Panssarivaunut

Jotenkin näen, että panssarivaunu nykyisellään alkaa olla ajasta jäljessä
MBT kun saa torniinsa raidetykin ja seuraavan sukupolven aktiivit eli ns.Trophyt sekä sähkövarauspanssarit ohjusten tuhoamiseen, niin alkaa uusi kulta-aika. Raidetykit on kuitenkin hiljalleen kehittymässä prototyyppi laivatykistä pienemmäksi. Turbiinitankit kuten Abrams saadaan tuottamaan virtaa kapasitaattoreihin.

2050-2060 luvun tankit voi olla melkoisia ilmestyksiä.
 
Laitetaan vielä esittely Rheinmetallin ADS-järjestelmästä. Sen luvataan olevan turvallinen suojautumattomille sotilaille 10m päässä.
 
Tätä voisi vähän jatkokehittää.

Land-Kreuzer-P1000-e1590985539377.jpg
 
Sitä olen vain miettinyt, etenkin länsivaunuja katsoessa, että pitäiskö tuosta keulasektorista alkaa panssaria siirtää jo muualle. Ukrainan sota toki voi hämärtää käsitystä, kun ei mitään isoja panssaritaisteluja ole ollut. Mutta siellä ainakin tuho panssarivaunuille on tullut ylhäältä.
Niitä top-attack -suojia on mm. Ruotsi ja oliko Tanska hankkineet Leopardeihinsa, mutta vaunulla vain on liikaa kattopinta-alaa, että se voitaisin kattavasti vain panssaroida. Kyllä se vasta-ase ATGM:ää vastaan on aktiivinen torjuntajärjestelmä ja toissijaisesti reaktiivit.
 
Tässä Lynxissä on aika monta yllä mainittua ominaisuutta yhdessä paketissa. Saksalaisena lienee kuitenkin kallis.

Mielenkiintoinen mahdollisuus lähettää UAV:tä / vaanivia ammuksia noista podeista. Luonnollisesti mukana kulkevien jääkärien myötä myös lähisuoja on parempi kuin pelkällä kevyellä tankilla.

The Lance 2.0 turret also has two flexible mission pods fitted to the left and right of the turret that allow the installation of a variety of sub-systems to give the turret a specialist capability. Examples of customer-selectable mission pods include dual Rafael Spike LR2 ATGMs, non-line of sight strike loitering munitions, UAVs or an electronic warfare package.



Lynx
 
Muistaakseni joku viisas sakemanni on laskenut että täydellisesti suojattu taisteluvaunu painaisi n. 250 tonnia. Venäläinen Armata on ilmeisesti suunniteltu kaupunkiympäristöön ja 360 asteen uhkaa vastaan ja siksi suojaa on jaettu muuallekin kuin eteen. Lisäksi aktiivista suojausta on kehitetty kompensoimaan suojaa ja estämään painon nousua suunnittelussa. Ilmeisesti vaunu on kuitenkin liian kallis ja epävarma, koska emme ole nähneet sitä todellisessa testissä ja tilausmäärä on pieni. Suuntaa se kuitenkin näyttää.

Ei ole helppo homma suojata vaunua, kun uhkaa tulee ylhäältä lennokkien ja tykistön kautta, suora-ammuntaa ohjuksilla ja nuolilla sekä pitäisi vielä suojata pohjasta miinoja vastaan. Sitten suojaa pitäisi olla joka puolella, joten siinä paino tuppaa nousemaan. Aktiivista suojaa emme ole nähneet merkittävissä määrin lännessä tai idässä vaunuissa, joten oletettavaa on että järjestelmät ovat kalliita ja vaativat huoltoa. Saksan Trophy-kauppa antaa suuntaa. Lännessä on edelleen pyritty lisäämään suojaa modulaarisella panssaroinnilla eteen ja sivuille. Sekin on kallista, mutta yksinkertainen ja edullisempi ratkaisu kuin aktiiviset puolustusjärjestelmät. Niidenkään toimivuudesta ei ole tosipaikoissa kunnon kokemuksia. Idässä on lisäpanssaroitu ERA:lla vanhoja ja uusia vaunuja.

