Panssarivaunut

Falangi

Kenraali
JDAM, JSOW ja JASSM kuuluvat valikoimiin.

Kaikkia liikkumaan kykeneviä maaleja pyritään ampumaan kun ne ovat paikallaan.

Paikallaan olevaa liikkumiskykyistä maalia voidaan ampua JDAMilla ihan yhtä hyvin kuin laser ohjatuilla. Parhaiten se onnistuu kun Hornetissa on maalinosoituspodi mukana, koska sillä saadaan maalittamisen ja asevaikutuksen välinen aika minimoitua. Yleensä varmaan olisi hyvä että käytössä olisi myös JTAC koordinoimassa toimintaa. Peitteisessä maastossa maalien löytäminen voi olla haastavaa.
Pointtini oli että on periaatteessa olemassa kahta eri JDAM:ia: alkuperäinen GPS-JDAM ja uudempi laser-JDAM, jonka on suunniteltu liikkuviin maaleihin. Mutta että tuo LJDAM ei ilmeisesti kuulu Ilmavoimien valikoimiin.
In September 2006, the Departments of the Navy and Air Force put in place a low-cost, non-developmental enhancement to the GBU-38 (500-pound) JDAM to address moving targets. Open competition and source selection completed in February 2010, and the Air Force awarded a contract to Boeing for a version of Laser JDAM (LJDAM) that provides a direct-attack moving-target capability. LJDAM (GBU-54) is a 500-pound dual-mode weapon that couples the GPS/INS precision of the JDAM and laser-designated accuracy of the laser-guided bomb into a single weapon.
Eli JTAC ilmoittaa maaliALUEEN jonka jälkeen lentäjä voi suunnata maalinosoituspodi maalialueelle, tarkentaa maalipisteen, siirtää koordinaatit JDAMille ja pudottaa pommin
Myös esim. dronet voivat ilmoittaa maalirikkaat alueet, joista lentäjä voi podilla tarkata mehukkaimmat. "Paljon tankkeja, ei yhtään omaa."
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Älä minulta kysy, en ole kumpaakaan käyttänyt saatikka nähnyt. Mutta voin kuvitella että Rapirilla kuurmottaa jotain maastokohtaa suorasuuntauksella muutaman kilometrin päästä.

Ainakin Donbasin kaverit näyttivät pitävän hauskaa Rapirilla.

**ttu Jevgeni,

Siinä on ihan aitoa kolmannen maailaman meininkiä. Tähtäillään putken läpi katselemalla ja koko tykki taitaa olla niin paskainen/kulunut, että lukko ei edes toimi kunnolla, puhumattakaan, että miehistö olisi sen oloista, että tietävät mitä tehdä.

Väitän, että tuo tykki painaa paljon enemmän kuin Musti ja vaatii maastossa vetäjältään aika paljon. Neukuthan vetivät tuota Ällillä.
Menneen maailman vehkeitä, joilla ei ole sijaa liikkuvassa taistelussa.
 

peelo

Ylipäällikkö
@Falangi ok, LJDAM ei ole julkisesti ilmoitettu hankittavan, mutta ei varmasti ole iso homma jos sellainen haluttaisiin.

Meillä ei ole tällähetkellä muita riittävän tarkkaan maalinosoitukseen kykeneviä lennokkeja kuin ehkä Rangeri, mutta ainakin teoriassa sekin saattaa pystyä maalinosoitukseen (koordinaattien luonti) Hornetin JDAMille.
Edit: toki heikompikin tarkkuus riittää summittaisen alueen välittämiseen
 
Viimeksi muokattu:

