Panssarivaunut

[rukkaskikka]

@Antares postasi tämän kuvan Ukrainan sotaan.

Kysymys kuuluu, miten tuo Älli saadaan noin korkeaksi? Vaunu näyttää yllättävän siistikuntoiselta, mutta ei kai tuollaiseen patarautaan mitään ilmajousituksia ole kuitenkaan voitu päivittää...

Tuo saattaisi olla 9K35 Strela-10 it-ohjusvaunusta kierrätetty teknikaali. Aseistus näyttäisi olevan kaksi 80mm S-8 raketin 20-putkista lentokonepodia mallia B-8. Rakettipodi ei ole kovin painava, 160kg ja raketit tyypillisesti noin 11,5 kg kappale, joista täyden podin painoksi 160kg + 230kg = 390kg ja kaksi tuollaista 780kg.

9K35 Strela-10 - Wikipedia

en.wikipedia.org

С-8 — Википедия

ru.wikipedia.org

 

[Vääpeli]

JagdLeopard.

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1633462007608532998

 

[Panssari Salama]

Uusimmassa (4/22) Panssari-lehdessä on mainio artikkeli Leo 2:n suojauksen kehityksestä, osa 1 tässä vaiheessa. Vaunun suunnittelussa otettiin päivitysmahdollisuus huomioon, ja mm. rungon etuosan panssarointia varten on / oli jopa avattava luukku, josta ilmeisesti myöhemmissä versioissa luovuttiin. Kuten tuonne koitin kirjoittaa, niin vaunun koko kehityshistoria on ikään kuin todiste tästä ajan tasalla pidettävyydestä. Ensimmäisten tuotantosarjojen vaunut standartoitiin 2A4 tasolle.

2A5-päivitystä varten sitten varattiin ensisijaisesti uusimpia 2A4 runkoja, joissa oli käytetty jo "C" kategorian keraamista panssarointia, sen sijaan koska tornit päivitettiin / koottiin osin uudestaan, niin niissä puolestaan suosittiin ensimmäisten erien heikompia "B" kategorian torneja, jotka rakennettiin uusiksi "D" kategorian tasolle. "D" panssarointia lisättiin lisäksi rungon sivuille ainakin.

2A7AV ensimmäinen päivitys, jossa julkisesti kerrottu että rungon etuosan levyt päivitetty uusimpaan "D" kategoriaan, saksalaisten vaunuissa aiemmin olleen C-kategorian levyt vaihdossa pois.

Suomalaisten vaunujen historian tuntien artikkeli kertoo todennäköisesti kaikkien vaunujen rungon sisältävän alkuiperäistä "B" kategorian suojalevyä (panssariteräs/kumi/paisuntalevy/väli), ja tornien olevan C-kategoriaa 2A4 osalt. 2A6 vaunuissa toki siis D-kategorian torni, mutta sielläkin alkuperäiset rungot.

Kaikki kuitenkin päivitettävissä. 2A4 lautassa toki huomioitava se ihan mekaaninen peruskunnostus, mikä ilmeisesti myös puolalaisille tuli 2A4PL päivityksessä yllätyksenä kustannusten suuruuden osalta, vaikka he saivat keskimääräisesti uudempia käytettyjä 2A4 vaunuja silloin 2002-2003 kuin me.

Kallista, kyllä. Mutta Theseuksen laiva ikään kuin osa suunnittelua. Toki koko perusratkaisu varmasti vanhenee jossain välissä, mutta eivätpä nuo uudet Panther ja mikä se ranskalais-saksalisen uuden vaunun kirjainlyhenne olikaan niin eivät ne radikaalisti erilaisia ole.

Panssari 1/23 näköjään laskeutunut postilaatikkoon. Siinä todetaan julkiseen kuvamateriaaliin ja 2A4 osalta myös Panssarimuseon vaunuun perustuen, että suomalaisissa Leopardeissa kaikissa olisi todennäköisesti rungon etusektorin panssarointi päivitetty C-teknologiaan. 2A4 torni C-teknologiaa, 2A6:ssa sitten tornin osalta D-teknologiaa.

