Panssarivaunut

Mikä muutes olikaan Maavoimien mekanisoidun nyrkin pääosien poistumisaikataulu?

Leo 2A4 - Vuoteen 203X asti?

Leo 2A6 - 2040 asti?

BMP-2 - 2030-luvulle saakka?

CV90 - 2040 saakka?

Ällitällit - osa ~2030 asti, osa siitä pidemmälle?

Näiden korvaaminen on ensi vuosikymmenellä varmasti suurin maanpuolustuksellinen projekti, ja soisi tähän kaikkeen miljardiluokan potin. Tämän uusiminen, Hamina-luokan korvaaminen, Hawkien korvaaminen tulee olemaan varmaankin ensi vuosikymmenen rahasyöpöimmät projektit. Ja tiukkaa tekee, kun otetaan huomioon, että uusia erillisrahoituksia ei liene horisontissa HX:n jälkeen. Jos vaikka Haminoiden korvaaja ja Hawkin korvaaja molemmat veisi miljardin kukin ja jäljelle jäisi vuosikymmenen jänteellä kolme miljardia maavoimien kehittämiseen, niin jos pari miljardia käytettäisiin mekanisoitujen joukkojen ylläpitoon ja kehittämiseen, niin silläkin tekisi tiukkaa korvata yhden suhde yhteen sekä Karjalan Prikaatin kalusto että Panssariprikaatin kalusto.

Jos uusia taistelupanssarivaunuja hankittaisiin kahden mekanisoidun ja kahden motorisoidun taisteluosaston tarpeen verran + yhden mekanisoidun prikaatin verran eli 29+29+14+14+42= 128 kappaletta. Jos kappalehinnaksi saataisiin viisi miljoonaa euroa, tuo veisi jo 640 miljoonaa euroa. Ja sitten jos samalla hintaa saisi rynnäkkövaunuja ja niitä hankittaisiin parisataa, tuohon menisi jo miljardi. Ja ällitällien korvaajiakin pitäisi saada.

Tiukkaa tekee ilman erillisrahoituksia säilyttää kokoonpanoissa kaksi mekanisoitua ja kaksi motorisoitua taisteluosastoa ja yksi mekanisoitu prikaati.
 
Kuinkas monta telamiinan räjähdystä taistelupanssarivaunuun asennettu miinajyrä sun mielestä kestää? Raivaaminen on systemaattista toimintaa miinojen vaarattomaksi tekemiseksi ja en jotenkin usko että sitä voidaan jyrällä tehdä, eikä sitä ole ne maat tehneetkään jotka ihan oikeita panssarimiinoitteita ovat raivanneet.
Venäläinen jyrä kestää useita 10 kg telamiinan räjähdystä ja Israelilaisten jyristä en tiedä, mutta veikkaan niiden olevan kestävämpiä.
Nyt pitää eritellä taistelun jälkeinen raivaaminen ja etenevän kärjen raivaaminen, ne kun ovat kaksi täysin eri asiaa.
No, en ole yhdessäkään harjoituksessa nähnyt näiden pioneerien raivaavan systemaattisesti tököttimellä miinoja pois etenevän PsvK:n edestä. PutkiRAIVAIMELLA yleensä RAIVATAAN aukko miinoitteeseen jääkärien edestä, jotta hyökkäys voi edetä. Samalla tavalla jyrävaunu ajaa läpi miinoitteen samalla merkaten miinoitteen etureunan ja takareunan sekä vapaan uran.
 
Mikä muutes olikaan Maavoimien mekanisoidun nyrkin pääosien poistumisaikataulu?

Leo 2A4 - Vuoteen 203X asti?

Leo 2A6 - 2040 asti?

BMP-2 - 2030-luvulle saakka?

CV90 - 2040 saakka?

Ällitällit - osa ~2030 asti, osa siitä pidemmälle?

