Mikfin70
Ylipäällikkö
No, on näitä itävaunuja tullut esilämmitettyä junan vaunun päällä. Sivutolpat esilämmittimen pakoputken kohdalle, sammutin viereen ja lämmitys käyntiin. Ei niitä muuten saa junasta talvella käyntiin ja alas.
Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Mikfin70
Ylipäällikkö
No, nyt kun muistaa, niin Leossa ei ole esilämmitintä vaan vain hehkutulpat.
Ohessa googlatessa vastaantulleet artikkelilinkit puolalaisten tutkimukseen 120 mm panssarivaunukanuunan nuoliammuksen sabotin vaikutuksesta nuoliammuksen panssariläpäisyyn. Ampumatarvike-/aseteknistä luettavaa siitä kiinnostuneille. Ovat jo vuoden takaisia, joten saattavat olla tuttuja joillekkin alaa paremmin tunteville ja aktiivisesti seuraaville, mutten löytänyt Foorumilta linkkejä omilla tekemilläni hauilla.
1. osassa maallikolle on ainakin ymmärrettävä taulukko 5. 120 mm nuoliammuksien ominaisuuksista ja suorituskyvystä sekä tekstissä niiden kehityshistoriaa. Sitten alkaa uuvuttavampi osa sabottirakenteiden ja materiaalien vertailusta laskennallisesti ja lopulta päädytään jatkamaan teoreettista tarkastelua Al-sabotille ja komposiittisabotille. Ohessa linkki (artikkelin saa ladattua painamalla PDF-painiketta oikealla).
https://ptu-biuletyn.pl/resources/html/article/details?id=216053
2. osa on uuvuttavaa teknistä analysointia, jonka avaintulos voisi olla lopun yhteenvedon kohta 4: "It was translated into the reduction of the overall projectile mass (accounting extension of the core by 60mm) by 4% and 16% and the increase of penetration by 12.2% and 20.7% respectively for the aluminium alloy and C-C composite."
Laskennallisesti arvioimalla saavutettiin painonsäästöä, joka kasvatti läpäisyä. Läpäisyn kannalta turha sabotin paino on pudonnut, joten saadaan hieman lisää nopeutta eli iskuenergiaa ja energiatiheyttä sekä pidempi läpäisyarvio verrokkirakenteeseen nähden. Artikkelissa on myös hieman yksinkertaista hydrodynaamista läpäisy-yhtälöä vihaisempi nuoliammuksen läpäisy-yhtälö (3.1).
Ohessa linkki 2. osaan (PDF-kuvakkeesta saa ladattua):
https://ptu-biuletyn.pl/resources/html/article/details?id=221581&language=en
2. osan teknis-teoreettiset "saavutukset" pitää tietysti varmistaa kokeellisesti ennen sen suurempia riemunkiljahduksia. Pelkkiin värikuviin ei voi luottaa, mutta suuntaviivoja ne antavat tulevan kehityspolun valintaan. Artikkelien "rivien välistä" voi arvioida myös 120/44 kal ja /55 putken eroa läpäisyn suhteen.
Hyvää aseteknistä teorettista tutkimustyötä puolalaisilta ja se kehittää varmasti heidän ponnistelujaan 120 mm vaunukanuunan ampumatarvikkeiden tuottamiseksi.
Kaksikielisistä artikkeleista saa mukavasti harjaannusta puolan kielestä aseasioissa, jos siihen on kykyä ja halua.
1. osassa maallikolle on ainakin ymmärrettävä taulukko 5. 120 mm nuoliammuksien ominaisuuksista ja suorituskyvystä sekä tekstissä niiden kehityshistoriaa. Sitten alkaa uuvuttavampi osa sabottirakenteiden ja materiaalien vertailusta laskennallisesti ja lopulta päädytään jatkamaan teoreettista tarkastelua Al-sabotille ja komposiittisabotille. Ohessa linkki (artikkelin saa ladattua painamalla PDF-painiketta oikealla).
https://ptu-biuletyn.pl/resources/html/article/details?id=216053
2. osa on uuvuttavaa teknistä analysointia, jonka avaintulos voisi olla lopun yhteenvedon kohta 4: "It was translated into the reduction of the overall projectile mass (accounting extension of the core by 60mm) by 4% and 16% and the increase of penetration by 12.2% and 20.7% respectively for the aluminium alloy and C-C composite."