Muoks pitipä tarkistaa, 4/22 numeron 1. osassa kirjoittaja arvioi suomalaisten Leopardien olevan tosiaan rungoltaan B-teknologiaa ja tornilta C-teknologiaa. Nyt mieli muuttunut. Päivitettävissä oleva moduli joka tapauksessa, ja nyt Saksa päivittänyt uusimmissa 2A7V-vaunuissa myös rungon keraamisen C-teknologian NERA-pohjaiseen D-teknologiaan. (B, C, D-teknologiat edelleen salaisuuksia, niistä ei varmaa teknistä tietoa julkisesti ilmeisesti ole olemassa edes vanhemmasta päästä.)

Mielenkiintoisesti pääkirjoituksesta nosto, jossa päätoimittaja Ari Parkkola ehdottaa, että Suomi lahjoittaisi 10 kpl 2A6 vaunua Ukrainaan, ja että vastavuoroisesti 2A4 lautta päivitettäisiin 2A7 tasolle. Hinnaksi hän laski 3 miljoonaa per vaunu, ja kokonaishinta 300 miljoonaa jonka voisi jakaa useammalle vuodelle. Samoin peräänkuulutti sodan ajan panssariprikaatien poiston olleen Ukrainan sodan kokemusten valossa virhe, toiminnassa tarvittaisiin prikaatikokoonpanoa. Toisaalta totesi, että panssariase saatiin toisaalta sentään säilytettyä. Panssariprikaati takaisin!

 

[Rannari]

Panssari 1/23 näköjään laskeutunut postilaatikkoon. Siinä todetaan julkiseen kuvamateriaaliin ja 2A4 osalta myös Panssarimuseon vaunuun perustuen, että suomalaisissa Leopardeissa kaikissa olisi todennäköisesti rungon etusektorin panssarointi päivitetty C-teknologiaan. 2A4 torni C-teknologiaa, 2A6:ssa sitten tornin osalta D-teknologiaa.

Muoks pitipä tarkistaa, 4/22 numeron 1. osassa kirjoittaja arvioi suomalaisten Leopardien olevan tosiaan rungoltaan B-teknologiaa ja tornilta C-teknologiaa. Nyt mieli muuttunut. Päivitettävissä oleva moduli joka tapauksessa, ja nyt Saksa päivittänyt uusimmissa 2A7V-vaunuissa myös rungon keraamisen C-teknologian NERA-pohjaiseen D-teknologiaan. (B, C, D-teknologiat edelleen salaisuuksia, niistä ei varmaa teknistä tietoa julkisesti ilmeisesti ole olemassa edes vanhemmasta päästä.)

Mielenkiintoisesti pääkirjoituksesta nosto, jossa päätoimittaja Ari Parkkola ehdottaa, että Suomi lahjoittaisi 10 kpl 2A6 vaunua Ukrainaan, ja että vastavuoroisesti 2A4 lautta päivitettäisiin 2A7 tasolle. Hinnaksi hän laski 3 miljoonaa per vaunu, ja kokonaishinta 300 miljoonaa jonka voisi jakaa useammalle vuodelle. Samoin peräänkuulutti sodan ajan panssariprikaatien poiston olleen Ukrainan sodan kokemusten valossa virhe, toiminnassa tarvittaisiin prikaatikokoonpanoa. Toisaalta totesi, että panssariase saatiin toisaalta sentään säilytettyä. Panssariprikaati takaisin!

Panssarimiehen puolueeton mielipide?

Asiasta voi nykytiedon valossa olla samaa mieltä. Jotta panssarijoukot olisivat todellinen nyrkki pitäisi niiden olla riittävän tuhdissa kokonaisuudessa. Panssaritkin ovat kulutustavaraa ja pataljoonan vahvuinen joukko voi kulua hetkessä loppuun.

 

[Panssari Salama]

Panssarimiehen puolueeton mielipide?

Asiasta voi nykytiedon valossa olla samaa mieltä. Jotta panssarijoukot olisivat todellinen nyrkki pitäisi niiden olla riittävän tuhdissa kokonaisuudessa. Panssaritkin ovat kulutustavaraa.

Syvän reservin jääkaappien pakeilta helppo olla samaa mieltä. Orvot Erilliset Panssarivaunukomppaniat joita 2A4 lautasta osin koottiin vaikuttavat kovin, niin, orvoilta.

Edelliseen postaukseeni liittyen vielä tuore Leo 2 esite. Vitjassa huomiona vaunukanuunan korojen pienimuotoinen kapeneminen, syyksi veikattiin uusinta korkeapainevaunukanuunaversiota (suomen kieli )

https://twitter.com/x/status/1628063666439622657

 

[Rannari]

Syvän reservin jääkaappien pakeilta helppo olla samaa mieltä. Orvot Erilliset Panssarivaunukomppaniat joita 2A4 lautasta osin koottiin vaikuttavat kovin, niin, orvoilta.

