Panssarivaunut

Panssari-lehden 1/23 mielenkiintoisinta antia oli minulle että ensimmäistä kertaa julkisuudessa muutenkin kuin sivulauseessa käsiteltiin Erillistä Panssarivaunukomppaniaa (ERPSVK) kalustona Leo2A4 ja XA-180M tukiosilla. Erillisen panssarivaunukomppanian kertausharjoitus toteutettiin Pohjois-Karjalassa KONTIO22 harjoituksen yhteydessä.

"Erillinen panssarivaunukomppania voi kuulua esimerkiksi alueelliselle johtoportaalle (sotilasalue), tai yhtymälle (armeijakunta). Nämä sitten alistavat yksikön vaikkapa prikaatille tai pitävät suoraan omassa johdossaan, esimerkiksi alueellisena reservinä."
Ja tuo on se mitä kaipaan esim. Ukrainalaisilta tällä hetkellä. Vahvan PsvK tai kahden koordinoituja ja koottuja vastahyökkäyksiä Bakmutin taistelun tukemiseen kaivautuneen joukon osalta. Lyödään vihollinen nopeasti ja sen jälkeen joukko selustaan irti ja valmistautuu uuteen vastahyökkäykseen.
Nyt se tuntuu olevan yksittäisten vaunujen käyntiä tulituessa.
 
Ja tuo on se mitä kaipaan esim. Ukrainalaisilta tällä hetkellä. Vahvan PsvK tai kahden koordinoituja ja koottuja vastahyökkäyksiä Bakmutin taistelun tukemiseen kaivautuneen joukon osalta. Lyödään vihollinen nopeasti ja sen jälkeen joukko selustaan irti ja valmistautuu uuteen vastahyökkäykseen.
Nyt se tuntuu olevan yksittäisten vaunujen käyntiä tulituessa.
Johtuneeko siitä, että odotetaan ja valmistellaan suurempaa vastahyökkäystä myöhemmin, vai pelosta koota joukkoja kasaan? Tuohon kuitenkin tarvitaan aselajiyhteistyötä roppakaupalla, jottei tuloksena oli menetetty komppania.
 
Johtuneeko siitä, että odotetaan ja valmistellaan suurempaa vastahyökkäystä myöhemmin, vai pelosta koota joukkoja kasaan? Tuohon kuitenkin tarvitaan aselajiyhteistyötä roppakaupalla, jottei tuloksena oli menetetty komppania.
Kun tuntuu siltä, että ukrainalaiset ottavat mm. sotasaalista sekavasti eri joukkojen käyttöön, ilman että vaunujen sijoittamista todellisten ps-yksiköiden käyttöön mietitään.
Kyllä esim. T-72B3 sotasaaliskomppanian kokoaminen olisi järkevämpää, kuin yksittäisten vaunujen suorittamat syöksyt.
Ehkä tuo vain kertoo kuitenkin osittain Ukrainalaisten puutteellisesta operaatio taidosta.

Jos miettii PsvK käyttöä murtoon päässeen vihollisen kohtaamisessa ja tuhoamisesta, niin koko tapahtuma on lyhyt ja nopea. Omien joukkojen yli ei välttämättä tarvitse edetä vaan vastaiskun tehtävä on mahdollistaa esim. menetettyjen asemien haltuun otto. Hyökkäys voidaan kahdella yksiköllä tehdä toisen ollessa tulituessa ja toisen iskiessä lähietäisyydellä viholliseen.
 
Kun tuntuu siltä, että ukrainalaiset ottavat mm. sotasaalista sekavasti eri joukkojen käyttöön, ilman että vaunujen sijoittamista todellisten ps-yksiköiden käyttöön mietitään.
Kyllä esim. T-72B3 sotasaaliskomppanian kokoaminen olisi järkevämpää, kuin yksittäisten vaunujen suorittamat syöksyt.
Ehkä tuo vain kertoo kuitenkin osittain Ukrainalaisten puutteellisesta operaatio taidosta.
Noinhan se tuntuu olevan. Olen ihmetellyt myös, miten noita huolletaan jos jokaisella 1352. TDF-komppanialla on oma yksittäinen T-72. Psv:n ylläpito kuitenkin vaatii pirusti huoltoa ja teknistä henkilöstöä. Jos niitä on ripoteltu sinne sun tänne, niin ajetaanko koneilla käytännössä kunnes hajoavat/tuhoutuvat?

