Panssarivaunut

Osaako meidän panssariekspertit antaa mitään analyysiä aiheesta komentaja luukusta ulkona vs "buttoned up"?

Miten meillä nykyään koulutetaan?

Ukrainassa ryssä näyttää menevän luukut kiinni..
 
Osaako meidän panssariekspertit antaa mitään analyysiä aiheesta komentaja luukusta ulkona vs "buttoned up"?

Miten meillä nykyään koulutetaan?

Ukrainassa ryssä näyttää menevän luukut kiinni..
Itselle on jäänyt mieleen pätkä jostain meidän harjoituksesta, missä Leopard laittaa seis ja johtaja nousee vaunun kannelle seisomaan tähystämään kiikareilla jonkun nyppylän tms. esteen yli josko toisella puolella näkyisi vihollinen väijymässä ennen kuin Leo jatkaa. Tämä video taisi olla jonkun yksikön päällikön omalla twitterillä esimerkkinä siitä miten voi toimia.
 
Itselle on jäänyt mieleen pätkä jostain meidän harjoituksesta, missä Leopard laittaa seis ja johtaja nousee vaunun kannelle seisomaan tähystämään kiikareilla jonkun nyppylän tms. esteen yli josko toisella puolella näkyisi vihollinen väijymässä ennen kuin Leo jatkaa. Tämä video taisi olla jonkun yksikön päällikön omalla twitterillä esimerkkinä siitä miten voi toimia.

Oon ymmärtänyt että ruotsalaisissa leopardeissa on tällainen masto, mutta en löytänyt muita tietoja kuin pari kuvaa. En esim. aitoa valokuvaa missä tällainen olisi ylhäällä :unsure:

Untitled.png
 
FPLZ2crWUAQMAg_

Oryx. BTS-4A mikä tuon pölkyn merkitys on? Vehje on evakkivaunu, tuo tötterö näyttää snorkkelilta, mutta tuo pölkky hämää.
 
Viimeksi muokattu:
FPLZ2crWUAQMAg_

Oryx. BTS-4A mikä tuon pölkyn merkitys on? Vehje on evakkivaunu, mutta tuo tötterö näyttää snorkkelilta, mutta tuo pölkky hämää.
Syväkahlausputkeen kiinnitetty telatukki.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
On tietysti totta, että ei jollain Su-27 -perheellä voida loputtomiin larpata sotarautaa. Venäjällä nämä uusien tuotteiden palvelukseensaattamiset vain ovat kovin tuskaisen oloisia taipaleita, ja lisäksi Venäjä aika tehottomasti hajauttaa resurssejaan, eikös häivehävittäjääkin ole ainakin luvattu kehittää Suhoilta kaksi ja MiGiltä yksi? Todellisuudessa rahkeet eivät riitä edes yhteen projektiin, ja oikeastaan ainoa varma ratkaisu olisi yhteistyö kiinalaisten kanssa. Myös Armatan kohalo vaikuttaa vähän samalta ja ehkä vähän konservatiivisemmalal lähetymistavalla oltaisiin saatu varmempia tuloksia. Lisäksi länenssäkin rakennetaan edelleen niiden 70-luvun konstruktioiden syvämodernisoituja versioita, samaa teitä näkisin Venäjälläkin olevan vielä jäljellä. Tulihan esmes T-90:ään jo pitkälti uusi torni ja T-90M:ssä on jo uusia sovelluksiakin, mutta se viimeinen iteraatio antaa varmaan vielä odottaa itseään. Ysärillähän puhuttiin siitä T-95 Black Eaglestakin... T-80 -perhehän sitten onkin oikeastaan ukrainalainen.

Venäjällä on kolme häivehävittäjää kehityksessä juu, mutta yksi näistä on jo pääosiltaan valmis ja probleemit on lähinnä tuotantoon liittyviä. Kuten Yhdysvallat, myös Venäjä törmää siihen tosiasiaan että stagnaation välttämiseksi olisi hyvä olla sisäistä kilpailua, mutta rinnakkaisten suunnittelu- ja tuotantokykyjen ylläpito maksaa....ja tietenkin mukana on myös aluepoliittisia intohimoja ja puhdasta hyväveliverkostointia. Viimeksimainituista ehkä paras esimerkki laivaston noin 5 yhtäaikaista korvetti/fregattiprojektia.

