Panssarivaunut

Panssarit terästä, paksuutta en muista, mutta koko kylki on saman vahvuinen.
Muutaman kerran venäläistä ps-terästä poranneena voin todeta ettei länsi terä uponnut siihen vaan piti käyttää korjausauton venäläisiä teriä.

Internetin ihmeellisestä maailmasta.

Oheisen kuvan mukaan näyttäisi rungon kylki olevan yläosassa 80 mm (varmaankin panssariterästä ~RHA) . Alaosa on samaa levyä pohjan kanssa 20 mm taivutettuna, mutta sitkeää rakenneterästä, ei siis panssariterästä.
Takaseinä lienee moottoritilassa 40 mm ~30-asteen kulmassa ja katto moottorin päällä 20 mm, mutta ovatkohan panssariterästä? [En jaksanut lukea tuota allaolevaa linkkiä riittävällä hartaudella.]
Nämä arvot varmaan vaihtelevat mallin / valmistusmaan/ jne mukaan hieman. Arvelen, että alkuperältään venäläisissä vaunuissa on "vahvin" panssarointi suojauksen mielessä kaikin puolin.
1649110284288.png
[Off-Topic1: Panssariteräksen/kovan teräksen porauksesta samat kokemukset. Venäläisellä kierukkaporalla sai Hardox 500 levyyn reiän, mutta länsiterillä (kovapalat tai ilman, pinnoituksen kera tai ilman ) teki tuskaa, vaikka oli myyjä / konsultti opastamassa ja porakoneena tukeva jyrsinkone. Mukava oli vierestä seurata myyntikonsultin ponnisteluja, mutta kauppoja ei teristä eikä leikkuunesteistä tehty sillä kertaa. Näytettiin myyntikonsultille kuitenkin, miten poraus onnistuu venäläisellä poralla, jonka jälkeen konsultti keräili tylsyneet teränsä sekä leikkuunestepullonsa salkkuunsa. Ei saatu edes korruptiokahveja, pullasta puhumattakaan.

No lopulta eräs konepaja otti urakan sarjatyöstä, teki reiät, mutta sanoivat lopuksi: " Älä tuo enää toista kertaa". Sen jälkeen reiät tehtiin laserilla, kun olivat ohuita levyjä (~max 10 mm) ja laserleikattujen reikien tarkkuus/laatu riittävä tarkoitukseen.]

[Off-Topic2: Kollegat kävivät myös magneettijalan ja tukevan sähkökäsiporakoneen kanssa pitkällä reikäporalla poraamassa tankonäytteet sekä etuviistopanssarista että tornin etuosasta. Eräällä Hämeenlinnan läheisellä korjaamolla henkilökunta oli naureskellut hentoja näytteenottovälineitä. Kollegatkin hieman empivät, mutta kun näytteet oli saatu onnistuneesti ja vaunussa "siistit" reiät, niin kollegojen hartiat eivät meinanneet mahtua poislähtiessä hallin pariovista ulos: "Näitähän on tehty" :cool:. No tämä oli vähän off-topic:ia, mutta tuli viitteen tekstistä mieleen tuollainen työelämän pieni high-light kokemus, vaikkei itsellä ko. asiaan ollut osaa eikä arpaa.] Takaisin asiaan...

Jos T-72 vaunun tekniikka kiinnostaa enemmän, niin haku: "Tankograd T-72" tuo ilta-/ yölukemista joksikin aikaa..... Panssarointi on osassa 2 (Part 2) eli tuolta löytyy (ja paljon muuta, T-62, T-80 jne.) Venäjän vehkeistä, vaunuista ja aseistakin:
https://thesovietarmourblog.blogspot.com/p/home.html

Linkissä on hyvää tekstiä riittämiin [ja jos tuo tieto olisi ollut aikanaan saatavilla luotettavasti, niin ne reikäporauksetkin olisi voinut jättää tekemättä ;)].
 
