Panssarivaunut

Auroista tulee vielä mieleen, että saakohan nuo Leopard 2R:n aurat vaakatasoon niin että voisi raivata asfalttia raapimatta sitä pilalle? Ilmavoimille poistuneiden Raisujen tilalle? Okei, okei, liian kallis käyttää, halvemmaksi tulee tilata Patria 6X6:tta auroilla, jos halutaan koneellista sirotteiden raivaamista.

Surullinen tapaus. :(
 
Auroista tulee vielä mieleen, että saakohan nuo Leopard 2R:n aurat vaakatasoon niin että voisi raivata asfalttia raapimatta sitä pilalle? Ilmavoimille poistuneiden Raisujen tilalle? Okei, okei, liian kallis käyttää, halvemmaksi tulee tilata Patria 6X6:tta auroilla, jos halutaan koneellista sirotteiden raivaamista.

Surullinen tapaus. :(
Kiitoteiden auraaminen voi olla kimuranttia, jos painoa on 60+tonnia ja nuo telat ja aurat riipivät herkkää asfalttia. Sama juttu Raisujen kanssa kun varsta hakkaa asfalttia palasiksi.

Kiitoradoilla ei saisi olla mitään irtokiven palasia tai syviä / leveitä uria että lentokoneiden renkaat eivät kärsi ja turbiinit eivät vaurioidu. Tilapäiskentät on jo kapeita sekä profiililtaan hankalia muutenkin ja pinnan kunto pitää olla A1.
 
Kiitos vinkistä, sieltä se muistio löytyi Akaan reserviläisten sivuilta: https://yhdistykset-akaa.fi/reservilaiset/panssariseminaari2021.pdf

Mielenkiintoista luettavaa, lähtien Renault-vaunujen käytöstä talvisodassa. Mutta yhtälailla mielenkiintoista luettavaa Leopard -kaluston osuus.

Nostoja:

- luettelo A4-kaluston nykytilanteesta, vahvistaen mm. Maavoimienkin sivulla olevan luvun 100 käytössä olevaa A4-tstpsv:a
- kertoo, että A6 kalustokin pitää modernisoida - "liittyy modernisointitarpeita" - jossakin raossa (mikä nyt tiedettiinkin)
- kertoo kaluston nykyiset käyttäjät
- maavoimien toiseksi kalleimmat käyttötunnit NH-90 jälkeen
- vahvistaa suunnitteilla olevasta MLU:sta, jolla käyttöikää jatketaan 2040 luvulle asti. Tästä erityisesti mielenkiintoista kuulla aikanaan lisää...
Kaivelinpa aikani kuluksi mitä interwebs kertioisi aiheesta hollantilaisten vaunujen modernisointi. Mielenkiintoinen verrokki voisi olla Portugalin A6:t, jotka maa hankki Hollannista vuosina 2007-2008. Hankinta kattoi 37 tstpsv:tä ja yhden ajoharjoittelulavetin.

Tuolta löytyi sitten linkki, jonka mukaan Portugali teettä A6:lleen MLU:n vuosina 2026-2030, hinta 46 mio euroa, eli sellainen 1,25 mio per tstpsv.



Ilmeisesti MLU ei ole vielä täysin speksattu, mutta mm. APS spekulointia;

Portugal considers adding active protection systems to tanks​

by Victor Barreira

The Portuguese Army is considering adding an active protection system (APS) to its Krauss-Maffei Wegmann (KMW) Leopard 2A6 main battle tanks (MBTs), providing the tank with 360° detection, tracking, and interception of incoming anti-tank munitions.

This possibility is being studied and discussed and could eventually become part of the planned mid-life upgrade (MLU) of the fleet, Major Ricardo Jorge Parcelas Araújo e Silva, an area coordinator at the Forces Planning Division, told Janes .

Noinkohan mahtuu tuohon hintalappuun?

