PJ85
Eversti
Vesivaneria, näin sanoi Panssarikoulun mies joka esitteli modausta panssariseminaarissa muutama vuosi sitten.
Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Dragonslayer
Kapteeni
Arvaus hinnoista:
Vesivaneri 12x1250x2500mm 89,9e/kpl siviilikäyttöön
Mil-speksattuna 539,4e/kpl
Avaruuskäyttöön speksattuna 3236,4e/kpl
Olympiakasarmi
Kenraali
Ja valtion tai kuntien työmaihin speksattuna 9999,99e/kpl.
Niin, mitäs se mahtaakaan maksaa NH90:n lattiapintana?
BlackFox
Ylipäällikkö
Jos se on pinnasta irti niin varmasti suojaa.
Vanerilla on myös hyvä kyky sopeutua ympäristön lämpötilaan.
Patu
Kenraali
Eiköhän tuossa tarkoitettu kineettistä suojaa. Lämpöjälkeähän se varmasti vähentää, siihenhän se on suunniteltu.
Einomies1
Respected Leader
Taistelupanssarien suoja alkaa olemaan sitä luokkaa passiivisen panssaroinnin osalta että liikkuvuus alkaa kärsiä. Luulen että kaikenlainen häive ja aktiivinen suojaus alkaa olemaan se miltä osin perinteisiä tankkeja kannattaa vielä kehittää. Japanin uusi taisteluvaunu näyttää jo suuntaa ja Armatakin on vain 50 tonninen. Yhdysvaltain uusi tankki lienee seuraava ratkaiseva kysymys.
2030-luku tulee olemaan mielenkiintoinen meidänkin panssarihankintojen osalta. Mikä on taisteluvaunun tulevaisuus ja siirtyvätkö tankit osittain miehittämättömään suuntaan kuten lentokoneet? Tulossa on myös keveitä, mutta ohjuksilla varustettuja UGV:a , jotka ovat vaarallisia ainakin sentry-roolissa vaunuille. En usko vielä tällä hetkellä että Suomi muuttaa taisteluvaunut miehittämättömiksi tai hankkii vain rynnäkkövaunuja, mutta sekin voi olla yksi kehityssuunta. Tietysti se voisi antaa mahdollisuuden hankkia uusia taisteluajoneuvoja ja riittävästi.
Jos ajatellaan taistelupanssarien ylläpitoa ja korvaamista suorituskyvyssä, niin kysymys kuuluu että miten korvataan suora-ammunta tulivoima maasodankäynnissä? Kuten HX-hankkeessakin on mainittu, Suomi hakee täysimääräistä suorituskyvyn korvaajaa eikä tiettyä määrää taistelukoneita. Suorituskyky voidaan arvioida monin tavoin ja hinta-laatu suhde ratkaisee.
Suorituskyvyn osalta on mielenkiintoista nähdä myös että miten epäsuora vaikuttaminen, panssarintorjunta , valvonta ja tiedustelu sekä maalinhaku ja verkottuneisuus kehittyvät. Tykistö kykenee ampumaan pian jopa 150 km päähän. Tappaja-droneja sekä älykkäitä heitteitä tulee markkinoille, jotka voidaan laukaista yli sadan kilometrin päästä ilmasta ja ne löytävät itsenäisesti jopa liikkuvan vaunun. Lennokit voivat hyökätä parvessa ja niiden toiminta-aika lisääntyy jatkuvasti. Syyria on näyttänyt että nykyaikainen ilmatorjuntakaan ei pysty niitä pysäyttämään, ei edes Venäjän superaseet.
2030-luku tulee olemaan mielenkiintoinen meidänkin panssarihankintojen osalta. Mikä on taisteluvaunun tulevaisuus ja siirtyvätkö tankit osittain miehittämättömään suuntaan kuten lentokoneet? Tulossa on myös keveitä, mutta ohjuksilla varustettuja UGV:a , jotka ovat vaarallisia ainakin sentry-roolissa vaunuille. En usko vielä tällä hetkellä että Suomi muuttaa taisteluvaunut miehittämättömiksi tai hankkii vain rynnäkkövaunuja, mutta sekin voi olla yksi kehityssuunta. Tietysti se voisi antaa mahdollisuuden hankkia uusia taisteluajoneuvoja ja riittävästi.
Jos ajatellaan taistelupanssarien ylläpitoa ja korvaamista suorituskyvyssä, niin kysymys kuuluu että miten korvataan suora-ammunta tulivoima maasodankäynnissä? Kuten HX-hankkeessakin on mainittu, Suomi hakee täysimääräistä suorituskyvyn korvaajaa eikä tiettyä määrää taistelukoneita. Suorituskyky voidaan arvioida monin tavoin ja hinta-laatu suhde ratkaisee.