Edelliseen postaukseeni liittyen vielä tuore Leo 2 esite. Vitjassa huomiona vaunukanuunan korojen pienimuotoinen kapeneminen, syyksi veikattiin uusinta korkeapainevaunukanuunaversiota (suomen kieli )

https://twitter.com/x/status/1628063666439622657

Muutama erilliskomppania valmiusjoukkojärjestelyihin liittyen voikin olla ok. Muutoin käteen jäi lähes mekanisoitu prikaati ja kaksi erillistä panssaripataljoonan taisteluosastoa. Jälkimmäisiä voidaan tietenkin käyttää kootusti mutta saadaanko sillä parhaat tehot kalustosta vai pitäisikö niistä koostaa panssariprikaati. Yksi prikaatikin on todella kevyt panostus. Neljän panssaripataljoonan prikaati jossa tukevat osat olisivat riittävän hyvin suojattuja ja liikkuvia olisi kuitenkin jo jotakin.

 

[Mölkky]

Panssari 1/23 näköjään laskeutunut postilaatikkoon. Siinä todetaan julkiseen kuvamateriaaliin ja 2A4 osalta myös Panssarimuseon vaunuun perustuen, että suomalaisissa Leopardeissa kaikissa olisi todennäköisesti rungon etusektorin panssarointi päivitetty C-teknologiaan. 2A4 torni C-teknologiaa, 2A6:ssa sitten tornin osalta D-teknologiaa.

Muoks pitipä tarkistaa, 4/22 numeron 1. osassa kirjoittaja arvioi suomalaisten Leopardien olevan tosiaan rungoltaan B-teknologiaa ja tornilta C-teknologiaa. Nyt mieli muuttunut. Päivitettävissä oleva moduli joka tapauksessa, ja nyt Saksa päivittänyt uusimmissa 2A7V-vaunuissa myös rungon keraamisen C-teknologian NERA-pohjaiseen D-teknologiaan. (B, C, D-teknologiat edelleen salaisuuksia, niistä ei varmaa teknistä tietoa julkisesti ilmeisesti ole olemassa edes vanhemmasta päästä.)

Mielenkiintoisesti pääkirjoituksesta nosto, jossa päätoimittaja Ari Parkkola ehdottaa, että Suomi lahjoittaisi 10 kpl 2A6 vaunua Ukrainaan, ja että vastavuoroisesti 2A4 lautta päivitettäisiin 2A7 tasolle. Hinnaksi hän laski 3 miljoonaa per vaunu, ja kokonaishinta 300 miljoonaa jonka voisi jakaa useammalle vuodelle. Samoin peräänkuulutti sodan ajan panssariprikaatien poiston olleen Ukrainan sodan kokemusten valossa virhe, toiminnassa tarvittaisiin prikaatikokoonpanoa. Toisaalta totesi, että panssariase saatiin toisaalta sentään säilytettyä. Panssariprikaati takaisin!

Päivityksen hinta-arvio poikkeaa merkittävästi aiemmin julkisuudessa olleesta hintatasosta. Tuohon hintaan en kyllä ihan heti usko.

 

[Panssari Salama]

Päivityksen hinta-arvio poikkeaa merkittävästi aiemmin julkisuudessa olleesta hintatasosta. Tuohon hintaan en kyllä ihan heti usko.

Varsinkin kun tiedämme, että Leo 2A4FI MLU = tekniikan kunnostus + itse vaunun päivitys. Toisaalta toivon mukaan tilauskanta ja tuotantomäärät kasvavat, sen arvaisin parantavan kustannustehokkuutta ja näkyvän hinnoissakin. Valmiita päivityspakettejakin on jo toisella lailla kuin vaikka joitakin vuosia sitten kun hollannin kissapedot tänne saatiin. Moni maa päivittänyt vaunujansa tai tilannut uusia viime vuosina.

Ihanan halpaa tulee joka tapauksessa olemaan jos tähän lähdetään. Toivottavasti jonkin vaunumäärän osalta lähdetäänkin. Monessa maassa yleisen vaunuprikaatin yksi 2+1 psvk/psjk ja kaksi 1 + 2 psvk/psjk mallilla kahdeksan vaunukomppaniaa riittäisi kahdelle prikaatille (PSRP ja KARPR). Näin esimerkiksi. Varavaunuja varmasti hyvä olla jonkin verran myös.

