Panssarivaunut

No, loput tietyt osat menivät sitten varaosiksi - eri suhdeluvulla, kuin eka erässä.

Varaosista en tiedä. Ainakin nyt saatiin se huiman kunnianhimoinen alkuperäinen tavoite eli 10 kpl täyteen.
 
Varaosista en tiedä. Ainakin nyt saatiin se huiman kunnianhimoinen alkuperäinen tavoite eli 10 kpl täyteen.
Tiettyä osakokonaisuutta valmistettiin kymmenen vuoden välein kaksi samansuuruista erää. Voi toki olla, että nyt varauduttiin suurempaan varaosatarpeeseen. Tiedä häntä.
 
Viimeksi muokattu:
Tiettyä osa kokonaisuutta valmistettiin kymmenen vuoden välein kaksi samansuuruista erää. Voi toki olla, että nyt varauduttiin suurempaan varaosatarpeeseen. Tiedä häntä.

Tai sitten osa meneekin suoraan luolaan kulkematta panssarivarikon kautta :alien:
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
2 siltavaunua per mekki ja 6 KARJPR. Tavoite on kasassa. Raivausvaunuja ei tilattu lisää kun ilmeisesti niiden tuottama suorituskyky maksetulla hinnalla ei ollut nyt ihan niin huippua. Päätettiin hoitaa homma 2A4+jyrä yhdistelmällä, toki jo tilatut ravurit messissä. Myös uudet jyrävaunu on sijoitettu pioneerikomppaniaan kuten vanhat - tästä oli ps lehdessä varmaan pari vuotta sitten.
 
Milloin reitti raivataan miinoista rullilla ja milloin sillä kynsiouskimella? Eli mikä toiminnallinen ero niillä on? Oletan, että tullien kanssa päästään nopeammin. (tietä pitkin?)
 
Tässä on tullut maattua lentsun kaatamana läppärin kansssa sängyn pohjalla koko viikonloppu, tuli juuri lukaistua foorumin Puolustusvoimat ostamassa lisää Leopard-panssarivaunuja lirpakekin läpi. Hauskaa lukea, mitä A6-hankinnasta luettiin juuri sillä ajan hetkellä, pian kuusi vuotta sitten. Muutama nosto:

Sielläkin naurettiin kumoon PV:n ilmoittama vaihtoehtoinen A4-vaunun päivittämisen hinta 5M€/kpl. Vertailuna esimerkiksi Singaporen tekemä A4-päivitys osittaisella Rheinmetallin Revolution-paketilla (mm. tornin sähköistäminen, AMAP kiilapanssarointi,...) arvioitiin max n. 1,5M€ vaunu hintaiseksi (sillä euron ostovoimalla, mikä silloin oli).

Arvatenkin PV näki mahdollisuuden etupainotteisesti ostaa sata uudenveroista ja uudentasoista A6-vaunua, kun tilaisuus kohdalle osui. 5M€ päivityshinta taisi olla enemmän tällainen "hei me tienataan tällä!" lausunto. Ei se mitään, käy minulle. Maavoimille joulu tuli useamman vuoden etuajassa.

Säikeessä A4-vaunussa palvelleet kertoivat, että ainakin koulutuskäytössä olleet A4:t olivat vähintäänkin ihan OK-kunnossa. Kanuunalla osui, lämppärillä näki, eteen- ja taaksepäin pääsi. Vaunujen laukaus- ja km-määrät toki vaihtelivat. Mutta koska A4:t ovat olleet koulutuskäytössä pian 15 vuotta, niin komppania kerrallaan on varmaan A4 fleetti ehditty kierrättää ja takaisin luolaan laitettaessa huoltaa ja (perus)kunnostaa kerran jos toisenkin. On siis varmaankin tarkka tieto, mikä osa vaunuista on ihan kuranttia kamaa, mikä ei.

Sielläkin heitettiin arvio kolmen vaunukomppanian saamisesta jatkamaan SA-kokoonpanossa. Kaksi osoitettiin MOT:eille, yhtä sitten väännettiin vaikka Poriin, tai milloin minnekin.

Näin rannikkotykistön syvän reservin vanhempana makkaranpaistajana olen nyt antanut itseni lopullisesti ymmärtää ja uskoa, että psvk yksinään on aika orpo pirulainen. Onkin hienoa nyt nämä molemmat säikeet lukeneena todeta, että A6 fleetti on saanut seurakseen vihdoin täysin Leo-pohjaisen pioneeri- ja hinauskaluston.

Samoin on hienoa, että Panssariprikaati pystyy nyt varustamaan neljä iskukykyistä ja enemmän (MEK) tai ehkäpä hieman vähemmän (MOT) modernia pataljoonataisteluosastoa tykistö- ja pioneerihärpäkkeineen.

Liike ei saa pysähtyä ekaan sulutteeseen. MOT:tien 1 A4-psvk + 3 mtlb/psjääkäri komppaniaa on ihan kova nyrkki sekin, ja T55-pioneerikalusto jatkanee elämäänsä siellä kevyempien A4-vaunujen kaverina tovin ja kotvasen, ja hyvä niin. Taisteluvaunujen ja taisteluosasston toiminta on mahdollista vaikeammissakin olosuhteissa, koska ne ovat osa suunniteltua kokonaisuutta, jota huolto ja pioneerit osaavat tukea.