Suorituskyvyn osalta on mielenkiintoista nähdä myös että miten epäsuora vaikuttaminen, panssarintorjunta , valvonta ja tiedustelu sekä maalinhaku ja verkottuneisuus kehittyvät. Tykistö kykenee ampumaan pian jopa 150 km päähän. Tappaja-droneja sekä älykkäitä heitteitä tulee markkinoille, jotka voidaan laukaista yli sadan kilometrin päästä ilmasta ja ne löytävät itsenäisesti jopa liikkuvan vaunun. Lennokit voivat hyökätä parvessa ja niiden toiminta-aika lisääntyy jatkuvasti. Syyria on näyttänyt että nykyaikainen ilmatorjuntakaan ei pysty niitä pysäyttämään, ei edes Venäjän superaseet
.Raskaampi, kuin mikään aiempi tuotantomalli (ok, Armatakin on vasta proto
) sitten IS-sarjan. Itse olen miettinyt, että n. 1500 heppaa on ollut aika vakio moottorin teho jo 80-luvulta asti, eikö nykyteknologialla saataisi enemänkin tehoa irti tarvittaessa 2020-luvun suunnittelulla...?Saa taatusti, esim Leopard 2 vaunuissa on kokeiltu seuraavaa pakettia.Raskaampi, kuin mikään aiempi tuotantomalli (ok, Armatakin on vasta proto
EuroPowerPack, 1,210kW (1,650shp) MTU MT883
Ja itselläni on aina ollut tunne että Leopard 2 vaunun alkuperäinen moottori MTU MB 873 on matalaviritteinen (todella matalaviritteinen). Ja tehon nosto olisi aika helppoa jos sellaisen haluaisi tehdä tai olisi jokin järkevä syy siihen. Lisää polttoainetta ja ilmaa = enemmän tehoa. Tosin tuo on valmistettu 1977, ohjelmiston sijasta ruuvi (ehkä). Ehkä sodan aikana tuota ruuvia saa kopeloida.
Esim
Challenger 2 moottori
Perkins CV-12 V12 Twin-Turbo diesel
1200 hv
890 kW
2203 kg (Wet weight, excluding cooling group)
26,1 L
46 heppaa per litra
Leopard 2 moottori
MTU MB 873 Ka-501 V-12 Twin-Turbo diesel
1,479 hv
1103 kW
2200 kg arvio/todennäkoisesti alakanttiin
47,6 L
31 heppaa per litra
Jos nostettaisiin viritystaso samalle tasolle kun Challenger 2:sen moottorissa on niin se olisi about 2189 heppaa (onko edes mahdollista).
Itse siis mietin ihan puhtaalta pöydältä "EuroPowerPack2030" tms. suunnittelua. Luulisi suunnittelu- ja materiaalitekniikan kehitys olleen 50 vuoden aikana sellaista, että kokonaan uusiksi suunniteltu voimansiirto mahdollistaisi reilusti yli 2000 heppaa asianmukaisella väännöllä ja moottorin kestävyydellä...?
Ei kai tehoa (liikkuvuutta) voi koskaan olla liikaa...? Lisäteho auttaisi myös lisäpanssaroinnin kanssa, vaikka toki 80-alkuisen painon kanssa esim. logistiikkaongelmat kasvaisivat nykykalustolle sietämättömiksi. Ylipäätään nykyiset tstpsv-mootoriratkaisut ovat vuosikymmenten takaa, luulisi niistä löytyvän kehityspontentiaalia tänä päivänä. Esim. Japanin Type 10 moottorin 1200 heppaa saadaan 22,6 litran V8:lla, eli iskutilavuus on alle puolet Leo2:n 1500-heppaisesta. Tehokkaampi (pienempi) moottori säästäisi myös painoa ja mahdollistaisi panssaroinnin optimoinnin paremmin.
Teräsvilla
Eversti
Vääntö taitaa olla se moottorin tärkeämpi ominaisuus kuin huipputeho. Ja vielä se käytännöllinen kierroslukualue.
Jotain vastasin, mutta. Äh, vittu. En tiedä mistä mä puhun.
Viimeksi muokattu:
MTU MT-883 Ka-524 kerrotaan olevan huipputeholtaan tarvittaessa 2055 kW. Mitä ilmeisimmin moottori ei tule ensimmäisenä esteeksi suurelle teholle vaan voimansiirto. Tuo suuri teho on tarkoitettu johonkin kelluvaan ajoneuvoon vesiajossa. Ilmeisesti vähän samanlainen tarkoitus kuin kiinalainen Type 05 amfibio -ajoneuvo jolle ilmoitetaan tehoksi: "550 hp (land), 1475 hp (water)".
Keräsin muutamasta moottorista saatavilla olevaa dataa ja laskin teholliset keskipaineet. Tehollinen keskipaine on "dimensioton vääntömomentti" jonka avulla voi vertailla erilaisten moottoreiden kuormitusastetta. Haluttaessa lisätä tehoa pitää jotain näistä suurentaa: iskutilavuus, pyörintänopeus tai tehollinen keskipaine.