Viimeksi muokattu:
Aivan mutta kuinka kauan? Jonkun arolla seisseen rungon riisuminen, heikkapuhallus, tarkastus, uudelleen kasaaminen ja modaus vie aikaa. Optimisti arvioni yhden rungon osalta on viikkoja, pessimistinen vuosia, realisti kuukausia.
Ei tietää, mutta asiaan liittyen muistin erään ohjelman "Build It Bigger", Discoveryltä, jossa yhdessä jaksossa seurattiin M1 vaunun modifiointia M1A2 tasolle. Rungot oli vaan vanhoista jäljellä ja niitä säilytettiin ulkosalla ruosteisina. Kunnostuksen ja modifioinnin jälkeen olivat kuin uusia. Löysin pätkän dokkarista ladattuna Tubelle, jossa hiekkapuhalletaan vaunun runko ennen uuden tornin asennusta. Hiekkapuhallus ei vie aikaa kuin 90 minuuttia ja puhdasta tulee. Koko vaunun päivittämiseen meni aikaa muistaakseni luokkaa 1 kuukausi. Ilmeisesti noissa päivitetyissä ei ole rungoissa DU-panssarointia. En tiedä käytetäänkö sitä enää uusimmissa M1A2 SEP v2-3 vaunuissa.

Jos on monta linjaa ja työ sujuu tehokkaasti (ilman mahorkkataukoa, palkanmaksu kulkee ja vara-osia ei kähvelletä jne.) niin kyllä vuodessa varmaan vaunuja saadaan kasaan kymmeniä.

Rungon vedenpitävyyden testaus altaassa:
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Internetin ihmeellisestä maailmasta.

Oheisen kuvan mukaan näyttäisi rungon kylki olevan yläosassa 80 mm (varmaankin panssariterästä ~RHA) . Alaosa on samaa levyä pohjan kanssa 20 mm taivutettuna, mutta sitkeää rakenneterästä, ei siis panssariterästä.
Takaseinä lienee moottoritilassa 40 mm ~30-asteen kulmassa ja katto moottorin päällä 20 mm, mutta ovatkohan panssariterästä? [En jaksanut lukea tuota allaolevaa linkkiä riittävällä hartaudella.]
Nämä arvot varmaan vaihtelevat mallin / valmistusmaan/ jne mukaan hieman. Arvelen, että alkuperältään venäläisissä vaunuissa on "vahvin" panssarointi suojauksen mielessä kaikin puolin.
Katso liite: 59666
[Off-Topic1: Panssariteräksen/kovan teräksen porauksesta samat kokemukset. Venäläisellä kierukkaporalla sai Hardox 500 levyyn reiän, mutta länsiterillä (kovapalat tai ilman, pinnoituksen kera tai ilman ) teki tuskaa, vaikka oli myyjä / konsultti opastamassa ja porakoneena tukeva jyrsinkone. Mukava oli vierestä seurata myyntikonsultin ponnisteluja, mutta kauppoja ei teristä eikä leikkuunesteistä tehty sillä kertaa. Näytettiin myyntikonsultille kuitenkin, miten poraus onnistuu venäläisellä poralla, jonka jälkeen konsultti keräili tylsyneet teränsä sekä leikkuunestepullonsa salkkuunsa. Ei saatu edes korruptiokahveja, pullasta puhumattakaan.

No lopulta eräs konepaja otti urakan sarjatyöstä, teki reiät, mutta sanoivat lopuksi: " Älä tuo enää toista kertaa". Sen jälkeen reiät tehtiin laserilla, kun olivat ohuita levyjä (~max 10 mm) ja laserleikattujen reikien tarkkuus/laatu riittävä tarkoitukseen.]

[Off-Topic2: Kollegat kävivät myös magneettijalan ja tukevan sähkökäsiporakoneen kanssa pitkällä reikäporalla poraamassa tankonäytteet sekä etuviistopanssarista että tornin etuosasta. Eräällä Hämeenlinnan läheisellä korjaamolla henkilökunta oli naureskellut hentoja näytteenottovälineitä. Kollegatkin hieman empivät, mutta kun näytteet oli saatu onnistuneesti ja vaunussa "siistit" reiät, niin kollegojen hartiat eivät meinanneet mahtua poislähtiessä hallin pariovista ulos: "Näitähän on tehty" :cool:. No tämä oli vähän off-topic:ia, mutta tuli viitteen tekstistä mieleen tuollainen työelämän pieni high-light kokemus, vaikkei itsellä ko. asiaan ollut osaa eikä arpaa.] Takaisin asiaan...