Mutta esimerkillä hain sitä, että 8 PSVK on 112 taisteluvaunua. Näille miinajyrät ja varavaunut, niin 140 - 150 ajan tasalla olevaa Leopardia riittäisi jo näin keskitetyssä käytössä pitkälle. Mutta joo, näitähän on täällä arvottu tasaisin väliajoin. Katsotaan miten käy viimeistään kun siirrymme uuteen 2035 yhtymä malliin, silloin ovat MLU:t jo iskeneet päälle ja bemareistakin aika jättämässä. Isoa lompakkoa tullaan joka tapauksessa tarvitsemaan. Toivottavasti päästään parempaan lopputulemaan kuin 2000-luvun valmiusprikaatisekoilussa.

 

[Pzgnrl]

Panssari 1/23 näköjään laskeutunut postilaatikkoon. Siinä todetaan julkiseen kuvamateriaaliin ja 2A4 osalta myös Panssarimuseon vaunuun perustuen, että suomalaisissa Leopardeissa kaikissa olisi todennäköisesti rungon etusektorin panssarointi päivitetty C-teknologiaan. 2A4 torni C-teknologiaa, 2A6:ssa sitten tornin osalta D-teknologiaa.

Muoks pitipä tarkistaa, 4/22 numeron 1. osassa kirjoittaja arvioi suomalaisten Leopardien olevan tosiaan rungoltaan B-teknologiaa ja tornilta C-teknologiaa. Nyt mieli muuttunut. Päivitettävissä oleva moduli joka tapauksessa, ja nyt Saksa päivittänyt uusimmissa 2A7V-vaunuissa myös rungon keraamisen C-teknologian NERA-pohjaiseen D-teknologiaan. (B, C, D-teknologiat edelleen salaisuuksia, niistä ei varmaa teknistä tietoa julkisesti ilmeisesti ole olemassa edes vanhemmasta päästä.)

Mielenkiintoisesti pääkirjoituksesta nosto, jossa päätoimittaja Ari Parkkola ehdottaa, että Suomi lahjoittaisi 10 kpl 2A6 vaunua Ukrainaan, ja että vastavuoroisesti 2A4 lautta päivitettäisiin 2A7 tasolle. Hinnaksi hän laski 3 miljoonaa per vaunu, ja kokonaishinta 300 miljoonaa jonka voisi jakaa useammalle vuodelle. Samoin peräänkuulutti sodan ajan panssariprikaatien poiston olleen Ukrainan sodan kokemusten valossa virhe, toiminnassa tarvittaisiin prikaatikokoonpanoa. Toisaalta totesi, että panssariase saatiin toisaalta sentään säilytettyä. Panssariprikaati takaisin!

Sama lehti tuli tännekin, vielä en ole ehtinyt perehtyä.

Muutama erilliskomppania valmiusjoukkojärjestelyihin liittyen voikin olla ok. Muutoin käteen jäi lähes mekanisoitu prikaati ja kaksi erillistä panssaripataljoonan taisteluosastoa. Jälkimmäisiä voidaan tietenkin käyttää kootusti mutta saadaanko sillä parhaat tehot kalustosta vai pitäisikö niistä koostaa panssariprikaati. Yksi prikaatikin on todella kevyt panostus. Neljän panssaripataljoonan prikaati jossa tukevat osat olisivat riittävän hyvin suojattuja ja liikkuvia olisi kuitenkin jo jotakin.

Tälläkin foorumilla on peräänkuulutettu sitä, että monelta valmiusjoukolta puuttuu kova kärki. Kohtaustaistelussa vanhakin T-72 antaa turpiin AMV:lle. Toisaalta vaunuja pitäisi käyttää keskitetysti. Muutoin käy kuten Lehväslaiho kirjoitti jo aikoinaan: yksittäisiä vaunuja lähetetään sinne tänne palokuntana jv:n tueksi.

 

[Rannari]

Sama lehti tuli tännekin, vielä en ole ehtinyt perehtyä.


Tälläkin foorumilla on peräänkuulutettu sitä, että monelta valmiusjoukolta puuttuu kova kärki. Kohtaustaistelussa vanhakin T-72 antaa turpiin AMV:lle. Toisaalta vaunuja pitäisi käyttää keskitetysti. Muutoin käy kuten Lehväslaiho kirjoitti jo aikoinaan: yksittäisiä vaunuja lähetetään sinne tänne palokuntana jv:n tueksi.