Näiden korvaaminen on ensi vuosikymmenellä varmasti suurin maanpuolustuksellinen projekti, ja soisi tähän kaikkeen miljardiluokan potin. Tämän uusiminen, Hamina-luokan korvaaminen, Hawkien korvaaminen tulee olemaan varmaankin ensi vuosikymmenen rahasyöpöimmät projektit. Ja tiukkaa tekee, kun otetaan huomioon, että uusia erillisrahoituksia ei liene horisontissa HX:n jälkeen. Jos vaikka Haminoiden korvaaja ja Hawkin korvaaja molemmat veisi miljardin kukin ja jäljelle jäisi vuosikymmenen jänteellä kolme miljardia maavoimien kehittämiseen, niin jos pari miljardia käytettäisiin mekanisoitujen joukkojen ylläpitoon ja kehittämiseen, niin silläkin tekisi tiukkaa korvata yhden suhde yhteen sekä Karjalan Prikaatin kalusto että Panssariprikaatin kalusto.

Jos uusia taistelupanssarivaunuja hankittaisiin kahden mekanisoidun ja kahden motorisoidun taisteluosaston tarpeen verran + yhden mekanisoidun prikaatin verran eli 29+29+14+14+42= 128 kappaletta. Jos kappalehinnaksi saataisiin viisi miljoonaa euroa, tuo veisi jo 640 miljoonaa euroa. Ja sitten jos samalla hintaa saisi rynnäkkövaunuja ja niitä hankittaisiin parisataa, tuohon menisi jo miljardi. Ja ällitällien korvaajiakin pitäisi saada.

Tiukkaa tekee ilman erillisrahoituksia säilyttää kokoonpanoissa kaksi mekanisoitua ja kaksi motorisoitua taisteluosastoa ja yksi mekanisoitu prikaati.
CV90:n MLU:n on ilmoitettu olevan tulossa 30-luvulla joten noin 2060 tuolle riville.

edit

Ja Leo-2:sta taisi olla panssariseminaarissa maininta että se jatkaa MLU;n kautta 2040-luvulle. Alatyyppiä ei kaiketi mainittu mutta kyseessä on varmaankin A6?
 
CV90:n MLU:n on ilmoitettu olevan tulossa 30-luvulla joten noin 2060 tuolle riville.
Pitkä elinkaari tuolla. Tosiaan tuo, että CV90 pysyy rivissä jo reippasti pidempään kuin 2040-luvulle tekee jo jonkun verran ilmaa sitten BMP-2:n ja Leo2A4:n korvaamiselle.
 
Pitkä elinkaari tuolla. Tosiaan tuo, että CV90 pysyy rivissä jo reippasti pidempään kuin 2040-luvulle tekee jo jonkun verran ilmaa sitten BMP-2:n ja Leo2A4:n korvaamiselle.
Arvailuahan tuo tietysti on mutta ei laajassa MLU:ssa ole järkeä jos se ei tuo 20 vuotta lisää elinkaarta.
 
Venäläinen jyrä kestää useita 10 kg telamiinan räjähdystä ja Israelilaisten jyristä en tiedä, mutta veikkaan niiden olevan kestävämpiä.
Nyt pitää eritellä taistelun jälkeinen raivaaminen ja etenevän kärjen raivaaminen, ne kun ovat kaksi täysin eri asiaa.
No, en ole yhdessäkään harjoituksessa nähnyt näiden pioneerien raivaavan systemaattisesti tököttimellä miinoja pois etenevän PsvK:n edestä. PutkiRAIVAIMELLA yleensä RAIVATAAN aukko miinoitteeseen jääkärien edestä, jotta hyökkäys voi edetä. Samalla tavalla jyrävaunu ajaa läpi miinoitteen samalla merkaten miinoitteen etureunan ja takareunan sekä vapaan uran.

Kärjen raivaamisesta olen itse kokoajan kirjoittanut ja en missään nimessä putkiraivainta tähän keskusteluun sotkisi!

Itsellä ei ole kovinkaan hyvää kuvaa siitä minkälaisia miinoitteita suomalainen panssarijoukko voisi mahdollisesti kohdata ja siksi sitä peilaa hyvin paljon omien joukkojen tuottamiin miinoitteisiin. Toivottavasti hyökkäävä vastapuoli ei kauhean laajoja panssarimiinoitteita rakenna suomalaisten mekanisoitujen joukkojen haitaksi, kun keinovalikoimasta ei jyriä ja kiertoreittejä kummempaa löydy.
 
Kärjen raivaamisesta olen itse kokoajan kirjoittanut ja en missään nimessä putkiraivainta tähän keskusteluun sotkisi!

