Panssarivaunut

Prikaatistahan on puhuttu, mutta onko jossain mainittu että se tulisi pohjoiseen? Itsellä on käynyt mitään aiheesta tietämättä ja ymmärtämättä, että se prikaati pölähtäisi Affenanmaalle? Tämä siis ymmärtämättömän hajatelma.
Jotenkin vain ajattelin että se olisi loogisin suunta, toki I19 Bodenissa Pohjois-Ruotsissa jo toimii siellä. I19 on käytännössä kaksi mekanisoitua pataljoonaa a 2 Leo2 ja 2 CV-komppaniaa plus erillinen jääkäripataljoona. Tervetuloa Suomeen vaan, mahdollistaisi meidän raskaan kaluston pitämistä etelämmässä.
 
Jotenkin vain ajattelin että se olisi loogisin suunta, toki I19 Bodenissa Pohjois-Ruotsissa jo toimii siellä. I19 on käytännössä kaksi mekanisoitua pataljoonaa a 2 Leo2 ja 2 CV-komppaniaa plus erillinen jääkäripataljoona. Tervetuloa Suomeen vaan, mahdollistaisi meidän raskaan kaluston pitämistä etelämmässä.

Tässä olisi mielestäni se suurin mahdollinen konkreettinen hyöty Suomen ja Ruotsin välisestä puolustusyhteistyöstä.
 
Onk kukaan kysellyt ruotsalaisilta, ns. suorittavan portaan puolelta, halua lähteä Suomen Sallaan panssarisotimaan (ja ehkä kuolemaan) Venäjää vastaan? Saattaa olla aika hiljaista, eikä ketään voi kai tänne pakottaakaan. Ahvenanmaa kuulostaisi äkkiseltään noin sata kertaa todennäköisemmältä. Sitä kun puolustaisi menestyksekkäästi melkein vaikka Vatikaanin Sveitsiläiskaarti.
 
Onk kukaan kysellyt ruotsalaisilta, ns. suorittavan portaan puolelta, halua lähteä Suomen Sallaan panssarisotimaan (ja ehkä kuolemaan) Venäjää vastaan? Saattaa olla aika hiljaista, eikä ketään voi kai tänne pakottaakaan. Ahvenanmaa kuulostaisi äkkiseltään noin sata kertaa todennäköisemmältä. Sitä kun puolustaisi menestyksekkäästi melkein vaikka Vatikaanin Sveitsiläiskaarti.
EIköhän se Bodenin jägsterikin mielummin pistä vihulaista lakoon meidän puolella rajaa, kuin omalla kirkonkylällä.
 
Olisiko mitään asiallista hyötyä rakentaa suojausta esim. siten, että komppanian yhdellä joukkueella olisi keulat topattu aivan tappiinsa? Täydellisessä maailmassa kaikki vaunut topataan, todellisuudessa ei. Eli ps-komppanialla olisi kärkijoukkue, joka ottaisi sen -kärkiroolin- vöyreällä suojauksella?
 
Talvisodan SFK eli kokonanen prikaatihan sieltä lopulta tuli. Eikös länsinaapuri nyt taas ole luvannut varustaa prikaatin pohjoiseen, Suomenkin avuksi. Mitähän sille hankkeelle kuuluu, ja minkälainen prikaati olisi kysessä?
Tämähän oli puolustuskomitean raportissa mainittu ajatus että Suomeen pitäisi olla valmius lähettää mekanisoitu prikaati kaikkineen. Sehän vaatii kaluston ylläpitämistä, hankintoja ja koulutettua henkilöstöä eli mm. lisää rahaa. Mitään sitovia päätöksiä ei ole tehty tuon esityksen pohjalta ja tuskin tehdäänkään. Se olisi pallo jalkaan Ruotsille ja se ei puolueettomalle maalle käy ihan helposti.
Ruotsissa esitetään: Sodassa 5000 sotilasta Suomeen
Kasperi Summanen | 14.05.2019 | 13:04- päivitetty 14.05.2019 | 13:47

Ruotsin puolustuskomitean raportin mukaan Suomea pitäisi pystyä auttamaan prikaatin voimin.

Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö syvenee ja Ruotsin pitää olla valmiina lähettämään prikaati Suomen avuksi sodan syttyessä, Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustuskomitean raportissa esitetään. Ruotsalaisprikaatin vahvuus on tavallisesti 4 000-5 000 sotilasta.https://www.verkkouutiset.fi/ruotsissa-esitetaan-sodassa-5000-sotilasta-suomeen/


Rahaa tulee kyllä, mutta edelleen on kysymysmerkki että saisimmeko tuollaista joukkoa avuksi Ruotsilta tosipaikassa. Siellä pitää tehdä vielä lakimuutoksia ja pitää olla tahtotilaa myös.
Ruotsi lisää rahaa 2022 lähtien 460 milj. euroa vuodessa 4 vuoden aikana lisää budjettiin, mutta on samaan aikaan muistettava että maavoimat eivät kasva kovin paljon. Lisäksi taistelukyky nojaa jatkuvaan rekrytointiin kodinturvajoukkoihin sekä asepalvelukseen. Vakinaisen väen palkkoihin ym. menee suuri osa kuluista.
https://yle.fi/uutiset/3-10948176
 
Mielestäni täysin relevantti kysymys vaikka juuri tänään kysyttynä.

Ymmärrän kyllä osaltani jetsulleen, mitä jäsen @Lepard ajaa posteillaan takaa.

Vähän liikaa Ohjustelija nyt takertuu opponoinnissaan tähän T-sarja-teemaan. Lepard on osoittanut, että se -vanhemmallakin- kalustolla varustettu mekanisoitu yhtymä olisi tarpeellisempi ja käytettävyydeltään reilusti paree kuin nykyiset vaihtoehdot a la jalkaväki heilumassa mekanisoidun hyökkääjän kimpussa.

Ei sitä varmaan kukaan ole kiistänyt, mutta kun se hintalappu. Ei niitä vanhoja yhtymiä huvikseen pataan laitettu. Pelkät vaunut kun ei riitä, tarvitaan koko paletti ympärille, viestijärjestelmät, it, jne. jne. Ei ollut realismia uusia kaikkia noita tai sitten tosiaan viuhdottaisiin edelleen menemään täysin 70-luvun järjestelmillä, tykistö parikaapeloituna lihavaksi maaliksi, menisikö yksikään viesti enää läpi radioaalloilla jne. jne. Miten oli ajatus suojata se hyökkääjän ilmavoimien maali nro1 ilmauhalta jne.

Lepard saa väittää että kyse olisi vain resurssoinnista, mutta minä en moista väittämää niele ilman että se olisi vaikuttanut hyvin radikaalisti esim nyt moderneilla pst-järjestelmillä toimiviin jv-joukkoihin. Montako olisit ollut valmis uhraamaan noista T-72 kustannuksella?

Ohjuksilla on laitettu viime aikoina vaunuja nippuun maailmalla aika ahkerasti, asiaan vaikuttaa toki moni seikka, mutta en nyt ihan heti lähtisi väittämään ettei asiaa olisi täälläkin tutkittu ja puntaroitu aika tarkkaan. Tuskin nykyiseen (ainahan myös pst-kalua on ollut vahvuuksissa kiitettävästi) malliin ihan vaan ps-miesten kiusaksi on päädytty tai ymmärtämättömyyttä ihan fiilispohjalta vaan... Ikäänkuin tätä konseptia ei olisi mietitty joka halvatun kulmasta ja useaan otteeseen vuosien saatossa eri henkilöiden/kokoonpanojen toimesta.

Mitä tulee noihin läpäisyasioihin, niin moottoritilan kansi ollee edelleen se varmin läpäistävä kohde koskien NLAW ja ohjukset.

Tst-vaunuja on liki mahdotonta suojata satojen mm läpäisyä vastaan muualta kuin etusektorista, muuten paino karkaa väkisin käsistä. Leo-2a4 tornin katon arvellaan olevan 70mm etu etusektorista johon voi teoriassa eri kallistuksilla tms. tulla osuma myös vaakasuunnasta ja takaosan paksuus 30mm, jotain tuon suuntaista se oli siinä läpi ammutussa T-72 tornissakin mistä pahasti vanhetunutkin nuoli tuli heikosta kohtaa keulasta läpi ja jatkoi ulos johtajan luukun takaa repien katon auki saumoistaan...

About sama vahvuus / ongelma rungon kylkien kanssa. Samaan tyyliin edessä vahvempi, ohenee takana. Läpi raikaa kohta kuin kohta jos ase vähääkään ajan tasalla.

Julkisten lähteiden mukaiset jakomäärät pst-aseiden suhteen kertovat taas sen, että sotatilanteessa niitä pst-aseita ammutaan, eikä niitä pelkästään hivellä kanervikossa.