Jos vielä erillisiä panssarivaunukomppaniota pystytään muodostamaa, eli se kolmas (ja toistaiseksi vielä niukasti ehkä neljäskin?), niin miksipä ei. Moraali kohoaa syvissä riveissä. Ja miksipä ei juuri Kajaaniin. Saadaan pohjoiseenkin vähän peloitetta iskevän jalkaväen tueksi, ainakin mielikuvissa. Miten sitten näille riittää tuki- ja huoltokalustoa, en osaa sanoa. Arvaten myös aikanaan mahdollisen poistuman myötä A4:t lakkautetaan siellä ensin.

Samaan hengenvetoon, taas, tuskin jää 2-3 A4-komppanian SA-vahvuudessa säilyttäminen 2020-luvun lopulla rahasta kiinni, ei se (Revolution -henkinenkään) tekohengitys tälle määrälle niin mahdoton olisi, jos oikea tarve on olemassa. Paljon riippuu, minkälainen maailma meillä 10v päästä on.
 
Viimeksi muokattu:
Muutama juttu.
- Painosta paljon tulee sisätilan tilavuudesta, itä-vaunut ovat varustettu latausautomaattilla, se on monella tapaa huono asia. Automaattilatain on arka läpäisevälle osumalle (eivät kaikki). Mutta panssarointi on itä-vaunuissa huonompi.
- Vanhojen T-72 ja T-80 vaunujen tornit olivat rakenteeltaan sellaisia, että tykin alakoro on heikko, kun verrataan Abramssiin, tai Leo 2:seen.
- Kolme miestä on vähän kun pitää huoltaa vaunua ja järjestää viestipäivystys ja vartiointi.
- Tähtäimissä ja viestivälineissä on paljon eroa, elektroniikka kun ei ole Ivanan paraita osaamisen alueita. Puhtaat optiset tähtäimet ovat menneisyyttä.
- Tulivoimasta ja pääaseen kaliberista, vaikka vanha neukku standardi on 5mm isompi, on se (kartuusi + ammus) lyhyempi (syy löytyy lataimen rakenteesta), eikä alikalikaan ole yhtä kehittynyt. Siksi länsivaunut ovat tulivoimassa edellä.
- Kuten Magitsu totesi, ergonomia on jotain jota pidetään venäjällä ruokalajina.
- Venäläisten vaunujen maine tekniseltään luotettavuudeltaan on kauhea, ne ovat romuja joissa teippi ja rautalanka tulevat tarpeeseen.
- T-14 Armata, vaunu joka ei kyennyt ylittämään edes paraatikenttää ongelmitta. Kyse on protosta, joka on toki kunnianhimoinen, mutta silti vasta proto ja sen toimivuudesta ei ole mitään takuita. Toki siinä esitellään käänteen tekevää konseptia, mutta ei ole mitään todisteita, että konsepti olisi hyvä.
- Saahan sitä asentaa vaikka 203mm tykin tankkiin, ei todista vielä mitään. Taisteluvaunun tuhoamisessa tarvitaa nopeasti hiihtävä ja painava nuoli, kaliberin kasvattaminen ei ole mikään tae onnistumisesta.

En ole tankkikeisari, mutta muutama huomio sallittaneen.

On rohkaisevaa, jos tosiaan kaikki Venäläinen rauta on niin huonoa, että ei tarvitse kuin istua ja odottaa, niin se hajoaa paikalleen:). Kannattaa kuitenkin muistaa, että meidän tietomme ja kokemuksemme itäraudan suorituskyvystä perustuu pitkälti 70-90- lukujen tietoihin. Suunnittelufilosofia on sielläkin muuttunut paljon varsinkin 90-luvun jälkeen. Pari näkökulmaa tästä lähtökohdasta.

Heikko panssarointi. Tämä usein esitetty näkökanta perustuu paljolti toisaalta Irakin ensimmäiseen sotaan ja toisaalta nyttemmin Syyriassa nähtyihin asioihin. Tällöin kuitenkin verrataan vanhoja, jopa vuosikymmeniä vanhoja ratkaisuja uusiin laitteisiin. On totta, että Irakissa T-72 otti hyvin kuokkaan Abramseilta. Mutta Abrams olikin vuosikymmenen verran uudempi konstruktio puhumattakaan muista eduista joita USA:lla oli taistelussa. Esimerkiksi Iranin-Irakin sodassa M-60 Pattonit ottivat kuokkaan t-72 vaunuilta jotka olivat puolestaan silloin sen vuosikymmenen verran uudempaa konstruktiota.

The July 1997 issue of Jane's International Defence Review confirmed that after the collapse of the USSR, US and German analysts had a chance to examine Soviet-made T-72 tanks equipped with Kontakt-5 ERA, and they proved impenetrable to most modern US and German tank projectiles. A U.S. Army spokesperson claimed at the show, "the myth of Soviet inferiority in this sector of arms production that has been perpetuated by the failure of downgraded T-72 export tanks in the Gulf Wars has, finally, been laid to rest. The results of these tests show that if a NATO/Warsaw Pact confrontation had erupted in Europe, the Soviets would have had parity (or perhaps even superiority) in armour".[51] KE-effective ERA, such as Kontakt-5, drove the development of M829A3 ammunition.

Tuossa Jenkkien kommenttia siitä, kun tutkittiin saman aikakauden laitteiden panssarointeja. Tämän jälkeen ovat ammukset kehittyneet, mutta niin on panssarointikin. Nykyaikana ei ole olemassa mitään julkista mahdollisuutta arvioida tämän hetken tilannetta. Länsivaunuissa on tosiaan parempi kiinteä panssarointi, mutta Venakoiden lähestymistapa on ollut jo pitkään erilainen panostaen reaktiivipanssarointiin. Kumpi tarjoaa paremman suojan riippunee monista seikoista, mutta väite että itäpanssarointi on kategorisesti "heikompaa" on kyseenalainen.