Erilliskomppaniat ovat ok niin kauan kuin sinne kärkeen jää niistä huolimatta riittävästi kalustoa. Tällä hetkellä ei jää mutta eihän siellä ole mitään muutakaan panssarijoukon infraa rakennettuna. Toivottavasti mahdollisimman nopeasti eli 2030-luvulla on. Maaston ja ennen kaikkea kohtsilleen vahvistuksensa saavan NATO-jäsenyytemme myötä tilanteemme on toki olennaisesti Ukrainaa parempi.

 

[Rannari]

Varsinkin kun tiedämme, että Leo 2A4FI MLU = tekniikan kunnostus + itse vaunun päivitys. Toisaalta toivon mukaan tilauskanta ja tuotantomäärät kasvavat, sen arvaisin parantavan kustannustehokkuutta ja näkyvän hinnoissakin. Valmiita päivityspakettejakin on jo toisella lailla kuin vaikka joitakin vuosia sitten kun hollannin kissapedot tänne saatiin. Moni maa päivittänyt vaunujansa tai tilannut uusia viime vuosina.

Ihanan halpaa tulee joka tapauksessa olemaan jos tähän lähdetään. Toivottavasti jonkin vaunumäärän osalta lähdetäänkin. Monessa maassa yleisen vaunuprikaatin yksi 2+1 psvk/psjk ja kaksi 1 + 2 psvk/psjk mallilla kahdeksan vaunukomppaniaa riittäisi kahdelle prikaatille (PSRP ja KARPR). Näin esimerkiksi. Varavaunuja varmasti hyvä olla jonkin verran myös.

Mutta esimerkillä hain sitä, että 8 PSVK on 112 taisteluvaunua. Näille miinajyrät ja varavaunut, niin 140 - 150 ajan tasalla olevaa Leopardia riittäisi jo näin keskitetyssä käytössä pitkälle. Mutta joo, näitähän on täällä arvottu tasaisin väliajoin. Katsotaan miten käy viimeistään kun siirrymme uuteen 2035 yhtymä malliin, silloin ovat MLU:t jo iskeneet päälle ja bemareistakin aika jättämässä. Isoa lompakkoa tullaan joka tapauksessa tarvitsemaan. Toivottavasti päästään parempaan lopputulemaan kuin 2000-luvun valmiusprikaatisekoilussa.

Jos meikäläisestä ps-prikaatin mallista soveltaa nelipataljoonaisen niin sille tulisi 8 psv-komppaniaa ja 8 psj-komppaniaa sekä tiedusteluosia yms. Yhteensä n. 125-130 tst-vaunua ja n. 150-170 ryntövaunua sekä ehkä 100 (?) kuljetusvaunua hoitaisi homman. Tai miksei sitä rakentaisi neljän itsenäisen taisteluosaston mallilla jossa jokaisen pataljoonan kaverina on K9-tuliyksikkö sekä pioneerit yms. Tai jotain.

Eli nykyresurssit tehokkaammin käytössä hiukan uudella tavalla järjesteltynä.

 

[Mikfin70]

Jos meikäläisestä ps-prikaatin mallista soveltaa nelipataljoonaisen niin sille tulisi 8 psv-komppaniaa ja 8 psj-komppaniaa sekä tiedusteluosia yms. Yhteensä n. 125-130 tst-vaunua ja n. 150-170 ryntövaunua sekä ehkä 100 (?) kuljetusvaunua hoitaisi homman. Tai miksei sitä rakentaisi neljän itsenäisen taisteluosaston mallilla jossa jokaisen pataljoonan kaverina on K9-tuliyksikkö sekä pioneerit yms. Tai jotain.

Eli nykyresurssit tehokkaammin käytössä hiukan uudella tavalla järjesteltynä.

Panssarijoukkoja pitää käyttää keskitetysti ja yhden johdon alla. Nyt olemassa olevia Mek- ja MT-tstos hajautetaan sinne tänne, jolloin keskitettyä käyttöä ei ole.
Menee siihen samaan luokkaan miksi KarJPr ei yksin riitä, koska oikea kova kärki puuttuu, joka kohtaa ja lyö. Tämän jälkeen veres joukko jatkaa takaa-ajolla eikä mahdollista vihollisen uudelleen ryhmittymistä.

