Panssarivaunut

Sen sisältöä ei valtavasti ole avattu detaljitasolla, paitsi että ei ole MLU (upgrade), vaan MLE (extension). Tulppien ja öljyn vaihtoa siis. Ja ehkä tuolla rahalla uutta softaa ja kumitelat?
Nyt ostetaan aikaa 30-luvulle saakka ja myöhemmin ohjelmassa on MLU.
 
Tiukka kymysys että minkälainen kyvykkyys on sodassa korjata ja palauttaa käyttöön esimerkiksi CV-90 vaunuja? Onko meillä minkälainen varaosapaketti ja taito panssarivarikoilla kunnostaa noita vähäisiä vaunuja kun reserviä ei ole käytännössä lainkaan? Hyökkäyssodankäynnissä taistelu- ja rynnäkkövaunut kuluvat sekä tappiota tulee eniten.

Viime sodissa suomen sotakalustoa kyettiin huoltamaan, kuljettamaan taistelukentiltä pois ja takaisin sekä korjaamaan taitavien mekaanikkojen voimin. Tämä siitäkin huolimatta että henkilöresurssit ja tehtaat olivat vähäisiä. Nykyään elektroniikan ja teknolgian osuus on huomattavan suuri ja komponentteja oletettavasti vaihdetaan ensin toimiviin ja rikkinäisiä korjataan vaihtolaitteiksi.
 
Tiukka kymysys että minkälainen kyvykkyys on sodassa korjata ja palauttaa käyttöön esimerkiksi CV-90 vaunuja? Onko meillä minkälainen varaosapaketti ja taito panssarivarikoilla kunnostaa noita vähäisiä vaunuja kun reserviä ei ole käytännössä lainkaan? Hyökkäyssodankäynnissä taistelu- ja rynnäkkövaunut kuluvat sekä tappiota tulee eniten.

Viime sodissa suomen sotakalustoa kyettiin huoltamaan, kuljettamaan taistelukentiltä pois ja takaisin sekä korjaamaan taitavien mekaanikkojen voimin. Tämä siitäkin huolimatta että henkilöresurssit ja tehtaat olivat vähäisiä. Nykyään elektroniikan ja teknolgian osuus on huomattavan suuri ja komponentteja oletettavasti vaihdetaan ensin toimiviin ja rikkinäisiä korjataan vaihtolaitteiksi.
Jos mennään yleisen esimerkin kautta, kalustotappioita syntyy taistelukentällä, mutta myös käytössä. Raadot pyritään hinaamaan omiin halleihin ja siellä pelastetaan mitä pelastettavissa on, ja kasataan muutamasta romusta yksi toimiva tilalle. Mitä vähemmän kalustoa, sitä nopeammin kalustotappio vaikuttaa sillä varustettujen joukkojen toimintaan. Siinä vaiheessa mennään sekakalustolla (jossa omat hankaluutensa) tai sitten vaihdetaan toiseen vehkeeseen, jota on riittävästi.

Iranin F-14A Tomcatit hyvä esimerkki rajoitetun kappalemäärän toimintakykyisenä pitämisestä ilman originaaleja varaosia. Hatunnoston veroinen suoritus.
 
Tarkoittaako tämä myös sotasaalista?
Vanhoista merkeistä kyllä. Viime maailmanpalossahan näitä saaliita esim. treidailtiin ihan antaumuksella jotta saatiin riittävä määrä joukon varustamiseksi sekä varaosia. Suomi-esimerkkinä Moranet Saksan Ranskan valloituksesta. Tali-Ihantala (ja siitä tehty filmatisointi) demonstroi kalustokirjoa sitten otsikon laitteissa, siellä oli kaikki taistelukelpoinen laite sulassa sovussa operoimassa, oli se sitten Saksalaista tai Neuvostoliitosta hankittua. Toinen hyvä esimerkki on jalkaväen aseet, jossa esim. sotasaaliina saadut DP-27 Emmat korvasivat Lahti-Salorannat lähes täysin jatkosodan kuluessa.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Vanhoista merkeistä kyllä. Viime maailmanpalossahan näitä saaliita esim. treidailtiin ihan antaumuksella jotta saatiin riittävä määrä joukon varustamiseksi sekä varaosia. Suomi-esimerkkinä Moranet Saksan Ranskan valloituksesta. Tali-Ihantala (ja siitä tehty filmatisointi) demonstroi kalustokirjoa sitten otsikon laitteissa, siellä oli kaikki taistelukelpoinen laite sulassa sovussa operoimassa, oli se sitten Saksalaista tai Neuvostoliitosta hankittua. Toinen hyvä esimerkki on jalkaväen aseet, jossa esim. sotasaaliina saadut DP-27 Emmat korvasivat Lahti-Salorannat lähes täysin jatkosodan kuluessa.
Talvisodan jälkeen ja jatkosodassa oli hyvää aikaa kunnostaa vaurioitunutta kalustoa ja ottaa käyttöön sotasaalisaseita. Miten nykyään, jos sota on lyhytkestoinen (viikon pari)? Ei taideta paljon ehtiä korjaamaan isompia vaurioita. Olisiko niin, että tehdään se mitä huolto kentällä pystyy tekemään?
 