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Miten noi käytettävyydeltään tai teholtaan eroaa jostain mustista?
Toki noiden kantama ja läpäisykyky epäilemättä peittoaa mustin, siis onhan noilla käytössä alikaliammus, joten arena tai ERA ei vaikuta, mutta olen huomattavan skeptinen noiden kyvystä osua liikkuvaan maaliin. Tämä siksi, että tyyppi joka normaalisti tähtäisi kanuunan (tuossa videolla kanuunasta puuttuu tähtäimet) ei voi jatkaa tähtäämistä kun ase laukaistaan, vaan joutuu siirtymään kauemmas kun toinen tykkimies vetää laukaisunarusta. Ja sitten on tietenkin se, että jos musti on vaikeasti liikuteltava ase, niin tuon ei voi katsoa liikkuvan ilman vetoajoneuvoa ollenkaan.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Läpäisy on paljon huonompi, noin 250 mm RHA 500 metrissä nuolella ja 400 mm RHA ontelolla.
Onko noin huono läpäisy? No, kuten sanoin toisessa viestissä, niin arena ja ERA eivät haittaa (tai oikeastaan ERA haittaa, mutta keulasta ei ole kuitenkaan asiaa koettaa ja kyljestä taitaa tulla läpi era:sta huolimatta).
 

Hanski

Kenraali
Toki noiden kantama ja läpäisykyky epäilemättä peittoaa mustin, siis onhan noilla käytössä alikaliammus, joten arena tai ERA ei vaikuta, mutta olen huomattavan skeptinen noiden kyvystä osua liikkuvaan maaliin. Tämä siksi, että tyyppi joka normaalisti tähtäisi kanuunan (tuossa videolla kanuunasta puuttuu tähtäimet) ei voi jatkaa tähtäämistä kun ase laukaistaan, vaan joutuu siirtymään kauemmas kun toinen tykkimies vetää laukaisunarusta. Ja sitten on tietenkin se, että jos musti on vaikeasti liikuteltava ase, niin tuon ei voi katsoa liikkuvan ilman vetoajoneuvoa ollenkaan.
Kyllä tuo aika historiaa on ja vaikea oikeasti nähdä sen hyötyjä! Venäjällä on vähän hassu tapa pitää rivissä kaikki vanhat romut, jotka kuitenkin sitovat miehiä ja resursseja. Kaikki se on kuitenkin poissa aidosti vaikuttavista aseista.

Näillä kai peruskäyttö olisi sivustan suojaus, mutta helposti se muuttuisi aika epätoivoiseksi tehtäväksi, jos vastaan sattuisi kehittynyt mekanisoitu vastustaja.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Näillä kai peruskäyttö olisi sivustan suojaus, mutta helposti se muuttuisi aika epätoivoiseksi tehtäväksi, jos vastaan sattuisi kehittynyt mekanisoitu vastustaja.
Joo, tämä on usein se oletus, mutta samaan tehtävään on myös PST-ohjuksia ja ne tekee melkeimpä kaiken mahdollisen paremmin kuin nuo tykit. Jos jotakin puuttuu, niin heitetään noille tueksi muutaka KrKK, mitä myös ryssillä on paljon.
 

J0h1F

Kenraali
Onko noin huono läpäisy? No, kuten sanoin toisessa viestissä, niin arena ja ERA eivät haittaa (tai oikeastaan ERA haittaa, mutta keulasta ei ole kuitenkaan asiaa koettaa ja kyljestä taitaa tulla läpi era:sta huolimatta).
Niin, venäläisillä ei ole 100 mm tykeissään samaa Mecarin M-1000 -volframinuoliammusta kuin meillä T-55M:ssä (läpäisee >350 mm RHA 2 kilometristä). Tuo venäläisten ontelokranaatin lukema on annettu ilman ERA:aa.

Mustin uusi ontelokranaattihan läpäisee sitten 550 mm RHA raskaan ERA:n jälkeen.
 

Alisuutari

Alikersantti
Katso kohdasta 7:03, ensin menee kranaatti ja sen jälkeen ajopanos eli kaksi eri purkkia.
Itävaunujen automaattilataajat toimivat näin:
Siltähän tuo tosiaan näyttää. Kiitos valistuksesta. Automaattilataajaan on varmaan pakko siirtyä joskus tulevaisuudessa, jos kaliiberit kasvavat hillittömästi, mutta muuten pitäisin ihmislataajaa parempana.

