Panssarivaunut

[peelo]

@kimmo.j muistatko oliko tuo jossain yksiselitteisesti mainittu. Monessa paikassa kyllä todetaan että ammukselle voidaan lähettää tietoa ennen kuin se lähtee putkesta

 

[peelo]

M829A4 pitää ilmeisesti sisällään jonkinlaisen sirpaloituvan esiräjähteen joka ajastetaan datalinkin avulla. Sillä vaikutetaan suojajärjestelmiin ja varsinainen nuoli läpäisee panssarin. En nyt padillä löytänyt kunnon lähdettä tälle

 

[kimmo.j]

@kimmo.j muistatko oliko tuo jossain yksiselitteisesti mainittu. Monessa paikassa kyllä todetaan että ammukselle voidaan lähettää tietoa ennen kuin se lähtee putkesta

En muista, edellinen oli vain omaa pohdintaa/kokemusta (ruudin lämpö). Mutta niinhän tuossa sanotaan, sehän tässä tekee uteliaaksi
Datan syöttö monitoimi-, ontelo- ja sirpalekranaatille on ihan perushuttua, alikalille taas ei . Mitä tietoa alikali ottaisi vastaan?

Edit: Aika eksoottista tuo sirpaloituva esiräjähde. Sen ajastus käy kyllä järkeen.
Seuraava ihmetyksen asia on mikä idea tuossa esiräjähteessä on? Vastatoimi reaktiivipanssareita vastaa, vai aktiivisten torjuntajärjestelmien deaktivoimista?

Pienessä mielessäni nousee kysymys nuolen massasta ja nopeudesta. Esiräjähde painaa jotain ja siten vähentää varsinaisen penetraattorin massa, tai jos sen massa on entisellään, laskee nopeus. Eli miten käy läpäisylle?

 

[Jukkis]

Edit: Aika eksoottista tuo sirpaloituva esiräjähde. Sen ajastus käy kyllä järkeen.
Seuraava ihmetyksen asia on mikä idea tuossa esiräjähteessä on? Vastatoimi reaktiivipanssareita vastaa, vai aktiivisten torjuntajärjestelmien deaktivoimista?

Pienessä mielessäni nousee kysymys nuolen massasta ja nopeudesta. Esiräjähde painaa jotain ja siten vähentää varsinaisen penetraattorin massa, tai jos sen massa on entisellään, laskee nopeus. Eli miten käy läpäisylle?

Idea voisi olla että sirpalepilvi saisi torjuntajärjestelmän laukeamaan ennenaikaisesti. Eli torjuntapanos ei osuisi varsinaiseen penetraattoriin eikä näin ollen vähentäisi sen läpäisykykyä.

Penetraattorin laskenut massa/nopeus tietysti vähentää sen läpäisykykyä jonkin verran. Tässä tapauksessa siis plussalle päästään, jos tuo vähennys on pienempi kuin torjuntapanoksen osuman aiheuttama vähennys.

Jos näin on, niin silloin tämän ammuksen olemassaolosta voidaan tehdä tietty johtopäätös. Nimittäin se että ameriikan isot pojat pitävät nuoliammuksen torjuvaa aktiivisuojaa uskottavana nyt tai lähitulevaisuudessa.

 

[Mustaruuti]

En tarkoittanut noin. Ensin haulipanos vaunun kylkeen. Se rikkoo tuon suojajärjestelmän. Välittömästi tämän perään ammuttavalla nuolella on nyt avoin väylä.

Aivan, ja tarkoitin vastaavasti itse haulipanoksella hard-kill järjestelmän heitettä. Pahoittelut saman termin käytön aiheuttamasta epäselvyydestä.

Alikalilla on aivan julmettu liike-energia ja liikemäärä, kun se tulee esim. 1500m/s vauhdilla. Sen heilauttelu on hyvin vaikeaa, erityisesti niin, että asento ehtisi silmänräpäyksessä juurikaan muuttua sen viimeisen runsaan metrin matkalla ennen osumaa. Haulien liikemäärävektori tai osumakohta tuskin myöskään on optimaalinen.

