Panssarivaunut

ctg kirjoitti:
Onko meillä yhtään kalustoa, joka putoaa Leon ja CV:n väliin? Toinen asia, luin Challenger 2:sta ja varsinkin sen Dorchester panssarista, että yksi Brittien Challengereista otti Basrassa osumaa seitsämästä kymmenestä rgp:stä ja selvisi siitä myräkästä ehjänä. Joten miksi Leo voitti brittien kaluston kun meille valittiin leo?
Klikkaa laajentaaksesi...

Vastaus on ainakin liikkuvuus ja tulivoima.

Challenger:
The Challenger 2 has a 12-cylinder, 1,200hp Perkins Caterpillar CV12 diesel engine and a David Brown TN54 gearbox, with six forward and two reverse gears. Second-generation Hydrogas suspension and hydraulic track tensioner are fitted. The maximum speed by road is 59km/h and 40km/h cross country. The range is given as 450km by road and 250km cross country.

Leo 2:
1500 hp Europowerpack MTU 873. Maks. etäisyys n. 500 km tiellä. Huiput 72 km/h (68 km/h 2 A6-A7).

Challenger 2 E on uusin vientiversio kovempiin olosuhteisiin jota on kokeiltu lähinnä välimeren maissa, mutta tuo ei ole pärjännyt mm. Kreikan testeissä Leolle.
2 E- versiossa on sakemannien MTU 873 (1500 hp) kone kuten Leossa ja toimintaetäisyys on ainakin noussut (tiellä) 550 Km pituiseksi.

Tietääkseni Leo 2:ssa on Chobham / Dorchester-tyyppinen panssarointi (ei kuitenkaan kopio).
Vertailussa Leo 2 A 4 ja Challenger 2, kuitenkin paremmin panssaroitu lienee Challenger eittämättä. Brittitankkien vahvuus 2 ms:stä lähtien on ollut suoja. Leo 2 A 7+ on taas ihan eri kone joten homma muuttuu radikaalisti.

Leo 2:n L 44/ 55 tykki on paras tämän hetkinen psv-tykki maailmassa monien alan asiantuntijoiden mielestä. Brittitankin alkuperäinen L30 tykki HESH-ammuksineen ei pärjää Leon sileäputkiselle. Ongelma on käsittääkseni lähinnä rihlauksen kuluminen kovilla paineilla joka aiheuttaa tietty epätarkkuutta.

Myös HESH-ammuksen kaareva lentorata ja hidas nopeus on heikkous nopeassa panssaritaistelussa. HESH toimi kyllä hyvin vanhaa kerrospanssaria vastaan (T-72) mutta sen teho uusiin komposiitti-aktiivipanssareihin on toinen asia. Ammushan kehitettiin jo 1960-luvulla.

Challenger voi ampua myös L27A1 APFSDS-DU ammuksia CHARM-modulaarisena panos-nuoli yhdistelmänä mutta epäilen että lähtönopeus on huomattavasti alhaisempi rihlauksen takia verrattuna sileäputkiseen.
Syynä tietty rihlauksen aiheuttama kitka ja vastus sekä se että osa ruutikaasuista pääsee karkaamaan rihlauksen kautta.
Viisaammat korjatkoon jos olen väärässä.

Jotain kuitenkin kertoo se että Challengeria ei ole Brittejä lukuunottamatta myyty kuin Omaniin kourallinen. Leo 2:a on myyty ympäri maailmaa yli 3200 kpl. Kyseessä ei pelkkä markkinointi-kikka vaan lukuisat testit jotka ovat päättyneet Leo 2:n valintaan.

Challenger-lähde:
http://www.army-technology.com/projects/challenger2/

Hyvä Leo 2 sivu:
http://www.ciar.org/~ttk/mbt/tank.german.leopard2.thorough-description.1.html
 
Kiitoksia. Tämä avasi silmiä akateemisesti, mutta silti olisi ollut mielenkiintoista nähdä ihan käytännön testejä supi-suomalaisessa maastossa verraten keskenään leo-2x, challenger 2x ja t-80x/90x kalustoa - ilman hintalappua tietenkin.
 
ctg kirjoitti:
Kiitoksia. Tämä avasi silmiä akateemisesti, mutta silti olisi ollut mielenkiintoista nähdä ihan käytännön testejä supi-suomalaisessa maastossa verraten keskenään leo-2x, challenger 2x ja t-80x/90x kalustoa - ilman hintalappua tietenkin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Muutamia eroja länsi- ja itävaunujen välillä.

