaisukoneiston:[2]
Asentaminen ja poistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kierretulppa: Toimii sytytintilan korkkina ja estää veden pääsyn sisäosiin. Mahdollistaa veteen asentamisen ja pitkän säilyvyyden kaikissa sääolosuhteissa.
- Laukaisukansi: Murtuu 1500-3000N painosta ja päästää painon vaikuttamaan sytyttimeen.
- Sytytin: Painosytytin 77 (PS 77). Sytyttimen päässä oleva nalli räjähtää kun sytyttimeen kohdistuu laukaisukannen murruttua tarpeeksi suuri paino (150kg).
- Räjäytin: 60g heksotolia. Sytyttimen nallin räjähtäessä räjähdys välittyy räjäyttimeen ja saa sen räjähtämään.
- Panososa: 9,5 kg valettua TNT:tä. Räjäyttimen räjähtäessä räjähdys välittyy panososaan ja saa sen räjähtämään.
Telamiina 65 77 on suunniteltu voitavan asentaa maastoon, tielle, rantaveteen tai lumeen. Miinoitteissa telamiinojen etäisyys toisistaan on oltava vähintään 5 metriä, jolla pyritään estämään telamiinoja räjäyttämästä toisiaan.[3]
Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Telamiinan 65 77 teknisiä tietoja:[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Halkaisija: 320 mm
- Korkeus: 110 mm
- Paino: 10 kg
- Räjähdysainetta: 9,561kg (9,5kg valettua TNT:tä ja 61g heksotolia, josta 1g sytyttimessä ja 60g räjäyttimessä)
- Laukaiseva kuormitus: 1500-3000N
- ↑ Siirry ylös kohtaan:a b Telamiina 65 77 esiteltynä Suomen Puolustusvoimien sivuilla TM 65 77 - Telamiina 65 77. Puolustusvoimat. Viitattu 13.02.2010. (suomeksi)
- ↑ Siirry ylös kohtaan:a b c Sotilaan käsikirja 2009, s. 109. Telamiina 65 77:stä Sotilaan käsikirjassa. Helsinki: Suomen puolustusvoimat: Maavoimat (Painanut: Edita Prima Oy), 2009. ISBN 978-951-25-2010-7.
- Siirry ylös↑ Sotilaan käsikirja 2009, s. 110-111. Telamiinan 65 77 asentamisesta ja poistamisesta Sotilaan käsikirjassa. Helsinki: Suomen puolustusvoimat: Maavoimat (Painanut: Edita Prima Oy), 2009. ISBN 978-951-25-2010-7.
- Pioneerin Työkirja. Ykkös-Offset Oy, 2002. ISBN 951-25-1389-7.
Muistan kuulleeni koulutustilanteessa kantahenkilökunnan edustajan suusta väittämän ettei edes telamiinan alkupanos ( räjäytin? ) aina riitä räjäyttämään miinan varsinaista panososaa. Valettu TNT olisi vähän huonoa lähtemään.
Jos tuossa on perää niin onko tuossa räjähdyksen välittymisessä kyse täräyksen vaikutuksesta naapurin sytyttimeen ( kuten jäämiinassa ) vai varsinaisesta räjähdyksen välittymisestä panososasta toiseen?
Telluja kai pinotaan toisinaan useampi päällekkäin raivausvaunujen kiusaksi. Kosketusetäisyydellä paukun on siis ainakin arvioitu välittyvän
Kosketusetäisyys. Ja niitä miinoja ei tarvitse olla sen kasan seassa tien koko leveydeltä, toisen telan katkaisu riittää.
Oikea laukaisuhetki on kun vaunu on kasan päällä.
Olet kyllä oikeassa pohjamiinasta.
Kävipähän muuten mielessä, että mikäli tuo kasa on sopivan korkuinen, niin NLAW ampuja saattaa voida poimia vaunun pois ilman, että tankin miehistö kykenee näkemään ampujan. Ongelmana vaan on se, että venäläisillä näkyy olevan RWS tankin katolla.
krd
Ylipäällikkö
Aika hyvä Jysäys syntyy jo puolikkaalla...
miheikki
Greatest Leader
Joo, oma pohdiskelu lähti liikkeelle tilanteesta, jossa on käytettävissä 100 kg räjähdysainetta. Ajatus siirtyi sitten kymmeneen telluun. 100 kg r-ainetta tähystetysti vs. 10 tellua.
