Panssarivaunut

Jälleen kerran tullaan siihen kysymykseen, kumpi on parempi osin vanhentunut panssarivaunu vai ei panssarivaunuja ollenkaan?

Ukrainalle ei ole tarjolla Saksasta Leo 1A5 parempaa ja eri T-72M variaatioita itä-euroopasta.
Juuri näin. Leo 1A5, T-72M1R ja tsekkien orkkis T-72 ovat kaikki varmasti niskan päällä kohdatessa bemarin tai hyppyvaunun, kevyemmästä MRAP kalustosta, kuorma-autoista, it-vaunuista tai jalkaväestä puhumattakaan. Sitä varten panssarijoukkojen mukana kulkee sitten Javelin ja NLAW miehet, että kohdatessa paksumman ja päivitetymmän purkin niin sen korkki poksautetaan auki sitten olkaruuvarilla.

Ukrainalaiset varmasti ottaa kaikki paksut vastaan kunhan ei vanhoja relluja ehdoteta.
 
Juuri näin. Leo 1A5, T-72MR1 ja tsekkien orkkis T-72 ovat kaikki varmasti niskan päällä kohdatessa bemarin tai hyppyvaunun, kevyemmästä MRAP kalustosta, kuorma-autoista, it-vaunuista tai jalkaväestä puhumattakaan. Sitä varten panssarijoukkojen mukana kulkee sitten Javelin ja NLAW miehet, että kohdatessa paksumman ja päivitetymmän purkin niin sen korkki poksautetaan auki sitten olkaruuvarilla.

Ukrainalaiset varmasti ottaa kaikki paksut vastaan kunhan ei vanhoja relluja ehdoteta.
Ja laittaa sitten ne paremmat T-64 vaunut niitä parempia venäläisiä vastaan.
Tosin T-55M belgialainen nuoli meni T-72 vaunun rungosta ja tornin etupanssarista läpi niin että helähti ja tuskin saksalainen nuoli 105 mm tykillä on yhtään huonompi.
Alivoimaisen vaunun kanssa pitää olla aina taktisesti etevämpi.
 
Jälleen kerran tullaan siihen kysymykseen, kumpi on parempi osin vanhentunut panssarivaunu vai ei panssarivaunuja ollenkaan?

Ukrainalle ei ole tarjolla Saksasta Leo 1A5 parempaa ja eri T-72M variaatioita itä-euroopasta.

Tähän kysymykseen tullaan nyt eri olosuhteissa. Rauhanaikaisessa armeijassa vanhentuneeseen kalustoon uhratut resurssit ovat poissa jostain muusta, kun budjettiraamit kaluston uusimiseen ovat kuitenkin tiukat. Kyse ei siis ole ainoastaan siitä, että onko vanhentunut (ja T-72M:n kanssa puhutaan jo heikennetystä vientimallista) kalusto parempi kuin ei mitään, vaan myös vaihtoehtoiskustannuksista.

Ukrainan tapauksessa tällaista ei mietitä, maa on sodassa ja talous kyykkää joka tapauksessa, lisäksi länsiapu annetaan ilmaiseksi. Silloin pitää pelata kaikilla korteilla, mitä käteen jaetaan. Suomikin hankki sotien aikaan epätoivoisesti kalustoa mitä nyt vaan sattui saamaan, koska kaikesta oli joka tapauksessa krooninen pula. Voisi sanoa niinkin, että sellaisessa tilanteessa vaihtoehtoiskustannukset olla haalimatta ihan mitä sattuu käsiinsä saamaan ovat kovemmat, kuin haalimalla.