Kiitos sen ettei rahoja tärvätty itä-saksan ostosten tekohengittämiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Ei sitä varmaan kukaan ole kiistänyt, mutta kun se hintalappu. Ei niitä vanhoja yhtymiä huvikseen pataan laitettu. Pelkät vaunut kun ei riitä, tarvitaan koko paletti ympärille, viestijärjestelmät, it, jne. jne. Ei ollut realismia uusia kaikkia noita tai sitten tosiaan viuhdottaisiin edelleen menemään täysin 70-luvun järjestelmillä, tykistö parikaapeloituna lihavaksi maaliksi, menisikö yksikään viesti enää läpi radioaalloilla jne. jne. Miten oli ajatus suojata se hyökkääjän ilmavoimien maali nro1 ilmauhalta jne.

Lepard saa väittää että kyse olisi vain resurssoinnista, mutta minä en moista väittämää niele ilman että se olisi vaikuttanut hyvin radikaalisti esim nyt moderneilla pst-järjestelmillä toimiviin jv-joukkoihin. Montako olisit ollut valmis uhraamaan noista T-72 kustannuksella?



Tst-vaunuja on liki mahdotonta suojata satojen mm läpäisyä vastaan muualta kuin etusektorista, muuten paino karkaa väkisin käsistä. Leo-2a4 tornin katon arvellaan olevan 70mm etu etusektorista johon voi teoriassa eri kallistuksilla tms. tulla osuma myös vaakasuunnasta ja takaosan paksuus 30mm, jotain tuon suuntaista se oli siinä läpi ammutussa T-72 tornissakin mistä pahasti vanhetunutkin nuoli tuli heikosta kohtaa keulasta läpi ja jatkoi ulos johtajan luukun takaa repien katon auki saumoistaan...

About sama vahvuus / ongelma rungon kylkien kanssa. Samaan tyyliin edessä vahvempi, ohenee takana. Läpi raikaa kohta kuin kohta jos ase vähääkään ajan tasalla.



Kiitos sen ettei rahoja tärvätty itä-saksan ostosten tekohengittämiseen.
Olen pääosin samaa mieltä juurikin noiden argumenttien pohjalta.

1. Ps-prikaatia on vaikeampi liikutella ilmauhkan alla kuin pataljoonaa. Jatkuvaa ilmaherruutta ei saada välttämättä kaikkien mek.joukkojen suojaksi, joten ne ovat alttiita vihollisen koptereille ja rynnäkkökoneille. Ilmatorjuntaa ja tutkia on noilla joukoilla käsittääkseni kuitenkin rajallisesti.

2. liian suuri mekanisoitujen joukkojen painotus meidän budjetissa johtaisi epäedulliseen tilanteeseen jalkaväen varustuksen ym. kanssa. Pääosa kenttäarmeijasta on jalkaväkeä, joka ajanmukaisella pst:llä ja epäsuoran tulen tuella kykynee torjumaan tiestöön tukeutuneen vihollisen tai viivyttämään sitä tarpeeksi.

Ainoastaan laajoilla peltoaukeilla ja tiheän tieverkon alueella vihollisen mekanisoituja osia on vaikeampi pysäyttää, koska ne voivat levittäytyä ja liikkua taktisesti fiksummin. Siihen tarvitaan minun nähdäkseni omia mek. taisteluosastoja ainakin.

PV:n komentaja ja maavoimien komentaja ovat olleet tyytyväisiä pv:n tilaan ja maininneet puolustusvoimien olevan hyvässä kunnossa. Jopa parhaassa kunnossa kalustollisesti ikinä. Tämä tarkoittaa kokonaisuutta tietysti ja onhan tiestysti puutteitakin. Minusta 200 tst psv:ä on erittäin hyvä määrä pienen budjetin maalle ja toivottavasti se tilanne pysyisi pitkään.
 
Montako olisit ollut valmis uhraamaan noista T-72 kustannuksella?

Hukkaat sen @Lepard n yhden pointin: hän avasi selkeästi sitä, mikä ero on suorittaa panssarintorjuntaa vaikkapa wanhettuneella ps-vaunulla suht jalkaväki mustilla. Hän laittoi tuon mustin, koska se oli tuolloin -suunnilleen- ajankohtainen ratkaisu kautta valinta.

Tässä näkökulmassa on melkein sama suoritusportaan kannalta se, onko heillä käytössä musti vahti tai nlaw....he kohtaavat saman probleeman painopistealueella: suojan puuttuminen. Ps-kalusto on suojattu ja sen pääaseen teho on pelottava joka tapauksessa. Ohjattava pst-ase, joka voidaan ampua katveesta ja -kauempaa- on toinen asia, se on suoritusportaan kannalta kiitollisempi.