Alakoro, johtuen tornin muodosta perinteisen itävaunun alakoro on pienempi kuin länsivaunujen, Leo2, Abrams ja Challenger2. Koska maastomme on mäkistä on tällä ominaisuudella merkitystä.

Paino, painoissa on eroa, mutta liikkuvuuden kannalta suurempi merkitys on telan pintapaineella ja niissä ei merkittävää eroa ole.

Ergonomia, itävaunujen ergonomia on juuri niin venäjältä kuin vain voi olla.
Tämä lisää miehistön kuormittavuutta. Vaikka jonkun mielestä kurjuus kuuluu olennaisena osana sotahommiin, ei siitä ole mitään hyötyä, päinvastoin.

Huollettavuus, länsivaunujen huollettavuus on parempi kuin itävaunujen. Lisäksi neljän hengen miehistö vähentää vartioinnin ja huoltojen aiheuttamaa kuormitusta.

Talviominaisuudet, länsivaunujen huonot talviominaisuudet ovat urbania legendaa.


Tässä muutamia omaan kokemukseen ja luettuun perustuvaa kohtaa. Mielipidettäni tukee, mm. ruotsalaisten psv testit ennen Leopardien hankintaa, testeihin nimittäin osallistui T80. Eikä parjännyt.
Eroja länsivaunujen välillä toki on, mutta en ole perehtynyt niihin. Kuten aikaisemmin on mainittu Leo2 ja Abrams ovat myyntimenestyksiä, Challenger ei.
jostain syystä Abrams ei ole menestynyt euroopassa, vaan sen vienti on kohdistunut lähi-itään. Ovatko sen ominaisuudet parempia sinne, vai onko kyse kauppapolitiikasta, en tiedä.
 
Ovatko Hollannin Leo A4 ja A6 vaunut vielä myynnissä, vai menivätkö jo?

Indonesiahan halusi ostaa mutta Hollannin parlamentti sanoi ei. Taisi olla 60 uudempaa ja 50 vanhempaa ja kuluksi laskettiin 280 milliä vanhempien modaus mukaanlukien. En muista oliko luku egejä vai taaloja.

Indonesia taisi sitten ostaa 30 A6 vaunua Saksasta.
 
Hollannin Leo:ja on mennyt ainakin Kanadaan ja Itävaltaan, mutta nämä ovat luokkaa 100+100 yli 400:sta, eli saattaisi siellä niitä vielä ollakin.
 
Taisi olla tämän vuoden puolella kun parlamentti torppasi Indonesian ostoaikeet, vaikka Hollannilla on taustaa siellä, tai juuri sen takia...
 
Tappi kirjoitti:
setämies kirjoitti:
Mikäs se liekinheitin sitten oli jolla vaunun pohjaa lämmiteltiin hivenen kylmempinä aamuina? Varsinainen tosimiesten webasto jossa liekkikin taisi olla lähemmäs puolimetrinen? Näin siis bemarissa.
Klikkaa laajentaaksesi...


Tämä puhalluslamppu on ainakin XA-180:n varusteissa, jolla lämmitetään erillistä kattilaa, jossa sähköisen kiertovesipumpun avulla kiertävä jäähdytysneste saadaan lämmitettyä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis semi-automatic Webasto :D
 
Last edited by a moderator:
Teräsmies kirjoitti:
Syyrian armeijan T-72(?) pamahtaa ilmeisesti RPG-7 raketin osuttua torniin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onhan mäjäys!!!
Hetken epäilin että onkohan tuo aito... kaipa se on... Kyllähän ne lopputulokset ovat aika levällään yleensä olleet täyden läpäisyn jäljiltä. Lienee ainoita videolle saatuja autenttisia täystuhoja!

Vaunu ei kyllä tavallaan vaikuta tst-vaunulta, missä on esim. pääaseen putki?
Lisäksi ihmetyttää miten vaunu alkaa kiihdyttämään vielä vaikka tornista lyö jo metriset lieskat, ajajahan on muistaakseni enemmän tai vähemään samassa tilassa tornin kanssa, kait sitä voi kuski olla vielä tajuissaan tuossa vaiheessa ja survaista kaasun pohjaan paniikki reaktiona... kunnes lopullisesti lävähtää...
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Lisäksi ihmetyttää miten vaunu alkaa kiihdyttämään vielä vaikka tornista lyö jo metriset lieskat, ajajahan on muistaakseni enemmän tai vähemään samassa tilassa tornin kanssa, kait sitä voi kuski olla vielä tajuissaan tuossa vaiheessa ja survaista kaasun pohjaan paniikki reaktiona... kunnes lopullisesti lävähtää...
Klikkaa laajentaaksesi...