Vastaan resurssien perusteella.

Meillä ei meinaa riittää nytkään resurssit nykyisten panssarijoukkojen kehittämiseen ja ylläpitoon.
Kuten aikaisemmin kirjoitin, pelkkä taisteluvaunu on orpo piru taistelussa.
Se tarvitsee rinnalleen panssarijääkäreiden rynnäkkövaunut, tiedusteluvaunut, heitinvaunut ja PST-miesten ohjusvaunut. Tulenjohtajien vaunut ja huollon hinausvaunut ja kuljetuspanssarit. Pioneerien silta- pioneerivaunut tarvitaan edistämään liikettä. Puhumattakaan tykistöstä joka toimii huonosti jos se perustuu vedettäviin tykkeihin. Ilmatorjunnan tulee kyetä etenemään mukana.

Panssarijoukon kouluttaminen on kallista se vaatii kunnollisia harjoitusmaastoja, ampumakenttiä, simulaattoreita ja koulutushalleja, osaavista kouluttajista puhumattakaan.
Reservin joukot vaativat kertauttamista ja vaikka simulaattoreilla saadaan paljon hyvää, pitää panssariressun päästä silloin tällöin höökimään vaunulla pitkin poikin maastoa. Lisäksi on hyvä ymmärtää, että panssarijääkäri, tai panssaripioneeri ei ole sama kuin jääkäri, tai pioneeri, vaan nimenomaan panssarisotaan koulutettu osaaja.
Ymmärrän vastauksen. Yrität ilmeisesti sanoa, että meidän rajallisella puolustusbudjetilla ei ole yksinkertaisesti järkevää kouluttaa ja varustaa enempää panssarijoukkoja.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Siltähän tuo tosiaan näyttää. Kiitos valistuksesta. Automaattilataajaan on varmaan pakko siirtyä joskus tulevaisuudessa, jos kaliiberit kasvavat hillittömästi, mutta muuten pitäisin ihmislataajaa parempana.



Ymmärrän vastauksen. Yrität ilmeisesti sanoa, että meidän rajallisella puolustusbudjetilla ei ole yksinkertaisesti järkevää kouluttaa ja varustaa enempää panssarijoukkoja.
Ymmärsit oikein.
Vanhaa panssariressua kyllä lämmittäisi kun vaunuja oli lauttoina, mutta kuten sanottuna, taisteluvaunu miehistö tarvitsee kavereita ja niille kavereille täytyy olla myös kunnon vehkeet.
 

Alisuutari

Alikersantti
Ymmärsit oikein.
Vanhaa panssariressua kyllä lämmittäisi kun vaunuja oli lauttoina, mutta kuten sanottuna, taisteluvaunu miehistö tarvitsee kavereita ja niille kavereille täytyy olla myös kunnon vehkeet.
Miten paljon vaunu tarvitsee suojakseen jalkaväkeä? Eikö tiedustelun voisi hoitaa lennokeillakin? Vai onko jalkaväen tehtävä löytää miinoitteet?
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Miten paljon vaunu tarvitsee suojakseen jalkaväkeä? Eikö tiedustelun voisi hoitaa lennokeillakin? Vai onko jalkaväen tehtävä löytää miinoitteet?
Jalkaväellä on montakin tehtävää, mutta vaunujen kannalta tärkein tehtävä on toteuttaa ennustusta, "Kun vihollisen PST-mies saa lähitorjunta aseellaan vaunun piikille, työntyy panssarijääkärin pistin hänen maksaansa". Eli lähisuoja, kun maastomme on peitteistä, tarvitaan siihen ukkoja. Käytännössä meillä on laskettu 50/50 suhde hyväksi. Joku panssarikapiainen osaisi varmaan valottaa tätä paremmin. Lennokki varmasti auttaisi, mutta ei poistaisi panssarijääkäreiden tarvetta.
 

