Panssarivaunut

[kimmo.j]

Tässä hinausvaunujen hankinnassa on mielenkiintoisia piirteitä:

1. Osa T-55 -alustaisista hinureista menee pataan käytännössä ajamattomina. (1)

2. Muistelen foorumilla väitetyn, että Leopard 1 -alustaisia pioneerivaunuja oli tarjolla jo Hollannin MLRS-kaupan aikaan, mutta silloin ne eivät kelvanneet Suomelle. Tämä lienee uskottavaa ottaen huomioon panssariaselajin rajut leikkaukset kylmän sodan jälkeen.

3a. Jos itävaunut olivat kelvottomia Leopard 2A4:n hinaukseen ja pääasiallinen hinausmetodi oli toverihinaus toisilla vaunuilla, niin miksei asialle tehty mitään ennen kuin 10-luvun loppupuoliskolla? Tai jos metodi taas oli tyydyttävä, niin miksei Leopard 2A6:n kanssa jatketa samalla tavalla?

3b. Jos pääasiallinen hinausmetodi olikin nuo itäperäiset hinausvaunut, niin kenties Leopard 2A6:n kasvanut paino oli kamelin selän katkaiseva orsi. Se selittäisi hankintaa, ikään kuin pakkoraossa, ja osin uudenveroisen kaluston stenaamista. Mutta mistä nämä puheet toisilla Leopardeilla hinaamisesta sitten tulevat?

1. Ei mitään tietoa, mutta ainakaan 90-luvun alussa hinausvanuja ei koulutettu varusmiehille. Eli jos niitä oli, eivät olleet käytössä sitä yksittäistä lukuunottamatta.
2. Muisti ei riitä
3.
a) Hyvä kysymys, veikkaan kyseessä olleen liian pieni/spesifi ongelma. Jonka ratkaisuun ei vain saatu rahaa, joten ongelmaa ei korjattu.
b) Saattoi hyvinkin olla se kuuluisa orsi. Hinaaminen toisella on aina huono ratkaisu ja melkein aina pakkon sanelema ratkaisu.

 

[Rannari]

3a. Jos itävaunut olivat kelvottomia Leopard 2A4:n hinaukseen ja pääasiallinen hinausmetodi oli toverihinaus toisilla vaunuilla, niin miksei asialle tehty mitään ennen kuin 10-luvun loppupuoliskolla? Tai jos metodi taas oli tyydyttävä, niin miksei Leopard 2A6:n kanssa jatketa samalla tavalla?

Eikö toverihinaus ole aina akuuteissa tilanteissa kuvassa mukana? Ei ne huollon organisaatiossa olevat hinurit ehdi joka paikkaan. Nuo ovat toisiaan täydentäviä menetelmiä.

 

[Huhta]

Eikö toverihinaus ole aina akuuteissa tilanteissa kuvassa mukana? Ei ne huollon organisaatiossa olevat hinurit ehdi joka paikkaan. Nuo ovat toisiaan täydentäviä menetelmiä.

Herää kysymys, eikö niitä voisi jakaa komppaniatasolle, kuten maailmalla? Ilmeisesti määrää kuitenkin on.

--
Evakuointivaunujen tarkkaa hankintamäärää en ole missään nähnyt. MEKTSTOS ja MOOTTSTOS kokoonpanoissa niitä on 26 kpl ja KARJPR:llä vielä lisää. Yhteensä siis ilmeisesti noin 35-40 kpl kahta eri alatyyppiä ( VT-55 ja JVBT-55 ).
--

 

[Rannari]

Herää kysymys, eikö niitä voisi jakaa komppaniatasolle, kuten maailmalla? Ilmeisesti määrää kuitenkin on.

Tuo edellisen viestin määrähaarukointini on ilmeisesti pielessä. Saksasta tuli ilmeisesti 25kpl evakuointivaunuja. Panssari-lehdessä oli juuri juttu että niiden poisto ja museointi on alkanut.