Talvisodan jälkeen ja jatkosodassa oli hyvää aikaa kunnostaa vaurioitunutta kalustoa ja ottaa käyttöön sotasaalisaseita. Miten nykyään, jos sota on lyhytkestoinen (viikon pari)? Ei taideta paljon ehtiä korjaamaan isompia vaurioita. Olisiko niin, että tehdään se mitä huolto kentällä pystyy tekemään?
Tietenkin toimitaan aina olosuhteiden sanelemissa puitteissa. Sodan aikana ei sen kestoa yleensä pysty tarkkaan arvioimaan, joten en usko että vaikuttaisi prosessien käynnistämiseen. Ne vain vietäisiin loppuun rauhan aikana.
 
Greed is strong. Jos on mahdollista saada sotasaalista ilman suuria tappioita, mutta yleiskäsky on tuhota niin onko väärin tehdä niitä peliliikkeitä sen saamiseksi?
 
Greed is strong. Jos on mahdollista saada sotasaalista ilman suuria tappioita, mutta yleiskäsky on tuhota niin onko väärin tehdä niitä peliliikkeitä sen saamiseksi?
Eiköhän, jos näillä peliliikkeillä on hyvä todennäköisyys onnistua. Jos ison vihollisjoukon saa antautumaan, on sillä huomattava merkitys vihollisen moraalille.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Talvisodan jälkeen ja jatkosodassa oli hyvää aikaa kunnostaa vaurioitunutta kalustoa ja ottaa käyttöön sotasaalisaseita. Miten nykyään, jos sota on lyhytkestoinen (viikon pari)? Ei taideta paljon ehtiä korjaamaan isompia vaurioita. Olisiko niin, että tehdään se mitä huolto kentällä pystyy tekemään?

Vain tornista ja vain rungosta vaurioituneita vaunuja ehtinee risteyttää ehjiksi vaunuiksi.
 
Tiukka kymysys että minkälainen kyvykkyys on sodassa korjata ja palauttaa käyttöön esimerkiksi CV-90 vaunuja? Onko meillä minkälainen varaosapaketti ja taito panssarivarikoilla kunnostaa noita vähäisiä vaunuja kun reserviä ei ole käytännössä lainkaan? Hyökkäyssodankäynnissä taistelu- ja rynnäkkövaunut kuluvat sekä tappiota tulee eniten.

Viime sodissa suomen sotakalustoa kyettiin huoltamaan, kuljettamaan taistelukentiltä pois ja takaisin sekä korjaamaan taitavien mekaanikkojen voimin. Tämä siitäkin huolimatta että henkilöresurssit ja tehtaat olivat vähäisiä. Nykyään elektroniikan ja teknolgian osuus on huomattavan suuri ja komponentteja oletettavasti vaihdetaan ensin toimiviin ja rikkinäisiä korjataan vaihtolaitteiksi.
Iso tekijä muodostuu siitä voidaanko vaurioitunut, tai jopa tuhoutunut vaunu evakoida taakse ja siirtää varikolle. Hyökkäysvaiheessa tämä on helpompaa, mutta puolustavalla osapuolella ilman hinausvaunuja, raadot jäävät viholliselle. Hyvinkin pienistä syistä.
Loppu on sitten kiinni osien ja tarvikkeiden määrästä, sekä tiloista ja tekijöistä. Kaikkea kun on tarpeeksi saadaan vaunuja takaisin taisteluun nopeasti.
 
Iso tekijä muodostuu siitä voidaanko vaurioitunut, tai jopa tuhoutunut vaunu evakoida taakse ja siirtää varikolle. Hyökkäysvaiheessa tämä on helpompaa, mutta puolustavalla osapuolella ilman hinausvaunuja, raadot jäävät viholliselle. Hyvinkin pienistä syistä.
Loppu on sitten kiinni osien ja tarvikkeiden määrästä, sekä tiloista ja tekijöistä. Kaikkea kun on tarpeeksi saadaan vaunuja takaisin taisteluun nopeasti.
Tämähän on selvää kyllä. Kyse olikin siitä että osaako kukaan sanoa mitään yleistä jargonia konkreettisempaa pv:n tilanteesta osaavan henkilöstön, varikkojen kyvyn ja varaosien määrän perusteella.

Sekin kiinnostaa että kauanko kestää CV:n tornin irroitus ja kiinnitys, voidaanko panssarointia korjata jotenkin ja saadaanko taistelujärjestelmien elektroniikkaa vaihdettua kuinka nopeasti.
Entä onko varastossa LRU-moduuleja ja onko systeemi rakennettu niin että komponentteja voidaan elektroniikkaan vaihtaa vahingoittuneiden tilalle helposti. Onko Mk 44 tykkejä vaihdettaviksi ja miten se onnistuu?

Nämä kiinnostavat mm.
 