PSS

Ylipäällikkö
Mää oon tässä haaveillut sellaisesta koko panssariosaston yhteisestä sisäisestä tilannekuvasoftasta, josta niin taiisteluvaunut kuin jääkärien vaunut näkisivät reaaliajassa toistensa sijainnista ja kaikki kenen tahansa havaitsemat viholliskohteet. Siis jotain sellaista, mitä Ilmavoimien puolella rakennetaan. Tiedustelujääkärivsunun Ir-kamera huomaa pst-väkeä sivustassa, komentajan vaunusta käskytetään sen sivusta paria vaunua kurmoottamaan komentajan osoittamaa pöpelikköä.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mää oon tässä haaveillut sellaisesta koko panssariosaston yhteisestä sisäisestä tilannekuvasoftasta, josta niin taiisteluvaunut kuin jääkärien vaunut näkisivät reaaliajassa toistensa sijainnista ja kaikki kenen tahansa havaitsemat viholliskohteet. Siis jotain sellaista, mitä Ilmavoimien puolella rakennetaan. Tiedustelujääkärivsunun Ir-kamera huomaa pst-väkeä sivustassa, komentajan vaunusta käskytetään sen sivusta paria vaunua kurmoottamaan komentajan osoittamaa pöpelikköä.
Olen käsittänyt, että tällaisia on jo käytössä. Ainakin amerikkalaisilla.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS

Einomies1

Ylipäällikkö
JDAM, JSOW ja JASSM kuuluvat valikoimiin.



Kaikkia liikkumaan kykeneviä maaleja pyritään ampumaan kun ne ovat paikallaan.

Paikallaan olevaa liikkumiskykyistä maalia voidaan ampua JDAMilla ihan yhtä hyvin kuin laser ohjatuilla. Parhaiten se onnistuu kun Hornetissa on maalinosoituspodi mukana, koska sillä saadaan maalittamisen ja asevaikutuksen välinen aika minimoitua. Yleensä varmaan olisi hyvä että käytössä olisi myös JTAC koordinoimassa toimintaa. Peitteisessä maastossa maalien löytäminen voi olla haastavaa.

Eli JTAC ilmoittaa maaliALUEEN jonka jälkeen lentäjä voi suunnata maalinosoituspodi maalialueelle, tarkentaa maalipisteen, siirtää koordinaatit JDAMille ja pudottaa pommin

Vanhemman mallisten aseiden kuten Paveway liikehtimiskyky ilmeisesti rajoittaa jonkin verran oikeasti liikkuvaan maaliin osumista, maalinosoituspodilla ei ole ongelmia seurannassa. Tietysti lentäjä voi myös määrittää maalille ennakkopisteen ja syöttää sen koordinaatit JDAMille, tehdäänkö tälläistä käytännössä?



BONUS ei ole yhtään paremmassa asemassa, kun siellä maalittamisen ja itse asevaikutuksen välinen ero on suurempi esim JDAMiin verrattuna. Tehtävänannosta asevaikutukseen kuuluvassa ajassa mitattuna tykistöyksikkö on varmaankin nopeampi
Onko tietoa että pystyykö meidän Litening AT generoimaan laserilla itse osoittamansa maalipisteen GPS-koordinaateiksi pommeille automaattisesti?
 

rty19

Kersantti
Mää oon tässä haaveillut sellaisesta koko panssariosaston yhteisestä sisäisestä tilannekuvasoftasta, josta niin taiisteluvaunut kuin jääkärien vaunut näkisivät reaaliajassa toistensa sijainnista ja kaikki kenen tahansa havaitsemat viholliskohteet. Siis jotain sellaista, mitä Ilmavoimien puolella rakennetaan. Tiedustelujääkärivsunun Ir-kamera huomaa pst-väkeä sivustassa, komentajan vaunusta käskytetään sen sivusta paria vaunua kurmoottamaan komentajan osoittamaa pöpelikköä.
CV90 vaunuhin on saatavilla tällainen
 

Pihatonttu

Kenraali
Katsoin huvikseni videoklippiä joka käsittelee teloja tankin suurimpana heikkoutena.



