Panssarivaunut

Ressu70 kirjoitti:
Luultavasti
Klikkaa laajentaaksesi...

Luultavasti ei ainoastaan hinta. Aiemmassa tiedotuksessa on muistaakseni kerrottu, ettei 48 kpl K9 vastaavaa määrää ollut saatavilla (itsekin laskettuna ainakin optio olisi ollut mahdottomuus). Myös kunnossa on saattanut olla eroja. Muutoinhan käytettyjä Panzerhaubitzeja on myyty varsin edullisesti.

Kroatia osti 12 kpl käytettynä 12 miljoonalla eurolla. Projektin kokonaishinta oli 41 miljoonaa euroon.

Croatia orders PzH 2000 howitzers

Croatia orders PzH 2000 howitzers Croatia has ordered 12 Panzerhaubitze 2000 (PzH 2000) 155 mm self-propelled howitzers from ex-German military stocks, it has been announced. A contract for the order was signed in Zagreb on 5 December by Viktor Koprivnjak, Croatian deputy minister of...
world-defense.com world-defense.com

Liettua osti 21 kpl (joista 16 kpl käytettäväksi, 2 kpl ajoharjoitteluun ja harjoitusammuntoihin sekä 3 kpl varosiksi). Nämä plus 32 kpl muita panssariajoneuvoja (M577 V2 ja BPZ2) maksoivat yhteensä 16,2 miljoonaa euroa. Kaluston modernisointiin, taistelunhallintajärjestelmiin, viestikalustoon, infraan ja koulutukseen käytettiin 42,1 miljoonaa euroa. Projektin kokonaishinta oli 58,3 miljoonaa euroa.

www.defencetalk.com

Lithuania to Procure PzH2000 Self-Propelled Howitzers from Germany | DefenceTalk

On September 29 a contract on procuring PzH2000 self-propelled howitzers from the German Armed Forces will be signed at the Ministry of National Defence. The contract will be endorsed by MoD Director General for Capabilities and Armaments Colonel Darius Užkuraitis and Head of Armament Department...
www.defencetalk.com
 
Jatkona vielä, tuntuisi kovin omituiselta jos korealaiset optimoisivat panssarivaununsa sisätilat varmistaakseen, että vienti eurooppalaistaustaisen väestön maihin olisi mahdotonta. Paremmassa Koreassa miesten keskipituus on sitten 165cm...
 
Mitä etuja ja haittoja on muutes näissä näkemissäni panssarivaunuilla operoivissa divisioonissa?

1. divisioona

3 mekanisoitua prikaatia, jossa yksi taistelupanssarivaunupataljoona ja kolme rynnäkköpanssarivaunupataljoonaa. Neljännessä prikaatissa päinvastoin.

2. divisioona

Kolme tai neljä prikaatia 2×2 kombolla em. joukkoyksikköjä.

3. divisioona.

Kolme tai neljä prikaatia, jossa prikaatit koostuvat yhdestä taistelupanssarivaunupatljoonasta ja kolmesta rynnäkköpanssarivaunupataljoonasta?

Ja sitten vielä viimeinen.

Kolmesta neljään prikaatia, jossa vaihtelevasti yksi taistelupanssarivaunupataljoonaa ja kaksi rynnäkköpanssarivaunupataljoonaa ja päinvastoin.

Mikä näistä olisi joustavin?
 
Protheon_93 kirjoitti:
Mitä etuja ja haittoja on muutes näissä näkemissäni panssarivaunuilla operoivissa divisioonissa?

1. divisioona

3 mekanisoitua prikaatia, jossa yksi taistelupanssarivaunupataljoona ja kolme rynnäkköpanssarivaunupataljoonaa. Neljännessä prikaatissa päinvastoin.

2. divisioona

Kolme tai neljä prikaatia 2×2 kombolla em. joukkoyksikköjä.

3. divisioona.

Kolme tai neljä prikaatia, jossa prikaatit koostuvat yhdestä taistelupanssarivaunupatljoonasta ja kolmesta rynnäkköpanssarivaunupataljoonasta?

Ja sitten vielä viimeinen.

Kolmesta neljään prikaatia, jossa vaihtelevasti yksi taistelupanssarivaunupataljoonaa ja kaksi rynnäkköpanssarivaunupataljoonaa ja päinvastoin.

Mikä näistä olisi joustavin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Sellainen jossa jokaisessa pataljoonassa on sekä panssarijääkäreitä, että taistelupanssarivanuja. Saattaisi olla järkevää muodostaa kevyitä pataljoonia 1 psvk ja 3 psjk ja raskaita pataljoonia 2 psvk ja 2 psjk.
Noissa kaikissa joudutaan muodostamaa taisteluosastoja jotta ne kykenisivät tehtäviinsä. Suomalainen panssari pataljoona kykenee operoimaan sellaisenaan.
 