 

[Rannari]

Panssarijoukkoja pitää käyttää keskitetysti ja yhden johdon alla. Nyt olemassa olevia Mek- ja MT-tstos hajautetaan sinne tänne, jolloin keskitettyä käyttöä ei ole.
Menee siihen samaan luokkaan miksi KarJPr ei yksin riitä, koska oikea kova kärki puuttuu, joka kohtaa ja lyö. Tämän jälkeen veres joukko jatkaa takaa-ajolla eikä mahdollista vihollisen uudelleen ryhmittymistä.

Ei kai niitä mekkejä pakko ole hajauttaa "sinne ja tänne". Eikö ne voi parkkeerata KARJPR:n kaveriksi? Eikö ne ole tarkoitettu juuri etelän valmiusprikaatien tueksi?

Ymmärrän kyllä että hiukan eri tavalla kasattu organisaatio olisi todennäköisesti suorituskykyisempi mutta kyllä kai nykyisiäkin keskittää voidaan mikäli tarve vaatii. Ukrainan sota on ainakin osoittanut ettei ps-joukkojen aika suinkaan ole ohi ja muistuttanut myös siitä että psv on kulutustavaraa ja että sodassa tulee väistämättä tappioita.

 

[Panssari Salama]

Ei kai niitä mekkejä pakko ole hajauttaa "sinne ja tänne". Eikö ne voi parkkeerata KARJPR:n kaveriksi? Eikö ne ole tarkoitettu juuri etelän valmiusprikaatien tueksi?

Ymmärrän kyllä että hiukan eri tavalla kasattu organisaatio olisi todennäköisesti suorituskykyisempi mutta kyllä kai nykyisiäkin keskittää voidaan mikäli tarve vaatii. Ukrainan sota on ainakin osoittanut ettei ps-joukkojen aika suinkaan ole ohi ja muistuttanut myös siitä että psv on kulutustavaraa ja että sodassa tulee väistämättä tappioita.

Nyt tällainen leikkaa-liimaa kokonaisuus, mikä ainakin oman jälkiviisauteni kirkkaassa valossa kuvastaa sitä hirmuista kiirettä, jolla valmiusprikaatit piti aikanaan rakentaa, ilman että niille oli tarpeeksi rahaa. Toivottavasti PV saa nyt rauhassa rakentaa Yhtymä2035 kokonaisuuden ilman että poliittinen ohjaus (se kai pääsyyllinen oli) pakottaa taas johonkin ihmeviritykseen. Toki valmiusprikaati hässäkkään kuului se helikopterien roolin (yli)korostaminen, missä valmiusprikaatit piti lisäksi/rinnalla ilmamekanisoida, mitä silloinen PVKOM ilmeisesti ajoi kuin käärmettä pyssyyn.

Ukrainan sodasta riittää opiskeltavaa pitkäksi aikaa, yksi opeista mikä voidaan kai jo lukita on, että pataljoonataisteluosastolla ei pitkälle pötkitä. Prikaatirakenne tekemässä vahvaa paluuta. Niin miksi ne eivät olisi operatiivisilla joukoilla orgaanisia, eikä virityksiä.

 

[Mikfin70]

Ei kai niitä mekkejä pakko ole hajauttaa "sinne ja tänne". Eikö ne voi parkkeerata KARJPR:n kaveriksi? Eikö ne ole tarkoitettu juuri etelän valmiusprikaatien tueksi?

Ymmärrän kyllä että hiukan eri tavalla kasattu organisaatio olisi todennäköisesti suorituskykyisempi mutta kyllä kai nykyisiäkin keskittää voidaan mikäli tarve vaatii. Ukrainan sota on ainakin osoittanut ettei ps-joukkojen aika suinkaan ole ohi ja muistuttanut myös siitä että psv on kulutustavaraa ja että sodassa tulee väistämättä tappioita.

Siksi vanhassa PsPr:ssa oli kolme PsP ettei voima lopu kesken, vaan on kolme kovaa kärkeä työntää eteenpäin.
Toki nykyisessä Mek- ja Mttsto-os on enemmän epäsuoraa tulta suhteessa vanhaan PsPr:in.
Veikkaan, että Santahaminassa taktiikkasimulaattorit ovat kovilla, kun uusia organisaatioita testataan.