Tätä varmaan seurataan meilläkin mielenkiinnolla. Kuten Panssariseminaarissa oli kerrottu, meidänkin A6-lauttaan liittyy modernisointitarpeita, eikä pelkkää mekaanisen kuluman uusimista mikä sekin varmasti maksaa. Ampujan ja johtajan järjestelmissä on mm. alkuperäist kasaritekniikkaa lämppäreissä, samaa kuin A4:ssa. A6 MLU voisi osaltaan vapauttaa vanhaa elektroniikkaa A4:iin, ei liene ihan yksinkertaista, jos olen ymmärtänyt oikein niin optiikka ja ammunnanhallinta ovat samaa kokonaisuutta.

APS:ia meille tuskin tulee modernisoinnissakaan? APU voisi olla tarpeen sähkölaitteiden ja ehkä lämmityksen kannalta?

Hintalappu varmaan kertoo kuitenkin suuntaviivan. 1,25 miljoonaa per vaunu meidän vaunumäärällä 125 miljoonaa. Toisaalta portugalilaisten MLU ajankohta 2026 eteenpäin sekin voisi olla suuntaviiva, mehän saatiin kalusto hollantilaisilta kuitenkin jo kaikki kertaalleen peruskunnostettuina, ja viimeisten toimitusten välillä aikaa meillä ja portugalilaisilla hankinnoissa 10 vuotta.
 
Mikä noissa sitten mättää, kun parempia varaosina kuin omassa tehtävässään?

No, kyseessä on raivauspanssarivaunu, jolla ei voi raivata. Yhtä hyödyllinen kuin taistelupanssarivaunu jossa ei ole tykkiä.

Että periaatteessa tuossa saattaisi olla sauma tehdä jotain karvalakkimallin Leo2-hinuria, ehkä? kuten sanottiinkin

Ei helvetissä eikä missään nimessä. Kotikutoiset viritelmät on nähty, kannattaa ostaa sotatarvikkeet sieltä missä niitä osataan tehdä. Leo1 hinuri oli jo huomattava parannus JVBT/VT-55A kalustoon, vaikka hylätyt neuvostovaunut olivat de facto uudempia kuin Suomeen tulleet Leo1 ARV/AEV vaunut. Seuraava hinuri saisi olla mielellään Leo2 alustalla valmis paketti, kuten Büffel.
 
Arvauksia: Olisiko Suomen metsäinen maaperä liian kivistä ja juurakkoista, toinen erityisolosuhde voisi olla syvä routa.

Ehkä raivaimen rakenne on sellainen, että soveltuu paremmin pehmeään maaperään.
Siinä magitsun linkittämässä kuvassakin on kivi kiilautuneena piikkien väliin. Lisäksi näyttää, että pari piikkiä on jo hieman taipunut. Luokkaa 50 t ajoneuvo työntämässä ja esim yksi piikki osuu siirtolohkareeseen niin saattaa joku osa joutua taipumaan.

Tuollainen saattaa toimia Saksan kivettömillä pelloilla, mutta Suomessa ei ehkä niinkään.
 
Siinä magitsun linkittämässä kuvassakin on kivi kiilautuneena piikkien väliin. Lisäksi näyttää, että pari piikkiä on jo hieman taipunut. Luokkaa 50 t ajoneuvo työntämässä ja esim yksi piikki osuu siirtolohkareeseen niin saattaa joku osa joutua taipumaan.

Tuollainen saattaa toimia Saksan kivettömillä pelloilla, mutta Suomessa ei ehkä niinkään.

Kysymys kuuluu, että miten tuollainen mahtaa toimia, jos tiehen on tehty miinansijoja ja niistä osassa on miina? Siis kykeneekö tuollainen repimään asfaltin tiestä ja samalla raivaamaan ne miinat? Asfaltin alla ei liene mitään isompaa mikä vahingoittaisi piikkejä?

Mainittakoon myös se, että mikäli nuo aura tyyppiset raivamet eivät toimi hyvin, niin ei ne sitten toimi vihollisenkaan käytössä. Tekee vain pohjamiinat entistä hyödyllisemmiksi. Tellut myös, mutta ne on hankala asettaa "ottavaan paikkaan" metsässä.
 