Käytännössä se alikali pitäisi about räjäyttää tiehensä tai saada hajotettua palasiksi. Tai sitten tunkea eteen ja väliin kunnolla terästä, kuten reaktiivisissa panssareissa.

 

[SJ]

Aivan, ja tarkoitin vastaavasti itse haulipanoksella hard-kill järjestelmän heitettä. Pahoittelut saman termin käytön aiheuttamasta epäselvyydestä.

Alikalilla on aivan julmettu liike-energia ja liikemäärä, kun se tulee esim. 1500m/s vauhdilla. Sen heilauttelu on hyvin vaikeaa, erityisesti niin, että asento ehtisi silmänräpäyksessä juurikaan muuttua sen viimeisen runsaan metrin matkalla ennen osumaa. Haulien liikemäärävektori tai osumakohta tuskin myöskään on optimaalinen.

Käytännössä se alikali pitäisi about räjäyttää tiehensä tai saada hajotettua palasiksi. Tai sitten tunkea eteen ja väliin kunnolla terästä, kuten reaktiivisissa panssareissa.

Jotenkin vaan veikkaan, että esim. tuossa ryssän armata tankissa olevissa torjuntapanoksissa se heite räjähtää siinä sen torjuttavan ammuksen rinnalla. Eli vaikutusta saadaan siihen alikaliin koko kyljen mitalla. Jos tämä aiheuttaa minkäänlaista taipumista siinä ammuksessa, niin toivottu vaikutus on saavutettu.

 

[Mustaruuti]

Jotenkin vaan veikkaan, että esim. tuossa ryssän armata tankissa olevissa torjuntapanoksissa se heite räjähtää siinä sen torjuttavan ammuksen rinnalla. Eli vaikutusta saadaan siihen alikaliin koko kyljen mitalla. Jos tämä aiheuttaa minkäänlaista taipumista siinä ammuksessa, niin toivottu vaikutus on saavutettu.

Esim. tuossa tilanteessa ei siis taipumista juurikaan tapahtuisi, jos tulisi koko kyljen matkalta.

Arvioimalla osuvien kappaleiden painoja ja nopeuksia voi hahmottaa, miten se koko kappaleen liikemäärävektori muuttuisi. Taipumisessa / kääntymisessä on lisäksi kappaleen merkittävät hitausmomentit huomioitava.

 

[ajs178]

Tuota ajattelin ensi kun luin datalinkistä, mutta pasmat menivät sekaisin kun datan suunta paljastui.
Ruudin lämpötila on yksi suureista joita ampuja asettaa tulenjohtojärjestelmään, joten merkitystä sillä on, merkityksen kokoluokasta en osaa sanoa..

Jos se on ihan perinteinen ”puoliaktiivinen tutkaohjus” eli liikkuvaan kohteeseen ammuttaessa, jos pidetään kohde jyvällä, niin nuoli osaa tarvittaessa kääntää suuntaa, jotta osuma varmistuu. Näin kohteen nopeuden tai suunnan muuttaminen äkillisesti, kun nuoli on jo matkalla, ei johda ohi ampumiseen. Tosin aika tylsä selitys olisi tämä.

 

[SJ]

Esim. tuossa tilanteessa ei siis taipumista juurikaan tapahtuisi, jos tulisi koko kyljen matkalta.

Käytännössä siis ei, koska kyseessä on sirpalepanos ja vaikka olisikin pelkkään paineeseen perustuva, niin se paine ei kohdistuisi tasaisesti koko kyljen matkalle. Painotus tässä siis sanalla "tasaisesti" (ajallisesti).

 

[PSS]

Esim. tuossa tilanteessa ei siis taipumista juurikaan tapahtuisi, jos tulisi koko kyljen matkalta.

Arvioimalla osuvien kappaleiden painoja ja nopeuksia voi hahmottaa, miten se koko kappaleen liikemäärävektori muuttuisi. Taipumisessa / kääntymisessä on lisäksi kappaleen merkittävät hitausmomentit huomioitava.