Yksi suunta, joka ehkä voisi tulla suojan osalta ratkaisuna, on lennokkien ja UGV:n käyttö vaunujen kanssa. Tiedustelu ja valvonta sekä tulituki voivat auttaa vaunuja selviämään yllätyksistä ja pst-ryhmien väijytyksistä. Sen lisäksi sensorien ja varoittimien lisääminen näyttää olevan kasvussa. Myös anti-personel ammukset ja niiden monitoimisuus ovat kasvavassa roolissa suojan ja tulivoiman lisäämisessä. Vaunujen painoa ei lännessä voi enää juurikaan nostaa tuosta 70 tonnista, jos halutaan että sillat ovat käytettävissä. Myös ylimenokaluston kestävyydellä on rajansa, eli liikkuvuus kärsii strategisesti ja taktisesti. Monessa suhteessa uhkan havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn on alettu panostamaan enemmän.

Se kiinnostaisi että minkälainen suojaus on uudessa Japanilaisessa Type-10 vaunussa, jonka paino on varsin vähäinen. Vaunun liikuteltavuuteen ja käyttöön tiestöillä on panostettu ja se on ilmeisesti suunniteltu asymetrista sodankäyntiä varten sekä tukemaan jalkaväkeä pikemmin kuin taistelemaan pääasiassa vihollisen taisteluvaunuja vastaan. Vaunusta on vähän tietoja, mutta siinä on automaattinen laservaroitusjärjestelmä SAL-ohjautuvia ohjuksia vastaan ja ilmeisesti hyvä RPG-suojaus. C4I -kykyjä on myös korostettu.

edit. pitää lisätä vielä venäläinen ratkaisu tst-vaunujen tueksi on BMPT-2 Terminator, mutta sekin lienee kallis. Niistä en ole Ukrainassa kuvia nähnyt. Vaunuja on testattu viimeksi Syyriassa ja niitä on kourallinen astunut palveluskäyttöön viime vuonna keskisen sotilaspiirin alueella. https://www.19fortyfive.com/2021/12/russia-has-deployed-its-first-terminator-tanks/
Ajatus siitä että sen yksittäisen vaunun täytyisi kyetä kaikkeen on väärä.
Yhteistoiminta tuo toimintaan tehoa, mutta myös suojaa.
Lennokit sopivat mielestäni panssaroidun joukon käyttöön, mutta dronea ei tarvitse ohjata vaunun sisältä. Osaston tiedusteluvaunu voi hoitaa sen. Tieto voitaisiin sitten jakaa verkon yli kaikille.

Venäläisten suurten tappioiden syy ei ole länsimaisten ylivertaisuus, vaikka se toki tekee asioista Ukrainalaisille helpompaa, suurin syy on venäläisten huonossa osaamisessa. Sama koski Saudeja Jemenisssä ja Turkkilaisia kurdeja vastaan.
Taistelukenttä on darwinistinen ympäristö, heikkojen lisäksi osaamattomat karsiutuvat vauhdilla.
 
Ajatus siitä että sen yksittäisen vaunun täytyisi kyetä kaikkeen on väärä.
Yhteistoiminta tuo toimintaan tehoa, mutta myös suojaa.
Lennokit sopivat mielestäni panssaroidun joukon käyttöön, mutta dronea ei tarvitse ohjata vaunun sisältä. Osaston tiedusteluvaunu voi hoitaa sen. Tieto voitaisiin sitten jakaa verkon yli kaikille.

Venäläisten suurten tappioiden syy ei ole länsimaisten ylivertaisuus, vaikka se toki tekee asioista Ukrainalaisille helpompaa, suurin syy on venäläisten huonossa osaamisessa. Sama koski Saudeja Jemenisssä ja Turkkilaisia kurdeja vastaan.
Taistelukenttä on darwinistinen ympäristö, heikkojen lisäksi osaamattomat karsiutuvat vauhdilla.
Lennättäisin dronea mielummin tulenjohtovaunusta, jolloin sitä voisi suoraan käyttää epäsuoratulen johtamiseen. Melko usein tuo PsvK päällikkö matkustaa TJ-vaunussa.
 