Suurin tehollinen keskipaine on Leclercin V8X moottorissa jossa on hyperbar ahtojärjestely (kaasuturbiini tuottaa ahtopainetta).
Myös tuossa venäläisessä 12H360 moottorissa on mahdollisuus suurempaan tehoon käyttöiän kustannuksella. Kyseessä on eksoottinen X -muotoinen lohko. Moottori on vain 3:n sylinterin mittainen (830 mm) eli erittäin kompakti. Veikkaan, että konstruktio on painajaismainen huollettava. Suuren öljynkulutuksen (mikä on vaarana alaspäin roikkuvien sylinterien kanssa) venäläiset ovat jo huomanneet itsekin.
| Teho, kW | @rpm | Isku, mm | Syl. Halkaisija, mm | Syl. Lkm, - | Iskutilavuus, dm³ | Max vääntö, Nm | Tehollinen keskipaine @Max T, bar | Tehollinen keskipaine @Max P, bar |
MTU MB 873 (Leopard 2) | 1100 | 2500 | 175 | 170 | 12 | 47.7 | 4700 | 12.4 | 11.1 |
MTU MT883 Ka-501 | 1222.5 | 2700 | 144 | 140 | 12 | 26.6 | 4999 | 23.6 | 20.4 |
SACM V8X 1500 (Leclerc) | 1100 | 2500 | 130 | 142 | 8 | 16.5 | 4850 | 37.0 | 32.1 |
12Н360 (T-14) | 1100 | 2200 | 160 | 150 | 12 | 33.9 | | | 17.7 |
V93 (T-90S) | 824 | 2000 | 183.35 | 150 | 12 | 38.9 | 4521 | 14.6 | 12.7 |
BMW N47 (henkilöauto) | 160 | 4400 | 90 | 84 | 4 | 2.0 | 450 | 28.3 | 21.9 |
Wärtsilä 32 /sylinteri | 580 | 750 | 400 | 320 | 1 | 32.2 | | | 28.8 |
Wärtsilä 31 /sylinteri | 610 | 750 | 430 | 310 | 1 | 32.5 | | | 30.1 |
Scania DC16 | 566 | 2100 | 154 | 130 | 8 | 16.4 | 3130 | 24.1 | 19.8 |
Einomies1
Respected Leader
Jos katsotaan T-90 sarjaa, niin paino on noussut 46,5 tn > 50 tn Armataan eli varsin maltillisesti. Leopardin paino noussut 2A4 55 tn> 67 tn 2A7 verrattuna eli n. 3 kertaisesti.Raskaampi, kuin mikään aiempi tuotantomalli (ok, Armatakin on vasta proto
Suomen 60-tonninen Leo ei vielä ymmärtääkseni kärsi painosta, eikä tarvitse vielä tehonlisäystä. Sitten jos aletaan katsoa tuota lähes 70-tonnista versiota niin osa Suomenkin silloista ei välttämättä kestä enää sitä, varsinkaan kun sitä roudataan kuljetusrekalla, joka tuo melkein 20 tonnia lisää painoa lisää.
Samaten ylärajoilla alkaa olemaan tankkien ylimeno- ja hinauskalusto.
Kyllä kineettisiä suojaa tarvitaan jatkossakin, mutta erilaiset varoitusjärjestelmät, torjunta ja häive ovat suojan kehittämisen kannalta vähintään yhtä olennaisia. Sitten tulee myös sensorit, joilla uhkia ja maaleja kyetään havaitsemaan aikaisemmin. Lennokitkin kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Pelkkien rautapalojen pinoaminen vaunun pintoihin on loputon tie, joka tuo lisää muita ongelmia taisteluvaunun pyhään kolminaisuuteen.
Toisen MS lopulla Saksan ja N-liiton vaunut alkoivat olla pelkkää panssaria ja suurta tykkiä kun liikkuvuus uhrattiin suojalle ja tulivoimalle. Sittemmin kehityssuuntaa tasapainotettiin. Muistaakseni Israelin tai Saksalaisten tutkijoiden mukaan taisteluvaunun pitäisi olla 250 tonnin painoinen, jos haluttaisiin täydellinen suoja. Jokainen voi miettiä miten tämä olisi mahdollista ja kannattavaa.
T90M on saanut modersoinnin ja siinä yhteydessä periskooppitornin optoelektroniikalle.
Military-technical forum ARMY-2021 - Static displays part 1: Tanks, IFVs, APCs, Artillery, Air Defence and CBRN - Vitaly Kuzmin
The second part of the report from the International military-technical forum ARMY-2021 with the photos from the static displays area of various tanks, infantry fighting vehicles, armored personnel carriers and tracked carriers, Artillery, Air Defence and CBRN vehicles. Вторая часть репортажа о...