 

[Hanski]

Herää kysymys, eikö niitä voisi jakaa komppaniatasolle, kuten maailmalla? Ilmeisesti määrää kuitenkin on.

Tuo edellisen viestin määrähaarukointini on ilmeisesti pielessä. Saksasta tuli ilmeisesti 25kpl evakuointivaunuja. Panssari-lehdessä oli juuri juttu että niiden poisto ja museointi on alkanut.

Eikö "NATO-standardi" suurin piirtein olisi, että jokaisessa mekanisoidussa komppaniassa on oma hinuri ja pataljoonatasolta löytyy kaksi hinuria lisää (pioneereilta yksi ja huollosta yksi)

Derkku-hinurien museointi on varmasti alkanut siltä osin, mitä Leo-1 -hinureita on saatu joukoille käyttöön. Toisaalta jossain MTTSTOS:ssa Derkku-hinurit voivat säilyä siihen saakka , kun joukot ovat listoilla.

 

[Huhta]

Eikö "NATO-standardi" suurin piirtein olisi, että jokaisessa mekanisoidussa komppaniassa on oma hinuri ja pataljoonatasolta löytyy kaksi hinuria lisää (pioneereilta yksi ja huollosta yksi)

Derkku-hinurien museointi on varmasti alkanut siltä osin, mitä Leo-1 -hinureita on saatu joukoille käyttöön. Toisaalta jossain MTTSTOS:ssa Derkku-hinurit voivat säilyä siihen saakka , kun joukot ovat listoilla.

Loogistahan se olisi säilyttää hyväkuntoiset yksilöt mottien listoilla. Toisaalta siinä ei sitten päästä eroon ko. alustasta... Eli?

Voi tietysti olla, että aika ratkaisee asian. Ehkä moottoroidut taisteluosastot ovat padassa jo ennen vuotta 2025? Neuvostoliitosta hankitulla puoliskolla ällitälli-lauttaa alkaa olla palvelusta takanaan. Mikä lie myöskään moottoroitujen taisteluosastojen tykistön tilanne.

Sinänsä mielenkiintoista, että D-30:n kanssa aiotaan jatkaa ainakin kuluvan vuosikymmenen loppuun, mutta 122 PSH 74 on jo saanut sulatustuomion. Eikö olisi loogisempaa priorisoida jäljellä olevat ampumatarvikkeet nimenomaan panssarihaupitseille? Vai onko kyseessä perinteinen raha? Panssarihaupitsi vie enemmän hallitilaa, enemmän koulutusresursseja ja enemmän huoltoresursseja kuin vedettävä tykki, joten ne sulatetaan ensin.

 

[Rannari]

Loogistahan se olisi säilyttää hyväkuntoiset yksilöt mottien listoilla. Toisaalta siinä ei sitten päästä eroon ko. alustasta... Eli?

Voi tietysti olla, että aika ratkaisee asian. Ehkä moottoroidut taisteluosastot ovat padassa jo ennen vuotta 2025? Neuvostoliitosta hankitulla puoliskolla ällitälli-lauttaa alkaa olla palvelusta takanaan. Mikä lie myöskään moottoroitujen taisteluosastojen tykistön tilanne.

Sinänsä mielenkiintoista, että D-30:n kanssa aiotaan jatkaa ainakin kuluvan vuosikymmenen loppuun, mutta 122 PSH 74 on jo saanut sulatustuomion. Eikö olisi loogisempaa priorisoida jäljellä olevat ampumatarvikkeet nimenomaan panssarihaupitseille? Vai onko kyseessä perinteinen raha? Panssarihaupitsi vie enemmän hallitilaa, enemmän koulutusresursseja ja enemmän huoltoresursseja kuin vedettävä tykki, joten ne sulatetaan ensin.

Ei kai viisvitosista muutenkaan päästä eroon koska siltavaunuja tarvitaan moteille edelleen niiden elinkaaren ajan. Viitisen vuotta voi olla hyvä arvio.