Lennättäisin dronea mielummin tulenjohtovaunusta, jolloin sitä voisi suoraan käyttää epäsuoratulen johtamiseen. Melko usein tuo PsvK päällikkö matkustaa TJ-vaunussa.
Kuulostaa loogiselta, mitta herättää näin asiaa tuntemattomalle kysymyksen.
Vaarantaako tuo tulenjohtajan, jos sitä dronen laskeutumista pystyy paikantamaan tulenjohtajan?
 
Kuulostaa loogiselta, mitta herättää näin asiaa tuntemattomalle kysymyksen.
Vaarantaako tuo tulenjohtajan, jos sitä dronen laskeutumista pystyy paikantamaan tulenjohtajan?
Siinä vaiheessa kun se pitää ottaa alas, niin komppania on jo jokatapauksessa paljastunut.

Päällikkö siirtyy omaan vaunuunsa ja jos dronen antamaa tilannekuvaa jaetaan niin helpoin se on tehdä TJ-vaunusta käsin.
 
Ajatus siitä että sen yksittäisen vaunun täytyisi kyetä kaikkeen on väärä.
Yhteistoiminta tuo toimintaan tehoa, mutta myös suojaa.
Lennokit sopivat mielestäni panssaroidun joukon käyttöön, mutta dronea ei tarvitse ohjata vaunun sisältä. Osaston tiedusteluvaunu voi hoitaa sen. Tieto voitaisiin sitten jakaa verkon yli kaikille.
Ei tarvitse, mutta se oma osasto ei auta silloin kun yksittäinen vaunu saa ATGM-osuman. Vastapuolen vaunuyksiköitä vastaan taistelu on nopeudesta, taktiikasta ja tilannetietoisuudesta kiinni. Nuohan pätevät hyökkäyksessä ja tietysti aktiivisessa puolustuksessa. Mikään ei kuitenkaan poista sitä että kun/jos vaunu ei ole riittävän suojattu, tappioita alkaa tulemaan enemmän. Se vaikuttaa moraaliin.

Tulivoima-liike-suoja pitää olla tasapainossa taisteluvaunussa. Se tietysti on ongelma jos ei ole rahaa ylläpitää vaunuja ajanmukaisina. Se että taisteluvaunujen yleisiä ominaisuuksia vähätellään, kertoo resurssien ongelmista. Jos taas oletetaan että voidaan aina rajoituksitta hyödyntää aina omaa taktiikkaa sodassa, eikä yllätyksiä tule, niin ollaan kuutamolla.

Tst-vaunut ovat tunnetusti parhaimmillaan tietysti silloin kun niillä on tilaa liikehtiä, levittäytyä ja niitä tukee jalkaväki+tykistö. Puolustuksessa kapeissakin paikoissa vaunupari kykenee tulella ja liikkeellä väistämään asevaikutusta, mutta mitä laajempi näkyvyys, niin sitä enemmän altistutaan venäläisten ATGM-ohjuksille. Niiden kantama on 5-6 km parhaimmillaan, joten laukaisua ei näe välttämättä vaunusta lainkaan. Koska ei ole laservaroittimia, ei kyetä suojautumaan savuilla tai liikehtimisellä oikeaan aikaan. Sivuosuma Kornetista olisi uudemmallekin Leopardille kohtalokas., saati 2A4 versiolle, joka ei kestä osumaa edes edestä. Maastossa voidaan vielä piilotella, mutta miten toimitaan silloin kun joudutaan tukemaan jalkaväkeä asutusalueen taisteluissa (ja siellähän varmasti taisteltaisiin)?

Miten dronen kanssa toimittaisiin silloin jos tiedusteluvaunu menetetään? Koko yksikön lennokin ohjaus ja mahdollisesti lennokit menetetään silloin kerralla. Eikö olisi järkevää hajauttaa niitä pariin, kolmeen vaunuun niin että komppanian tai joukkueenjohtaja voisi niitä ohjata? Muiden vaunujen miehistöille sitä kuvaa ei välttämättä tarvitse jakaa, ettei niiden taistelu häiriinny. Johtajat käyttävät sitä tietoa ja johtavat radioillaan. Mikään datalinkki ei välttämättä toimi muutenkaan kunnolla ryssien elson vuoksi, joten lennokkien pitäisi olla mahdollisimman automaattisia, eli kun halutaan kuvaa niin drone ylös 150m keilaamaan tiettyä suuntaa. Tai sitten lento ennalta ohjatulla lentoradalla ja alueella. Se taas tietysti vaatii GPS-signaalia ja sitäkin voidaan häiritä.
 