Kustaanmiekka
Kenraali
Tosiaan ainahan meillä pyritään murrosteet miinoittamaan ja sinkoampujille katsotaan etukäteen paikat joista pääsevät singoilla murrosteen eteen pysähtynyttä vaunua ampumaan.
Mulle on hyvin jäänyt myös mieleen kun Youtubessa Radio Kipinän panssarivaunut -podcastissa haastateltava oleva panssarivaunuasiantuntija kertoo, että on joutunut useita kertoja sanomaan koulutustilaisuudessa miinoittajille, että miinoja on laitettava myös murrosteen ja tien sivuilla olevaan metsikköönkin. Molemmin puolin. Tämä sen takia koska vaunulle ei ole temppu eikä mikään kiertää murroste tai tiellä oleva miinotus vaikka vieressä kasvaisi puuta ja metsää (jos nyt ei ihan kalliota tai isoja kiviä ole reunoilla) Puut ja metsä kaatuu nätisti alta pois jos vaunulla paikan haluaa kiertää ja liike kohti tavoitetta jatkuu. Siis reunoille myös miinoja vaikka siellä metsää olisikin.
Mulle on hyvin jäänyt myös mieleen kun Youtubessa Radio Kipinän panssarivaunut -podcastissa haastateltava oleva panssarivaunuasiantuntija kertoo, että on joutunut useita kertoja sanomaan koulutustilaisuudessa miinoittajille, että miinoja on laitettava myös murrosteen ja tien sivuilla olevaan metsikköönkin. Molemmin puolin. Tämä sen takia koska vaunulle ei ole temppu eikä mikään kiertää murroste tai tiellä oleva miinotus vaikka vieressä kasvaisi puuta ja metsää (jos nyt ei ihan kalliota tai isoja kiviä ole reunoilla) Puut ja metsä kaatuu nätisti alta pois jos vaunulla paikan haluaa kiertää ja liike kohti tavoitetta jatkuu. Siis reunoille myös miinoja vaikka siellä metsää olisikin.
Näkisin että kätevintä olisi laittaa se murroste ikäänkuin pussin pohjalle, että siinä vaiheessa kun tankit alkavat suunnittelemaan tieltä poikkeamista, niin ne ovat jo keskellä miinakenttää. Tämä voi olla hieman hankala toteuttaa pelkillä telamiinoilla.
Tuskin. Mutta tämä onkin tehty rauhanaikana. Näitä murrosteita ei hirveästi tehty ainakaan keuruulla,johtuen varmaan siitä että jos jokainen saapumiserä tekisi isoja puumurrosteita niin metsä olisi pian teiden varsilta poistunut. Ja silloin kun tehtiin (taisi olla yksi ainut kerta)niin niitä ei ansoitettu vaan harjoiteltiin sitä puiden oikeaoppista räjäyttämällä katkaisua/kaatamista.
Taisi olla n40m pitkä murroste.
Murroste taitaa muutenkin olla pääasiassa osa isompaa kokonaisuutta eli torjuntasulutetta,johon taas kuuluu miinoitteita/hävitteitä/murroksia.
Termit voi/on mahdollisesti vääriä kun on jo unohtunut niin viisaammat varmaan korjaa.
Kustaanmiekka
Kenraali
Panssarintorjunnan näkökulmasta tuossa videossahan oli ikään kuin hätäisesti tehty köykänen murroste joka ei kyllä panssarin etenemistä pahemmin estä. Mutta, mutta. Jos tilanne olisi niin huono, että PST-miinat ois jostain syystä loppu, niin noinkin pieni murroste sai aikaan sen, että vaunun liike hidastui todella paljon. Jos taas sinkoja ois vielä jäljellä, niin niillä olisi ollut mahdollisuus ampua vaunua kylkeen olettaen, että sivustossa olisi ollut hyvä vapaa ampumasektori. Parempi tälläinen kevyt, hetkellisestikkin liikkeen pysäyttävä murroste sinkomiehillle, kun ei murrostetta lainkaan. Käytettävissä oleva aika, miesten lukumäärä, käytettävissä olevat aseet ja niiden lukumäärät ratkaisee keinot.