Enpä osaa muuta vastata kuin että sekä CV 90 että esim Leo 2 ovat länsimaisia modulaarisen suunnittelun tuotteita, eli että kenttäkorjauksien (huolto toki toinen asia) sijaan vaunuissa vaihdetaan vioittunut komponentti toimivaan (ehkäpä kentällä sekin), mutta itse viallinen komponentti lähtee sitten erikoispajallle korjaukseen. Jopa Leon moottori-vaihdepaketti vaihtuu kentälläkin "hetkessä", kuten on nähty artikkeleissa ja videoissa.

Tämän perusteella tokkopa se torninkaan irroitus on mahdotonta vaan päinvastoin sen irrottaminen on huomioitu jo suunnittelussa. Samoin vaunukanuunat yms.

Detskuista en sitten tiedä mitään minäkään.
 
Tämähän on selvää kyllä. Kyse olikin siitä että osaako kukaan sanoa mitään yleistä jargonia konkreettisempaa pv:n tilanteesta osaavan henkilöstön, varikkojen kyvyn ja varaosien määrän perusteella.

Sekin kiinnostaa että kauanko kestää CV:n tornin irroitus ja kiinnitys, voidaanko panssarointia korjata jotenkin ja saadaanko taistelujärjestelmien elektroniikkaa vaihdettua kuinka nopeasti.
Entä onko varastossa LRU-moduuleja ja onko systeemi rakennettu niin että komponentteja voidaan elektroniikkaan vaihtaa vahingoittuneiden tilalle helposti. Onko Mk 44 tykkejä vaihdettaviksi ja miten se onnistuu?

Nämä kiinnostavat mm.
Taitavat olla salaisuuksia.
 
Enpä osaa muuta vastata kuin että sekä CV 90 että esim Leo 2 ovat länsimaisia modulaarisen suunnittelun tuotteita, eli että kenttäkorjauksien (huolto toki toinen asia) sijaan vaunuissa vaihdetaan vioittunut komponentti toimivaan (ehkäpä kentällä sekin), mutta itse viallinen komponentti lähtee sitten erikoispajallle korjaukseen. Jopa Leon moottori-vaihdepaketti vaihtuu kentälläkin "hetkessä", kuten on nähty artikkeleissa ja videoissa.

Tämän perusteella tokkopa se torninkaan irroitus on mahdotonta vaan päinvastoin sen irrottaminen on huomioitu jo suunnittelussa. Samoin vaunukanuunat yms.

Detskuista en sitten tiedä mitään minäkään.
Luulenpa ettei isompiin korjauksiin jää aikaa tai muitakaan mahdollisuuksia seuraavassa, toivottavasti tulematta jäävässä, sodassa. Rintamalinjoja ei ole, eikä sähköäkään. Liikkeelle saadut joukot sitten taistelevat minkä taistelevat, sitten ehkä jonkin tasoista sissisotaa.
 
Luulenpa ettei isompiin korjauksiin jää aikaa tai muitakaan mahdollisuuksia seuraavassa, toivottavasti tulematta jäävässä, sodassa. Rintamalinjoja ei ole, eikä sähköäkään. Liikkeelle saadut joukot sitten taistelevat minkä taistelevat, sitten ehkä jonkin tasoista sissisotaa.
Tämä oletus on aina samankaltainen keskusteluissa. Nopea, aggressiivinen isku tai laajamittainen invaasio, joka on kiivas ja kestää 1-2 viikkoa. Olemme kuitenkin todistaneet viime vuosina että sodankäynnin muotoja on monta ja niitä voidaan sekoittaa. Tätä myös pv korostaa tutkimuksissaan ja koulutusvideoissa.

Sotilaallinen painostus, kyberiskut sekä terrori-iskut, sabotaasi saartaminen ovat kaikki mahdollisia. Myös matalan tason sotilaallinen interventio, jossa ei tavoitella pelkkää maa-alueen hallintaa vaan painostetaan poliittisesti on yksi mahdollisuus.

No, meni liikaa ohi aiheesta, mutta kalustoa voidaan tarvita enemmän tai vähemmän aktiivisesti pidempään kuin pari viikkoa. Sen vuoksi ei kannata miettiä liikaa todennäköisyyksiä, vaan mahdollisuuksia toimia skenaarioista huolimatta. Huoltovarmuus ja toiminnan pitkäkestoisuus ovat arvokkaita kun mennään tuntematonta kohden.
 
Taitavat olla salaisuuksia.
Joo, tuskinpa mistään löytää tietoa siitä paljon CV:hen on varaosia kutakin sorttia. Ja ihan hyvä ettei löydy.

Ainoa mikä on varmaa on se, että SA-yksiköiden käyttöön koulutetaan panssarimekaanikkoja toimimaan CV:denkin parissa, ja että tälläkin hetkellä Suomen CV:t korjataan omin voimin, ihan riippumatta vian vakavuudesta.

Siitä voi toki olla montaa mieltä, että vakavammat viat korjaa Millog.
 
Back
Top