Muistan jonkun pätkän aiheesta, että ukrainalaiset yrittivät kesällä luoda kenttävarikoita vaunujen korjaamiseen ja luettelointiin. Valittivat, että vaikea saada varaosia ja yhtenäistää varaosahuoltoa eri varikoiden kesken. Valittivat myös, että osa yksiköistä ei suostu luopumaan omista leluistaan (pakko myöntää, että jos oma PAIKP:n ryhmäni saisi kaapattua Bemmin, niin kiusaus tehdä siitä psj-ryhmä olisi varmasti suuri...). Sotasaaliskalustoa on kuitenkin jäänyt haltuun suuria määriä, joten tuollainen koordinointi ei välttämättä suju ihan käden käänteessä. Jos sitä kukaan on niin pitkälle pohtinutkaan.
 
Panssari-lehden 1/23 mielenkiintoisinta antia oli minulle että ensimmäistä kertaa julkisuudessa muutenkin kuin sivulauseessa käsiteltiin Erillistä Panssarivaunukomppaniaa (ERPSVK) kalustona Leo2A4 ja XA-180M tukiosilla. Erillisen panssarivaunukomppanian kertausharjoitus toteutettiin Pohjois-Karjalassa KONTIO22 harjoituksen yhteydessä.

"Erillinen panssarivaunukomppania voi kuulua esimerkiksi alueelliselle johtoportaalle (sotilasalue), tai yhtymälle (armeijakunta). Nämä sitten alistavat yksikön vaikkapa prikaatille tai pitävät suoraan omassa johdossaan, esimerkiksi alueellisena reservinä."
Todella mielenkiintoinen ja tuhti lukupaketti tämä 1/23, täytyy viikonloppuna tavata huolella läpi.

Mutta koska samassa lehdessä oli myös surullisen kuuluisan Erillisen Panssarikomppanian eli BT-42-komppanian historiikki, ja jatkaen pääkirjoituksen teemaa jossa panssariprikaatien purkaminen pataljoonataisteluosastoiksi (mekit ja motit siis) todetaan virheeksi. Niin onhan tämä nyt ihan sillisalaattia taas.

Maavoimiemme kärkikalusto Leopard 2 -taisteluvaunut ripotellaan erillisiksi komppanioiksi, joita sitten alistetaan sinne ja tänne varmasti kyvykkäille upseereille, mutta jotka eivät ole panssariaselajin (tiedän että ei ole aselaji Suomessa) asiantuntijoita. Sitten kun alkaa kuumottaa, niin irrotetaan vielä se ERPSVK joukkueiksi, yksi tuonne uralle, toinen tuonne, kolmas reserviin. Takauma kesään 1944 miten Panssaridivisioona kulutettiin Kannaksella loppuun, ensin jääkärit lähetettiin yksin hyökkäämään ilman vaunuja ja tykistötukea, sen jälkeen mitä jäljellä oli niin sitä paloiteltiin ja lähetettiin palokuntana eri suuntiin jossa heitä usein alistettiin taas jv-komentajalle.

En oikeasti tiedä aselajista (joka ei ole meillä aselaji) mitään, mutta historianörttinä ja vaikkapa MPKK:n Ylijohdon reservi : suomalaisen panssaritaktiikan vuosisata useaan kertaan lukeneena vaikeaa olla muuta mieltä kuin kirjakin kertoo, että oikeat panssarivoimat meillä oli vasta itähankintojen myötä niiden kahden panssariprikaatin muodossa. Vaikka niilläkin oli paljon puutteita mm. ilmatorjunnassa. Kirja kertoo omaa surullista tarinaansa mitä erilaisimmista yhtymäkokoonpanoista, joita rahapulassa tehtiin, ja oli sekaisin pyöräkalustoa telakaluston seassa, ja aina jokin nurkka vuoti.