 

[Huhta]

Ei kai viisvitosista muutenkaan päästä eroon koska siltavaunuja tarvitaan moteille edelleen niiden elinkaaren ajan. Viitisen vuotta voi olla hyvä arvio.

Tarvitaanko orgaanisia siltavaunuja? Montako silta-autoa alueellisilla joukoilla on ja ovatko ne prikaatitasolla vaiko alempana? Kenties moottoroiduilla taisteluosastoilla on edessä vastaava järjestely?

 

[SJ]

Tarvitaanko orgaanisia siltavaunuja? Montako silta-autoa alueellisilla joukoilla on ja ovatko ne prikaatitasolla vaiko alempana? Kenties moottoroiduilla taisteluosastoilla on edessä vastaava järjestely?

Jos halutaan, että sillat kulkee joukon mukana esim. hyökkäyksessä, niin sitten niiden on oltava ainakin jossakin määrin panssaroituja. Ja mielellään teloilla, niin sitä rantaa mihin silta asetetaan ei tarvitse valmistella niin paljoa.

 

[Rannari]

Tarvitaanko orgaanisia siltavaunuja? Montako silta-autoa alueellisilla joukoilla on ja ovatko ne prikaatitasolla vaiko alempana? Kenties moottoroiduilla taisteluosastoilla on edessä vastaava järjestely?

En osaa sanoa tarvitaanko mut kaavioissa niitä siltavaunuja on.

 

[kimmo.j]

Loogistahan se olisi säilyttää hyväkuntoiset yksilöt mottien listoilla. Toisaalta siinä ei sitten päästä eroon ko. alustasta... Eli?

Voi tietysti olla, että aika ratkaisee asian. Ehkä moottoroidut taisteluosastot ovat padassa jo ennen vuotta 2025? Neuvostoliitosta hankitulla puoliskolla ällitälli-lauttaa alkaa olla palvelusta takanaan. Mikä lie myöskään moottoroitujen taisteluosastojen tykistön tilanne.

Sinänsä mielenkiintoista, että D-30:n kanssa aiotaan jatkaa ainakin kuluvan vuosikymmenen loppuun, mutta 122 PSH 74 on jo saanut sulatustuomion. Eikö olisi loogisempaa priorisoida jäljellä olevat ampumatarvikkeet nimenomaan panssarihaupitseille? Vai onko kyseessä perinteinen raha? Panssarihaupitsi vie enemmän hallitilaa, enemmän koulutusresursseja ja enemmän huoltoresursseja kuin vedettävä tykki, joten ne sulatetaan ensin.

Loginen päätelmä on, että panssarihaupitsit ovat teknisesti loppu, romuna, finitto kaput.

 

[Huhta]

Loginen päätelmä on, että panssarihaupitsit ovat teknisesti loppu, romuna, finitto kaput.

Nytkö jo?

Kyseessä ei ole mikään taisteluajoneuvo, joten ajokoulutusta lienee vähemmän kuin telavehkeillä yleensä. Myös alusta on sama kuin ällitällissä, joita meillä on sadoittain. Samoin tornien varaosia ostettiin hirveä määrä sieltä purkamolta, jossa Ruotsi purkautti itselleen ällitällin alustojen osia.

Vähän vaikea nähdä, että olisivat teknisesti lopussa. Onhan se mahdollista, mutta suurempi ongelma lienee vanhanaikaisuus kuin kuluneisuus.

 

[kimmo.j]

Nytkö jo?

Kyseessä ei ole mikään taisteluajoneuvo, joten ajokoulutusta lienee vähemmän kuin telavehkeillä yleensä. Myös alusta on sama kuin ällitällissä, joita meillä on sadoittain. Samoin tornien varaosia ostettiin hirveä määrä sieltä purkamolta, jossa Ruotsi purkautti itselleen ällitällin alustojen osia.

Vähän vaikea nähdä, että olisivat teknisesti lopussa. Onhan se mahdollista, mutta suurempi ongelma lienee vanhanaikaisuus kuin kuluneisuus.