Suurin operatiivinen kynnys Leopard 1:n kanssa on varmasti, ettei Ukrainassa ole todennäköisesti ainoatakaan niille koulutettua vaunumiehistöä. Se vie aikansa, yritettiin mitä tahansa. Tosin koko sota vaikuttaa pitkittyvän pitkäksi näännytysasodaksi, joten siihen saataneen aikaa ja juuri kulutussodassa pitää haalia käsiinsä kaikki mitä saa. Jos tappioidensa takia Venäjäkin joutuu kaivamaan koipussista jotain häthätää käyttökuntoon korjattuja T-72A- pohjaisia lotjia (T-72AV ilmestyi tappiolutteleoihin jo sodan alussa, mutta kovin pienissä määrin.) ja Leopardeilla on moderni a-tarvike, niin voivathan puntit mennäkin jopa tasan tai jopa Leopardin eduksi. Mm. Iipathan ovat sodissaan saavuttaneet alivoimasella kalustolla kovaakin menestystä (mm. AMX-13 vs. T-55).

Jätän silti varauksen pessimismille, Ukraina ei ole iippojen tapaan ammattimaiseksi harjaantunut sotavaltio ja täydennysmiehet joudutaan värväämään pitkälti varusmiehistä ja kansalliskaartista. Onneksi venäläisten tilanne tuskin on yhtään sen parempi, ja ukrainalaisilla lienee merkittävästi parempi tilannetietoisuus, mutta silti.. No, sanotaanko näin, että vastustajan aliarvioiminen on synneistä pahin.
 
Tähän kysymykseen tullaan nyt eri olosuhteissa. Rauhanaikaisessa armeijassa vanhentuneeseen kalustoon uhratut resurssit ovat poissa jostain muusta, kun budjettiraamit kaluston uusimiseen ovat kuitenkin tiukat. Kyse ei siis ole ainoastaan siitä, että onko vanhentunut (ja T-72M:n kanssa puhutaan jo heikennetystä vientimallista) kalusto parempi kuin ei mitään, vaan myös vaihtoehtoiskustannuksista.

Ukrainan tapauksessa tällaista ei mietitä, maa on sodassa ja talous kyykkää joka tapauksessa, lisäksi länsiapu annetaan ilmaiseksi. Silloin pitää pelata kaikilla korteilla, mitä käteen jaetaan. Suomikin hankki sotien aikaan epätoivoisesti kalustoa mitä nyt vaan sattui saamaan, koska kaikesta oli joka tapauksessa krooninen pula. Voisi sanoa niinkin, että sellaisessa tilanteessa vaihtoehtoiskustannukset olla haalimatta ihan mitä sattuu käsiinsä saamaan ovat kovemmat, kuin haalimalla.

Suurin operatiivinen kynnys Leopard 1:n kanssa on varmasti, ettei Ukrainassa ole todennäköisesti ainoatakaan niille koulutettua vaunumiehistöä. Se vie aikansa, yritettiin mitä tahansa. Tosin koko sota vaikuttaa pitkittyvän pitkäksi näännytysasodaksi, joten siihen saataneen aikaa ja juuri kulutussodassa pitää haalia käsiinsä kaikki mitä saa. Jos tappioidensa takia Venäjäkin joutuu kaivamaan koipussista jotain häthätää käyttökuntoon korjattuja T-72A- pohjaisia lotjia (T-72AV ilmestyi tappiolutteleoihin jo sodan alussa, mutta kovin pienissä määrin.) ja Leopardeilla on moderni a-tarvike, niin voivathan puntit mennäkin jopa tasan tai jopa Leopardin eduksi. Mm. Iipathan ovat sodissaan saavuttaneet alivoimasella kalustolla kovaakin menestystä (mm. AMX-13 vs. T-55).

Jätän silti varauksen pessimismille, Ukraina ei ole iippojen tapaan ammattimaiseksi harjaantunut sotavaltio ja täydennysmiehet joudutaan värväämään pitkälti varusmiehistä ja kansalliskaartista. Onneksi venäläisten tilanne tuskin on yhtään sen parempi, ja ukrainalaisilla lienee merkittävästi parempi tilannetietoisuus, mutta silti.. No, sanotaanko näin, että vastustajan aliarvioiminen on synneistä pahin.
Jäätynyt konflikti.
 
According to military sources, the German army still has a large stock of Leopard 1A5s which have been withdrawn from service in 2007 and replaced by the Leopard 2 MBTs.