Jos T-72 vaunun tekniikka kiinnostaa enemmän, niin haku: "Tankograd T-72" tuo ilta-/ yölukemista joksikin aikaa..... Panssarointi on osassa 2 (Part 2) eli tuolta löytyy (ja paljon muuta, T-62, T-80 jne.) Venäjän vehkeistä, vaunuista ja aseistakin:
https://thesovietarmourblog.blogspot.com/p/home.html

Linkissä on hyvää tekstiä riittämiin [ja jos tuo tieto olisi ollut aikanaan saatavilla luotettavasti, niin ne reikäporauksetkin olisi voinut jättää tekemättä ;)].
Mikään versio tuossa on kyseessä? T-72B (rus) vai export malli M1 tms?

Pekka Majurin kirjan "Suomen Sotavarustus" mukaan T-72M1 version (suomessa käytössä) panssarointi oli rungon etupuolella 24cm, kyljessä 8 cm, tornin etuosassa noin 50 cm ja tornin sivuissa 12-30 cm.
Panssaroinnista ei sanota muuta, mutta kerrospanssaria ja ehkä keraamisia elementtejä siinä kaiketi on. On huomattavaa että T-72 vaunun pohjan ja tornin päällä olevan panssarin paksuus ilman ERA-palikoita on vain 20 mm . Ei ihme että vaunu on altis NLAW-ohjuksille ja panssarimiinoille. Näin lienee kyllä lähes kaikkien länsivaunujenkin laita, vaikka Leo 2:a on pohjaa panssaroitu 2 tonnin levyllä ja hurrien versiota myös tornin päältä aktiivielementeillä.

On sanottu että Irakin ja Suomen käyttämät vaunut oli heikommin panssaroituja vientimalleja kuin Venäjän itse käyttämät versiot. Panssaroinnin laatu myös lienee tässä merkittävässä asemassa.
 
Mikään versio tuossa on kyseessä? T-72B (rus) vai export malli M1 tms?

Pekka Majurin kirjan "Suomen Sotavarustus" mukaan T-72M1 version (suomessa käytössä) panssarointi oli rungon etupuolella 24cm, kyljessä 8 cm, tornin etuosassa noin 50 cm ja tornin sivuissa 12-30 cm.
Panssaroinnista ei sanota muuta, mutta kerrospanssaria ja ehkä keraamisia elementtejä siinä kaiketi on. On huomattavaa että T-72 vaunun pohjan ja tornin päällä olevan panssarin paksuus ilman ERA-palikoita on vain 20 mm . Ei ihme että vaunu on altis NLAW-ohjuksille ja panssarimiinoille. Näin lienee kyllä lähes kaikkien länsivaunujenkin laita, vaikka Leo 2:a on pohjaa panssaroitu 2 tonnin levyllä ja hurrien versiota myös tornin päältä aktiivielementeillä.

On sanottu että Irakin ja Suomen käyttämät vaunut oli heikommin panssaroituja vientimalleja kuin Venäjän itse käyttämät versiot. Panssaroinnin laatu myös lienee tässä merkittävässä asemassa.
Yleensä nuo puutteet ovat mielestäni olleet enemmän ammunnanhallinnassa, elektroniikasta, pimeätoimintakyvyssä kuin varsinaisesti panssaroinnissa.
Lisäksi länteen toimitettu a-tarvike ei ole ollut yhtä hyvä, kuin mitä ryssä käyttää.
Panssarimuseolta löytyy ainakin se eri aseilla läpi ammuttu torni.
 

Hieno taistelu. Ukrainan MBT käyttää taloa suojana blokkaamaan tieltä ammuttuja laukauksia. Videon mukaan sen kaksi ensimmäistä laukausta menee harakoille, vaikka matkaa on alle sata metriä. Possujunassa ei tapahdu muutoksia ryhmityksessä. Tankki sai aikaa kolme osumaa, venäläiset yhden, taloon. Video ei näytä mitä tankille käy, mutta possujuna jatkaa kulkuaan kun murkulaa sataa rakennetulle alueelle.

En ymmärrä miksi possujuna ei lähde levittäytymään vaan pysyy rännissä?
 