Armatahan taitaa olla se konservatiivisempi vaihtoehto. Aikaisemmat projektit taisi olla vielä ufompia, niitä ei ole edes julkaistu. 'Black Eagle' oli kai tehtaan oma markkinointipallo: tehtiinkö siitä edes kunnollista prototyyppiä?

Merkittävistä länsivaunuista se joka nojaa eniten vanhan päälle tehtyyn on myös huonoin (Challenger).

Sitten tietysti Venäjällä on aivan päättömiä projekteja, kuten surullisenkuuluista tukialus Kutznetsov. Se on ihan kirjaimellisesti kyllä Suomelle (ja tietysti myös Ukrainalle) onni, että siihen rotiskoon on syydetty miljardin taalan edestä vaivaa. Ja vaikka alus toimisi moitteettomasti, sitä olisi kovin vaikeaa hyödyntää Suomea vastaan (noh, jotain Ivalon lentokenttää varmaan voitaisiin Jäämereltä MiGeillä pommittaa). Vielä kun Venäjä alkaisi puuhata omaa avaruusasemaa...

Globaalilla pelurilla on tietysti tarpeita jotka alueellisessa strategisessa kuvassa eivät ole merkityksellisiä. Aivan samalla tavalla Talibanin kannalta oli hyvä että Yhdysvallat käytti 10 miljardia uuteen tukialukseen, eikä miehiin, tykkeihin ja tankkeihin jne.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Venäjällä on kolme häivehävittäjää kehityksessä juu, mutta yksi näistä on jo pääosiltaan valmis ja probleemit on lähinnä tuotantoon liittyviä. Kuten Yhdysvallat, myös Venäjä törmää siihen tosiasiaan että stagnaation välttämiseksi olisi hyvä olla sisäistä kilpailua, mutta rinnakkaisten suunnittelu- ja tuotantokykyjen ylläpito maksaa....ja tietenkin mukana on myös aluepoliittisia intohimoja ja puhdasta hyväveliverkostointia. Viimeksimainituista ehkä paras esimerkki laivaston noin 5 yhtäaikaista korvetti/fregattiprojektia

Suunnittelusta valmiiseen tuotteeseen on sangen pitkä matka. Ei ole vallan tavatonta, että ensilennosta palveluskäyttöön kuluu yli 10 vuotta. Jopa hyvässä taloudellisessa ja resurssirikkaassa ympäristössä tämä takkuaa pahasti. Sakkaavassa venäläisesäs taloudessa kaikkine vientikieltoineen ynnä muine sanktioineen tilanne on varmasti monta magnitudia pahempi.
Armatahan taitaa olla se konservatiivisempi vaihtoehto. Aikaisemmat projektit taisi olla vielä ufompia, niitä ei ole edes julkaistu. 'Black Eagle' oli kai tehtaan oma markkinointipallo: tehtiinkö siitä edes kunnollista prototyyppiä?

Kahden muun häivehävittäjäprojektin pyörittäminen yhden ollessa kuitenkin sentään jo lentävä prototyyppi on Venäjän resursseilla jo tuhlausta. Maalla on kuitenkin Italian kansantalous, ja joku Ruotsikaan ei tahdo saada kehitettyä edes 4. sukupolven hävittäjää...

Merkittävistä länsivaunuista se joka nojaa eniten vanhan päälle tehtyyn on myös huonoin (Challenger).

Voi olla, mutta jopa Armata vaikuttaa olleen Venäjän teollisuudelle liian suuri pala haukattavaksi.
Challengerin konservatiivisin piirre ja suurin heikkous on ymmärtääkseni rihlattu pääase. Se olisi tietysti ihan krojattavissa oleva puute, tosin käytännössä sekä Leopard että Abrams ovat muutenkin osoittautuneet muuntautumiskykyisemmiksi ja muutenkin menestyksekkäämmiksi. Ja niitä on tosiaan kehitetty nyt 40 vuotta jatkuvalla syötöllä.

Globaalilla pelurilla on tietysti tarpeita jotka alueellisessa strategisessa kuvassa eivät ole merkityksellisiä. Aivan samalla tavalla Talibanin kannalta oli hyvä että Yhdysvallat käytti 10 miljardia uuteen tukialukseen, eikä miehiin, tykkeihin ja tankkeihin jne.