Sitä katsoessa tuli mieleen, että telavaurioiden suhteen hyökkääjä ja puolustaja - tai ainakin aluetta hallitseva ja sinne pyrkivä osapuoli - saattavat olla hyvin asymmetrisessä asemassa.

Jos puolustava osapuoli saa vaikka miinoilla aikaan reiluhkon määrän vahingoittuneiden telojen ja pyörästöjen pysäyttämiä tankkeja kinastelun kohteena oleville alueille, niin niiden korjaaminen, pois saaminen, kiertäminen yms. taitaa olla aika vaikeaa? Etenkin jos juuri se piste on tiedossa ja siihen voidaan ohjata epäsuoraa tulta juuri silloin kun tankkia yritetään hakea tai korjata.

Samalla kävi mielessä, että jos miinoitus tai muu ansoitus on tehty niin että maasto estää tankkia käyttämästä aseitaan kunnolla korjaamisen tai pois siirtämisen suojaamiseen, niin operaatiosta voisi tulla aika iso ja haavoittuva?

Näitä miettiessä kävi mielessä sekin, että jos esim. rynnäkköpanssari pääsee ampumaan tankkia konetykillä telastoon hetken ajan ennen kuin sen on pakko vetäytyä maaston suojaan, niin saako se aikaan sellaista vahinkoa, joka pysäyttää tankin? Tai onko esim. kranaattikonekiväärin ammusvalikoimissa telapyörästön vahingoittamiseen pystyviä paukkuja?

Pointtini on se, että kiinnostaisi tietää millä muilla keinoilla kuin miinoilla ja räjähteillä hyökkäävien tankkien teloja voidaan vahingoittaa sen verran, että tankki pysähtyy tientukkeeksi ja joudutaan joko hylkäämään se tai käynnistämään haavoittuva pelastus- ja korjausoperaatio hyökkääjälle epäedullisessa kohdassa?

Kysymys kiinnostaa kolmen ympäristön näkökulmasta: urbaani, tiestö ja maasto.
 

haekker

Alikersantti
Katsoin huvikseni videoklippiä joka käsittelee teloja tankin suurimpana heikkoutena.



Sitä katsoessa tuli mieleen, että telavaurioiden suhteen hyökkääjä ja puolustaja - tai ainakin aluetta hallitseva ja sinne pyrkivä osapuoli - saattavat olla hyvin asymmetrisessä asemassa.

Jos puolustava osapuoli saa vaikka miinoilla aikaan reiluhkon määrän vahingoittuneiden telojen ja pyörästöjen pysäyttämiä tankkeja kinastelun kohteena oleville alueille, niin niiden korjaaminen, pois saaminen, kiertäminen yms. taitaa olla aika vaikeaa? Etenkin jos juuri se piste on tiedossa ja siihen voidaan ohjata epäsuoraa tulta juuri silloin kun tankkia yritetään hakea tai korjata.

Samalla kävi mielessä, että jos miinoitus tai muu ansoitus on tehty niin että maasto estää tankkia käyttämästä aseitaan kunnolla korjaamisen tai pois siirtämisen suojaamiseen, niin operaatiosta voisi tulla aika iso ja haavoittuva?

Näitä miettiessä kävi mielessä sekin, että jos esim. rynnäkköpanssari pääsee ampumaan tankkia konetykillä telastoon hetken ajan ennen kuin sen on pakko vetäytyä maaston suojaan, niin saako se aikaan sellaista vahinkoa, joka pysäyttää tankin? Tai onko esim. kranaattikonekiväärin ammusvalikoimissa telapyörästön vahingoittamiseen pystyviä paukkuja?

Pointtini on se, että kiinnostaisi tietää millä muilla keinoilla kuin miinoilla ja räjähteillä hyökkäävien tankkien teloja voidaan vahingoittaa sen verran, että tankki pysähtyy tientukkeeksi ja joudutaan joko hylkäämään se tai käynnistämään haavoittuva pelastus- ja korjausoperaatio hyökkääjälle epäedullisessa kohdassa?