Nyt meillä on PV:n oman esittelynsä mukaan 200 taisteluvaunua ja 200 rynnäkköpsvaunua, mutta näistä saatu aikaan vain yksi edelleenkin pyöräkalustoa iskuportaassa sisältävä KARPR, ja sitten nämä pataljoonataisteluosastot, ja sitten niiden päälle nämä ERPVSK:t.

Optimaalista käyttöä kalliille kalustolle?
 
Todella mielenkiintoinen ja tuhti lukupaketti tämä 1/23, täytyy viikonloppuna tavata huolella läpi.

Mutta koska samassa lehdessä oli myös surullisen kuuluisan Erillisen Panssarikomppanian eli BT-42-komppanian historiikki, ja jatkaen pääkirjoituksen teemaa jossa panssariprikaatien purkaminen pataljoonataisteluosastoiksi (mekit ja motit siis) todetaan virheeksi. Niin onhan tämä nyt ihan sillisalaattia taas.

Maavoimiemme kärkikalusto Leopard 2 -taisteluvaunut ripotellaan erillisiksi komppanioiksi, joita sitten alistetaan sinne ja tänne varmasti kyvykkäille upseereille, mutta jotka eivät ole panssariaselajin (tiedän että ei ole aselaji Suomessa) asiantuntijoita. Sitten kun alkaa kuumottaa, niin irrotetaan vielä se ERPSVK joukkueiksi, yksi tuonne uralle, toinen tuonne, kolmas reserviin. Takauma kesään 1944 miten Panssaridivisioona kulutettiin Kannaksella loppuun, ensin jääkärit lähetettiin yksin hyökkäämään ilman vaunuja ja tykistötukea, sen jälkeen mitä jäljellä oli niin sitä paloiteltiin ja lähetettiin palokuntana eri suuntiin jossa heitä usein alistettiin taas jv-komentajalle.

En oikeasti tiedä aselajista (joka ei ole meillä aselaji) mitään, mutta historianörttinä ja vaikkapa MPKK:n Ylijohdon reservi : suomalaisen panssaritaktiikan vuosisata useaan kertaan lukeneena vaikeaa olla muuta mieltä kuin kirjakin kertoo, että oikeat panssarivoimat meillä oli vasta itähankintojen myötä niiden kahden panssariprikaatin muodossa. Vaikka niilläkin oli paljon puutteita mm. ilmatorjunnassa. Kirja kertoo omaa surullista tarinaansa mitä erilaisimmista yhtymäkokoonpanoista, joita rahapulassa tehtiin, ja oli sekaisin pyöräkalustoa telakaluston seassa, ja aina jokin nurkka vuoti.

Nyt meillä on PV:n oman esittelynsä mukaan 200 taisteluvaunua ja 200 rynnäkköpsvaunua, mutta näistä saatu aikaan vain yksi edelleenkin pyöräkalustoa iskuportaassa sisältävä KARPR, ja sitten nämä pataljoonataisteluosastot, ja sitten niiden päälle nämä ERPVSK:t.

Optimaalista käyttöä kalliille kalustolle?
Kai sillä haetaan sitä, että nykypäivänä jokaisella hyökkäävällä osalla pitäisi olla kova kärki. Sitä on arvoisat @Lepard ja @Mikfin70 kuuluttaneet vuosien varrella useaan kertaan. Mutta koska vanha itärauta lyötiin pataan, niin lukumäärä uupuu. Sitten yritetään nykyisellä kalustomäärällä täyttää ko. tarvetta. Vanhoja viestejä lukiessa törmäsin lausahdukseen: "pataljoona on minimi jota kannattaa käyttää".

Samalla lueskelin vanhaa karttaharjoitusta, jossa puolalainen Mek. Komp. pyrkii pysäyttämään itänaapurin kärjen. Huomioni kiinnitti siinä, että joukon olisi pitänyt pystyä vastahyökkäykseen. Epäilemättä Rosomak on kova vehje, ja painoluokkansa suojaukseltaan parhaita, mutta ilman kovaa kärkeä se palaa T-72:n nuoliammuksen jälkeen ihan yhtä iloisesti kuin BMP-1.