Tämä nyt alkaa olla jo kohtuuton rinnastus. Amerikkalaisten olisi ollut aika vaikeaa käyttää niitä 10 miljardia Talebania vastaan muutoin kuin pumppaamalla niskaan (paljon) enemmän epäreilua tarviketta. Raha ei muutu helposti miehiksi, joita Afganistanin loputon suo olisi vaatinut enemmän kuin Vietnamissa. Sen sijaan kaikki resurssit, mitkä Venäjä upottaa lentotukialukseensa ja vähän laveammin myös muuhun valtamerilaivastoonsa (se ei käytännössä voi operoida Itämerellä vapaasti) tai vaikka johonkin Latakian tukikohtaan ovat miehiä ja ennenkaikkea rahaa pois sellaisesta varustautumisesta, joka toimisi uhkana Suomea vastaan. Sodankäynti Suomessa kuitenkin olisi hyvin todennäköisesti aika konventionaalista maa- ja ilmasotaa, ja tietysti samaa voisi sanoa vaikkapa Ukranankin näkökulmasta. Kaikki se, millä Venäjä varustaa laivastoaan pullistelutarkoituksessa, on aika suoraan (ehkä noin 80-prosenttisesti) pois sellaisesta varustautumisesta, mikä on Suomelle uhka. Siksi mielelläni näkisin ,että Kutzetsov varusteltaisiin palveluskäyttöön hinnalal millä hyvänsä (okei, myönnetään, myös nostalgiasyistä).
 
Tästä oli jo keskustelua, nyt hyvä analyysi.


Näköjään siirtynyt maksumuurin taakse.
 
Viimeksi muokattu:
Osaako meidän panssariekspertit antaa mitään analyysiä aiheesta komentaja luukusta ulkona vs "buttoned up"?

Miten meillä nykyään koulutetaan?

Ukrainassa ryssä näyttää menevän luukut kiinni..

Asiaan liittyen: Jalkaväki myöskin vaikuttaa liikkuvan panssaroinnin suojissa. Säällä jotakin tekemistä?
 
Merkittävistä länsivaunuista se joka nojaa eniten vanhan päälle tehtyyn on myös huonoin (Challenger).
Miten perustelet tämän? Challengerin panssarointi on edelleen parasta A-ryhmää ja tietääkseni vain Kornet- E on kyennyt sen läpäisemään Irakissa. Sekin osuma taisi tulla runkoon niin että kuljettaja menetti varpaansa, mutta ei muuta. Challengerin heikkous on ollut ominaisuuksissa sen teho-painosuhde. Vaunu on ollut Abramsiin ja Leoon verrattuna heikompi omalla 1200 hv moottorillaan, vaikka painoa on tuo 62-65 tonnia. Toisaalta Challenger 2 on varustettu hydro-pneumaattisella jousituksella, joka parantaa maastoliikkuvuutta.

Tykki on hieman vanhahtava ja nyt kun se vaihdetaan Rheinmetall L55A1 pääaseeseen, tulivoima kasvaa kaikkia maaleja vastaan taistelukentällä. Rihlattu tykki ja HESH-ammus olivat II MS jälkeen Brittiläinen menestys, jolla pärjättiin kerrospanssaria käyttäviä vaunuja vastaan menestyksekkäästi. Esimerkiksi Israelin Centurionit kykenivät tuhoamaan kohti tulevia Syyrialaisia T-55 ja T-62 vaunuja jopa 4-5 km etäisyyksiltä Golanilla käyttämällä 105mm L7 tykin HESH-ammuksia. Moderneissa vaunuissa on kuitenkin komposiitti- ja ERA-panssarit, joihin HESH tuskin tehoaa enää merkittävästi.

Challenger II on jäänyt jälkeen elektroniikaltaan, jota nyt myös päivitetään Challenger 3 - projektissa. Tämän jälkeen Challenger on edelleen pelottava vastustaja kenelle tahansa, mutta vaunujen määrä on vähäinen.
Voi olla, mutta jopa Armata vaikuttaa olleen Venäjän teollisuudelle liian suuri pala haukattavaksi.
Challengerin konservatiivisin piirre ja suurin heikkous on ymmärtääkseni rihlattu pääase. Se olisi tietysti ihan krojattavissa oleva puute, tosin käytännössä sekä Leopard että Abrams ovat muutenkin osoittautuneet muuntautumiskykyisemmiksi ja muutenkin menestyksekkäämmiksi. Ja niitä on tosiaan kehitetty nyt 40 vuotta jatkuvalla syötöllä.
Challengerin pääase vaihdetaan nyt sileäputkiseksi, jota on jo vatuloitu vuosikausia. Sinänsä Challenger ei ole sen vähempää muuntautumiskykyisempi kuin muutkaan länsivaunut. Challengerin heikkous on ollut pieni valmistusmäärä ja vähäinen vienti. Jos asiakkaita olisi ollut saman verran kuin Leolla tai edes puolet siitä, olisi vaunua ollut pakko kehittää nopeammin. Samalla se olisi ollut taloudellisesti kannattavampaa. Nyt brittien rahat eivät riitä kuin osan päivittämiseen, jos Ukraina ei muuta päätöksiä.