Eli se ratkaisu: hävitetään ps-kalusto - tyydytään mustiin, jossa on päivitetty a-tarvike ja kaikki on hyvin......jäsen Lepard sanoo olleensa myös puljaamassa budjettiasioita, hänellä on sitä kautta varmasti käsitys siitä, millaisia arvolatauksia tämä ym. ratkaisu sisälsi.

Eikä se ruotsalaisinssin esittämä väite T-sarjalaisista ole mikään uniikki kertomus: keulaläpäisy ei ole niin kirkossa kuulutettu kuin millimetripaperi voisi kertoa, se on suunniteltu tosiaan olemaan paskamainen maali edestä. Yksi pointti: kahtoppa paljonko T72 on korkea senttejä vs. Leo....aivan. 220 senttiä vs. 300 senttiä......melkoinen ero, mielestäni jo korkeudessa.....Abrams menee noin 240 senttiä. Leclerc noin 250 senttiä. Voidaan sanoa, että Leo on melkoinen korhake suorastaan vs. T-malli.:cool:

Ja kun ne suomalaiset T-mallit tuskin olisivat joutuneet askaroimaan länsitankkeja vastaan......sekin kannattaa muistaa, jos tai kun länsitankkia voidaan pitää parempana.

Uskallan melkein väittää ja väitänkin, että neuvostoperäinen tavara aiheutti allergisia reaktioita, kun meidän inttiä länsimaistettiin, siitä piti suoriutua eroon....ainakin näkyvimmistä kaluista.

Mutta mitäpä tuosta, noiden tankkien sisältämät raaka-aineet lienevät jo toisella kierrätyskierroksella, joten. Lusikat ovat keittiökaapeissa ja naulat mökkien seinissä ja sillä siisti.
 
Olen pääosin samaa mieltä juurikin noiden argumenttien pohjalta.

1. Ps-prikaatia on vaikeampi liikutella ilmauhkan alla kuin pataljoonaa. Jatkuvaa ilmaherruutta ei saada välttämättä kaikkien mek.joukkojen suojaksi, joten ne ovat alttiita vihollisen koptereille ja rynnäkkökoneille. Ilmatorjuntaa ja tutkia on noilla joukoilla käsittääkseni kuitenkin rajallisesti.

2. liian suuri mekanisoitujen joukkojen painotus meidän budjetissa johtaisi epäedulliseen tilanteeseen jalkaväen varustuksen ym. kanssa. Pääosa kenttäarmeijasta on jalkaväkeä, joka ajanmukaisella pst:llä ja epäsuoran tulen tuella kykynee torjumaan tiestöön tukeutuneen vihollisen tai viivyttämään sitä tarpeeksi.

Ainoastaan laajoilla peltoaukeilla ja tiheän tieverkon alueella vihollisen mekanisoituja osia on vaikeampi pysäyttää, koska ne voivat levittäytyä ja liikkua taktisesti fiksummin. Siihen tarvitaan minun nähdäkseni omia mek. taisteluosastoja ainakin.

PV:n komentaja ja maavoimien komentaja ovat olleet tyytyväisiä pv:n tilaan ja maininneet puolustusvoimien olevan hyvässä kunnossa. Jopa parhaassa kunnossa kalustollisesti ikinä. Tämä tarkoittaa kokonaisuutta tietysti ja onhan tiestysti puutteitakin. Minusta 200 tst psv:ä on erittäin hyvä määrä pienen budjetin maalle ja toivottavasti se tilanne pysyisi pitkään.

T-72:n osittainen säilyttäminenhän olisi tarkoittanut karkeasti sitä että toiminta olisi jo alkujaan jäänyt tasolle 200 tst-vaunua kun se nyt kävi vuosikymmenen verran alhaalla ja nostettiin sitten lähemmäs alkuperäistä tasoa. 200 tst-vaunua ei todistettavasti romahduta puolustustamme kustannusten räjähtäessä. Toki siellä on useita muita potentiaalisia rahanreikiä mutta on selvä että koknaisuuden voisi rakentaa toisinkin kuin mitä nyt on perusteilla X päädytty tekemään.

Pv:n komentajan mukaan firma on aina paremmassa kunnossa kuin koskaan. Sen kertominen sisältyy kaiketi jo työsopimukseen :p
 
Hukkaat sen @Lepard n yhden pointin: hän avasi selkeästi sitä, mikä ero on suorittaa panssarintorjuntaa vaikkapa wanhettuneella ps-vaunulla suht jalkaväki mustilla. Hän laittoi tuon mustin, koska se oli tuolloin -suunnilleen- ajankohtainen ratkaisu kautta valinta.

