Panssarivaunut

Mistä löytyisi paras normaali-ihmiselle tehty (tiivistetty) artikkeli/video, missä olisi spekuloitu tulevaa tilannetta Venäjän T-XX vaunut vastaan Leopardit? Leopardi on parempi joo, mutta kiinnostaisi vähän perehtyä tarkemmin, kuinka merkittäväksi eroa käytännössä arvioidaan. Onko jotain, mikä on todella ratkaisevaa tyyliin "Txx ei osu liikkuvaan Leopardiin helposti ja Leopardi taas ampuu Txx:n suoraan liikkeestä" tai muuta vastaavaa? Kestääkö Leopardi (edes edestä) jos saa osuman ensin?
Toki tämä on kaluttu aihe, mutta varmaan nyt kiinnostaa montaa uutta henkilöä sattuneesta syystä.
 
Mistä löytyisi paras normaali-ihmiselle tehty (tiivistetty) artikkeli/video, missä olisi spekuloitu tulevaa tilannetta Venäjän T-XX vaunut vastaan Leopardit? Leopardi on parempi joo, mutta kiinnostaisi vähän perehtyä tarkemmin, kuinka merkittäväksi eroa käytännössä arvioidaan. Onko jotain, mikä on todella ratkaisevaa tyyliin "Txx ei osu liikkuvaan Leopardiin helposti ja Leopardi taas ampuu Txx:n suoraan liikkeestä" tai muuta vastaavaa? Kestääkö Leopardi (edes edestä) jos saa osuman ensin?
Toki tämä on kaluttu aihe, mutta varmaan nyt kiinnostaa montaa uutta henkilöä sattuneesta syystä.
Tuo on ihan riittävän hyvä. Mutta lue niitä videon kommentteja myös ja peilaa niitä vasten. Skimmaa videota kun on pitkähkö.

Filosofiaeroista:
There are several differences in design philosophy between Russian, German and American tanks. A major one is in the turret. Russia favors autoloading guns, removing one crewman from the turret, allowing for a crew of three. This also allows a smaller and harder to hit turret. Western tank guns are loaded by a dedicated crewman manually.

The advantage of manual loading is that the ammunition can be stored outside the tank turret, preventing the detonation of shells inside the crew compartment in case of a hit. The result of the ignition of rounds inside the turrets of Russian tanks have been devastating in Ukraine, with the turrets frequently blown off the hull and poor survival odds for the crews.
+1 lisämiehistön jäsen länsimaisessa johtaa siihen, että yksikkö pysyy huomattavasti pitempään taistelukuntoisena kun huoltoon yms. liittyvää kuormitusta on jakamassa yksi henkilö lisää. Eli automaattilataajan poistama lataajahenkilö ei ole oikeastaan positiivinen muutos.
 
Viimeksi muokattu:
Tuolla ukrainalaisten systeemillä ratkaistaan monta ongelmaa ja saavutetaan se pivot turn -kyky, jota crossdriven suurimmaksi hyödyksi sanotaan (en tosin näe kovin montaa kertaa sitä tarvinneen). Mutta yksinkertaisemmalla systeemillä.

Onko tietoa 6TD:n luotettavuudesta? 5TD:hän on vähän epäluotettavan maineessa. Entäpä 3TD, jota käytetään ukrainalaisten BTR:ssä?
Epäilisin, että aika on ajanut näiden Junkers -tyyppisten moottoreiden ohi. Nykyisin nelitahtisista moottoreista saadaan noin sama tehotiheys. Esim Scania DI16 ja 6TD-2 moottoreista saadaan molemmista 1200 hp ja niissä on lähelle sama iskutilavuus.