Suomeksi sanottuna: kalustoa tarvittaisiin paljon lisää, ja nykyinen käyttötapa heijastanee sitä, että tarve on huomioitu ja siihen yritetään vastata, mutta se johtaa käytössä olevilla resursseilla ko. resurssien epäoptimaaliseen käyttöön (voiko asian vielä monimutkaisemmin ilmaista?)
 
-snip-

Suomeksi sanottuna: kalustoa tarvittaisiin paljon lisää, ja nykyinen käyttötapa heijastanee sitä, että tarve on huomioitu ja siihen yritetään vastata, mutta se johtaa käytössä olevilla resursseilla ko. resurssien epäoptimaaliseen käyttöön (voiko asian vielä monimutkaisemmin ilmaista?)

MUOKS: toisinpäin: 2 x panssaripataljoona 1 x mekanisoitu pataljoona ja laitetaan vielä rakenne oikein:

Samaa mieltä kahdesta ekasta kappaleestasi, mutta mitä tähän omaan mussutukseeni tulee niin se lähti oikeastaan liikkeelle siitä kun kiinnostuin katsomaan minkälainen eläin ruåtsalaisten pohjoinen ja potentiaalisesti Suomenkin Lapissa toimiva MekB19 on => kaksi 2 PSVK + 2 PSJK -pataljoonaa ja yksi 3* PSJK -pataljoona.

Sitten huomasin, että jenkien mekanisoitu prikaatitaisteluosasto oli kutistettu vähemmän PSJK sisältävään muotoon. 2* 2+1 ja 1* 1+2 muotoon. Pienennys 2*PSJK.

Ja sitten yhteenlasku meidän 200 taistelupsv + 200 ryntövaunua kalustomäärästä, muistaen MPKK:n historiikista surulliset tela+pyörä kombot, ja miten kaikkien näiden vuosienkin jälkeen KARPR sisältää iskevässä osassa pyöräkalustoa.

Tuolla jenkkien mekanisoidun prikaatin muotilla saisimme sekä PSPR prikaatimuodossa, että KARPR teloilla, että vielä jäisi 6 ERPSVK sekä mahdollisesti ällitälliä voisi vapautua niille, tai sitten tällit teloilla tukisivat näiden kahden mekanisoidun prikaatin tukevia osia.

KARPR siis näin kokonaan teloilla, koska sillä olisi yksi PSJK vähemmän ja ne CV90:t voisi korvata nykyisiä Paseja joita oliko yksi per joukkue, ja vastaavasti olisi yksi PSVK enemmän, joten saisi myös vähän enemmän kovaa iskukykyä.

Olennainen osa tällaista foorumia on tällainen siviilien mussutus jota sitten foorumin ammattilaisjäsenetkin välillä oikovat ja korjaavat joten tässäpä sitä, laittakaa ignoreen vaan ette varmasti mitään menetä (en tarkoita sinua millään lailla vaan huomaan että menee nyt mussutukseksi tämä postailuni).

Varmasti PV tarkalla silmällä seuraa Ukrainan kokemuksia ja samalla valmistautuu tuleviin muutoksiin, niin siirtymää operatiiviset/paikalliset uusjakoon, että 2035 yhtymään. Arvaisin samalla, että Panssari 1/23 pääkirjoitus ei ole ainoa taho, joka kritisoi panssariprikaatien purkamista. Onhan sitä nimimerkkien takana olevat ammattilaiset täällä myös ihan avoimesti ja perusteluiden kanssa arvostelleet

editoitu muutamaankin otteeseen tätäkin
 
Viimeksi muokattu:
Samaa mieltä kahdesta ekasta kappaleestasi, mutta mitä tähän omaan mussutukseeni tulee niin se lähti oikeastaan liikkeelle siitä kun kiinnostuin katsomaan minkälainen eläin ruåtsalaisten pohjoinen ja potentiaalisesti Suomenkin Lapissa toimiva MekB19 on => Yksi 2 PSVK + 1 PSJK pataljoona ja kaksi 1 PSVK + 2 PSJK pataljoonaa.