Alakorossa on iso ero. Onko se kuinka merkittävä asia, en tiedä. Kolmen miehen miehityksessä on epäilemättä ongelmansa. Sinänsä myös lännessä aiottiin siirtyä 3 miehen systeemiin (MBT-70) mutta jäi tekemättä kun paalu loppui kesken.

Teknologiassa on varmasti ollut ja edelleen on isoja eroja. Toisaalta olen siinä käsityksessä, että tähän asiaan on kiinnitetty itämailla enemmän huomiota viimeisen vuosikymmenen aikana. Eroa on varmasti vieläkin ja versiosta riippuen todella paljonkin. Mutta todennäköisesti ero uudempien mallien osalta ei ole enää niin suuri kuin mitä se oli 80- ja 90- luvuilla. Osittain yhteistyöstä Thaleksen, mutta myös kotimaisen tuotekehityksen kautta.

Teknisestä luotettavuudesta en osaa sanoa nykypäivänä mitään.

Alikalin kehittyneisyydestä tai kehittymättömyydestä meillä ei ole tarkkaa tietoa (eikä edes kovin epätarkkaa). Uudemmat Venakoiden alikalit ovat julkisten tietojen mukaan samaa kokoluokkaa kuin Jenkkien vastaavat (joskin sopivat vain T-80 ja T-90 sarjalaisiin sekä kaiketi T-14 vaunuun jos se joskus esille tulee). Minkä lisäksi jo 1980-luvulla Saksalaiset totesivat tarpeen itse tykin kasvattamiseen kun testasivat uusia t-72 sarjalaisia,, josta seurasi L/55 putken kehitys. Jenkit käyttävät edelleen L/44 putkea mistä myös syntyy osittain tarve kehittää nuolta.

Mitä yllä kirjoittamallani haluan sanoa on se, että vaikka luonnollisesti kaikki, mikä idästä tulee on paskaa (myös kusi on itse asiassa paskaa) niin silti mahdollisessa tankkitaistelussa kiinnittäisin huomiota muuhunkin kuin siihen, että mukana on tarpeeksi maalia kaikkia putkeen maalattavia "tapporenkaita" varten:).
 
Vaunujen 5M€/kpl päivityshintaa kannattaa myös verrata siihen, että Koreasta saisi aivan uusia K2 Black Panther -vaunuja 8,5 miljoonan dollarin hintaan. Olisi aika hienoa, jos niitä saataisiin hankittua, edes vaikka sillä hinnalla, mikä Pohjanmaa-luokan korvetteihin menee, se tarkoittaisi noin 200 vaunua (tosin tällöin pitäisi mekanisoitujen joukkojen kokoa kasvattaa siihen 400 rynnäkkövaunuun, mikä tarkoittaisi niidenkin lisähankintaa).

Veikkaan, että tuossa KMW:n päivityspaketissa on hinnassa jonkin verran ilmaa, tai sitten kyse on todellakin saksalaisen työn hinnasta vs. korealainen työ. K2 on kuitenkin aidosti 4. sukupolven vaunu omasuojajärjestelmineen jne.

Paljonko 2A4:ssä ja 2A6:ssa lopulta on yhteistä? Olen ymmärtänyt, että kanuuna on eri, tornia liikutteleva koneisto on eri, ammunnanhallinta on eri, optiikka on eri, komposiittipanssarointi on (jokseenkin) eri... Jos päivityksessä jää jäljelle runko, torni, telapyöriä, moottori ym. "tyhmää" rautaa, niin paljonko niiden arvo mahtaa olla? Ne nyt ei ainakaan kuulosta hirmu haastavilta valmistaa, ja kehityskustannuksetkin on kuoletettu vuosikymmeniä sitten.

Stenallehan noita vaunuja ei missään nimessä kannata laittaa, kun KMW on tarjoutunut ostamaan loppuunajettuja vaunuja takaisin ihan käyvällä rahalla, koska rungot ovat hyödynnettävissä modernisointien pohjana.

Onkohan tuossa aidosti järkeä? Venäjä yritti myydä jokunen vuosi takaperin Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien tehtaanpihalla ruostuneet MiG-29:t tämän päivän tekniikalla uudelleenrakennettuina, mutta Algeriaa tms. asiakasta ko. kuvio ei miellyttänyt ja koneet lentävät nykyään Venäjän ilmavoimien väreissä.
 
Leo 2 A4 päivityspaketteja löytyy ainakin:

Puolalainen, yhdessä saksalaisen Rheinmetallin kanssa heille kehitetty versio: http://www.military-today.com/tanks/leopard_2pl.htm
Rheinmetallin oma päivitysversio: http://www.military-today.com/tanks/revolution.htm
Turkkilaisen Alsesanin versio: http://www.military-today.com/tanks/leopard_2ng.htm

Muistan jostain lukeneeni rivien välistä, että turkkilaisesta päivityksestä oltiin aikoinaan ainakin jossain laajuudessa kiinnostuneita, mutta alkuperäisten valmistajien oikeudet tuotteisiinsa olivat ongelma. Jonka kauppa Hollannista sitten ratkaisi.

Niin tai näin, Puolustusvoimilla on tuo 5-7 vuotta aikaa pähkäillä, mitä tehdään. Siihen asti meillä on asiat erinomaisen hyvin. Suorastaan rikollista, että pienellä Suomella on varaa pitää noin kaksisataa Leopardia rivissä.