The design of Leopard 1 is conventional for a main battle tank with the driver seated at the front of the hull, the turret in the middle, and the powerpack at the rear. The tank has a crew of four including a driver, commander, gunner and loader. The Leopard had well-sloped, electrically welded, rolled homogeneous armor (RHA).

The main armament of the Leopard 1 consists of one 105 mm L7A3 rifled tank gun which consists of a single-piece barrel with a screwed-on breech-ring and a bore evacuator. It can fire all the NATO standard 105 mm rounds of ammunition and a total of 60 rounds are carried inside the tanks with 42 ammunition stored in the hull and 18 in the turret. the second armament of the Leopard 1 includes one 7.62mm coaxial machine gun. Another 7.62mm machine is mounted at the commander's or loader's station.

The Leopard 1A5 is powered by an MTU MB 838 Ca M-500, 10-cylinder multi-fuel engine developing 830 hp at 2,200 rpm coupled to a ZF 4 HP 250 transmission with 4 forward and 2 reverse gears. the tank can run ta a maximum road speed of 65 km:h with a maximum cruising range of 600 km.

The Leopard 1A5 MBT was the latest upgraded variant in the Leopard 1 family. the tank is fitted with a new modern fire control system and a fully effective night/bad-weather vision system. The Leopard 1A5 tank could also be fitted with bolt-on polycarbonate (Lexan) armor panels, which have increased the effectiveness of the armor. The first modified tank was delivered in early 1987.
 
Jälleen kerran tullaan siihen kysymykseen, kumpi on parempi osin vanhentunut panssarivaunu vai ei panssarivaunuja ollenkaan?

Ukrainalle ei ole tarjolla Saksasta Leo 1A5 parempaa ja eri T-72M variaatioita itä-euroopasta.
Huomioidaan asian poliittinen puoli. Vanhentuneisuudestaan huolimatta 1A5:n antaminen olisi uusi askel, kun vanhan itäraudan sijasta aletaankin antaa hyökkäyksellisiä länsiaseita. (PzH2000 olisi toki tuolla akselilla paljon isompi askel. Zuzanat vähän kiikun kaakun, onhan ne 155mm mutta entisen itäblokin tuotteita...) Omasta mielestäni siis 1A5:t olisi hyvä saada Ukrainaan nopeaan jo pelkästään siitä syystä, että niiden antaminen alentaa kynnystä ajanmukaisemman länsikaluston lähettämiseen.
 
Ja laittaa sitten ne paremmat T-64 vaunut niitä parempia venäläisiä vastaan.
Tosin T-55M belgialainen nuoli meni T-72 vaunun rungosta ja tornin etupanssarista läpi niin että helähti ja tuskin saksalainen nuoli 105 mm tykillä on yhtään huonompi.
Alivoimaisen vaunun kanssa pitää olla aina taktisesti etevämpi.
Onko näkemystä tuon Leo 1A5 L7A3 osumatarkkuudesta verrattuna T72 eri versioiden tarkkuuteen. Jostain muistan lukeneeni että T72M1:llä olisi 50-60% mahdollisuus osua tankkiin 2000 metrin etäisyydellä. Olettaisin sen olevan vahvoilla joka osuu ensin.
 
Saksa on paska maa edelleen. Voidaan lähettää jo kotiryssä hyväksyy. Ei hyväksy vaikka Tuomioja ja Väyrynynen + kumppanit on trolleja, niin he ovat myös vitsejä, joita harva ottaa tosissaa. Saksaa nuo kotiryssät on vallalla. Ei tule missään vaiheessa lähettämään mitään.
OT sikseen

Uutta suojausta mallia T72
" ">April 15, 2022</a></blockquote> <script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
 
Siirsin tänne Ukraina-ketjusta T-80 psv:n etuviistopanssarikeskustelun pätkän, kun menee ehkä tekniseksi...
Kyseessä on siis kuva, jonka perusteella on arvioitu, että etuviistopanssarin välikerrokset olisivat jääneet asentamatta vaunun valmistusvaiheessa. Niin tuskin on käynyt vaan vaunun panssarointi on kärsinyt osuman jälkiseurauksina. Siinä mielessä tämä vastaus ei viiteviestien ajatuksia muuta paitsi, että rungon yläetuviistopanssarissa ei liene "keraami"-levyjä vaan terästä ja lasikuitulujitelevyä (textolit).