Sitten huomasin, että jenkien mekanisoitu prikaatitaisteluosasto oli kutistettu samaan muotoon.

Ja sitten yhteenlasku meidän 200 taistelupsv + 200 ryntövaunua kalustomäärästä, tuon MPKK:n historiikista, ja miten kaikkien näiden vuosienkin jälkeen KARPR sisältää iskevässä osassa pyöräkalustoa.

Tuolla mekanisoidun prikaatin muotilla saisimme sekä PSPR prikaatimuodossa, että KARPR teloilla, että vielä jäisi 6 ERPSVK sekä mahdollisesti ällitälliä voisi vapautua niille, tai sitten tällit teloilla tukisivat näiden kahden mekanisoidun prikaatin tukevia osia. KARPR siis näin kokonaan teloilla, koska sillä olisi yksi PSJK vähemmän ja ne CV90:t voisi korvata nykyisiä Paseja joita oliko yksi per joukkue, ja vastaavasti olisi yksi PSVK enemmän, joten saisi myös vähän enemmän kovaa iskukykyä.

Olennainen osa tällaista foorumia on tällainen siviilien mussutus jota sitten foorumin ammattilaisjäsenetkin välillä oikovat ja korjaavat joten tässäpä sitä, laittakaa ignoreen vaan ette varmasti mitään menetä (en tarkoita sinua millään lailla vaan huomaan että menee nyt mussutukseksi tämä postailuni).

Varmasti PV tarkalla silmällä seuraa Ukrainan kokemuksia ja samalla valmistautuu tuleviin muutoksiin, niin siirtymää operatiiviset/paikalliset uusjakoon, että 2035 yhtymään. Arvaisin samalla, että Panssari 1/23 pääkirjoitus ei ole ainoa taho, joka kritisoi panssariprikaatien purkamista. Onhan sitä nimimerkkien takana olevat ammattilaiset täällä myös ihan avoimesti ja perusteluiden kanssa arvostelleet
Mistä katsoit tuon Ruotsin 2+1 ja 1+2 kokoonpanon? Olen ollut siinä luulossa, että heillä olisi 2+2 kokoonpano. Lisäksi uskon jenkkien siirtyvän takaisin 2+2 pataljooniin. Nim. kiinnostunut.
 
Mistä katsoit tuon Ruotsin 2+1 ja 1+2 kokoonpanon? Olen ollut siinä luulossa, että heillä olisi 2+2 kokoonpano. Lisäksi uskon jenkkien siirtyvän takaisin 2+2 pataljooniin. Nim. kiinnostunut.
Hyvä kysymys.

Jenkkimalli - eli mulla oli väärin päin, pitää olla:
  • 2x Panssaripataljoona 2 Armor Company á 14 kpl M1 Abrams + 1 Mech Inf Company á 14 kpl Bradley IFV
  • 1x Mekanisoitu pataljoona 1 Armor Company + 2 Mech Inf Company
  • Yhteensä siis jos vertailee niin 5 PSVK 4 PSJK
  • Ja muoks (linkki) uudessa mallissa "säästynyt" 1 PSVK annettiin tiedustelupataljoonalle (Cavalry squadron), kun taas kaksi säästynyttä PSJK oikeasti poistui.
Jenkkien uuden mallin Armored Brigade Combat Team 2016-> tässä Wiki-artikkelissa. Heillä toki tiedustelukomppanialla (Cavalry) vielä lisäksi yksi PSVK. En ole huomannut heidän paluusuunnitelemista 2+2 muotoon. Kyllähän tuossa voi muutoin tosiaan panssarijääkärit käydä vähiin.

NMekB19 kokoonpanosta löysin ainakin tämän linkin. Ja aivan oikein, heidän panssaripataljoona näyttäisi toisaalla olevan 2 PSVK + 2 PSJK. Mutta onko sitten heidän mekanisoitu pataljoona pelkkiä CV90 PSJK komppanioita?


editoitu muutamaankin kertaan perjantain kunniaksi. summa summarum: sekavaa se on ruåtsalaisillakin, jos meilläkin.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä kysymys.