Juurikin näin tuon tulkitsisin, paine ei ollut tarpeeksi kova, että kuski kuolisi heti, koska luukkuja oli auki ja mitä muutakaan kuski tuossa tilanteessa tekisi. Saattaa jopa olla, että osuman tullessa vaunun komentaja kerkesi kiljaisemaan käskyn kaasuttaa.

Yksi juttu tuossa myöskin tulee mieleen: Jenkeillä on kuulemma sellainen proseduuri jos vaunun ammusvarasto ottaa osumaa, että tietenkään ei avata sitä ammusluukkua mikä on ammusten ja tornin taistelutilan välillä, käännetään torni sivulle (että kuski pääsee luukustaan ulos) ja odotetaan kymmenen minsaa vaunussa, jotta ruutipalot laantuvat (saattaisi ukot kärventyä tornin päällä), sitten poistutaan, ettei olla vaunussa jos onteloammukset alkavat räjähdellä. Tai näin muistan lukeneeni jostakin. Tuosta voidaan kuitenkin päätellä, että ammukset kestävät melkoista kuumuutta yli kymmenen minsaa. Tuon aikaisemman videon perusteella voitaneen päätellä, että kaikki eivät tee yhtä stabiileja ammuksia.
 
Itä vaunuissa a-tarvikkeet eivät ole erillisessä ammusvarastossa joka on suunniteltu räjähtämään turvallisesti ulos. Tätä on pidetty syynä itä vaunujen heikkoon selviytymiseen osuman jälkeen.
 
kimmo.j kirjoitti:
Itä vaunuissa a-tarvikkeet eivät ole erillisessä ammusvarastossa joka on suunniteltu räjähtämään turvallisesti ulos. Tätä on pidetty syynä itä vaunujen heikkoon selviytymiseen osuman jälkeen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, mutta mainittakoon, että ei niitä länsivaunuja ole varsinaisesti tehty kestämään "räjähdyksiä", vaan ruudin aiheuttamia tulipaloja. Tuossa edellä olleessa videossa mielestäni kranaatit räjähtivät, kuntaas jos pelkästään ruuti olisi palanut, niin tulos olisi näyttänyt varmaan enemmän tältä:
 
Last edited by a moderator:
SJ on oikeassa, oikaisin kirjoituksessani, pahoitteluni.
Tuossa Teräsmiehen videossa näkyy mielestäni alussa juuri ammusten ruudin aiheuttama tulipalo, jonka jälkeen itse kranaatit räjähtävät lopuksi.
 
Itävaunuissahan A-tarvikkeet panoksineen ovat taistelutilassa olevassa automaattilataimen karusellissa tyrkyllä läpäisevän osuman roiskeiden tiellä. Ja jos en nyt ihan väärässä ole, on siellä taistelutilassa laukauksia säilöttynä myös muihin vapaisiin paikkoihin. Eli läpäisevä osuma tarkoittaa melkoisella varmuudella hankaluuksia.
 
Wanhana pst-miehenä kysyisin tyhmiä. Nykyvaunujen sanotaan olevan immuuneja tavalliselle savusokaisulle lämpökameroidensa takia. Lämpökameroiden näkökenttä on kuitenkin pieni ja olettaisin että tähystäminen vaunun lähialueelle tapahtuu prismojen kautta. Lähitorjujan kannattaa siis yrittää sokaista vaunu tavallisellakin savulla, koska yksittäisen miehen etsiminen 4-12 kertaa suurentavalla lämpötähtäimellä muutaman kymmenen metrin etäisyydeltä on melko aikaaviepää puuhaa, ainakin jos vaunumiehistöllä ei ole aavistustakaan, mistä suunnasta hyökkäys on tulossa.

Te vaunuissa sisällä olleet, olenko minä nyt ihan metässä ajatuksineni?
 
Polttopullo ja fosforikäkri toimivat myös vaihtoehtoisina sokaisuvälineinä. Itse suosisin noita ennemmin kuin savua.