Korruptio, ihana asia.
Tankkiukot, meneekö noin?


Voi olla räjähdyksen aikana tipahtaneet ulos. Pitäisi nähdä lojuvatko missään nurkilla.

Käsittääkseni ovat valmistusteknisesti irtonaiset keraamiset levyt jotka eivät ole kiinni millään vaan istuvat kolossa ja kansipanssari päälle.

Hmm, taitavat tosiaan puhua ristiin: tämä suomalainen kommentoi ERA-laatikoista, joiden sisältö on tyhjä mutta johtunee palamisesta.

Ulkomaalaiset taas puhuvat keulan panssarilevyjen välisestä komposiittipanssarista, sanovat että kuvassa sitä ei näkyisi (tuo ympyröity kohta).

On niin tumma kuva että vaikea sanoa, jokin levy siellä näyttäisi olevan. Keulan panssarin pitäisi vastata piirroskuvaa, joten tuon tilan pitäisi olla täynnä materiaalia. Ulkomaalainen kommentti pohti, olisiko paketti lentänyt pois tankin räjähtäessä - ei mahdotonta, koska niitä ei ole hitsattu kiinni panssariteräkseen (eikä voikaan, materiaali mitä ei pysty hitsaamaan) vaan ne on "tuettu" sivuilta.

Hieman ihmettelisin, jos olisi jätetty asentamatta, tosin riippuu siitä milloin vaunu on valmistettu. Muistan että textoliittia valmisti vain muutama (vai jopa yksi ainoa) tehdas Venäjällä ja jos tämä on 90-luvun pienipiirteistä tuotantoa niin voinut jäädä pois materiaalin puutteen takia, mikä olisi hullua. Jos on 80-luvulla valmistettu T-80U niin epäilen että edes Neuvostoliiton laskuvaiheessa olisi tuolla lailla vedetty mutkia suoriksi. Ei ehkä mahdotonta, kova tuotantopaine ja ylemmän johdon ajamana? Koskaan ei kannata sanoa että jotain "ei voi tapahtua" mutta erikoista se olisi.


Kuvista päätellen keskustelua aiheuttanut yläetuviistopanssari on saattanut osittain palaa, arvelen. ERA:t ovat ehkä ensin palaneet (tai deflagroituneet eli humahtaneet kuten on arvioitu twiiteissä), jolloin etuviistopanssarin välikerros/-kset (Textolit ) ovat myös syttyneet ja palaneet. Tämä arvio perustuu tummaan ulkopintojen (ja sisäpintojenkin) "nokiseen" väriin ja etenkin takana olevan vaunun rungon pintoihin, joista rungon palaminen on havaittavissa (puolalaisen asiantuntijan nothing new-twiitin kuvat). Kyse on tietysti siitä, kuinka kauan etuviistopanssari on ollut palavassa vaunussa kiinni ennen a-tarvikkeiden räjähdystä, joka on heittänyt tornin ja murtanut rungon ja milloin textolit olisi syttynyt. Paloteoria edellyttää tietysti "pitkää paloaikaa" textolitin syttymiseksi, arvelen ja toisena heikkoutena on se, että jos ERA:n räjähdysaine vain palaa, niin miksi ERAt ovat lentäneet pois?
Kontakt 5 räjähdysaine voi olla herkempää kuin Kontakt 1, koska sen pitää detonoida iskusta herkemmin toimiakseen nuoliammusta vastaan ja herkempi deflagrointi voi olla mahdollista sen vuoksi.
[Off topic: Tämä kuvista vaurioanalyysien ja -arvioiden teko on hankalaa, mutta mielenkiintoista pohdintaa.]