Laskennallisesti arvioimalla saavutettiin painonsäästöä, joka kasvatti läpäisyä. Läpäisyn kannalta turha sabotin paino on pudonnut, joten saadaan hieman lisää nopeutta eli iskuenergiaa ja energiatiheyttä sekä pidempi läpäisyarvio verrokkirakenteeseen nähden. Artikkelissa on myös hieman yksinkertaista hydrodynaamista läpäisy-yhtälöä vihaisempi nuoliammuksen läpäisy-yhtälö (3.1).
Ohessa linkki 2. osaan (PDF-kuvakkeesta saa ladattua):
https://ptu-biuletyn.pl/resources/html/article/details?id=221581&language=en
2. osan teknis-teoreettiset "saavutukset" pitää tietysti varmistaa kokeellisesti ennen sen suurempia riemunkiljahduksia. Pelkkiin värikuviin ei voi luottaa, mutta suuntaviivoja ne antavat tulevan kehityspolun valintaan. Artikkelien "rivien välistä" voi arvioida myös 120/44 kal ja /55 putken eroa läpäisyn suhteen.
Hyvää aseteknistä teorettista tutkimustyötä puolalaisilta ja se kehittää varmasti heidän ponnistelujaan 120 mm vaunukanuunan ampumatarvikkeiden tuottamiseksi.
Kaksikielisistä artikkeleista saa mukavasti harjaannusta puolan kielestä aseasioissa, jos siihen on kykyä ja halua.
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
Brittien Warrior-vaunun esittelyä.
Antares
Respected Leader
Tuhotun T-80BVM vaunun rungon keulapanssari:
Destroyed T-80BVM. We can also see what the composite armor of the hull front looks like and the thickness of the 4S23 Relikt reactive explosive armor module.
Muistan lukeneeni että näissä vaunuissa olisi T-80BV vaunun runko ja T-80U vaunun torni alla, toki niiden päällä ja rungon sivuilla 4S23 reaktiivipanssari. Olen hieman skeptinen, olisiko jokaiseen vaunuun laitettu T-80U tornia, mietin että voi olla vaunuja jotka ovat rungon ja tornin osalta T-80BV. Pohjimmiltaan sama periaate kuin T-72B3 ja T-72B3 obr 2016 vaunuissa: otetaan vanha vaunu ja asennetaan uusin versio reaktiivipanssarista niiden päälle. Toki modernisoinnissa tehdään muutakin: uudet lämpötähtäimet, ammunnanhallintaa yms.
Destroyed T-80BVM. We can also see what the composite armor of the hull front looks like and the thickness of the 4S23 Relikt reactive explosive armor module.
Muistan lukeneeni että näissä vaunuissa olisi T-80BV vaunun runko ja T-80U vaunun torni alla, toki niiden päällä ja rungon sivuilla 4S23 reaktiivipanssari. Olen hieman skeptinen, olisiko jokaiseen vaunuun laitettu T-80U tornia, mietin että voi olla vaunuja jotka ovat rungon ja tornin osalta T-80BV. Pohjimmiltaan sama periaate kuin T-72B3 ja T-72B3 obr 2016 vaunuissa: otetaan vanha vaunu ja asennetaan uusin versio reaktiivipanssarista niiden päälle. Toki modernisoinnissa tehdään muutakin: uudet lämpötähtäimet, ammunnanhallintaa yms.
stunt cock
Kapteeni
Kuka näistä nyt tietää tarkkaan, mutta yhden teorian mukaan T-80BVM olisi suurelta osin tehty T-80BV vaunujen pohjalta, joissa olisi jo T-80U:n runko mutta torni olisi edelleen T-80B vaunun. Nämä päivityksethän eivät neukuissa menneet ihan niin tarkaan. Tuossa kuvassa olevassa tuhoutuneessa T-80BVM:ssä on sama rungon etuosan panssarirakenne, kuin T-80U:ssa.