Vanhanaikaisia ovat varmasti, mutta niin on myös D30.
En tunne panssarihaupitsi miehistön koulutusta, mutta pelkästään T55:n ylläpito vaati jatkuvaa ruuvausta. Nuo itä-romut ovat melkolailla paskaa.

Toisaalta minkä ikäisiä panssarihaupitsit olivatkaan?
Eivät tainneet tulla ihan uuden karheina, vaan valmiiksi sisäänajettuina.

 

[Commander]

Nytkö jo?

Kyseessä ei ole mikään taisteluajoneuvo, joten ajokoulutusta lienee vähemmän kuin telavehkeillä yleensä. Myös alusta on sama kuin ällitällissä, joita meillä on sadoittain. Samoin tornien varaosia ostettiin hirveä määrä sieltä purkamolta, jossa Ruotsi purkautti itselleen ällitällin alustojen osia.

Vähän vaikea nähdä, että olisivat teknisesti lopussa. Onhan se mahdollista, mutta suurempi ongelma lienee vanhanaikaisuus kuin kuluneisuus.

Oma valistumaton arvioni on, että MOT:en tulevaisuutta mietitään vakavasti vasta tulevan operatiivisen yhtymän 2035 suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä, eli todnäk säilyvät ainakin 30-luvun alkuvuosille asti. Tosin vaikeaa arvata, mitä Mikkelin hanttapulit miettivät???

 

[Kyrätulli]

Eli Mordorin ankeuttajat.

 

[Commander]

Vanhanaikaisia ovat varmasti, mutta niin on myös D30.
En tunne panssarihaupitsi miehistön koulutusta, mutta pelkästään T55:n ylläpito vaati jatkuvaa ruuvausta. Nuo itä-romut ovat melkolailla paskaa.

Toisaalta minkä ikäisiä panssarihaupitsit olivatkaan?
Eivät tainneet tulla ihan uuden karheina, vaan valmiiksi sisäänajettuina.

Toisaalta MTLB on alkuperältään Harkovan traktoritehtaan tuote, ja vastaavaa lienee mahdotonta toteuttaa yksinkertaisemmassa muodossa. En millään jaksa uskoa, että moisen maatalouskoneen ja APC:n risteytys kaataisi ylläpitojärjestelmän.

 

[Commander]

Eli Mordorin ankeuttajat.

Just ne

 

[Hairysteed]

Vaunut toki eivät ole Britannian puolustuksen kannalta kriittisen olennainen elementti, ne ovat NATO-varauksissa.

"We shall fight on the seas and oceans, we shall fight with growing confidence and growing strength in the air, but god help us if they manage to get ashore!"

 

[Huhta]

Oma valistumaton arvioni on, että MOT:en tulevaisuutta mietitään vakavasti vasta tulevan operatiivisen yhtymän 2035 suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä, eli todnäk säilyvät ainakin 30-luvun alkuvuosille asti. Tosin vaikeaa arvata, mitä Mikkelin hanttapulit miettivät???

Mekanisoitujen taisteluosastojen kalustoa ja sen uudistamistarpeita tarkastellaan kokonaisuutena vuonna 2024 (lähde). Jotenkin näen, että moottoroitujen taisteluosastojen kohtalo nivoutuu tuohon varsin vahvasti. Kalusto on kuitenkin pitkälti samaa ja mitä vähemmän mekanisoidut saavat uutta kalustoa, sitä suuremmaksi kasvaa kannibalisaation tarve.

 

[SingleActionRevolver]

Pysttykö joku confirmaa Patria AMV (XA-360) sivupanssarin paksuuden, nähtävästi on ensin 10mm ARMOX 500T --> 75mm ilmaa --> 10mm sama teräslevy --> 8mm sama teräslevy, perusrakenne poislukien.
Alla kuva siitä, nähtävsti Puolalainen KTO Rosomak ensimmäinen tuotanto joka aikalailla sama kuin XA-360.