Listaan kannattaa lisätä vähintään sveitsiläisen RUAG:n, jonka kanssa Patria muuten tekee yhteistyötä Hornetien ylläpidossa, kehittämä päivityspaketti.

 
Ei mitenkään erityisesti sinua vastaan kohdistettu seuraava kommenttini SJ, mutta mutta...

Jos 2A4 on soiva peli venäläisten vaunuja vastaan ja siihen saisi puolella millillä lisää ikää sen 15 vuotta, niin kuvitteletteko te oikeasti, että PV ostaisi 2A6:ia nelinkertaisella kappalehinnalla? Upseerien älykkyydestä ja MPKK:n tiedekorkeakoulun statuksesta voidaan väitellä, mutta kyllä puolustusvoimissakin on laskutaitoa... ja minä kerron tämän pessimistinä!

Edelleen tässä on keskusteltu 2-linjan tst-vaunuista jotka suurella todennäköisyydellä tukevat jv-painotteisia joukkoja ympäristössä jossa niitä käytettäisiin muita tst-vaunuja vastaan huomattavasti puolustuksellisimmissa (+lyhyen/kapean A-sektorin) tilanteissa kuin 1-linjan tst-vaunuja. Vaatimukset siis eivät ole samat kuin 1-linjan vaunuilla.
Ja mitä tulee venäläisiin vaunuihin, niin kirjoa kalustosta löytyy sieltäkin, aika reilustikkin...
Nämä kaikki seikat kun ottaa huomioon, niin A4 ominaisuuksiltaan tuollaisenaankin meillä ihan täyttä kauraa vielä (y)
Yleisesti sanoisin että hyökkääjän 1-linjan kalustoonkin vertaamalla vaunut on niin samalla tasolla, että miehistöjen osaaminen ja tuuri ratkaisee huomattavasti enemmän kuin tekniset ominaisuudet.
 
En ole tankkikeisari, mutta muutama huomio sallittaneen.

On rohkaisevaa, jos tosiaan kaikki Venäläinen rauta on niin huonoa, että ei tarvitse kuin istua ja odottaa, niin se hajoaa paikalleen:). Kannattaa kuitenkin muistaa, että meidän tietomme ja kokemuksemme itäraudan suorituskyvystä perustuu pitkälti 70-90- lukujen tietoihin. Suunnittelufilosofia on sielläkin muuttunut paljon varsinkin 90-luvun jälkeen. Pari näkökulmaa tästä lähtökohdasta.

Heikko panssarointi. Tämä usein esitetty näkökanta perustuu paljolti toisaalta Irakin ensimmäiseen sotaan ja toisaalta nyttemmin Syyriassa nähtyihin asioihin. Tällöin kuitenkin verrataan vanhoja, jopa vuosikymmeniä vanhoja ratkaisuja uusiin laitteisiin. On totta, että Irakissa T-72 otti hyvin kuokkaan Abramseilta. Mutta Abrams olikin vuosikymmenen verran uudempi konstruktio puhumattakaan muista eduista joita USA:lla oli taistelussa. Esimerkiksi Iranin-Irakin sodassa M-60 Pattonit ottivat kuokkaan t-72 vaunuilta jotka olivat puolestaan silloin sen vuosikymmenen verran uudempaa konstruktiota.

The July 1997 issue of Jane's International Defence Review confirmed that after the collapse of the USSR, US and German analysts had a chance to examine Soviet-made T-72 tanks equipped with Kontakt-5 ERA, and they proved impenetrable to most modern US and German tank projectiles. A U.S. Army spokesperson claimed at the show, "the myth of Soviet inferiority in this sector of arms production that has been perpetuated by the failure of downgraded T-72 export tanks in the Gulf Wars has, finally, been laid to rest. The results of these tests show that if a NATO/Warsaw Pact confrontation had erupted in Europe, the Soviets would have had parity (or perhaps even superiority) in armour".[51] KE-effective ERA, such as Kontakt-5, drove the development of M829A3 ammunition.

Tuossa Jenkkien kommenttia siitä, kun tutkittiin saman aikakauden laitteiden panssarointeja. Tämän jälkeen ovat ammukset kehittyneet, mutta niin on panssarointikin. Nykyaikana ei ole olemassa mitään julkista mahdollisuutta arvioida tämän hetken tilannetta. Länsivaunuissa on tosiaan parempi kiinteä panssarointi, mutta Venakoiden lähestymistapa on ollut jo pitkään erilainen panostaen reaktiivipanssarointiin. Kumpi tarjoaa paremman suojan riippunee monista seikoista, mutta väite että itäpanssarointi on kategorisesti "heikompaa" on kyseenalainen.

Alakorossa on iso ero. Onko se kuinka merkittävä asia, en tiedä. Kolmen miehen miehityksessä on epäilemättä ongelmansa. Sinänsä myös lännessä aiottiin siirtyä 3 miehen systeemiin (MBT-70) mutta jäi tekemättä kun paalu loppui kesken.

Teknologiassa on varmasti ollut ja edelleen on isoja eroja. Toisaalta olen siinä käsityksessä, että tähän asiaan on kiinnitetty itämailla enemmän huomiota viimeisen vuosikymmenen aikana. Eroa on varmasti vieläkin ja versiosta riippuen todella paljonkin. Mutta todennäköisesti ero uudempien mallien osalta ei ole enää niin suuri kuin mitä se oli 80- ja 90- luvuilla. Osittain yhteistyöstä Thaleksen, mutta myös kotimaisen tuotekehityksen kautta.