Itsellä ei ole kovinkaan hyvää kuvaa siitä minkälaisia miinoitteita suomalainen panssarijoukko voisi mahdollisesti kohdata ja siksi sitä peilaa hyvin paljon omien joukkojen tuottamiin miinoitteisiin. Toivottavasti hyökkäävä vastapuoli ei kauhean laajoja panssarimiinoitteita rakenna suomalaisten mekanisoitujen joukkojen haitaksi, kun keinovalikoimasta ei jyriä ja kiertoreittejä kummempaa löydy.
Jyrä on hyvä etenkin, jos Israelilaiset ovat sen kopioneet. Venäläiset käyttävät sivusta suojaamiseen sirotteita ja niiden raivaaminen on oma ongelmansa.
 
Jyrä on hyvä etenkin, jos Israelilaiset ovat sen kopioneet. Venäläiset käyttävät sivusta suojaamiseen sirotteita ja niiden raivaaminen on oma ongelmansa.
Jyrä on hyvä koska se on helppo vaihtaa. Venäläisten omissa lähteissä muistaakseni jyrän kestävyys oli 3 peräkkäistä ~10kg panssarimiinaa. 30kg räjähdettä riittää rikkomaan jyrän, mutta perästä tuleekin seuraava jyrä ottamaan kärkivaunun paikan ja liike jatkuu ja rikkonainen jyrä vaihdetaan uuteen.
 
CV90:n MLU:n on ilmoitettu olevan tulossa 30-luvulla joten noin 2060 tuolle riville.

edit

Ja Leo-2:sta taisi olla panssariseminaarissa maininta että se jatkaa MLU;n kautta 2040-luvulle. Alatyyppiä ei kaiketi mainittu mutta kyseessä on varmaankin A6?
Ilman mitään sen kummempaa tietoa voisi vaikka arvata, että BMP-2M ja Leo 2 A4 elinkaari kulkisivat käsi kädessä. Kun bemarit menee luiskaan, niin missä niitä aanelkkujakaan enää tarvittaisiin.
 
Ilman mitään sen kummempaa tietoa voisi vaikka arvata, että BMP-2M ja Leo 2 A4 elinkaari kulkisivat käsi kädessä. Kun bemarit menee luiskaan, niin missä niitä aanelkkujakaan enää tarvittaisiin.
Eihän nuo ole missään samoissa kokoonpanoissa. Bemarien kanssa touhuavat Leon A6-versiot.
 
Onko olemassa mitään keinoa millä sen kuopan saa suuremmaksi ilman että r-ainetta laittaa sinne lisää?
 
Onko olemassa mitään keinoa millä sen kuopan saa suuremmaksi ilman että r-ainetta laittaa sinne lisää?
Kaivetaan paukku syvemmälle? Kai tuossa fysiikan lait noin yleisesti ovat voimassa.
 
Mitä syvemmälle kaivaa sitä ennemän on massaa mitä pitää siirtää ja samassa suhteessa räjähteet vaikutus heikkenee esim vaunua vastaan.
Yritin löytää videon missä M1A1 ajaa isoon IED:en ilman vaurioita, mutta vielä en löytänyt sitä.
 
Mitä syvemmälle kaivaa sitä ennemän on massaa mitä pitää siirtää ja samassa suhteessa räjähteet vaikutus heikkenee esim vaunua vastaan.
Yritin löytää videon missä M1A1 ajaa isoon IED:en ilman vaurioita, mutta vielä en löytänyt sitä.
Vaikutus ei tosiaan tule siitä että synnytetään iso kuoppa johon vaunu putoaa :)
 
Jyrä on hyvä koska se on helppo vaihtaa. Venäläisten omissa lähteissä muistaakseni jyrän kestävyys oli 3 peräkkäistä ~10kg panssarimiinaa. 30kg räjähdettä riittää rikkomaan jyrän, mutta perästä tuleekin seuraava jyrä ottamaan kärkivaunun paikan ja liike jatkuu ja rikkonainen jyrä vaihdetaan uuteen.

Joidenkin mainintojen mukaan naapurin prikaatissa on tarpeeksi noita raivaimia joka joukkueelle, käytäntö voi olla toinen, mutta niitä on kuitenkin rajallinen määrä.
 
Back
Top