T-80 vaunun etuviistopanssarin rakenne lienee kehittynyt likimain samankaltaista polkua kuin T-72 panssarointi ja sen polun voinee lukea tuolta:
Minulla ei ole kompetenssia kritisoida Tankograd:ssa tai Fofanov:in sivuilla esitettyjä tietoja, mutta joku panssariasiantuntija voinee asiat korjata, jos ne ovat väärin.
Aiheen venäjänkieliset tekstit, jotka olisivat ehkä parempia lähteitä (edellyttäen ettei sotkeudu dis-informaatiosivuille), ovat rajoitetun kielitaitoni myötä lähes avautumattomia tai todella hidaslukuisia, google-kääntäjän kautta, teknisestä ymmärtämisestä puhumattakaan. [Esim pyrstövakavoitu nuoliammus kääntyi googlessa "höyheneksi", ja 0,5 m:n teräspanssarin läpi pitäisi höyhenellä mennä?]

Tankograd -lähteen perusteella T-80 vaunuissa on kaksi rungon yläetuviistopanssarin perusrakennetta, kun ERA:t ja linerit unohdetaan:
- 3-kerrosrakenne: teräs (ehkä pinnassa vielä lisäteräslevy päivityksenä) - textolit - teräs taustalevynä, alkuperäinen vanhempi malli.
- 5-kerrosrakenne: teräs - textolit - teräs - textolit - teräs, uudempi malli.
Teräslevyjen paksuudet ja laatu vaihtelevat ja textolit-levyjen paksuudet samoin. Ks. tarina viitteestä T-80 ja T-72 suojauskehityksestä.
Keskustelua synnyttäneen kuvan perusteella arvelen rakenteen olevan vanha 3-kerrosversio, koska väliteräslevyä ei näy ja välipalat (pystypalikat) ovat ehjät, joten välikerrosteräslevy ei ole poistunut ainakaan kuvan oton suuntaan. Puolalaisen twiittaajan vastauksen lisäkuvassa lienee maassa 5 -kerrosrakenne, josta näkyvät vain teräslevyt (3 levyä), mutta textolit-kerrokset ovat poissa ainakin kuvassa näkyviltä reunoilta.

Textolit on lasikuitukangaskerroksien levy (~50 mm, joten 100 mm versiossa lienee 2 päällekkäin), jossa matriisina lienee fenolihartsi ja lasipitoisuus (lasikuidun määrä) on suuri verrattuna hartsiin ja erityisesti kantavien rakenteiden vastaaviin lujitekuitu vs. hartsi pitoisuuksiin. Kantavista rakenteista poiketen, vaunujen textolit-levyt delaminoituvat (kuitukangaskerrokset irtoavat toisistaan) herkästi, koska sidoshartsia on vähän. Kantavissa kuitulujiterakenteissa delaminoitumista pyritään välttämään. Se on eräs panssaroinnin tai maaliballistiikan erikoisuus/poikkeus tavalliseen konstruktiotekniikkaan nähden.
Lisäksi textolit-levyt eivät liene täysimittaisia vaan ne lienevät kerroksittain "palapelin paloina", jotta yksi osuma ei delaminoisi koko levyä. Tästä seuraa, että ne ovat voineet helpommin "lentää" pois räjähdyksen myötä.

Lasi / textolit vs. ontelopanoksen läpäisy:
Tekninen perustelu ankarasti yksinkertaistettuna ase- ja asejärjestelmäopin luonnoksen (1998) mukaan ontelopanoksen suihkun läpäisy vs. lasi -tilanteessa on: "Lasin tilavuus pienenee suuressa paineessa ~10 % matalaan normaalipaineeseen verrattuna. Se aiheuttaa joustoilmiön, joka sulkee [osittain] läpäisykraaterin ontelopanoksen suihkun kärjen takana. Se häiritsee ontelopanoksen suihkun etenemistä. Ominaisuus periytyy myös lasikuitulaminaateille, joiden lasikuitupitoisuus on suuri." [Textolitilla on korkea lasipitoisuus].