Jenkkimalli - eli mulla oli väärin päin, pitää olla:
  • 2x Panssaripataljoona 2 PSVK 1 PSJK
  • 1x Mekanisoitu pataljoona 1 PSVK 2 PSJK
  • Yhteensä siis 5 PSVK 4 PSJK
Jenkkien uuden mallin Armored Brigade Combat Team 2016-> tässä Wiki-artikkelissa. Heillä toki tiedustelukomppanialla (Cavalry) vielä lisäksi yksi PSVK. En ole huomannut heidän paluusuunnitelemista 2+2 muotoon. Kyllähän tuossa voi muutoin tosiaan panssarijääkärit käydä vähiin.

NMekB19 kokoonpanosta löysin ainakin tämän linkin. Ja aivan oikein, heidän panssaripataljoona näyttäisi toisaalla olevan 2 PSVK + 2 PSJK


editoitu pariin kertaan perjantain kunniaksi
Kiitos kiinnostavista kirjoituksista ja spekulaatioista, itse olen vain tälläinen välihuutelija. ( Välihuutelen vain kiinnostaviin viesteihin.) Käsittääkseni Ruotsalaisten mekbat on 0+3. Arvailuni jenkkien siirtymisestä takaisin 2+2 perustuu johonkin lukemaani artikkeliin, joka saattoi olla pelkkää spekulaatiota, eli saa nähdä.
 
Kiitos kiinnostavista kirjoituksista ja spekulaatioista, itse olen vain tälläinen välihuutelija. ( Välihuutelen vain kiinnostaviin viesteihin.) Käsittääkseni Ruotsalaisten mekbat on 0+3. Arvailuni jenkkien siirtymisestä takaisin 2+2 perustuu johonkin lukemaani artikkeliin, joka saattoi olla pelkkää spekulaatiota, eli saa nähdä.
Kyllä, muistinpa että Panssari 4/22 lehdessä oli juurikin kuvaukset ruotsalaisista panssarijoukoista.

Ruotsalainen panssaripataljoona on kaksi 11-vaunuista (2 + 3*3) PSVK ja kaksi CV90 PSJK sekä CV90-tiedustelujoukkue.

Ruotsalainen mekanisoitu pataljoona on puolestaan kolme CV90 PSJK komppaniaa.

Prikaatitasolla pyrkimys nostaa mekanisoitujen prikaatien määrä kolmeen, joissa kahdessa 2 panssaripataljoonaa ja 1 mekanisoitu pataljoona, sekä yhdessä 1 panssaripataljoona ja 2 mekanisoitua pataljoonaa. Ruotsalaisillahan on vain se noin 120 Leopardia joten näin. Nythän vielä ilmeisesti antavat niistä osan Ukrainaan :salut:

Muoks ja niin, itse myös vain samanlainen väliinhuutelija, kuten varmasti taas kerran selväksi tullut. Mutta mikäs sen hauskempaa kun täällä spekuloida ja ihmetellä :camo:
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä, muistinpa että Panssari 4/22 lehdessä oli juurikin kuvaukset ruotsalaisista panssarijoukoista.

Ruotsalainen panssaripataljoona on kaksi 11-vaunuista (2 + 3*3) PSVK ja kaksi PSJK sekä CV90-tiedustelujoukke. Ruotsalainen mekanisoitu pataljoona on puolestaan kolme CV90 PSJK komppaniaa.

Prikaatitasolla pyrkimys nostaa mekanisoitujen prikaatien määrä kolmeenm, joissa kahdessa 2 panssaripataljoonaa ja 1 mekanisoitu pataljoona, sekä yhdessä 1 panssaripataljoona ja 2 mekanisoitua pataljoonaa. Ruotsalaisillahan on vain se noin 120 Leopardia joten näin. Nythän vielä ilmeisesti antavat niistä osan Ukrainaan :salut:
Svenssonit vaunuostoksille?
 