Mä en ole pioneeri, mutta mun kommentti edellisen sivun videoon on, että kyseessä on ainoastaan ra-harjoituksen jokakerteinen ongelma. Ei voida "train as yuo fight " kun ei ole mahdollista tehdä oikeanlaista murrosta, josta ei läpi mennä. Siis katkaista puita kahta puolen 20 m matkalta. Miinat sinne mistä menee paras kiertoreitti ja sinkomiehet taas väijymään murroksen eteen ainakin hetkellisesti pysähtymään joutuvia vaunuja sivu- tai jopa takasektorista.
Sitten uusi video; tällä kertaa jokavuotisesta panssarimiehistöjen kilpailuista Kubinkasta Moskovan lähellä. Suomalaisetkin on saanu kutsuja useamman kerran mutta mukaan ei ole vielä menty; monista syistä!
Edit: Tässä siis otetaan aikaa eli kyseessä on oikeastaan panssarivaunujen rallikilpailusta; vidin lopusssa näemme, että kirjaimellisesti!
Sitten uusi video; tällä kertaa jokavuotisesta panssarimiehistöjen kilpailuista Kubinkasta Moskovan lähellä. Suomalaisetkin on saanu kutsuja useamman kerran mutta mukaan ei ole vielä menty; monista syistä!
Edit: Tässä siis otetaan aikaa eli kyseessä on oikeastaan panssarivaunujen rallikilpailusta; vidin lopusssa näemme, että kirjaimellisesti!
Viimeksi muokattu:
Leaderwolf
Respected Leader
Luulin moottorin tulvittamisen olevan se juttu videossa, mutta kolmas vaunu vasta vetää tyylipisteet kotiin
Tuo murros ei kyllä vastannut mitään standandia. Käsittääkseni sen pitää olla kymmeniä metrejä pitkä ja siihen kaadetaan rinnanpaksuista mäntyä ristiin.
Sitten se miinoitetaan raivaamiskaluston tuhoamiseen tarkoitetulla räjähteellä. Sitten ne räjähteet ansoitetaan ihmisraivaajan tuhoavalla ansoituksella.
Shadowmon
Kenraali
Sitten täytyy vaan todeta että onneksi ei harjoituksessa tehty viimesen päälle räjähteineen
Tuossa kuvan metsässä oli aikamoisia riukuja eikä mitään rinnan paksuista näkynyt.
Kustaanmiekka
Kenraali
Jumangegga! Enpä ole ennen nähnyt, että raskasvaunu tulee sladissa niin kovaa, että menee katon kautta kyljelleen. Hieno video.
Eihän noissa käsittääkseni mitään turvavöitä ole. Siellähän on jumalauta äijät lennelly sikin sokin vaunun sisällä. Jaksaakohan nakkipipo tuollaiselta enää suojata (toisaalta onko noilla mitään mitä tarvitsisi suojata)?
Sitä on varmaan vodkasta rohkeutta haettu jotta tulisi kisoissa kaikista näyttävin entrée.
Tässä kaadetaan pikkasen isompaa puustoa pieneltä matkalta,vaikka ei nuokaaan vielä mitään tukkeja ole.
Tuon jälkeen se varusmiesten homma vasta alkaakin. Karsinta, puut pieniksi pölleiksi, risut kasalle, pöllit autoon ja ajo varuskuntaan. Pöllit vajaan. Jasitte vielä joku onnekas pieniin ne polttupuiksi. Jälkihoitoon menee nelinkertainen aika mitä itte operastsiuuniin.
Tässä vielä kanadalaisten tyylinäyte.
Edit:linkki korjattu