T72 luotettavuus

Kuinka paljon huoltoa T72 vaatii kenttäolosuhteissa? Paljonko Ukrainan sodassa oleviin tankkeihin tulee ihan mekaanisia hajoamisia? Kauanko hyvin huollettu tankki toimii ennen menoa katkaisevia ongelmia?
 
T72 luotettavuus

Kuinka paljon huoltoa T72 vaatii kenttäolosuhteissa? Paljonko Ukrainan sodassa oleviin tankkeihin tulee ihan mekaanisia hajoamisia? Kauanko hyvin huollettu tankki toimii ennen menoa katkaisevia ongelmia?
Suomessa yleensä ajettiin ja taisteltiin 3-4 vrk minkä jälkeen huoltopäivä ja vikoja korjattiin sitä mukaan, kun niitä ilmeni.
Päivittäiset huollot ja tarkastukset veivät aikaa yhteensä n 1 tunnin, painopisteen ollessa ajonjälkeisessä huollossa.
Mekaanisia hajoamisia tulee ihan kaikkiin vaunuihin ja niitä harvoin pystytään huomioimaan etukäteen (vrt auto).
Jos vaunulle ei tee mitään, niin se kestää n kaksiviikkoa ja sen jälkeen syli on täynnä ongelmia.
 
Suomessa yleensä ajettiin ja taisteltiin 3-4 vrk minkä jälkeen huoltopäivä ja vikoja korjattiin sitä mukaan, kun niitä ilmeni.
Päivittäiset huollot ja tarkastukset veivät aikaa yhteensä n 1 tunnin, painopisteen ollessa ajonjälkeisessä huollossa.
Mekaanisia hajoamisia tulee ihan kaikkiin vaunuihin ja niitä harvoin pystytään huomioimaan etukäteen (vrt auto).
Jos vaunulle ei tee mitään, niin se kestää n kaksiviikkoa ja sen jälkeen syli on täynnä ongelmia.
Minkätyylisiä nuo ongelmat T72 vaunulla olivat?

Meneekö aina jotain satunnaista, mitä ei oikein osata edes ottaa mukaan vai onko kuluvat osat sellaista, joita pystyy tuomaan helposti mukanakin?

Sotaa on nyt mennyt 36 päivää ja melkein kaikki vaunut Venäjän puolelta on lähetetty Ukrainaan. Eli tuo ylittämäsi kaksi viikkoa on mennyt reilusti, jos vaunuja ei ole kunnolla huollettu. Taustana siis mietin, että onko tämä varaosapuoli ja vaunujen huoltovelka myös yksi tekijä, joka jo tässä vaiheessa haittaa menoa huomattavasti.

Edit: Vaunut numeroina karkeasti
Jos Venäjä lähettänyt Ukrainaan 1600 vaunua
Näistä 600 Ukraina tuhonnut
Jäljellä 1000

Kuinka moni näistä jäljellä olevista tuhannesta vaunusta kärsii nyt toimintaa vakavasti estävästä huoltovelasta?
 
Minkätyylisiä nuo ongelmat T72 vaunulla olivat?

Meneekö aina jotain satunnaista, mitä ei oikein osata edes ottaa mukaan vai onko kuluvat osat sellaista, joita pystyy tuomaan helposti mukanakin?

Sotaa on nyt mennyt 36 päivää ja melkein kaikki vaunut Venäjän puolelta on lähetetty Ukrainaan. Eli tuo ylittämäsi kaksi viikkoa on mennyt reilusti, jos vaunuja ei ole kunnolla huollettu. Taustana siis mietin, että onko tämä varaosapuoli ja vaunujen huoltovelka myös yksi tekijä, joka jo tässä vaiheessa haittaa menoa huomattavasti.
Öljyvuodot oli suurin ongelma moottorissa ja ohjausvaihteissa, lisäksi Puola/Tsekki vaunuissa sähkövikoja sekä latausautomaattivikoja.

Alussa oli myös leväongelmaa polttoaineen joukossa, mutta se ei ollut käyttäjästä johtuvaa.
 
Back
Top