Hieno taistelu. Ukrainan MBT käyttää taloa suojana blokkaamaan tieltä ammuttuja laukauksia. Videon mukaan sen kaksi ensimmäistä laukausta menee harakoille, vaikka matkaa on alle sata metriä. Possujunassa ei tapahdu muutoksia ryhmityksessä. Tankki sai aikaa kolme osumaa, venäläiset yhden, taloon. Video ei näytä mitä tankille käy, mutta possujuna jatkaa kulkuaan kun murkulaa sataa rakennetulle alueelle.

En ymmärrä miksi possujuna ei lähde levittäytymään vaan pysyy rännissä?
Näyttää siltä, että niiltä puuttuu koulutus ja johtaminen sekä kyky kommunikoida radiolla.
 
Näyttää siltä, että niiltä puuttuu koulutus ja johtaminen sekä kyky kommunikoida radiolla.
Ne jalkautti ukkoja mutta nekään ei hakenut kontaktia, vaikka ukrainan MBTllä on perse hieman paljaana siellä talon takana. Ei myöskään jalkaväki sanonut mitään vaikka niitäkin näkyy ennen jalkautusta. Mutta video on editoitu liian pieneen pakettiin antamaan riittävää kokonaiskuvaa mitä oikeasti tapahtui.

Tankki oli ongelmallisessa paikassa jos ne olisi lähteneet levittäytymään ja olisi ollut parempi, jos sillä olisi ollut toinen antamassa tukea. KRH olisi myös auttanut siinä väijyssä.

Venäläisistä pitää sanoa että ehkä ne ei harjoittele niinkuin niiden pitäisi tapella, ja kukaan ei saa ajatella laatikon ulkopuolelta, ja se että käskyt tehdään jossain ylempänä on niiden todellinen heikkous. Paljon heidän jutuistaan voidaan laittaa propagandan piikkiin ja siihen että systeemi ei ole uudistunut sitten toisen maailmanpalon. Toisin sanoen he ovat jumittautuneet neuvostoliiton ideoihin johdon takia, sen sijaan että ne olisi uudistanut ajatteluaan sekä kulttuuriaan. On melkein kuin he ovat barbaari kansa.
 

Hieno taistelu. Ukrainan MBT käyttää taloa suojana blokkaamaan tieltä ammuttuja laukauksia. Videon mukaan sen kaksi ensimmäistä laukausta menee harakoille, vaikka matkaa on alle sata metriä. Possujunassa ei tapahdu muutoksia ryhmityksessä. Tankki sai aikaa kolme osumaa, venäläiset yhden, taloon. Video ei näytä mitä tankille käy, mutta possujuna jatkaa kulkuaan kun murkulaa sataa rakennetulle alueelle.

En ymmärrä miksi possujuna ei lähde levittäytymään vaan pysyy rännissä?
Video on leikattu aika sekavasti, muttei tuo väijytys näytä ihan putkeen menevään ukrainalaisiltakaan: tankki osuu yhteen Petteriin lyhyeltä matkalta ja ampuu muista ohi. Venäläiset näyttävät ensiksi luulevan heitä ammutun singolla jostain läheisestä talosta ja vasta vähän ajan päästä huomaavat tankin. Ei käy ilmi onko paikalla ukrainalaista jalkaväkeä. Toisessa pätkässä ukrainalainen tykistö ampuu dronen tähystykseen ja venäläiset vain ajavat haarukoinnin alta pois, niin kuin fiksua onkin.

Näitä ukrainalaisten dronevideoita ei ole juuri näkynyt vähään aikaan kun sota muuttui staattiseksi, nämä on ilmeisesti Iziumin suunnalta missä venäläiset ovat viime päivinä taas edenneet? Näyttää ettei venäläisillä it oikein pysy kärjen mukana. Pikku quad-kopterit on liian hankalia kohteita selustan järjestelmille. Tuntuisi että pitäisi olla joku Asradin tapainen laite, missä minitutka tarkkailee ilmatilaa ja tuhoaa äkkiä pois asiattomat taivaan tarkkailijat. Venäläisillä ehkä Tunguska on tälle lähin vastine. Kauheasti niitä ei ole näkynyt?
 