Luetettavuusongelmia lienee saatu karsittua vuosien varrella, mutta rakenne on erittäin monimutkainen valmistaa. Esim 5TDF sylinteriputki:
5TDF, kuva on Ebaystä missä joku Ukrainalainen kaupittelee näitä hintaan 1200 USD/kpl:
5TDF_cyl_liner.jpg
L60:
L60_cylinder_liner.jpg

Alkuperäisemmässä versiossa oli 4 polttoaineenruiskutussuutinta / sylinteri. Tuossa näyttäisi kuvaa arvioimalla olevan vielä enemmän. Tuossa linerissa on neljä erikseen tiivistettyä aluetta jäähdytysnesteelle, kun nelitahtisessa on yksi (tai nolla jos on kuiva putki). Brittien L60 moottorissa oli pahoja ongelmia vuotojen kanssa kunnes alkoivat tehdä tiivistyksen Belzonalla. (Belzonaa on käytetty perinteisesti esim paikkaamaan reikä lohkosta, kun kiertokanki on tullut läpi.)

Lähteessä:
on lueteltu 6TD moottorin haasteita joista vain osa on suoraan moottorityypin vika:
Firstly, unsatisfactory start-up at low temperatures - even autonomous flare heating and dosed oil injection do not help, which additionally increase fuel consumption.

Secondly, Kharkiv residents note that the electric start of the 6TD-2 is much less reliable than the air motors of the V-46 series.

Thirdly, cassetteless inertial cyclone type air purifiers do not fully cope with their work, especially in dusty conditions. Designers initially chose to reduce the resistance in the intake tract to the detriment of the degree of air purification. The fact is that Kharkov engines, unlike the Ural ones, require more air - about 1,6 kg / s for 5TDFA versus 1,2 kg / s for B-46. The consequence of such an engineering miscalculation was the accelerated dust wear of the cylinder-piston group.

We tried to mount an additional cleaning system and dust wear sensors, but this did not give much effect. In fact, Ukrainian tanks require a massive air cleaning system, which practically eliminates all the advantages of engines of such a scheme. The ultra-dense layout of the MTO of the Oplot tanks does not allow placing additional filter cassettes, which makes the problem of dust wear practically unsolvable at the moment.
When the piston rings pass through the intake and exhaust ports, the wear of the cylinder walls increases - the reason is the reduction of the bearing surface of the ring. In addition, designers have to lengthen the piston skirt to accommodate at least one oil scraper ring, which should not go through the intake and exhaust channels. Due to the high temperature of the pistons on the exhaust side, it is necessary to provide for internal cooling of the assembly.
 
Aika tulee näyttämään miten käy, mutta tuollaiseen 50-70 t taistelupanssarivaunuun pitäisi riittää 700-900 hv dieselmoottori ja molempiin teloihin voimansiirtopakettiin liitettynä 150-250 kW sähkömoottori sekä sen kokoinen akkupaketti, joka mahdollistaa ryömimisen hiljaa kun diesel on tyhjäkäynnillä ja sähkömoottorit tuovat tehon kiihdytyksissä sekä mäkisissä maastoissa, mahdollisesti CVT vaihteisto kuten suurimmissa traktoreissa.
 
Jos "aika on ajanut ohi", niin miksi Cummins näkee vaivaa vastamäntätekniikan kanssa uudessa projektissaan...

Ja rehellisesti sanottuna esimerkiksi linkitetty vinkuna kuumista jäähdytystä vaativista männistä on liioittelua kun esimerkiksi jo Wrightin R-1820 Cyclonen loppumalleissa oli erilliset öljynruiskutussuuttimet, joista suihkusi öljyä mäntiä jäähdyttämään.
 
Epäilisin, että aika on ajanut näiden Junkers -tyyppisten moottoreiden ohi. Nykyisin nelitahtisista moottoreista saadaan noin sama tehotiheys. Esim Scania DI16 ja 6TD-2 moottoreista saadaan molemmista 1200 hp ja niissä on lähelle sama iskutilavuus.
6TD-2 on ulkomitoiltaan erittäin kompakti verrattuna DI16: leveys 980mm vs 1670mm ja korkeus 580mm vs 1210mm

tehotiheys (iskutilavuudesta) laskettuna ei ole kovin relevantti kun ei näissä ole mitään veroluokkia litratilavuuden mukaan :LOL:
 
Jos "aika on ajanut ohi", niin miksi Cummins näkee vaivaa vastamäntätekniikan kanssa uudessa projektissaan...