Menee jo vanhan miehen nostalgian kaipuun pariin. Muistan kun Leopard 2A4:t oli juuri saatu maahan ja jossain tv-ohjelmassa (joku itsenäisyyspäivän paraati?) toimittaja haastatteli jotain panssariupseeria neukkukaluston stenaamisesta uusien vaunujen käyttöönoton myötä. Kapiainen totesi vaan lakonisesti T-72:sta että kyllä se puutteistaan ja iästään huolimatta aina singon voittaa.
 
Hukkaat sen @Lepard n yhden pointin: hän avasi selkeästi sitä, mikä ero on suorittaa panssarintorjuntaa vaikkapa wanhettuneella ps-vaunulla suht jalkaväki mustilla. Hän laittoi tuon mustin, koska se oli tuolloin -suunnilleen- ajankohtainen ratkaisu kautta valinta.

Tässä näkökulmassa on melkein sama suoritusportaan kannalta se, onko heillä käytössä musti vahti tai nlaw....he kohtaavat saman probleeman painopistealueella: suojan puuttuminen. Ps-kalusto on suojattu ja sen pääaseen teho on pelottava joka tapauksessa. Ohjattava pst-ase, joka voidaan ampua katveesta ja -kauempaa- on toinen asia, se on suoritusportaan kannalta kiitollisempi.

Eli se ratkaisu: hävitetään ps-kalusto - tyydytään mustiin, jossa on päivitetty a-tarvike ja kaikki on hyvin......jäsen Lepard sanoo olleensa myös puljaamassa budjettiasioita, hänellä on sitä kautta varmasti käsitys siitä, millaisia arvolatauksia tämä ym. ratkaisu sisälsi.

Eikä se ruotsalaisinssin esittämä väite T-sarjalaisista ole mikään uniikki kertomus: keulaläpäisy ei ole niin kirkossa kuulutettu kuin millimetripaperi voisi kertoa, se on suunniteltu tosiaan olemaan paskamainen maali edestä. Yksi pointti: kahtoppa paljonko T72 on korkea senttejä vs. Leo....aivan. 220 senttiä vs. 300 senttiä......melkoinen ero, mielestäni jo korkeudessa.....Abrams menee noin 240 senttiä. Leclerc noin 250 senttiä. Voidaan sanoa, että Leo on melkoinen korhake suorastaan vs. T-malli.:cool:

Ja kun ne suomalaiset T-mallit tuskin olisivat joutuneet askaroimaan länsitankkeja vastaan......sekin kannattaa muistaa, jos tai kun länsitankkia voidaan pitää parempana.

Uskallan melkein väittää ja väitänkin, että neuvostoperäinen tavara aiheutti allergisia reaktioita, kun meidän inttiä länsimaistettiin, siitä piti suoriutua eroon....ainakin näkyvimmistä kaluista.

Mutta mitäpä tuosta, noiden tankkien sisältämät raaka-aineet lienevät jo toisella kierrätyskierroksella, joten. Lusikat ovat keittiökaapeissa ja naulat mökkien seinissä ja sillä siisti.
Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi.
Suoja, suoja...
 
Tämähän oli puolustuskomitean raportissa mainittu ajatus että Suomeen pitäisi olla valmius lähettää mekanisoitu prikaati kaikkineen. Sehän vaatii kaluston ylläpitämistä, hankintoja ja koulutettua henkilöstöä eli mm. lisää rahaa. Mitään sitovia päätöksiä ei ole tehty tuon esityksen pohjalta ja tuskin tehdäänkään. Se olisi pallo jalkaan Ruotsille ja se ei puolueettomalle maalle käy ihan helposti.
Ruotsissa esitetään: Sodassa 5000 sotilasta Suomeen
Kasperi Summanen | 14.05.2019 | 13:04- päivitetty 14.05.2019 | 13:47

Ruotsin puolustuskomitean raportin mukaan Suomea pitäisi pystyä auttamaan prikaatin voimin.

Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö syvenee ja Ruotsin pitää olla valmiina lähettämään prikaati Suomen avuksi sodan syttyessä, Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustuskomitean raportissa esitetään. Ruotsalaisprikaatin vahvuus on tavallisesti 4 000-5 000 sotilasta.https://www.verkkouutiset.fi/ruotsissa-esitetaan-sodassa-5000-sotilasta-suomeen/


Rahaa tulee kyllä, mutta edelleen on kysymysmerkki että saisimmeko tuollaista joukkoa avuksi Ruotsilta tosipaikassa. Siellä pitää tehdä vielä lakimuutoksia ja pitää olla tahtotilaa myös.
Ruotsi lisää rahaa 2022 lähtien 460 milj. euroa vuodessa 4 vuoden aikana lisää budjettiin, mutta on samaan aikaan muistettava että maavoimat eivät kasva kovin paljon. Lisäksi taistelukyky nojaa jatkuvaan rekrytointiin kodinturvajoukkoihin sekä asepalvelukseen. Vakinaisen väen palkkoihin ym. menee suuri osa kuluista.
https://yle.fi/uutiset/3-10948176
Me voitaisiin varmaan tarjota prikaatin kalustointi valmiiksi johonkin Pohjois-Suomen luolaan. Ukot sitten bonus, jos ovat tullakseen :cool:
 
Kiitos vaan, tiedän vain hieman noista.

Jos puhutaan ihan suoraan meidän käyttämästä vientiversiosta T-72M1 ilman mitään syvää moodausta, niin eiköhän ole aivan selvää että Leo 2A4 pesee sen etupanssarin suojassa mennentullen? Leopardit kuten Abramsit tehtiin taistelemaan ja selviämään määrällisesti ylivoimaista Neuvostoarmeijaa vastaan keski-euroopassa ja niiden panssarointiin etusektorista panostettiin paljon. Länsivaunujen odotettiin selviävän taistelusta pienillä tappiolla ja aiheuttamaan Neuvostojoukoille (mm. T-72 ja T-80) kestämättömät tappiot yhdessä muiden suorituskykyjen (esim. Apache) kanssa. Se edellytti kestämään alikaliiperi- ja HEAT taistelukärkiä nimenomaan panssarisodankäynnissä ja etusektorista. Sitä en tiedä että onko T-72 paremmin suojattu yhtä hyvin sivuilta/takaa, mutta ei varmasti edestä!

Leopardin ja Abramsin erinomainen L44 tykki kykeni kehittyneellä tj-järjestelmällä tuhoamaan maalit 2x kauempaa kuin Neuvostotankit. Tämähän todennettiin Persianlahden sodassa 1991.
Jälki oli M1A1 Abramsin jäljiltä kauheaa katsottavaa. Medina-divisjoonan tankit tuhottiin totaalisesti kuuluisassa 73 Easting- taistelussa. USA:lla oli sekä taktinen, taidollinen että tekninen ylivoima.

Kyllä Irakilaiset saivat osumiakin Abramseihin, mutta yli 2 km matkalta, niiden ammuksilla ei ollut tuhoavaa vaikutusta. US tankkimiehistöt tiesivät että T-72 ei kykene läpäisemään heidän vaunujaan edestä, joten he saattoivat vain edetä pysähtymättä ampua ilman suoja-asemaan menemistä.
Tässä muuten erinomainen, kuvitettu dokumentti taistelusta:

Kuten tännekin on jo linkkailtu T-72 päivittämisestä, se olisi ollut hankalaa kaikilta osin ja hintavaakin. 2A46 tykin ammuksen pituutta ja läpäisykykyä lähtönopeuden lisäämisen kautta ei ollut mahdollista parantaa. T-72B3 on paremmin suojattu ja kyvykkäämpi, mutta jos sitä verrataan Leo 2A4:n tai sen modernisointiversiohin, niin meinaatko että se olisi parempi tai yhtä hyvä?
En sanoisi että Leo2A4:n suoja olisi mitenkään ylivoimainen saman aikakauden T-72 -vaunuihin verrattuna. Kyllä se etu mitä länsi haki oli enemmän ylivoimaisessa tarkkuudessa ja koulutustasossa. Jenkit panostivat enemmän vaunun suojaan, ja M1A2:lla se oli selvästi parempi kuin Leo2A4:llä. Saksalaiset hakivat perinteiseen tapaan suojan, liikkuvuuden ja tulivoiman tasapainoa, jolloin A4 oli heikommin suojattu kuin Abrams. Siksi suojan parantemiseen onkin satsattu Leon myöhäisemmissä versioissa.

T-72M1:n modauksesta kannattaisi aina muistaa että meillä olisi haettu pariteettia venäläisen kaluston kanssa, ei parhaan länsimaisen kaluston kanssa. Ja tosiasia on, että venäläisten viimeisimmät reaktiivipanssarielementit ovat varsin tehokkaita, myös alikaleja vastaan.
 