Video panssarivaunun holtittomasta ajelusta väitetysti Harkovassa:
Tuossa näkyy yksi syy minkä takia uusissa liukuohjatuissa panssaroiduissa tela-ajoneuvoissa tuppaa olemaan kaksoisdifferentiaaliohjaus eikä kaksoisvaihteisto-ohjaus kuten videon laitteessa. Toki holtittomuuteen saattaa olla osallisena myös kuskin osaamistaso tai tekniikan kunto.
Myös hyvin tuntuu terästela syövän asfalttia.
Tuossa näkyy yksi syy minkä takia uusissa liukuohjatuissa panssaroiduissa tela-ajoneuvoissa tuppaa olemaan kaksoisdifferentiaaliohjaus eikä kaksoisvaihteisto-ohjaus kuten videon laitteessa. Toki holtittomuuteen saattaa olla osallisena myös kuskin osaamistaso tai tekniikan kunto.
Myös hyvin tuntuu terästela syövän asfalttia.
mechanicus
Kenraali
Niin, perinteisessä (?) kytketty-vapaa-puolittaja-jarru -ohjauksessa ainoa tapa tehdä loivaa vaihtuvasäteistä käännöstä on laittaa toinen puoli vapaalle toisen ollessa kytkettynä (ohjauksen ensimmäinen pykälä), jolloin kääntymistä voi hallita syötöllä vedon välittyessä vain toiselle telalle. Jos kuitenkin syötön löysää, kääntyy vaunu moottorijarrutuksen vuoksi vastakkaiseen suuntaan. Jotain tuollaista tuossa mahdollisesti tapahtui.
Taisit kuvailla tuossa MT-LB:n ohjauksen toimintaa. Siinähän on moottorin jälkeen on tavallinen raskaan kaluston manuaalivaihteisto. Ohjaus tehdään telakohtaisella planeettavaihteistolla jossa voi valita vedon sijaan vapaan, "puolittajan" tai jarrun.
T-72 ja T-64 -vaunuissa on tämän kuvan mukainen voimansiirto:
Kuvassa:
5: moottorilta tuleva välivaihde (toimii myös ylennysvaihteena ainakin T-72:ssa)
1 ja 6: vasemman ja oikean puolen planeettavaihteistot
2: alennusvaihde vetorattaalle
Molemmissa planeettavaihteistoissa on 7 vaihdetta eteen ja 1 taakse. Vaihteisto on vähän saman tyylinen kuin tavallinen automaattivaihteisto paitsi, että siinä ei ole mitään erillistä kytkintä. Vaihteiden kytkentäpakat toimivat samalla myös kytkiminä (/jarruina). Öljykylpyiset pakat ovat järeämpiä kuin tavallisen automaattivaihteiston kytkentäelimet, koska niiden on kestettävä luistamista.
Vaihteilla 2-7 ohjaaminen tapahtuu kytkemällä käännöksen puoleiseen vaihteistoon 1 pykälä pienempi vaihde. Vaihteilla 1 ja pakki käytetään vapaa - jarru ohjausta.
Taulukossa on teoreettinen kääntösäde T-72:lle eri vaihteilla.
| Gear | Turn Radius (meters) |
| 1 | 2.79 |
| 2 | 6.04 |
| 3 | 13.42 |
| 4 | 13.93 |
| 5 | 10.23 |
| 6 | 10.1 |
| 7 | 8.76 |
| R | 2.79 |
Taulukon mukaan kääntösäde tiukkenee mentäessä vaihteelle 5 ja yli. Ennustettavissa on villiä menoa T-64:n 60 km/h tai T-72:n jopa 75 km/h huippunopeuksilla. Neuvostoinsinööri on kuitenkin hieman helpottanut tilannetta. Kun ohjausvipua ei vedetä perille asti kääntymisen puoleisessa vaihteistossa tapahtuu: kytketyn vaihteen pakkojen hydrauliikkapaine vähenee ja seuraavan (alemman) vaihteen pakkojen paine suurenee mitä enemmän vipua vedetään. Tällöin vaihteet tappelevat keskenään, pakoissa tapahtuu liukumista ja toteutunut pyörintänopeus on toivottavasti jotain näiden kahden vaihteen välillä.
Videon mutkittelussa näyttäisi siltä, että alempi vaihde mahdollisesti oli kytkeytynyt kokonaan. Tämä voisi johtua siitä, että kokematon kuljettaja on vetänyt vivun liian pitkälle tai ohjaus/paineensäätösysteemissä on jotain vikaa.