Saarivaltion painopiste on tietysti laivastossa ja ilmavoimissa pääosin.
 
Tästä oli jo keskustelua, nyt hyvä analyysi.

Todella lähellä on Ukrainan tuliasemat. Siinä voi tulla kuumat paikat aukealla kun vaunut alkavat ampua tykeillä kohti.

Vanhana sissinä tulee monta ajatusta mieleen tuosta videosta ja taktiset kuviot alkavat liikkua päässä:cool:
 
Todella lähellä on Ukrainan tuliasemat. Siinä voi tulla kuumat paikat aukealla kun vaunut alkavat ampua tykeillä kohti.

Vanhana sissinä tulee monta ajatusta mieleen tuosta videosta ja taktiset kuviot alkavat liikkua päässä:cool:
No paras paikka ylläkölle on aina se missä pääsee taakse irti ja toivottavasti myös rinteen takapuolta. Liike aina syvyyteen ei tien suuntaisesti..kilpajuoksussa vaunu voittaa..
Jos on osaava vaunumiehistö niin ne ampuu sirpaleita puiden latvustoon ei maahan.
 
Osaako meidän panssariekspertit antaa mitään analyysiä aiheesta komentaja luukusta ulkona vs "buttoned up"?

Miten meillä nykyään koulutetaan?

Ukrainassa ryssä näyttää menevän luukut kiinni..
Länsimaissa johtajalla on lähtökohtaisesti pää ulkona, ja luukun alle mennään vasta kun on pakko. Länsimaisissa vaunuissa taitaa kaikissa olla mahdollisuus nostaa luukku ylös luukku "sateenvarjo"-asentoon, eli siten että se suojaa johtajan nuppia. Tähystys luukun alta on nykyteknologiallakin sen verran hankalaa, että tilannekuva on väkisinkin huono. Venäläisissä vaunuissa luukut avautuu eteen, niin ei ehkä ole niin yleistä eikä venäläisissä sotaa edeltävissä propagandavideoissakaan tuota pahemmin nähnyt.
Asiaan liittyen: Jalkaväki myöskin vaikuttaa liikkuvan panssaroinnin suojissa. Säällä jotakin tekemistä?
Tähän ja tuohon em. kysymykseen lienee yksinkertaisin selitys se, että venäläisten koulutus tai motivaatio on niin huonolla tolalla, että he hakevat vaikka sitten näennäistäkin suojaa koska eivät halua riskeerata henkeään kannella matkustamalla, vaikka se heidän taistelutapaansa kuuluisikin. Onhan tuolla ollut pari noitakin videoita missä venäläiset jalkamiehet palloilee vaunun ympärillä tulikosketuksessa vaikka lähellä olisi muutakin suojaa.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Miten perustelet tämän? Challengerin panssarointi on edelleen parasta A-ryhmää ja tietääkseni vain Kornet- E on kyennyt sen läpäisemään Irakissa. Sekin osuma taisi tulla runkoon niin että kuljettaja menetti varpaansa, mutta ei muuta. Challengerin heikkous on ollut ominaisuuksissa sen teho-painosuhde. Vaunu on ollut Abramsiin ja Leoon verrattuna heikompi omalla 1200 hv moottorillaan, vaikka painoa on tuo 62-65 tonnia. Toisaalta Challenger 2 on varustettu hydro-pneumaattisella jousituksella, joka parantaa maastoliikkuvuutta.