Se tikka lentää kyllä aivan valtavalla vauhdilla.
Vaan pistetäänpä kansanomainen verrokki kääntämiseen vaadittavista voimista. Ripusta rautakanki roikkumaan vaateriin narulla. Tönäise sormenpäällä kärkeä alaspäin. Ihan helposti keikahtaa. Nyt se verrokkipuikkosi on sivuluisussa eikä enää läpäise.

 

[Herman30]

Mutta jos hirmuista vauhtia liikkuvaan nuoleen osuu joku esine niin eikös se osuva voima ole huomattavasti suurempi kuin se sormen töksäys paikalla olevaan tankoon?

 

[PSS]

Mutta jos hirmuista vauhtia liikkuvaan nuoleen osuu joku esine niin eikös se osuva voima ole huomattavasti suurempi kuin se sormen töksäys paikalla olevaan tankoon?

Jo sormen töksäys riittää kääntämään nuolta painopisteenä ympäri. Koska nuoli lentää kovaa vauhtia, ei se toki sormen tökkäisystä kerkeä kääntyä juuri mitään. Siksi tarvitaan kovempia otteita. Tämä nyt kuitenkin nyt muistutukseksi fysiikan lakien toiminnasta.

 

[Einomies1]

Ei nopealla kuuklettelulla kyllä löytynyt mitään muuta mainintaa kuin että datalinkki löytyy. Jos tieto kulkisi kahteen suuntaan voisi sillä tulla vaikka ruudin lämpötila a-hallintaan. Tykistöllä tuollainen voisi olla kätevä, mutta en tiedä onko vaunukanuunassa varsinkin nuolella tuollaisesta tiedosta hyötyä.

Kyllä se oli mainittuna tuossa postaamassani linkissä ja raportin lähde oli virallinen, US puolustusministeriön sivusto https://www.dote.osd.mil/

The visible difference between the two cartridges is the Ammunition Data Link (ADL) interface rings on the base of the M829A4. The rings serve as the interface between the Abrams’ fire control system and the M829A4. The ADL enables the Abrams’ fire control system to send information to the M829A4.
ELi yksisuuntaisesta linkistä on ADL:ssä kyse, tankki-ammus suuntaan.

 

[Mustaruuti]

Tönäise sormenpäällä kärkeä alaspäin. Ihan helposti keikahtaa. Nyt se verrokkipuikkosi on sivuluisussa eikä enää läpäise.

Jo sormen töksäys riittää kääntämään nuolta painopisteenä ympäri. Koska nuoli lentää kovaa vauhtia, ei se toki sormen tökkäisystä kerkeä kääntyä juuri mitään. Siksi tarvitaan kovempia otteita. Tämä nyt kuitenkin nyt muistutukseksi fysiikan lakien toiminnasta.

Juuri näin.

Fysiikka on mielenkiintoista.

Jos tökkäsee ripustettua rautakankea sormella, se kääntyy kevyesti.

Kuten sanoit, se ei kuitenkaan riitä tässä tapauksessa. Sitä rautakankea pitää "lyödä pesäpallomailalla".

Mutta mitäs sitten käykään? Se ei haluakaan kääntyä. Tuntuu kuin rautakanki olisi valettu betoniin. Käsiä särkee täräyksestä. Toki rautakanki kääntyy, mutta ei siten kuin voisi olettaa täräyksen perusteella.

Täräys ei ole sentään onneksi ihan sama kuin jos löisi suoraan rautakangen massakeskipisteeseen. Silloin kaikki massahiukkaset liikkuvat. Tosin silloin taas asento ei käänny, kanki vain siirtyy.

 

[Teräsvilla]

Ehdotan ketjua kokeellinen fysiikka. Sinne voi laittaa vaikka kaikki sormituntumalla tehdyt kokeet.

Muoks:typo

 

[John Hilly]

Mielenkiintoinen artikkeli Israelin panssariajoneuvoohjelmasta. Tekoälyä jne. pukkaa.