Vaunu, jossa ei ole lämpökameraa saadaan helposti sokaistua myös tavallisella savulla. Esim. ykkös- ja kakkosbemari.
 
pstsika kirjoitti:
Polttopullo ja fosforikäkri toimivat myös vaihtoehtoisina sokaisuvälineinä. Itse suosisin noita ennemmin kuin savua.

Vaunu, jossa ei ole lämpökameraa saadaan helposti sokaistua myös tavallisella savulla. Esim. ykkös- ja kakkosbemari.
Klikkaa laajentaaksesi...

Bemarin ipunat sai väliaikaisesti sekaisin tuolla polttopullotempulla. Tosin, jos oikein muistan niin, ongelma oli vain väliaikainen: Melko pian "alkoi taas nähdä". Ipunassa oli vissiin jonkin sortin suodattimet tuollaista "lämpöräjähdystä" vastaan. Toimivat vissiin vähään viivellä.

Savulla ei ollut käytännössä mitäään vaikutusta, jos ipunan läpi katseli.
 
Victor Charlie kirjoitti:
Wanhana pst-miehenä kysyisin tyhmiä. Nykyvaunujen sanotaan olevan immuuneja tavalliselle savusokaisulle lämpökameroidensa takia. Lämpökameroiden näkökenttä on kuitenkin pieni ja olettaisin että tähystäminen vaunun lähialueelle tapahtuu prismojen kautta. Lähitorjujan kannattaa siis yrittää sokaista vaunu tavallisellakin savulla, koska yksittäisen miehen etsiminen 4-12 kertaa suurentavalla lämpötähtäimellä muutaman kymmenen metrin etäisyydeltä on melko aikaaviepää puuhaa, ainakin jos vaunumiehistöllä ei ole aavistustakaan, mistä suunnasta hyökkäys on tulossa.

Te vaunuissa sisällä olleet, olenko minä nyt ihan metässä ajatuksineni?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin meikäläiseen taktiikkaan kuuluu johtajan oleilu luukulla. Näin pystyy paremmin tähystäämään, johtajaa hämää tavallinen savukin. Periaatteessa olet oikeassa, mikäli johtajalla on lämpötähystin saattaa se vaikeuttaa asioita, mutta vaunusta kuin vaunusta on vaikea tähystää lähelle. Siksi panssarijääkäreitä tarvitaan.
 
kimmo.j kirjoitti:
Victor Charlie kirjoitti:
Wanhana pst-miehenä kysyisin tyhmiä. Nykyvaunujen sanotaan olevan immuuneja tavalliselle savusokaisulle lämpökameroidensa takia. Lämpökameroiden näkökenttä on kuitenkin pieni ja olettaisin että tähystäminen vaunun lähialueelle tapahtuu prismojen kautta. Lähitorjujan kannattaa siis yrittää sokaista vaunu tavallisellakin savulla, koska yksittäisen miehen etsiminen 4-12 kertaa suurentavalla lämpötähtäimellä muutaman kymmenen metrin etäisyydeltä on melko aikaaviepää puuhaa, ainakin jos vaunumiehistöllä ei ole aavistustakaan, mistä suunnasta hyökkäys on tulossa.
Te vaunuissa sisällä olleet, olenko minä nyt ihan metässä ajatuksineni?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin meikäläiseen taktiikkaan kuuluu johtajan oleilu luukulla. Näin pystyy paremmin tähystäämään, johtajaa hämää tavallinen savukin. Periaatteessa olet oikeassa, mikäli johtajalla on lämpötähystin saattaa se vaikeuttaa asioita, mutta vaunusta kuin vaunusta on vaikea tähystää lähelle. Siksi panssarijääkäreitä tarvitaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jokin on tuossa skenaariossa mennyt pahasti pieleen; todella pieleen :a-embarassed:. Ei vaunut etsi maaleja muutaman kymmenen metrin päästä; eillei sitten olla jollain kusirännillä vasten metsää; tuolloin vaununjohtajan lk pyörii hullun lailla kun yritetään ottaa selkoa ympäristöstä. Samaa mieltä olen, jotta lyhkäseltä etäisyydeltä on erittäin vaikeaa ottaa selkoa. Jos joku tietää paremmin, korjatkoon...

Jos en ole ihan väärin ymmärtänyt, niin lämppäreissä on etwaksen viiveitä niin kuin normi kameroissakin. Oletan että zoomi on nuissa manuaalinen, varmaa tietoa ei ole:blush:.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top