Kuva, taulukko ja tiedot ovat peräisin täältä:
T-72: Part 2
Due to the length constraints imposed by Blogger, the original T-72 article was split into two parts. This part covers the second half of ...
thesovietarmourblog.blogspot.com
Mikfin70
Ylipäällikkö
Näin tuo toimii, ei ihan niillä suomalaisilla termeillä mitä käytettiin..Taisit kuvailla tuossa MT-LB:n ohjauksen toimintaa. Siinähän on moottorin jälkeen on tavallinen raskaan kaluston manuaalivaihteisto. Ohjaus tehdään telakohtaisella planeettavaihteistolla jossa voi valita vedon sijaan vapaan, "puolittajan" tai jarrun.
T-72 ja T-64 -vaunuissa on tämän kuvan mukainen voimansiirto:
Kuvassa:
5: moottorilta tuleva välivaihde (toimii myös ylennysvaihteena ainakin T-72:ssa)
1 ja 6: vasemman ja oikean puolen planeettavaihteistot
2: alennusvaihde vetorattaalle
Molemmissa planeettavaihteistoissa on 7 vaihdetta eteen ja 1 taakse. Vaihteisto on vähän saman tyylinen kuin tavallinen automaattivaihteisto paitsi, että siinä ei ole mitään erillistä kytkintä. Vaihteiden kytkentäpakat toimivat samalla myös kytkiminä (/jarruina). Öljykylpyiset pakat ovat järeämpiä kuin tavallisen automaattivaihteiston kytkentäelimet, koska niiden on kestettävä luistamista.
Vaihteilla 2-7 ohjaaminen tapahtuu kytkemällä käännöksen puoleiseen vaihteistoon 1 pykälä pienempi vaihde. Vaihteilla 1 ja pakki käytetään vapaa - jarru ohjausta.
Taulukossa on teoreettinen kääntösäde T-72:lle eri vaihteilla.
Gear Turn Radius (meters) 1 2.79 2 6.04 3 13.42 4 13.93 5 10.23 6 10.1 7 8.76 R 2.79
Taulukon mukaan kääntösäde tiukkenee mentäessä vaihteelle 5 ja yli. Ennustettavissa on villiä menoa T-64:n 60 km/h tai T-72:n jopa 75 km/h huippunopeuksilla. Neuvostoinsinööri on kuitenkin hieman helpottanut tilannetta. Kun ohjausvipua ei vedetä perille asti kääntymisen puoleisessa vaihteistossa tapahtuu: kytketyn vaihteen pakkojen hydrauliikkapaine vähenee ja seuraavan (alemman) vaihteen pakkojen paine suurenee mitä enemmän vipua vedetään. Tällöin vaihteet tappelevat keskenään, pakoissa tapahtuu liukumista ja toteutunut pyörintänopeus on toivottavasti jotain näiden kahden vaihteen välillä.
Videon mutkittelussa näyttäisi siltä, että alempi vaihde mahdollisesti oli kytkeytynyt kokonaan. Tämä voisi johtua siitä, että kokematon kuljettaja on vetänyt vivun liian pitkälle tai ohjaus/paineensäätösysteemissä on jotain vikaa.
Kuva, taulukko ja tiedot ovat peräisin täältä:
T-72: Part 2
Due to the length constraints imposed by Blogger, the original T-72 article was split into two parts. This part covers the second half of ...
Ohjausvaihde kun kytkeytyy sopivassa vauhdissa, on lopputuloksena spinnaus eli hidastuva tela puree tiehen kiinni ja nopeampi tela pyöräyttää vaunun ympäri hallitsemattomasti.
Automaattivaihteisen ja ohjuausvaihteisen ajamisessa havaittava ero tulee siinä, että automaatilla annetaan syöttöä lisää ennen käännöstä ja ohjaussäteisellä, kun ohjuassauvaa on jo vedetty.
Ällissä on mekaaninen ohjaus, joka rakentuu kolmesta osasta:
1. Ohjauskytkin
2. Ohjausjarru
3. Telajarru
4. Kiertopyörästö
Vedettäessä ohjaussauvaa alkaa ohjauskytkin aukeamaan ja samalla annetaan syöttöä moottorille jolloin saadaan telojen pyörimisnopeus erilaiseksi ja tämä mahdollistaa loivan ohjausliikeen.