 

[Rannari]

Nyt tällainen leikkaa-liimaa kokonaisuus, mikä näin ainakin oman jälkiviisauteni kirkkaassa valossa kuvastaa sitä hirmuista kiirettä, jolla valmiusprikaatit piti aikanaan rakentaa, ilman että niille oli tarpeeksi rahaa. Toivottavasti PV saa nyt rauhassa rakentaa Yhtymä2035 kokonaisuuden ilman että poliittinen ohjaus (se kai pääsyyllinen oli) pakottaa taas johonkin ihmeviritykseen. Toki valmiusprikaatihässäkään kuului se helikoptereiden roolin (yli)korostaminen, missä valmiusprikaatit piti lisäksi/rinnalla ilmamekanisoida, mitä silloinen PVKOM ilmeisesti ajoi kuin käärmettä pyssyyn.

Ukrainan sodasta riittää opiskeltavaa pitkäksi aikaa, yksi opeista mikä voidaan kai jo lukita on, että pataljoonataisteluosastolla ei pitkälle pötkitä. Prikaatirakenne tekemässä vahvaa paluuta. Niin miksi ne eivät olisi operatiivisilla joukoilla orgaanisia, eikä virityksiä.

Valmiusprikaatit näyttävät edenneen todella voimakkaasta ja mahdollisuudet ylittäneestä kokoonpanosta aallonpohjaan josta sitten vaiheittain noustiin uusien ideoiden ja lisärahoituksen turvin. Lopputulos on prosessin näköinen. Eikä se kai ollut poliitikoista vaan puolustusvoimista kiinni.

Pataljoonan taisteluosastohan on loistava konsepti. Niitä pitää vain olla tarpeeksi monta. Sitä nippua voi sitten kutsua vaikka prikaatiksi. Orpo pataljoona ei tietysti paljoa tee.

 

[Pzgnrl]

Valmiusprikaatit näyttävät edenneen todella voimakkaasta ja mahdollisuudet ylittäneestä kokoonpanosta aallonpohjaan josta sitten vaiheittain noustiin uusien ideoiden ja lisärahoituksen turvin. Lopputulos on prosessin näköinen. Eikä se kai ollut poliitikoista vaan puolustusvoimista kiinni.

Pataljoonan taisteluosastohan on loistava konsepti. Niitä pitää vain olla tarpeeksi monta. Sitä nippua voi sitten kutsua vaikka prikaatiksi. Orpo pataljoona ei tietysti paljoa tee.

Amerikkalaisilla on käytössä prikaatin taisteluosasto (BCT). Fiore käy esseessään läpi sen vahvuuksia venäläisten pataljoonan taisteluosastoon verrattuna. Yksi on mm. taistelukestävyys.

Edit: pataljoonatasolla voi hyvinkin käydä niin, että tst-osat ovat vaihtokunnossa (tappiot >30%) mutta tukiosat ovat koskemattomia. Silloin meno hyytyy.

 

[Rannari]

Amerikkalaisilla on käytössä prikaatin taisteluosasto (BCT). Fiore käy esseessään läpi sen vahvuuksia venäläisten pataljoonan taisteluosastoon verrattuna. Yksi on mm. taistelukestävyys.

Edit: pataljoonatasolla voi hyvinkin käydä niin, että tst-osat ovat vaihtokunnossa (tappiot >30%) mutta tukiosat ovat koskemattomia. Silloin meno hyytyy.

Jos edetään kotimaisella mekanisoidun taisteluosaston rosterilla joka on käytännössä panssaripataljoonan kokoonpanosta tuunattu niin nelipataljoonainen ps-prikaati olisi huomattavasti tuota jenkkiversiota voimakkaampi. Kolmella pataljoonalla oltaisiin samoissa. Venäläinen versio on noihin verrattuna todella vaatimaton.

 

[PJ85]

Panssari-lehden 1/23 mielenkiintoisinta antia oli minulle että ensimmäistä kertaa julkisuudessa muutenkin kuin sivulauseessa käsiteltiin Erillistä Panssarivaunukomppaniaa (ERPSVK) kalustona Leo2A4 ja XA-180M tukiosilla. Erillisen panssarivaunukomppanian kertausharjoitus toteutettiin Pohjois-Karjalassa KONTIO22 harjoituksen yhteydessä.

"Erillinen panssarivaunukomppania voi kuulua esimerkiksi alueelliselle johtoportaalle (sotilasalue), tai yhtymälle (armeijakunta). Nämä sitten alistavat yksikön vaikkapa prikaatille tai pitävät suoraan omassa johdossaan, esimerkiksi alueellisena reservinä."