Textolit vs. Nuoliammuksen läpäisy:
Edelläkuvattu ontelopanoksen läpäisyn esto-/häirintäperiaate ei toimine tukevamman ja hitaamman nuoliammuksen läpäisyssä. Nuoliammuksen läpäisyä teräs - textolit -teräs kerrospanssareissa on käsitelty hyvin tankograd-viitteen T-80 ja T-72 panssaroinnin yhteydessä. Jos jaksaa niitä lukea ja vielä ymmärtää tekstin, niin asia voi valaistua jollakin tapaa, joten en toista tarinaa enää tähän.

Ja lopuksi: Rungon yläetuviistopanssarissa ei liene "keraameja" eikä "keraamilevyjä", vaan "vain" terästä ja lasikuitulaminaattia (textolit) kerroksittain T-72 tai T-80 vaunuissa. Mallista riippuen tornien panssaroinnissa voi olla piikarbidi (SiC) palloja tai tankoja, jotka ovat selkeästi keraameja? Kvartsi-versiota (joka oli meidänkin T-72 M1 vaunujen torneissa) en pitäisi teknisenä keraamina etenkään ominaisuuksiensa puolesta. Se on aika haperoa "kovaksi ballistiseksi keraamiksi" ajateltuna. [En ole materiaalioppinut, joten en tiedä miten keraami tarkasti ottaen määritellään, joten heikoilla jäillä ollaan keraamin termimäärittelyissä. Wikipedian keraami-määrittelykään ei mielestäni auttanut.]
 
Siirsin tänne Ukraina-ketjusta T-80 psv:n etuviistopanssarikeskustelun pätkän, kun menee ehkä tekniseksi...

Vajaa kymmenen vuotta sitten tapasin lukea vanjan panssareista innokkaasti ja pläräsin kaikkia kirjoja mitä vain sain käsiini, vaan sitten tuli elämässä muuta aikaa vievää ja tämä ns. harrastus jäi pois. Aina välillä kävin lukemassa muutamaa foorumia, mihin aihetta harrastavat (yleensä venäläiset tai puolalaiset) kirjoittivat uusista löydöistään (yleensä uutta arkistomateriaalia tai venäjänkielisiä uusia kirjoja, joista kaivettu tietoa).

Tuo Tankograd on hyvä sivu englannin kielellä, muistan että jotain siinä puutteita on (esim. T-64 ei käsitellä ollenkaan), mutta jatkuvasti päivittyvänä se on hyvä tietolähde.

Sanoisin että tämä on kenties paras sivu minkä tiedän / muistan:

http://btvt.info/ (tänne kirjoittaa/kirjoitti usein A. Tarasenko joka kirjoitti myös monella foorumilla nimimerkillä Harkonnen. Teksti venäjäksi, vaan Chromen kääntäjä on minulle riittänyt)

Gurkhan Attacks! (täällä oli myös joskus hyvää dataa, tosin venäjäksi ja pitää sietää hänen "venäläisyyttä")

Näitä on varmasti muitakin vaan en nyt muista.

Mainitsin kaksi puolalaista aktiivista alan miestä Jaroslaw Wolski (usealla foorumilla nimimerkki Militarysta) ja Damian Ratka (usealla foorumilla nimimerkki Damian), heidän kirjoituksia oli aina ilo lukea, vaikka olivat välillä aika suoraviivaisia ja toisinaan herkästi loukkaantuvia / muita loukkaavia. Eivät ns. suffer fools lightly.

Tuossa 8 vuotta sitten olivat tosiaan aktiivisia useammallakin foorumilla (Tank-net, Steel Beasts, Defenceforumindia, Sturgeons House yms yms.). Joka foorumilla on vähintään yksi "armor science" tai "soviet armor" ketju missä sitten on osa viesteistä erinomaisia ja osa ns. filleriä. Harmittavasti monella on kuvia jaettu jonnekin vanhaan kuvanjakopalveluun ja linkki rikki, joten hävinneet eetteriin. Molemmat miehet ovat julkaisseet useita alan artikkeleita puolalaisissa military-lehdissä, usein juuri Neuvostoliiton tai Puolan panssarivaunuista / panssarijoukoista.