Ja rehellisesti sanottuna esimerkiksi linkitetty vinkuna kuumista jäähdytystä vaativista männistä on liioittelua kun esimerkiksi jo Wrightin R-1820 Cyclonen loppumalleissa oli erilliset öljynruiskutussuuttimet, joista suihkusi öljyä mäntiä jäähdyttämään.
Veikkaisin, että Cummings toimii vastamäntäprojektissa, koska joku on myynyt idean
Tardecille. Cummings on saanut rahoituksen kehitystyöhön Tardecilta. Idean taustalla taas on
https://achatespower.com/ jolla lienee osuus Tardecin suostutteluun.

Mäntien öljyjäähdytys ei ole ongelma. Olen itsekin ollut tekemässä männän öljyjäähdytystä erääseen moottoriin. Tällä toimella männän lämpötilaa saatiin alas sen verran, että se alkoi kestämään. Öljyjäähdytys on käytössä monissa kaupallisissa dieselmoottoreissa.

Sen sijaan männän toimiminen pakoventtiilinä on vähintään haaste. Kaupallisissa 2-tahtisissa dieselmoottoreissa on ollut tapana, että imupuoli toimii huuhteluaukkojen kautta ja pakopuoli kannessa olevien lautasventtiilien kautta. Esimerkkejä on ainakin Detroit Diesel ja laivojen ristikappalekoneet. Minkähän takia suunnittelijat ovat valinneet noin päin...?
 
Esimerkiksi vanhoissa jenkkisukellusveneissä käytettiin Fairbanks-Morsen vastamäntämoottoreita ja näitä pidettiin erittäin luotettavina.

Ja sen jenkkifirman nimi on Cummins. Ilman geetä.
 
6TD-2 on ulkomitoiltaan erittäin kompakti verrattuna DI16: leveys 980mm vs 1670mm ja korkeus 580mm vs 1210mm

tehotiheys (iskutilavuudesta) laskettuna ei ole kovin relevantti kun ei näissä ole mitään veroluokkia litratilavuuden mukaan :LOL:
Arvasin, että joku puuttuun tähän.

DI16 ei ole varsinaisesti optimoitu kaikista pienimpiä äärimittoja ajatellen. Scania lienee kuitenkin riittävän pieni, koska se mahtuu T-72 vaunujen konehuoneeseen melko kookkaan vaihteiston kanssa ja näyttää varsin pieneltä muihin komponentteihin verrattuna.
350s_sldfkjl2.jpg


Tässä taulukossa on mittojen vertailua erään inhottavan, mutta kompaktin moottorin kanssa. Iljetyksessä turbot tekevät lisää leveyttä. Tällä ei ole merkitystä, jos niille löytyy kolo konehuoneesta.
DI16​
6TD​
A-85-3A​
Teho, hp​
1200​
1200​
1500​
Pituus, mm​
1574​
1602​
813​
Korkeus, mm​
1214​
581​
820​
Leveys, mm​
1270​
955​
1300​

Noista, jos pitäsi valita omaan käyttöön joku moottori, niin se ei kyllä olisi numeroiden mukaan kompaktein vaihtoehto.
 
Nämä jyrävaunut ovat mekeissä sijoitettuna EHK:n pieneerijoukkueeseen. Nyt mahdollisesti hankittavilla uusilla jyrillä saataisiin korvattua PsjP:n aurat, joista kolme lähtee Ukrainaan.

Aurat ovat HYVIÄ ja TOIMIVIA Ukrainassa mustassa mullassa, mutta eivät Suomessa.

Onko moot.tst-osastoissa ollut jyrävaunuja ollenkaan?
Ja miten tuo nyt vahvuuksista vuodenvaihteessa poistunut 9kpl T-55m jyrävaunua istui kokoonpanoihin, mekin EK:ssa pioneerijoukkueessa 3 jyrävaunua?
Eikö KarPr:ssa ole Ps.PionK ollenkaan ja onko aurat sijoitettu suoraan muka PsjP:niin?

Hävinnyt muistikuvat näistä ihan täysin ja nykyään google ei tunnu löytävän noita kokoonpanoja vaikka ne julkistettukkin aikanaan.
 