Voi olla, mutta jopa Armata vaikuttaa olleen Venäjän teollisuudelle liian suuri pala haukattavaksi.
Challengerin konservatiivisin piirre ja suurin heikkous on ymmärtääkseni rihlattu pääase. Se olisi tietysti ihan krojattavissa oleva puute, tosin käytännössä sekä Leopard että Abrams ovat muutenkin osoittautuneet muuntautumiskykyisemmiksi ja muutenkin menestyksekkäämmiksi. Ja niitä on tosiaan kehitetty nyt 40 vuotta jatkuvalla syötöllä.

Psv:t ei ole minun ekspertiisiä, mutta käsittääkseni nykyaikaisista länsivaunuista juuri Challenger nojaa eniteen vanhaan (eli Chieftainiin). Selvästi vaunu on alitehoinen eikä järjestelmät ole aina olleet kilpailijoiden tasolla. Rihlattu tykki on tarkka mutta rajoittaa läpäisytehoa. HESHin ylistys taas kuulostaa enemmän 'välttämättömyydestä hyve' puheelta a'la 'vähäisempi risuherkkyys peitteisessä maastossamme'.

Tämä nyt alkaa olla jo kohtuuton rinnastus. Amerikkalaisten olisi ollut aika vaikeaa käyttää niitä 10 miljardia Talebania vastaan muutoin kuin pumppaamalla niskaan (paljon) enemmän epäreilua tarviketta. Raha ei muutu helposti miehiksi, joita Afganistanin loputon suo olisi vaatinut enemmän kuin Vietnamissa.

Rahalla saa ja dromedaarilla pääsee. Tietenkin raha muuttuu miehiksi, värväyksestähän se vain on kiinni. Niin se Reaganin aikainen sotavoimien laajennuskin tehtiin: lisää liksaa ja löysemmät kriteerit. Kymppimiljardilla palkkaa monta mosuria US Armyyn ja Blackwateriin, ja lahjoo monta heimopäällikköä omalle puolelle.
Kuznetsovin käyttökulut lienee alle puolet amerikkalaisen CVN:n vastaavista. Venäjän puolustusbudjetti on noin 1/12 USAn vastaavasta: Venäjä siis käyttää Kuznetsoviin suhteessa paljon vähemmän rahaa kuin amerikkalaiset omiinsa.
 
Yleensä nuo puutteet ovat mielestäni olleet enemmän ammunnanhallinnassa, elektroniikasta, pimeätoimintakyvyssä kuin varsinaisesti panssaroinnissa.
Kirjallisuudessa on kerrottu suomalaisten vaunujen olleen M1-standardia, jonka pitäisi olla vähän paremmin panssaroitu kuin Lähi-Idän pääasiallinen vientiversio M. Tosin joskus on mainittu tsekkien ja puolalaisten lisenssivaunujen olleen juuri tätä vanhempaa M:ää, joten emt.
Yhdeksi syyksi T-72:n hylkäämiseen Suomessa on mainittu "koeammunnoissa paljastuneet puutteet vaunun suojauksessa". En ole nähnyt missään tarkempia detailjeita. Vanhemman mallin 105mm APDS-laukauksia näyttää ainakin Irakin-Iranin sodan perusteella kestäneen hyvin.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Tuossa videolla pitäisi olla Ukrainan T-64BV eikö siinä pitäisi olla parempi ammunnanhallintajärjestelmä, ja onko tämä heidän paras tankki?
Vaikka T-64 on vanhempi kuin T-72 se on kuitenkin parempi, ainakin pikaisen googlauksen mukaan.
 
Tuossa videolla pitäisi olla Ukrainan T-64BV eikö siinä pitäisi olla parempi ammunnanhallintajärjestelmä, ja onko tämä heidän paras tankki?
Vaikka T-64 on vanhempi kuin T-72 se on kuitenkin parempi, ainakin pikaisen googlauksen mukaan.

Päivitetyt T-80 vaunut lienevät parasta mitä Ukrainalta löytyy (liki 300 oli käytössä 2019), ymmärtääkseni ovat myös kunnostaneet vanhoja ulkona säilytettyjä kasikymppisiä ennen kuin nykyinen sota alkoi, saattaa olla ettei niille ole tehty muuta kuin laitettu käyttökuntoon missä tapauksessa T-64BV lienee optiikan osalta parempi.
 