Teknisestä luotettavuudesta en osaa sanoa nykypäivänä mitään.

Alikalin kehittyneisyydestä tai kehittymättömyydestä meillä ei ole tarkkaa tietoa (eikä edes kovin epätarkkaa). Uudemmat Venakoiden alikalit ovat julkisten tietojen mukaan samaa kokoluokkaa kuin Jenkkien vastaavat (joskin sopivat vain T-80 ja T-90 sarjalaisiin sekä kaiketi T-14 vaunuun jos se joskus esille tulee). Minkä lisäksi jo 1980-luvulla Saksalaiset totesivat tarpeen itse tykin kasvattamiseen kun testasivat uusia t-72 sarjalaisia,, josta seurasi L/55 putken kehitys. Jenkit käyttävät edelleen L/44 putkea mistä myös syntyy osittain tarve kehittää nuolta.

Mitä yllä kirjoittamallani haluan sanoa on se, että vaikka luonnollisesti kaikki, mikä idästä tulee on paskaa (myös kusi on itse asiassa paskaa) niin silti mahdollisessa tankkitaistelussa kiinnittäisin huomiota muuhunkin kuin siihen, että mukana on tarpeeksi maalia kaikkia putkeen maalattavia "tapporenkaita" varten:).
Hyviä pointteja.
Venäläisten vaunuja ei pidä ylenkatsoa, vaan kunnioittaa vaarallisina vastustajina. Toisaalta ihan yhtä vähän on syytä esittää niitä jotenkin ylivoimaisiana.

Panssarointi on asia joissa salaus on kovaa, mutta lukuunottamatta T14 vaunua tämä ominaisuus tunnetaan ( siis kiinteä panssarointi). Sen sijaan reaktiivit, joiden paljous johtuu mielestäni välttämättömyydestä. Venäläisillä ei ole ollut mahdollisuutta parantaa panssarointia muuten. Reaktiivien yksi heikkous on sen vaurioherkkyys ulkoisen voimanjohdosta, oli se sitten osaamattoman kuljettajan nojaaminen puuhun, tai tykistön sirpaleet.
Panssaroinnin lisäksi toinen kysymys on vaunun kyky suojata läpäisevän osuman jälkeen miehistöään. Se ei ole parantunut itä-vaunuilla. Menneistä sodista on oppittu, että tällä on merkitystä. Kokonaisuudessaa olen edelleen sitä mieltä, että LEO2 kalusto on tässä asiassa edelleä venäläisten operatiivista kalustoa. Saa olla erimieltä.

Alakoro on näin takkimiehen näkökulmasta erittäin merkittävä ominaisuus. Olen katsellut tähtäimen läpi vastustajan vaunua ja kiroillut miksi porttivalo ei sammu (T55M:n tähtäin kääntyi alemmas kuin vaunun putki, siksi ampujalla oli valo joka syttyi kun putki oli oli eri linjalla kuin tähtäin). Lyhyesti, ammut nopeammin ja olet vähemmän esillä.

Alikalista olen pitkälti samaa mieltä kanssasi, mutta venäläisillä on lataimen aiheuttama ongelma edelleen. Joten ihan hirveää parannusta tuskin on syntynyt, mutta meihin verrattuna venäläisillä on yksi etu, köyhdytetystä uraanista tehdyt alikalit. Jälleen uskon, että olemme pitkälti edellä, mutta kuka tietää. Varovainen saa olla.

Missään nimessä meillä ei ole varaa ylimilisyyteen. Kalustoa tärkeimmäksi nousee kaksi asiaa.
- Koulutus, meillä koulutus on hyvää, onko venäläisillä?
- Aselajien yhteistoiminta, miten lienee
 
Edelleen tässä on keskusteltu 2-linjan tst-vaunuista jotka suurella todennäköisyydellä tukevat jv-painotteisia joukkoja ympäristössä jossa niitä käytettäisiin muita tst-vaunuja vastaan huomattavasti puolustuksellisimmissa (+lyhyen/kapean A-sektorin) tilanteissa kuin 1-linjan tst-vaunuja. Vaatimukset siis eivät ole samat kuin 1-linjan vaunuilla.
Ja mitä tulee venäläisiin vaunuihin, niin kirjoa kalustosta löytyy sieltäkin, aika reilustikkin...
Nämä kaikki seikat kun ottaa huomioon, niin A4 ominaisuuksiltaan tuollaisenaankin meillä ihan täyttä kauraa vielä (y)
Yleisesti sanoisin että hyökkääjän 1-linjan kalustoonkin vertaamalla vaunut on niin samalla tasolla, että miehistöjen osaaminen ja tuuri ratkaisee huomattavasti enemmän kuin tekniset ominaisuudet.

Missaat pointin.

Suomen puolustusvoimat on tunnettu taloudellisesta rahankäytöstään. Leopard 2A6 tuskin on neljä kertaa tehokkaampi kuin 2A4? Ja silti päädyttiin käyttämään 2A6-kauppaan 200 miljoonaa rahaa eikä suinkaan tekohengitetty 2A4-fliittiin 15 vuotta lisää käyttökelpoista elinikää 50 miljoonalla eurolla... Säästyvälle rahalle tuskin on ongelmaa löytää käyttöä.

Ts. epäilen vahvasti, että Teillä on 2A4:n päivityshinnat päin prinkkalaa. Puolella miljoonalla saattaisi saada alustaan lisää ikää sen 15 vuotta, mutta voi olla, että hydraulinestettä tihkuisi sieltä täältä ja ampuma-arvot määritettäisiin perstuntumalla sekä tietysti vain päivännäöllä...
 