Kun sauva on 1. asennossa on ohjauskytkin auki ja ohjausjarru kiinni telojen pyörimisen nopeusero on max noin 4 km/h luokkaa ja tämä saa vaunun kääntymään valitun vaihteen mukaisella säteellä.
Kun ohjaussauva vedetään 2. asentoon aukeaa ohjausjarru ja telajarru menee kiinni ohjauskytkinen ollessa edelleen auki, vaunu kääntyy telan keskipisteen ympäri.
Jotta kaikki ei olisi niin yksinkertaista niin, ällissä voima kulkee kahta reittiä pitkin kietopyörästölle pää- ja sivuakselin kautta.
1. vaihteella kytketään pääakseli kiinni vaihteistoon koteloon ja voima kulkee vain sivukselin kautta kiertopyörästölle ja sieltä ulos. Ohjausliikkeissä vaunu kääntyy aina telan keskipisteen ympäri, koska 2-6. vaihteilla tapahtuvaa voimien yhdistymistä ohjauksen kieropyörästössä ei ole.
Eikä tässä vielä kaikki, viahteen ollessa vapaalla saadaan ohjassauvaa vetämällä vaunu kääntymään kitkan ollessa samanlainen molemmissa teloissa oma keskipisteensä ympäri. Tällöin pääakselin ja sivuakselin pyörimissuunta kieropyörästöllä on eri ja "liike/voima" katoaa planeettapyörien pyöriessä ympäri ja ulos ohjaavan voiman kannattimen pysyessä paikoillaan. Nyt tätä muutetaan jolloin vaunu kääntyy siihen suuntaan kumpaa sauvaa on vedetty telojen pyöriessä erisuuntiin.
2-6. vaihteella voidaan alentaa käytössä olevaa voimaa pysäyttämällä sivuakseli ohjauskytkimellä ja ohjausjarrulla vetämällä sauva asentoon 1. Peruutettaessa vaikutus on päinvastainen ja taakse päin mennessä vauhti kiihtyy.
T-72 kalustoa maantiellä ajaessa piti opetella miten käyttää säärtä hyväksi ohjatessa, niin että ohjausliike ei mennyt pitkäksi ja ohjausvaihde ei mennyt päälle.
Ällitällin ohjauksen havainnollistamiseksi tässä on kinemaattinen kuvaus ohjauslaitteistosta:
Kuvan lähde: https://www.researchgate.net/figure...ssion-1-TM-2-gearbox-3-summing_fig1_305361445
mechanicus
Kenraali
Se ja T-54 oli mielessä.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Tuohan on kuin ihan suoraan intin rakennekansiosta
Sillävälin, Espanjan suunnitelma lahjoittaa Leopard kakkosia Ukrainalle on peruttu: varastoidut vaunut olivat paitsi käyttö- myös korjauskelvottomassa kunnossa.
Jälleen hyvä esimerkki siitä, että Wikipedia-kirjavahvuuksien hyödyntäminen voimasuhdevertailussa ei toimi.
Joitain vuosia sitten eräs kotimainen iltapäivälehti julkaisi artikkelin Itämeren alueen valtioiden sotilaallisesta voimasta. Luonnollisesti itänaapurillemme oli merkitty panssarivaunujen määräksi 15 000. Voin vain kuvitella mitä keskiverto keltaisen lehdistön suurkuluttaja ajattelee tuossa kohdassa: "Ne jyrää meitin".
tulikomento
Supreme Leader
Uusin Abrams-versio Puolaan.
Abrams M1A2 SEPv3 tanks assigned to the 3rd Armored Brigade Combat Team, 1st Cavalry Division, arrived in Poland to help reassure NATO allies and partners.
“The arrival of these tanks in Poland will help the 3ABCT produce combat-credible forces alongside NATO allies,” the Army said in a release.
Abrams M1A2 SEPv3 tanks assigned to the 3rd Armored Brigade Combat Team, 1st Cavalry Division, arrived in Poland to help reassure NATO allies and partners.
“The arrival of these tanks in Poland will help the 3ABCT produce combat-credible forces alongside NATO allies,” the Army said in a release.