T-80:sta Ukrainalla tuntuu olevan käytössä varsin vähän. Venäjällä se oli pitkään epäsuosiossa janoisen kaasuturbiinin vuoksi, ehkä samasta syystä siihen ei ole Ukrainassakaan niin investoitu?
T-84 lienee periaatteessa heidän paras vaununsa mutta niitä on todella vähän (alle 10?).
Noin lähellä ohi menevillä maaleilla voi olla iso kulmanopeus, ehkä niihin ei sitten pikku jännitystilanteessa ole niin helppo osua, etenkään vanhanaikaisella ammunnanhallinnalla...
Joku venäläinen yrittää vissiin singolla ampua tankkia, mutta osuu vain taloon.
Jos ukrainalaisvaunuja ei ollut paikalla enempää, niin voi olla ettei tuo yksittäinen tankki päässyt paikalta pakoon...
 
Ukrainan tapahtumien jälkeen tekisi mieli kysyä Suomen Sotilaalta, miltä nyt tuntuu. Lehdessä on viimeiset noin 10 vuotta hehkutettu venäläisiä aseita. Erityisesti panssarit ovat olleet kehujen kohteena.

Tosin " toimittaja" joka kirjoitti näitä juttuja, ei enää löydy lehden vakituisten kirjoittajien listalta.
Olin varusmiehenä vaunukomppaniassa samaan aikaan kyseisen kaverin kanssa. Oli jo silloin fanaattisen innostunut venäläisestä vaunukalustosta.
 
T-80:sta Ukrainalla tuntuu olevan käytössä varsin vähän. Venäjällä se oli pitkään epäsuosiossa janoisen kaasuturbiinin vuoksi, ehkä samasta syystä siihen ei ole Ukrainassakaan niin investoitu?
T-84 lienee periaatteessa heidän paras vaununsa mutta niitä on todella vähän (alle 10?).
Noin lähellä ohi menevillä maaleilla voi olla iso kulmanopeus, ehkä niihin ei sitten pikku jännitystilanteessa ole niin helppo osua, etenkään vanhanaikaisella ammunnanhallinnalla...
Joku venäläinen yrittää vissiin singolla ampua tankkia, mutta osuu vain taloon.
Jos ukrainalaisvaunuja ei ollut paikalla enempää, niin voi olla ettei tuo yksittäinen tankki päässyt paikalta pakoon...
Ukraina on viime vuosina modannut myös T-80:siä, sekä kaasuturbiini että diesel versioita.
 
Mikään versio tuossa on kyseessä? T-72B (rus) vai export malli M1 tms?

Pekka Majurin kirjan "Suomen Sotavarustus" mukaan T-72M1 version (suomessa käytössä) panssarointi oli rungon etupuolella 24cm, kyljessä 8 cm, tornin etuosassa noin 50 cm ja tornin sivuissa 12-30 cm.
Panssaroinnista ei sanota muuta, mutta kerrospanssaria ja ehkä keraamisia elementtejä siinä kaiketi on. On huomattavaa että T-72 vaunun pohjan ja tornin päällä olevan panssarin paksuus ilman ERA-palikoita on vain 20 mm . Ei ihme että vaunu on altis NLAW-ohjuksille ja panssarimiinoille. Näin lienee kyllä lähes kaikkien länsivaunujenkin laita, vaikka Leo 2:a on pohjaa panssaroitu 2 tonnin levyllä ja hurrien versiota myös tornin päältä aktiivielementeillä.

On sanottu että Irakin ja Suomen käyttämät vaunut oli heikommin panssaroituja vientimalleja kuin Venäjän itse käyttämät versiot. Panssaroinnin laatu myös lienee tässä merkittävässä asemassa.

Kaikkien T-72:ten runkojen (ja perustuvatko muutkin uudemmat T-sarjalaiset tähän runkoon...?) pitäisi olla muistaakseni peruspanssaroinniltaan identtisiä. Tuosta mainitusta 80mm kyljestä on sanottu että moottoritilan kohdalla se olisi 70mm. Lisäpanssaroinnit ja tornit sitten ihan oma lukunsa.

Ja tuossa taidetaan puhua noiden isompien lukujen osalta mitä suoja vastaa panssaroinnin viistous ja kerroselementit huomioiden. Rungon keula ja tornin kyljet esim. todella viistolla kulmalla.
 
Back
Top