Olisiko mitään asiallista hyötyä rakentaa suojausta esim. siten, että komppanian yhdellä joukkueella olisi keulat topattu aivan tappiinsa? Täydellisessä maailmassa kaikki vaunut topataan, todellisuudessa ei. Eli ps-komppanialla olisi kärkijoukkue, joka ottaisi sen -kärkiroolin- vöyreällä suojauksella?

Haluaisitko itse palvella tuossa kärkijoukkueessa, jota syötetään jatkuvasti surman suuhun? Riskien tasaaminen hankaloituu hitokseen. Toki miehistöä voi kierrättää vaunujen välillä, mutta se ei onnistu kesken taistelun.
 
Onk kukaan kysellyt ruotsalaisilta, ns. suorittavan portaan puolelta, halua lähteä Suomen Sallaan panssarisotimaan (ja ehkä kuolemaan) Venäjää vastaan? Saattaa olla aika hiljaista, eikä ketään voi kai tänne pakottaakaan. Ahvenanmaa kuulostaisi äkkiseltään noin sata kertaa todennäköisemmältä. Sitä kun puolustaisi menestyksekkäästi melkein vaikka Vatikaanin Sveitsiläiskaarti.

Onko tuota kyselty amerikkalaisiltakaan, kun joku presidentti on päättänyt, että nyt soditaan? Ja on sodittu huomattavasti useammin vieraalla kuin omalla maaperällä. Jos Irakista ja Afganistanista suuri enemmistö onkin tullut takaisin ehjin nahoin, niin maan sotahistoriaan mahtuu myös melkoisia lihamyllyjä.

Ruotsissa kenelläkään ei sentään ole mainittavaa intressiä värväytyä asevoimiin koulutuksen, rahan tai muun henkilökohtaisen hyödyn vuoksi. Hommaan on lähdetty vapaaehtoisesti ja tietoisena riskeistä, moni ehkä jopa taistelua janoten. En siis näe massamaista aseistakieltäytymistä tapahtuvan Ruotsin riveissä, vaikka sotiminen tapahtuisikin vieraalla maaperällä.
 
Ei sitä varmaan kukaan ole kiistänyt, mutta kun se hintalappu. Ei niitä vanhoja yhtymiä huvikseen pataan laitettu. Pelkät vaunut kun ei riitä, tarvitaan koko paletti ympärille, viestijärjestelmät, it, jne. jne. Ei ollut realismia uusia kaikkia noita tai sitten tosiaan viuhdottaisiin edelleen menemään täysin 70-luvun järjestelmillä, tykistö parikaapeloituna lihavaksi maaliksi, menisikö yksikään viesti enää läpi radioaalloilla jne. jne. Miten oli ajatus suojata se hyökkääjän ilmavoimien maali nro1 ilmauhalta jne.

Lepard saa väittää että kyse olisi vain resurssoinnista, mutta minä en moista väittämää niele ilman että se olisi vaikuttanut hyvin radikaalisti esim nyt moderneilla pst-järjestelmillä toimiviin jv-joukkoihin. Montako olisit ollut valmis uhraamaan noista T-72 kustannuksella?

Ohjuksilla on laitettu viime aikoina vaunuja nippuun maailmalla aika ahkerasti, asiaan vaikuttaa toki moni seikka, mutta en nyt ihan heti lähtisi väittämään ettei asiaa olisi täälläkin tutkittu ja puntaroitu aika tarkkaan. Tuskin nykyiseen (ainahan myös pst-kalua on ollut vahvuuksissa kiitettävästi) malliin ihan vaan ps-miesten kiusaksi on päädytty tai ymmärtämättömyyttä ihan fiilispohjalta vaan... Ikäänkuin tätä konseptia ei olisi mietitty joka halvatun kulmasta ja useaan otteeseen vuosien saatossa eri henkilöiden/kokoonpanojen toimesta.

Tst-vaunuja on liki mahdotonta suojata satojen mm läpäisyä vastaan muualta kuin etusektorista, muuten paino karkaa väkisin käsistä. Leo-2a4 tornin katon arvellaan olevan 70mm etu etusektorista johon voi teoriassa eri kallistuksilla tms. tulla osuma myös vaakasuunnasta ja takaosan paksuus 30mm, jotain tuon suuntaista se oli siinä läpi ammutussa T-72 tornissakin mistä pahasti vanhetunutkin nuoli tuli heikosta kohtaa keulasta läpi ja jatkoi ulos johtajan luukun takaa repien katon auki saumoistaan...

About sama vahvuus / ongelma rungon kylkien kanssa. Samaan tyyliin edessä vahvempi, ohenee takana. Läpi raikaa kohta kuin kohta jos ase vähääkään ajan tasalla.