En ole tosiaan viimeisen 8 vuoden aikana vaivautunut kaivamaan asiaa lisää, mitä nyt silloin tällöin käynyt lukemassa muutamaa tuttua foorumia uusien tietojen perässä. Monella foorumilla on paljon samoja käyttäjiä ja lukevat toisiaan ristiin, joten paljon samaa dataa. Melkein voisin lyödä vetoa, että näissä nuorison suosimissa tietokonepeleissä (World of tanks ja mitä muita lie) on aktiiviset keskustelufoorumit jossa nuoret nörtit (minä olen vanha nörtti) väittelevät aiheesta ja todennäköisesti siellä voisi olla jopa tuorein data käytössä, oletan että imevät kaiken näistä ns. wanhoista lähteistä, analysoivat, vertaavat ja jakavat eteenpäin.

Reddit ei sovi pitkiin keskusteluihin, mutta oletan että siellä voi myös olla hyvää dataa jos osaa hakea oikeilla termeillä. Löysin sieltä joku aika sitten tämän kuvan:

Diagram illustrating the armor composition of the frontal hull for various Soviet tanks of the Cold War

Tämä on ilmeisesti jonkun tietokonepelin kehittäjän laatima kuva, joten pitää suhtautua varauksella numeroihin ja tietoihin. Nopeasti vilkaistuna, kun vertaa omiin muistiinpanoihin niin T-64/T-72 keulapanssarin textolite-laatat taitaa olla väärin. Tässä kuvassa on 2 x 53mm kun taas muissa lähteissä on 60+45, mutta kun asiaa miettii niin toisaalta tuotantoteknisesti tuntuisi järkevämmältä valmistaa isompi määrä yhtä paksuutta. Kuka tietää...

Ainakin tuossa kuvassa nuo kylmän sodan lopun mallit T-80U '86 ja T-80U '89 sekä T-90 taitaa olla ihan fantasiaa. En ole koskaan nähnyt tuollaisia luonnossa enkä muista muillakaan foorumeilla mainitun tällaisista. Oletan että taiteilijan vapautta käytetty, tietokonepeli kuitenkin kyseessä (ilmeisesti). Muuten tuossa on vanhat tutut nähdäkseni hyvin ja havainnollisesti esitettynä, ehkä tosiaan mitoissa voi olla heittoa milli sinne tai tänne, selviää kun vertaa muihin lähteisiin. Jos ei ole alkuperäisiä piirustuksia käytössä niin sitten ollaan yksityishenkilöiden tekemien mittausten ja ehkä suunnittelijoiden kirjojen yms. varassa. Ymmärtääkseni nämä on kuitenkin kohtuullisella tarkkuudella tiedossa, olivat jo 2014 ja osa vielä aikaisemmin, esim. muistat ehkä tämän kuuluisan artikkelin vuodelta 2002:

T-72B turret armor exposed

Oikeasti tietävät toki on tienneet jo kauan, T-80U meni jenkkeihin ja briteille 90-luvulla muistaakseni Marokon kautta. Venäläiset jopa myivät yhden sellaisen briteille hyvän tahdon eleenä. T-72B ovat hankkineet joitain reittejä pitkin, tuo artikkeli perustuu joskus 1999 tehtyyn raporttiin (josta arvatenkin valtaosa salaista tietoa).

T-90A en ole koskaan nähnyt kuvia tornin tai keulan panssaroinnista, mittoja kyllä. Nyt kun Ukraina on kaapannut niitä useammankin, niin "joku" saa viimeistään nyt tiedon mitä siellä on. Perinteisesti se on keraamia, NERA, NxRA, erilaisia teräslevyjä, ilmarakoja, ehkä jotain tiheämpää materiaalia. Näiden erilainen keitos, sopivassa suhteessa ja erilaiseksi pakaksi nidottuna. Mahdollisesti saatettu käyttää jotain eksoottisempaa modernia materiaalia kuten hiilikuitua tai jotain uutta lämpökäsittelyä tai pinnoitusta, jos se on testeissä osoittautunut hyväksi.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top