Onko moot.tst-osastoissa ollut jyrävaunuja ollenkaan?
Ja miten tuo nyt vahvuuksista vuodenvaihteessa poistunut 9kpl T-55m jyrävaunua istui kokoonpanoihin, mekin EK:ssa pioneerijoukkueessa 3 jyrävaunua?
Eikö KarPr:ssa ole Ps.PionK ollenkaan ja onko aurat sijoitettu suoraan muka PsjP:niin?

Hävinnyt muistikuvat näistä ihan täysin ja nykyään google ei tunnu löytävän noita kokoonpanoja vaikka ne julkistettukkin aikanaan.
Nuo poistuneet T-55M jyrät olivat aikaisemmin Mt-tstos raivausvaunut. Nyt en tiedä miten Leo 2 jyrät on jaettu. Mikäli muistan oikein niin jyriä on kaksi per Joukkue/tstos
 
Eikös MEKTSTOS ja MTTSTOS ole kullakin taistelupioneerikomppania: 2 taistelupioneerijoukkuetta ja kalustojoukkue?
 
^ T-55M jyrävaunuja oli muinoin 9 kpl, nyt ne olivat hävinneet AEMI 2023-julkaisusta. Jos kolmen 2R vaunun tilalle saadaan kolme Urdan-miinajyrävaunua, niin sitten niitä on taas se 9 kpl. 200 Leo-taisteluvaunusta tulee toki 14 komppaniaa, joten jyrä per komppania vaatisi lisähankintaa. Toisaalta näille oletetuille erillisille panssarivaunukomppanioille joista ei julkisuudessa ole ollut sanaakaan niin eihän niille ole muutakaan logistiikkahärpäkettä toisin kuin varsinaisille mekanisoiduille pumpuille.
Ylilaudalla oli kiinnitetty huomiota, että T-55:n moottoreita oli tullut Millogille huutokaupattavaksi 5 kappaletta viikko sitten, mutta nyt ne oli yhtäkkiä vedetty myynnistä.
Voisiko olla niin, että Suomi lähettääkin nuo T-55M-raivauspanssarivaunut Ukrainaan, Leopard 2R:n ohella? Näin syntyisi raivauspanssarivaunukomppania, jossa olisi 9 T-55M ja 3 Leopard 2R.

 
Eikös MEKTSTOS ja MTTSTOS ole kullakin taistelupioneerikomppania: 2 taistelupioneerijoukkuetta ja kalustojoukkue?
Luulin jo olleeni väärässä..edelleen sijainti EHK.

Kalustojoukkueella pääosat silloista. EHK:saa jolloin raivausvaunut nopeammin komentajan käytössä.
 

Liitteet

  • Screenshot_20230226-080254-01.jpeg
    Screenshot_20230226-080254-01.jpeg
    123.1 KB · Luettu: 46
Ylilaudalla oli kiinnitetty huomiota, että T-55:n moottoreita oli tullut Millogille huutokaupattavaksi 5 kappaletta viikko sitten, mutta nyt ne oli yhtäkkiä vedetty myynnistä.
Voisiko olla niin, että Suomi lähettääkin nuo T-55M-raivauspanssarivaunut Ukrainaan, Leopard 2R:n ohella? Näin syntyisi raivauspanssarivaunukomppania, jossa olisi 9 T-55M ja 3 Leopard 2R.

Harmi 😛 Erääseen kotiprojektiin olisi voinut olla tarve...

Meni aika kauan tajuta, että Bemmin moottori on käytännössä katkaistu V46. Ihmettelin aikoinaan, että miten ruskit olivat räyhäkkää V6:sta käyttäneet, odotin jotain suoraa kuutosta. Kunnes tajusin, että kun V12:n pätkäisee poikki, tulee V6...
 
Harmi 😛 Erääseen kotiprojektiin olisi voinut olla tarve...

Meni aika kauan tajuta, että Bemmin moottori on käytännössä katkaistu V46. Ihmettelin aikoinaan, että miten ruskit olivat räyhäkkää V6:sta käyttäneet, odotin jotain suoraa kuutosta. Kunnes tajusin, että kun V12:n pätkäisee poikki, tulee V6...
Ei nyt aivan, mutta BTR-50 moottori on puolet V46 koneesta.
 
Back
Top