Uimisen harjoittelukaan ei olisi pahitteeksi.
Ainakaan yksi noista ei osaa uida räpiköinnistä päätellen
 
Protheon_93 kirjoitti:
Mitä etuja ja haittoja on muutes näissä näkemissäni panssarivaunuilla operoivissa divisioonissa?

1. divisioona

3 mekanisoitua prikaatia, jossa yksi taistelupanssarivaunupataljoona ja kolme rynnäkköpanssarivaunupataljoonaa. Neljännessä prikaatissa päinvastoin.

2. divisioona

Kolme tai neljä prikaatia 2×2 kombolla em. joukkoyksikköjä.

3. divisioona.

Kolme tai neljä prikaatia, jossa prikaatit koostuvat yhdestä taistelupanssarivaunupatljoonasta ja kolmesta rynnäkköpanssarivaunupataljoonasta?

Ja sitten vielä viimeinen.

Kolmesta neljään prikaatia, jossa vaihtelevasti yksi taistelupanssarivaunupataljoonaa ja kaksi rynnäkköpanssarivaunupataljoonaa ja päinvastoin.

Mikä näistä olisi joustavin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo riippuu puhtaasti siitä, missä aiot tuota divisioonaa käyttää! Arolla tai aavikolla malli 1) on todenäköisimmin toimivin, mutta pohjoisella havumetsävyöhykkellää ainakin itse valitsisin mallin 3). Suurvallan ongelma on, että pitää varautua operoimaan kaikkialla.
 
magitsu kirjoitti:
Twitterissä joku väitti, ettei ole tuore upotus vaan jopa jostain 2012 testistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
@Old Boy'n postaama kiinalaisten yritykseksi jäänyt joenylitys on testistä vuodelta 2002. CCTV julkaisi videon ohjelmassaan vuonna 2018 ja viime kuussa ohjelma julkaistiin CCTV:n Youtube-kanavalla, joten ei ihme, että video pompsahti pinnalle nyt.

 
kimmo.j kirjoitti:
Sellainen jossa jokaisessa pataljoonassa on sekä panssarijääkäreitä, että taistelupanssarivanuja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikö tuokin riipu vähän armeijan doktriinista? Esim. Neukkulassa ei organisaatioissa sekoitettu pataljoonien sisäisesti panssarijääkäreitä ja taistelupanssarivaunuja, vaan tämä tehtiin rykmenttitasolla, koska siellä oli komentamisen suhteen tuollainen ylhäältä-alas kulttuuri ja taas sitten länsimaisissa doktriineissa taas on pataljoonatkin sekoitettuna erinäisillä suhdeluvuilla panssarijääkäreitä ja taistelupanssarivaunuja, koska länsimaissa arvostetaan pientenkin joukkokokonaisuuksien itsenäistä ajattelua ja päätöksentekokykyä ja tämä näkyy varsinkin siinä kun vertaa pienempien joukkoyksiköiden huolto-organisaatioiden kokoa siihen mitä se NL oli. Amerikkalainen prikaati oli helposti useampi tuhat miestä. NL rykmentit eivät päässeet edes kolmeen tuhanteen mieheen.
 
Protheon_93 kirjoitti:
Eikö tuokin riipu vähän armeijan doktriinista? Esim. Neukkulassa ei organisaatioissa sekoitettu pataljoonien sisäisesti panssarijääkäreitä ja taistelupanssarivaunuja, vaan tämä tehtiin rykmenttitasolla, koska siellä oli komentamisen suhteen tuollainen ylhäältä-alas kulttuuri ja taas sitten länsimaisissa doktriineissa taas on pataljoonatkin sekoitettuna erinäisillä suhdeluvuilla panssarijääkäreitä ja taistelupanssarivaunuja, koska länsimaissa arvostetaan pientenkin joukkokokonaisuuksien itsenäistä ajattelua ja päätöksentekokykyä ja tämä näkyy varsinkin siinä kun vertaa pienempien joukkoyksiköiden huolto-organisaatioiden kokoa siihen mitä se NL oli. Amerikkalainen prikaati oli helposti useampi tuhat miestä. NL rykmentit eivät päässeet edes kolmeen tuhanteen mieheen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmaan riippuu ja kuten aikaisemmin mainittiin, myös maastosta. Aavikko ja aro suosivat puhtaita PSV osastoja, mutta meidän peitteinen maasto, tai rakennettu alue vaatii toisenlaista suhdetta.

En ole asiantuntija, mutta pidän joustavuutta parempana kuin jäykkää divisioona kulttuuria. Toisaalta kyse saatta olla skaala kysymys, meille pataljoona on iso joukko, venäläisille divisioona oli peruspaketti.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top