Hyviä pointteja.
Venäläisten vaunuja ei pidä ylenkatsoa, vaan kunnioittaa vaarallisina vastustajina. Toisaalta ihan yhtä vähän on syytä esittää niitä jotenkin ylivoimaisiana.

Panssarointi on asia joissa salaus on kovaa, mutta lukuunottamatta T14 vaunua tämä ominaisuus tunnetaan ( siis kiinteä panssarointi). Sen sijaan reaktiivit, joiden paljous johtuu mielestäni välttämättömyydestä. Venäläisillä ei ole ollut mahdollisuutta parantaa panssarointia muuten. Reaktiivien yksi heikkous on sen vaurioherkkyys ulkoisen voimanjohdosta, oli se sitten osaamattoman kuljettajan nojaaminen puuhun, tai tykistön sirpaleet.
Panssaroinnin lisäksi toinen kysymys on vaunun kyky suojata läpäisevän osuman jälkeen miehistöään. Se ei ole parantunut itä-vaunuilla. Menneistä sodista on oppittu, että tällä on merkitystä. Kokonaisuudessaa olen edelleen sitä mieltä, että LEO2 kalusto on tässä asiassa edelleä venäläisten operatiivista kalustoa. Saa olla erimieltä.

Alakoro on näin takkimiehen näkökulmasta erittäin merkittävä ominaisuus. Olen katsellut tähtäimen läpi vastustajan vaunua ja kiroillut miksi porttivalo ei sammu (T55M:n tähtäin kääntyi alemmas kuin vaunun putki, siksi ampujalla oli valo joka syttyi kun putki oli oli eri linjalla kuin tähtäin). Lyhyesti, ammut nopeammin ja olet vähemmän esillä.

Alikalista olen pitkälti samaa mieltä kanssasi, mutta venäläisillä on lataimen aiheuttama ongelma edelleen. Joten ihan hirveää parannusta tuskin on syntynyt, mutta meihin verrattuna venäläisillä on yksi etu, köyhdytetystä uraanista tehdyt alikalit. Jälleen uskon, että olemme pitkälti edellä, mutta kuka tietää. Varovainen saa olla.

Missään nimessä meillä ei ole varaa ylimilisyyteen. Kalustoa tärkeimmäksi nousee kaksi asiaa.
- Koulutus, meillä koulutus on hyvää, onko venäläisillä?
- Aselajien yhteistoiminta, miten lienee

Uskoisin olevan kunnossa, koska se on Parolassa yksi kaikkein tärkeimpiä asioita (toimeenpanonopeuden lisäksi), jota korostetaan koko koulutuksen ajan ja kaikissa yhteyksissä. Sitä harjoitellaan varta vasten järjestettävissä useissa vuosittaisissa yhteistoimintaharjoituksissa, siis harjoituksissa, joissa pääteema on yhteispelin treenaaminen. Yhteistoiminnan sujuminen on korostunut mm. jenkkien ihmettelyissä Arrow-harjoituksissa, jossa jenkkikomppanian päällikkö kertoi porukkansa harjoittelevan ekaa kertaa yhdessä pioneerijoukkueen kanssa. Suomalaisille mek-joukoille on kaikilla tasoilla arkipäivää touhuta pioneerien, ym tukevien osien kanssa.

Muoks: tarkoititko venäläisten yhteistoimintaa? Sitten viestini on turha, sori.
 
Hyviä pointteja.
Venäläisten vaunuja ei pidä ylenkatsoa, vaan kunnioittaa vaarallisina vastustajina. Toisaalta ihan yhtä vähän on syytä esittää niitä jotenkin ylivoimaisiana.

Panssarointi on asia joissa salaus on kovaa, mutta lukuunottamatta T14 vaunua tämä ominaisuus tunnetaan ( siis kiinteä panssarointi). Sen sijaan reaktiivit, joiden paljous johtuu mielestäni välttämättömyydestä. Venäläisillä ei ole ollut mahdollisuutta parantaa panssarointia muuten. Reaktiivien yksi heikkous on sen vaurioherkkyys ulkoisen voimanjohdosta, oli se sitten osaamattoman kuljettajan nojaaminen puuhun, tai tykistön sirpaleet.
Panssaroinnin lisäksi toinen kysymys on vaunun kyky suojata läpäisevän osuman jälkeen miehistöään. Se ei ole parantunut itä-vaunuilla. Menneistä sodista on oppittu, että tällä on merkitystä. Kokonaisuudessaa olen edelleen sitä mieltä, että LEO2 kalusto on tässä asiassa edelleä venäläisten operatiivista kalustoa. Saa olla erimieltä.

Alakoro on näin takkimiehen näkökulmasta erittäin merkittävä ominaisuus. Olen katsellut tähtäimen läpi vastustajan vaunua ja kiroillut miksi porttivalo ei sammu (T55M:n tähtäin kääntyi alemmas kuin vaunun putki, siksi ampujalla oli valo joka syttyi kun putki oli oli eri linjalla kuin tähtäin). Lyhyesti, ammut nopeammin ja olet vähemmän esillä.

Alikalista olen pitkälti samaa mieltä kanssasi, mutta venäläisillä on lataimen aiheuttama ongelma edelleen. Joten ihan hirveää parannusta tuskin on syntynyt, mutta meihin verrattuna venäläisillä on yksi etu, köyhdytetystä uraanista tehdyt alikalit. Jälleen uskon, että olemme pitkälti edellä, mutta kuka tietää. Varovainen saa olla.