Kiitos sen ettei rahoja tärvätty itä-saksan ostosten tekohengittämiseen.

Positiivista tässä on se, että ymmärretään panssarijoukon olevan kokonaisjärjestelmä, joka vaatii toimiakseen käytännössä kaikkien maavoimien aselajijoukkojen tuen. Negatiivista on se että taas eräät puhuvat asiasta josta eivät kauheasti näytä tietävän. Mitkä ihmeen 70-luvun järjestelmät? Kyllä osa sa-panssariprikaatien aselajijoukkojen panssarilaveteista oli 1970-80-luvulta. Mutta niiden järjestelmiä päivitettiin tasaiseen tahtiin. Esim panssarihaupitsipatterien ja patteristojen komentovaunuissa oli uusimmat radiot ja ammunnanhallintajärjestelmät, kranaatinheitinyksiköiden MTLB-vaunuihin laitettiin paikantamislaitteita jne. JA sitten se paras juttu. Ne kaikki sa-panssariprikaatien aselajijärjestelmät on nykyään päivitettyinä mekanisoitujen ja moottoroitujen taisteluosastojen tukena!!! Joka ainut vaunu!!! Viestivaunutkin on päivitetty M/18 järjestelmällä ja samalla viestivaunujen määrä tuplattu, vaikka yksi selitys panssariprikaatien lakkauttamiseen oli että ei ole varaa ylläpitää viestijärjestelmää.... Panssariprikaatien suojana oli aikanaan Crotale-patterit ja nekin on päivitetty, samalla kun Marksmanit on laitettu Leo-alustoille. Eli voit lopettaa sen lätinän tukijärjestelmän kustannuksista.

Ja kyllä, panssarijoukkojen laajentaminen olisi varmasti merkinnyt jonkin verran supistuksia jalkaväkijoukkoihin. Kysymys onkin, kummista saadaan enemmän taistelutehoa? Ja niissä analyyseissä jopa vanhemmalla ps-kalustolla varustetut joukot kyllä pesivät jv-joukot kaikilla mittareilla.

Ja kyllä, aivan oikein, kaikki taistelupanssarivaunut voidaan läpäistä, etenkin sivulta ja takaa. Viimeisimmät Abramsit ja Leopardit yhtä hyvin kuin vanhemmat venäläiset vaunut. Niiden vanhempien vaunujen suojaa voidaan parantaa merkittävästi suhteellisen edullisilla ratkaisuilla. Aikanaan T-55M:ään olisi saanut etusektoriin suojan T-72:n parhailta nuolilta noin 50.000 eurolla per vaunu. Mutta tärkein suoja taistelupanssarivaunulle on oikea taktiikka ja aselajien yhteistoiminta joka tuo taisteluvaunuille suojaa panssarintorjuntaa ja vastustajan tehokkaampia taisteluvaunuja vastaan. Saksalaisten taisteluvaunut olivat täysin alivoimaisia ranskalaisten vaunuihin nähden 1940 länsirintamalla ja raskaita neuvostovaunuja vastaan kesällä 1941 itärintamalla. Mutta pesivät vastapuolen kevyesti juuri paremman taktiikan ja aselajien yhteistoiminnan ansiosta. Ja juuri sen takia meillä pitäisi unohtaa taisteluosastot ja perustaa uudelleen panssariprikaatit. Vaikka T-72:t menetettiin, saataisiin nykykalustolla vielä kaksi prikaatia aikaiseksi.

Ja tiedoksi edelleen. Sitä itä-saksan kalustoa meillä on edelleen käytössä suuria määriä ja niitä on "tekohengitetty" ihan merkittävillä summilla. Panssarihaupitsit, MTLB:t, MTLB-U:t, 122H63:t jne..
 
Haluaisitko itse palvella tuossa kärkijoukkueessa, jota syötetään jatkuvasti surman suuhun? Riskien tasaaminen hankaloituu hitokseen. Toki miehistöä voi kierrättää vaunujen välillä, mutta se ei onnistu kesken taistelun.
Kyllä sitä sokkona vastustajan syliin pyritään välttämään luomalla kärkiyksiköille parempaa tilannekuvaa mm lennokkien avulla. Kuten olen aiemmin sanonut, vaikka kärkivaunussa olisi kuinka paksut pellit, riski että vaunu menee taistelukyvyttömäksi vaikka ei tulisi läpäisevää osumaa on turhan suuri. Ei kannata lähteä kokeilemaan jos se voidnn välttää paremmalla tiedustelulla.
 
Back
Top