Kysymys kiinnostaa kolmen ympäristön näkökulmasta: urbaani, tiestö ja maasto.
Telaston rikkominen on toki tehokas keino pysäyttää, kenties konetykki voisi siihen myös pystyä, mutta mitään hyvää syytä en keksi siihen, että miksi sinkomies ei ryntäisi lopettamaan vammautunutta tankkia välittömästi. Taitaa kuitenkin olla kotoisan maaperän olosuhteissa aika harvinainen tilanne, että tuollaisen vammautuneen vaunun saisi tukkimaan koko kulkureitin, ainakaan niin, ettei se pystyisi puolustautumaan tornillaan. Ja jos se tukkii kulkureitin, niin eikö se ole sama, että tukkiiko se sen vammautuneena, vai tuhoutuneena.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Katsoin huvikseni videoklippiä joka käsittelee teloja tankin suurimpana heikkoutena.



Sitä katsoessa tuli mieleen, että telavaurioiden suhteen hyökkääjä ja puolustaja - tai ainakin aluetta hallitseva ja sinne pyrkivä osapuoli - saattavat olla hyvin asymmetrisessä asemassa.

Jos puolustava osapuoli saa vaikka miinoilla aikaan reiluhkon määrän vahingoittuneiden telojen ja pyörästöjen pysäyttämiä tankkeja kinastelun kohteena oleville alueille, niin niiden korjaaminen, pois saaminen, kiertäminen yms. taitaa olla aika vaikeaa? Etenkin jos juuri se piste on tiedossa ja siihen voidaan ohjata epäsuoraa tulta juuri silloin kun tankkia yritetään hakea tai korjata.

Samalla kävi mielessä, että jos miinoitus tai muu ansoitus on tehty niin että maasto estää tankkia käyttämästä aseitaan kunnolla korjaamisen tai pois siirtämisen suojaamiseen, niin operaatiosta voisi tulla aika iso ja haavoittuva?

Näitä miettiessä kävi mielessä sekin, että jos esim. rynnäkköpanssari pääsee ampumaan tankkia konetykillä telastoon hetken ajan ennen kuin sen on pakko vetäytyä maaston suojaan, niin saako se aikaan sellaista vahinkoa, joka pysäyttää tankin? Tai onko esim. kranaattikonekiväärin ammusvalikoimissa telapyörästön vahingoittamiseen pystyviä paukkuja?

Pointtini on se, että kiinnostaisi tietää millä muilla keinoilla kuin miinoilla ja räjähteillä hyökkäävien tankkien teloja voidaan vahingoittaa sen verran, että tankki pysähtyy tientukkeeksi ja joudutaan joko hylkäämään se tai käynnistämään haavoittuva pelastus- ja korjausoperaatio hyökkääjälle epäedullisessa kohdassa?

Kysymys kiinnostaa kolmen ympäristön näkökulmasta: urbaani, tiestö ja maasto.
KrKK voi vaurioittaa telakoneistoa, mutta tuskin niin, että vaunu on pakotettu pysähtymään.
Miinojen lisäksi tehokkain tapa aiheuttaa vaunuun pysäyttäviä vaurioita, taitaa olla raskas tykistö.
30mm konetykin kyvystä vaurioittaa telakoneistoa, niin että vaunun on pakko pysähtyä en ole ihan vakuuttunut. Jos kylkeen pääsee ampumaan kunnon sarjan, parempi toivoa läpäiseviä osumia. Tämä siis jos vaunun helmat ovat poissa. Muuten helma taitaa suojata telakoneistoa varsin hyvin.
Toki tuurilla kaikki on mahdollista.
Muita keinoja jos miettii, kokeilisin isoja IED paukkuja.

Mitä tulee vaunun evakointiin, juuri siksi tarvitaan kunnollisia hinausvaunuja. Silloin ei tarvitse kenenkään tulla ulos vaunusta, vaan vaurioitunut vaunu saadaan hinaukseen ns. kauko-ohjauksella.
 
Top