Jyriä on sekä lännessä että idässä. Lähtökohta on että jyrät on tiedusteluun ja raivatun uran varmentamiseen, kun taas aura raivaamiseen. Tärkeintä on miettiä missä se suomalainen panssarijoukko todennäköisimmin liikkuu ja mitä se tekee kohdattaessa miinoite ja sopiiko aura juuri siihen.
 
Lähtökohta on että jyrät on tiedusteluun ja raivatun uran varmentamiseen, kun taas aura raivaamiseen.
Tuo kohta on jäänyt täysin havaitsematta Suomalaisten mekanisoitujen joukkojen käyttöön liittyvistä oppaista. Kyllä niissä kaikissa puhutaan jyristä raivaamiseen liittyviä välineinä.
 
Tässä vähän herää kysymys, että voiko tämänkin nyt pistää kotikutoisuuden piikkiin, ts. oliko tämä nyt Patrian syytä? Ongelmana taitaa kuitenkin olla aura, joka on sama Pearsonin laite mikä on kaikissa muissakin länsivaunuissa. Olisko hankintaorganisaatiossakin jotain peiliin katsomista, kun päädyttiin tilaamaan laite, joka ei täkäläisessä ympäristössä vaikuta toimivan?
 
Tässä vähän herää kysymys, että voiko tämänkin nyt pistää kotikutoisuuden piikkiin, ts. oliko tämä nyt Patrian syytä? Ongelmana taitaa kuitenkin olla aura, joka on sama Pearsonin laite mikä on kaikissa muissakin länsivaunuissa. Olisko hankintaorganisaatiossakin jotain peiliin katsomista, kun päädyttiin tilaamaan laite, joka ei täkäläisessä ympäristössä vaikuta toimivan?
Niinpä. Verrokiksi esim. panssarisilta, joka kyllä meille valmistettiin Suomessa, mutta täysin saksalaisten dokumenttien mukaan. Tietyissä osaluetteloissa oli jopa maininnat, miltä saksalaiselta toimittajalta ja millä koodilla osaa voi ostaa.
 
Niinpä. Verrokiksi esim. panssarisilta, joka kyllä meille valmistettiin Suomessa, mutta täysin saksalaisten dokumenttien mukaan. Tietyissä osaluetteloissa oli jopa maininnat, miltä saksalaiselta toimittajalta ja millä koodilla osaa voi ostaa.

Eli ostamaan Büffelin piirustukset ja evakkovaunuja kasaamaan?

 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Tässä vähän herää kysymys, että voiko tämänkin nyt pistää kotikutoisuuden piikkiin, ts. oliko tämä nyt Patrian syytä? Ongelmana taitaa kuitenkin olla aura, joka on sama Pearsonin laite mikä on kaikissa muissakin länsivaunuissa. Olisko hankintaorganisaatiossakin jotain peiliin katsomista, kun päädyttiin tilaamaan laite, joka ei täkäläisessä ympäristössä vaikuta toimivan?
Vastaus: Olemassa olevan tietotaidon ylenkatsominen, jota tapahtui ja tapahtuu edelleen puolustusvoimissa.
 
Tuo kohta on jäänyt täysin havaitsematta Suomalaisten mekanisoitujen joukkojen käyttöön liittyvistä oppaista. Kyllä niissä kaikissa puhutaan jyristä raivaamiseen liittyviä välineinä.

Kuinkas monta telamiinan räjähdystä taistelupanssarivaunuun asennettu miinajyrä sun mielestä kestää? Raivaaminen on systemaattista toimintaa miinojen vaarattomaksi tekemiseksi ja en jotenkin usko että sitä voidaan jyrällä tehdä, eikä sitä ole ne maat tehneetkään jotka ihan oikeita panssarimiinoitteita ovat raivanneet.
 
Back
Top