Missään nimessä meillä ei ole varaa ylimilisyyteen. Kalustoa tärkeimmäksi nousee kaksi asiaa.
- Koulutus, meillä koulutus on hyvää, onko venäläisillä?
- Aselajien yhteistoiminta, miten lienee

Tuskin kukaan maailmassa tuntee molempien puolten värkkejä niin hyvin, että uskaltaisi sanoa 100% varmuudella eri tilanteiden lopputuloksia. Jo pelkästään taisteluetäisyys vaikuttaa niin paljon. Uskon esimerkiksi hyvin, että Leon ammunnanhallinta on parempi 1000-3000m matkoilla (yökyvyistä en olisi enää niin varma viimeisinpien itävaunujen kanssa) mutta jos mennään todella pitkille (3km+) matkoille voi taas itävaunulla olla etu koska sillä on käytössään myös ohjuksia. Lyhyemmillä etäisyyksillä merkitys pienenee suuntaan jos toiseen.

Samoin on selvää, että 10-20t painavampien länsivaunujen peruspanssarointi on paljon vahvempi. Toisaalta taas aktiivipanssarointia on helpompi päivittää. Kontakt-5 on ilmeisesti kohtuullisen tehokas ja Reliktin jota nyt on alettu asentamaan sen tilalle pitäisi olla 30-50% tehokkaampi. Onko ja missä tilanteessa on sitten toinen kysymys. Mutta en jaksa uskoa että kaikki noiden kehittäjät olisivat aivan idiootteja.

Koulutus ja taktiikka ovat aina olennaisia. Uskon, että meillä on varmasti meidän olojamme ajatellen parempi koulutus. Aselajien yhteistoiminnasta en osaa sanoa. Vielä 10v sitten olisin ollut varma että meillä on etua silläkin puolella. Nyt itäisillä on kuitenkin ollut paljon kokemusta tuon suhteen joten en ole aivan varma enää. Kuinka paljon meillä on esimerkiksi harjoiteltu ilmavoimien ja panssarien yhteistoimintaa? En tiedä, mutta todennäköisesti ei paljoa. Hekoja meillä ei ole. Jalkaväen kanssa sitten varmasti paljon. Ja varmasti tykistönkin.

Tuskin täällä kukaan pitää itäkalustoa jotenkin ylivoimaisena. Mutta sen aliarvioiminen (joka on mielestäni huomattavasti edellistä yleisempää) on myös vaarallista. Ei minulla sen ihmeempää pointtia ollutkaan:).
 
Missaat pointin.

Suomen puolustusvoimat on tunnettu taloudellisesta rahankäytöstään. Leopard 2A6 tuskin on neljä kertaa tehokkaampi kuin 2A4? Ja silti päädyttiin käyttämään 2A6-kauppaan 200 miljoonaa rahaa eikä suinkaan tekohengitetty 2A4-fliittiin 15 vuotta lisää käyttökelpoista elinikää 50 miljoonalla eurolla... Säästyvälle rahalle tuskin on ongelmaa löytää käyttöä.

Ts. epäilen vahvasti, että Teillä on 2A4:n päivityshinnat päin prinkkalaa. Puolella miljoonalla saattaisi saada alustaan lisää ikää sen 15 vuotta, mutta voi olla, että hydraulinestettä tihkuisi sieltä täältä ja ampuma-arvot määritettäisiin perstuntumalla sekä tietysti vain päivännäöllä...

Kenellä? Minä olen puhunut vain siitä mitä bemareiden modauksessa saatiin 350kE/kpl aikaan ja todennut että A4 tapauksessa tähän päälle tulisi vähintään tarvittavien mekaanisten osien/kokonaisuuksien uusinta ja että halvemmallakin niin halutessamme selvitään kuin esitettyjen vaihtoehtojen jotka lähtivät liikkeelle 5milj/kpl. Ihan hihasta vedettynä heittäisin, että kyllähän se varmaan sinne miljoonan hujakoille / kpl minimissään menisi. Ja jos lähdetään vertaamaan A6 kauppaan, niin pitää muistaa että nyt meillä enemmän tst-vaunuja vahvuuksissa + alkupään koulutuksessa kulutettavana sekä kaikki tarvittavat tukivaunut kuin tilanteessa jossa olisi lähdetty modaamaan A4 kalusto 1-portaalle. Kaiken lisäksi valmiin modernin vaunun hankinta on huomattavasti helpompi/varmempi projekti kuin vanhan päivittäminen. Siinä nyt edelleen oli hakusessa moderni vaunu siis 1-portaalle, ei 2-portaan "elvytys".

Mitä tulee monta kertaa tehokkaampi vertailuun, niin se riippuu aika vahvasti tilanteesta... A6 vahvuuksilla, esim. suoraan liikkeestä vastustajan lukuisten tst-vaunujen kohtaaminen pimeällä rikkonaisessa peltoaukea maastossa ns. monimaalitilanteessa isolla A-sektorilla ja pitkillä etäisyyksillä etua A4:sen on varmasti itsenäisesti lämpökameroidun hunter-killer toiminnon ja L55 pääaseen + toisaalta keulan panssaroinninkin ansiosta, kuinka paljon... kukas sen laskeeo_O A4:sen lämpökameralla ei kuulemma esim. näe sopivassa pelloilla leijuvassa aamu-usvassa mitään, jos uudemmissa tuo ei haittaa mitään, niin ero on juuri kyseisessä tilanteessa valtava! Toisaalta ns. kusirännissä kyttäämässä mutkan takaa esiin tunkevaa vaunun keulaa, eroa ei ole nimeksikään, pidemmästä A6 putkesta voi olla jopa haittaa puiden seassa sohlatessa.