Defense Ministry unveils 3 prototypes for Israel’s tanks of the future

Carmel program yields first fruits as defense contractors offer proof of concept for a two-person tank, loaded with AI and improved visibility

www.timesofisrael.com

 

[ctg]

 

[Einomies1]

Israelilaisyritykset kehittävät yhteistyössä uuden sukupolven torjuntajärjestelmää.
https://www.israeldefense.co.il/en/...i-will-jointly-develop-next-generation-trophy

 

[ctg]

 

[ctg]

A U.S. Army project discovery upends previous notions about how metals deform and could help guide the creation of stronger, more durable materials for military vehicles.

For nearly 100 years, scientists thought they understood everything there was to know about how metals bend. They were wrong.

Materials science and engineering researchers at the University of Wisconsin-Madison, funded by the Army Research Office, demonstrated that the rules of metal bending aren't so hard-and-fast after all. The researchers' new mechanism for bending, published in Nature Communications, might allow engineers to strengthen a material without running the risk of fractures.

The Army Research Office is an element of U.S. Army Combat Capabilities Development Command's Army Research Laboratory.

"This creates new opportunities for materials design," said Izabela Szlufarska, a professor of materials science and engineering at UW-Madison. "It adds another parameter we can control to enable strength and ductility."

"Professor Szlufarska has opened up an entirely new area for exploration for structural materials processing and design," said Dr. Michael Bakas, synthesis and processing program manager at Army Research Office. "By making such a high impact discovery, Professor Szlufarska has potentially laid the technical foundation for the development of a new generation of advanced structural materials that could eventually be employed in future Army equipment and vehicles."

Currently, engineers manipulate the strength of a metal through techniques such as cold working or annealing, which exert their effects through small, yet important, structural irregularities called dislocations.

"Everybody in the metals community knows that dislocations are critical," Szlufarska said.

It's a truism that's held since 1934, when three researchers independently realized that dislocation explained an ages-old paradox: Metals are much easier to bend than their molecular structures--which typically take the form of regularly repeating three-dimensional grids--would suggest.

Dislocations are tiny irregularities in the otherwise well-ordered crystal lattice of a metal. They arise from slight mismatches--picture the pages of a book as rows of atoms, and imagine how the neat stack of paper becomes ever-so-slightly distorted at the spot where someone inserts a bookmark.

Normal metals bend because dislocations are able to move, allowing a material to deform without ripping apart every single bond inside its crystal lattice at once.

Strengthening techniques typically restrict the motion of dislocations.

So, it was quite a shock when Szlufarska and colleagues discovered that the material samarium cobalt, known as an intermetallic, bent easily, even though its dislocations were locked in place.

"It was believed that metallic materials would be intrinsically brittle if dislocation slip is rare," said Hubin Luo, University of Wisconsin-Madison staff scientist. "However, our recent study shows that an intermetallic can be deformed plastically by a significant amount even when the dislocation slip is absent."

Instead, bending samarium cobalt caused narrow bands to form inside the crystal lattice, where molecules assumed a freeform "amorphous" configuration instead of the regular, grid-like structure in the rest of the metal.

Those amorphous bands allowed the metal to bend.

"It's almost like lubrication," Szlufarska said. "We predicted this in simulations, and we also saw the amorphous shear bands in our deformation studies and transmission electron microscopy experiments."

A combination of computational simulations and experimental studies was critical to explaining the result.

Next, the researchers plan to search for other materials that might also bend in this peculiar manner. Eventually, they hope to use the phenomenon to tune a material's properties for strength and flexibility.

"This might change the way you look for optimization of material properties," Szlufarska said. "We know it's different, we know it's new, and we think we can use it."

"While there is a long road of further research ahead, Professor Szlufarska's discovery certainly opens up new avenues to explore for extramural and Army researchers working in structural materials," Bakas said. "It is this type of fundamental research discovery that eventually results in the advanced materials that will protect soldiers 25 to 30 years from now."

http://www.spacedaily.com/reports/R...d_lead_to_stronger_military_vehicles_999.html

Plasticity without dislocations in a polycrystalline intermetallic - Nature Communications

The deformation of materials depends on dislocation activity, and suppressing dislocations should lead to brittleness. Here, the authors combine simulations and experiments to show a samarium-cobalt intermetallic can exhibit plasticity without dislocations.

www.nature.com