Tykki on hieman vanhahtava ja nyt kun se vaihdetaan Rheinmetall L55A1 pääaseeseen, tulivoima kasvaa kaikkia maaleja vastaan taistelukentällä. Rihlattu tykki ja HESH-ammus olivat II MS jälkeen Brittiläinen menestys, jolla pärjättiin kerrospanssaria käyttäviä vaunuja vastaan menestyksekkäästi. Esimerkiksi Israelin Centurionit kykenivät tuhoamaan kohti tulevia Syyrialaisia T-55 ja T-62 vaunuja jopa 4-5 km etäisyyksiltä Golanilla käyttämällä 105mm L7 tykin HESH-ammuksia. Moderneissa vaunuissa on kuitenkin komposiitti- ja ERA-panssarit, joihin HESH tuskin tehoaa enää merkittävästi.

Challenger II on jäänyt jälkeen elektroniikaltaan, jota nyt myös päivitetään Challenger 3 - projektissa. Tämän jälkeen Challenger on edelleen pelottava vastustaja kenelle tahansa, mutta vaunujen määrä on vähäinen.

No etkö juuri listannut puolestani kaikki vaunun huonot puolet? Selvästi vaunussa on layout-ongelma, siksi se on niin painava. Tykki tuskin on koettu kummoiseksi probleemiksi, se on se helpoiten vaihdettava komponentti. Selvää on että olisi sitä myyty ulkomaille enemmän jos se olisi oikeasti tasaveroinen Leo2/M1 kanssa.
Kreikan kokeissa Challenger oli länsivaunuista huonoin ja hävisi tiettävästi jopa T-84:lle ammunnoissa.
 
The U.S. Army will ask industry for prototype designs for its Bradley Infantry Fighting Vehicle replacement in June when it releases a final request for proposals, according to service officials in charge of the effort.

Much of what the Army is seeking in the upcoming detailed design phase for the optionally manned fighting vehicle, or OMFV, was not made public on the U.S. government’s contracting website sam.gov, with documents marked as “controlled unclassified information” in previous draft RFPs.

These “controlled unclassified information” documents contain performance specifications that will define the vehicle, Brig. Gen. Glenn Dean, the Army’s program executive officer for ground combat vehicles, told Defense News in an interview. The specifications, he explained, include the Army’s integrated architecture — dubbed Modular Open Systems Approach — which will underpin designs.

Industry and the Army have worked on the open architecture while five teams participated in the current phase of competition to come up with design approaches rather than actual designs. The five teams selected to compete for the OMFV program were Point Blank Enterprises, Oshkosh Defense, BAE Systems, General Dynamics Land Systems and American Rheinmetall Vehicles.
 
Tykki tuskin on koettu kummoiseksi probleemiksi, se on se helpoiten vaihdettava komponentti.
Onko? Challengerin ongelmanahan oli se, että vaihtamatta tornia ei Rheinmetallin 120-millistä pystynyt Challengeriin sovittamaan, koska yksiosainen 120 mm ampumatarvike ei mahtunut Challengerin ampumatarvikeräkkeihin. Sama ongelma koski myös Challenger 1:iä, joiden päivittämisestä ne käytettyinä ostanut Jordania luopui, koska tykin vaihto olisi vaatinut tornin vaihdon, ja päivityksessä olisi pitänyt vaihtaa myös voimalinja (jolloin jäljelle olisi jäänyt vain runko, joka sinänsä olisi kyllä ylijäämäpanssareiden mittapuulla oikein hyvä panssaroinniltaan).
 
Onko? Challengerin ongelmanahan oli se, että vaihtamatta tornia ei Rheinmetallin 120-millistä pystynyt Challengeriin sovittamaan, koska yksiosainen 120 mm ampumatarvike ei mahtunut Challengerin ampumatarvikeräkkeihin. Sama ongelma koski myös Challenger 1:iä, joiden päivittämisestä ne käytettyinä ostanut Jordania luopui, koska tykin vaihto olisi vaatinut tornin vaihdon, ja päivityksessä olisi pitänyt vaihtaa myös voimalinja (jolloin jäljelle olisi jäänyt vain runko, joka sinänsä olisi kyllä ylijäämäpanssareiden mittapuulla oikein hyvä panssaroinniltaan).

Miksi se rihlattu putki on niin ongelmallinen? Sehän on halkaisijaltaan sama kuin muissakin länsivaunuissa ja pituuttakin on ihan riittävästi. Luulisi saavan siitä riittävästi läpäisyä ja kantamaa, vaikka ampumatarvikkeet eivät olisikaan vaihtokelpoisia Abramsin ja Leopardin kanssa.
 
Back
Top