Minusta sinä missaat pointin 1-portaan ja ns. 2-portaan käytön/vaatimusten välillä.
 
Mitäs jos otettaisiin keskustelussa lähtökohdaksi nyt kuitenkin se että puhumme 2-portaan tst-vaunuista. Vaunuista joita ei ennen A6 hankintoja ollut käytössä lainkaan (ja itäkaluston aikana T-54/55 muodossa) ...
Kaikki viittaa siihen että nykyinen sijoitus/käyttö on pienissä/melko pienissä kokoonpanoissa epäedullisessa ps-maastossa jv.painotteisten joukkojen tukena ja siten vastassa tod.näk. moot.jvpr tyylinen vastustaja (vähemmän tst-vaunuja/ei sieltä moderneimmasta päästä + enemmän kevyitä vaunuja).
-Pohjoisessa tod.näk. tehtävä toimia vähäisen tiestön liikkuvana kovana tulppana varmistamassa ettei tekajoukot tule yllättävissä tilanteissa vähien urien suunnassa yliajetuiksi.
-Etelässä moot.tst-osaston vahvistuksena, joilla pääsääntöisesti pyritään iskemään hyökkääjän kylkiin/tukeviin osiin.
-Varsinaisissa mek.joukoissa pioneerien jyrävaunuina.

Kaikissa tehtävissä mahdollinen hyökkäys pyritään kohdistamaan varmasti johonkin ihan muuhun osaan vastustajaa kuin vastaan ajaviin tst-vaunuihin.
Tst-vaunuja kohdattaessa uskon vahvasti että se pyritään toteuttamaan hyvin puolustuksellisesti, eli pohjoisessa varmaan eniten vastaan tuleva tilanne = uran tulppaaminen lyhyillä a-etäisyyksillä ja esim. moot.tst-osaston yllättävän kylkeen kohdistuneen koukun jälkeen muun joukon suojaaminen/tukeminen tilannetta selvittämään lähetettäviä tst-vaunuja vastaan.

Ihan älytöntä (toki foorumille tyypilliseen tapaan normaalia) alkaa haalimaan mahdolliseen modaamiseen kilkkeitä jotka nostavat hinnan pilviin ja hyödyt tyypillisessä ns. puolustuksellisessa uralla kyttäämisessä ovat kohtuu kyseenalaisia erityisesti hintaansa nähden!

Meillä on heittämällä paras tilanne ikinä tst-vaunujen saralla, myös 2-portaassa! Riittää että luokkaa 30-40 vaunua saataisiin pidettyä ihan sellaisenaan teknisesti iskussa. Elektroniikka happanee ja alkuperäisiä osia niihin ei enää saa, BMP-2M projekti on jo näyttänyt että 350Ke/kpl saadaan uusittua vaunun pimeänäkö melko vimpan päälle + lämpösuojaus + radioiden digitalisointi. Tähän päälle mekaaniset osien uusinnat tarvittavassa laajuudessa, maksaa toki, mutta ei miljoonia...
Itse koipussittaisin sijoitetun/kunnostetun A4 kaluston suurimmaksi osaksi, asevelvollisuus armeijallemme tyypilliseen tapaan tuotamme normi koulutuksessa niin paljon ylimäärää että erilliset tst-vaunu yksiköt voidaan niin halutessamme sijoittaa helposti joko kokonaan tai osittain ikääntyneistä A6 yksiköistä (kertauksellahan se taisi ensimmäinen A6 joukkokin saada sijoituksen A4 -> A6, joten se ei ole mikään ongelma jos kaluston kuluminen / ylläpito halutaan ihan oikeasti minimoida).


Oliko viestin varmasti minulle osoitettu, vai miten tuo liittyy minun viestiini? Vai kirjoititko tuon kaiken sen takia, että mainitsin tuon aktiivisuojan?
 
Ts. epäilen vahvasti, että Teillä on 2A4:n päivityshinnat päin prinkkalaa. Puolella miljoonalla saattaisi saada alustaan lisää ikää sen 15 vuotta, mutta voi olla, että hydraulinestettä tihkuisi sieltä täältä ja ampuma-arvot määritettäisiin perstuntumalla sekä tietysti vain päivännäöllä...
Meneeköhän meillä kaikilla hieman päivityskustannukset pieleen, kun ajattelemme sitä kertakustannuksena, eikä elinkaarikustannuksena. Luolien kalustoa kierrätetään komppania kerrallaan, ja kunnostetaan epäilemättä sekä ulos- että sisäänajon yhteydessä. Tässä vaikkapa pimeänäkölaitteisiin liittyvä uutinen parin vuoden takaa, valtuutus jatkuvalle uusimiselle eri vaunujen kohdalla: https://yle.fi/uutiset/3-9652939?origin=rss

Kunnostustyöt jakautuvat usealle vuodelle, eivätkä siten tuo uusia työpaikkoja.

Tornin hydrauliikasta on myös polemiikkiä, mutta hydrauliikka ei kai ole rakettitiedettä, sen avulla ne metsä- ja kaivinkoneetkin möyryävät. Hapertunut letku ja liitin vuotaa, uusittu ei. Osaako joku Leo-tietävä kertoa, onko tässä mitään erityistä vaunujenkaan osalta?
 
Back
Top