BTR-50 koneessa ei ole mitään hienoa 😂 jos haluaa harrastekoneen niin kannattaa hankkia JamZ-238N moottorin.
No onhan siinä:
  • Suora 6 (y)
  • Rivipumppu(y)
  • Suoraruisku(y)
  • Riittävä iskutilavuus(y)
Lisäksi pääsee vähemmillä sylintereillä (pienempitöinen huollettava) kiinni 30-luvun ilmailutekniikkaa sisältävään 2. maailmansodan parhaaseen panssavaunumoottoritekniikkaan, mm:
  • Nokkakoneiston veto kulmavaihteilla ja akselilla
  • Kansi, lohko ja kampikammio alumiinia
  • 4 venttiiliä / sylinteri
Tekniikasta kiinnostuneilla, ao videon hollantilainen tyyppi hankki 20 vuotta jatkuvassa vesisateessa seisseen Type 69 panssarivaunun korjattavaksi. Siinä on ilmeisesti kiinalaisten tekemä kopio V-55 moottorista. Mm. moottorin pakosarjat olivat ruostuneet puhki ja vesi oli päässyt sylintereihin ja sumppuun. Myös vaihteistoon oli päässyt vettä. Videoilla moottori ja voimansiirto puretaan ja huolletaan toimiviksi. Tekstityksen saa englanniksi, jos hollanti ei aukea.

 
No onhan siinä:
  • Suora 6 (y)
  • Rivipumppu(y)
  • Suoraruisku(y)
  • Riittävä iskutilavuus(y)
Lisäksi pääsee vähemmillä sylintereillä (pienempitöinen huollettava) kiinni 30-luvun ilmailutekniikkaa sisältävään 2. maailmansodan parhaaseen panssavaunumoottoritekniikkaan, mm:
  • Nokkakoneiston veto kulmavaihteilla ja akselilla
  • Kansi, lohko ja kampikammio alumiinia
  • 4 venttiiliä / sylinteri
Tekniikasta kiinnostuneilla, ao videon hollantilainen tyyppi hankki 20 vuotta jatkuvassa vesisateessa seisseen Type 69 panssarivaunun korjattavaksi. Siinä on ilmeisesti kiinalaisten tekemä kopio V-55 moottorista. Mm. moottorin pakosarjat olivat ruostuneet puhki ja vesi oli päässyt sylintereihin ja sumppuun. Myös vaihteistoon oli päässyt vettä. Videoilla moottori ja voimansiirto puretaan ja huolletaan toimiviksi. Tekstityksen saa englanniksi, jos hollanti ei aukea.

Ei kyllä moottorin pitää olla vähintään V8 ja sellainen, joka kerää ylivuotopolttoaineen talteen.
 
Tulipa nyt mieleen.

Olisiko mahdoton ajatus, että kun BMP-2:t ovat happenemassa, niin ostettaisiin puolalaisilta Borsukia?

Vaikea sitä vaunua kummempana on pitää. Mutta en suoraan sanottuna näe Borsukia mitenkään ilmeisenä vaihtoehtona, eli hankinta pitäisi hoitaa normaalisti testien ja kilpailutuksen kautta.

Ilmeisesti Borsuk osaisi uida, mutta toisaalta saksalainen Puma tarjoaisi etusektorista suojaa jopa taistelupanssarivaunun ammuksilta.

 
Vaikea sitä vaunua kummempana on pitää. Mutta en suoraan sanottuna näe Borsukia mitenkään ilmeisenä vaihtoehtona, eli hankinta pitäisi hoitaa normaalisti testien ja kilpailutuksen kautta.

Ilmeisesti Borsuk osaisi uida, mutta toisaalta saksalainen Puma tarjoaisi etusektorista suojaa jopa taistelupanssarivaunun ammuksilta.

Pumassa on ollut saksalaisilta kuulemani mukaan todella paljon erinäistä teknistä ongelmaa, laite on liian monimutkainen teknisesti, heidän mukaansa siis. Lisäksi se on todella kallis, eikä se ole voittanut vientikauppoja missään.
Ja tässä erityisesti kattava juttu:
Koska maksumuurin takaa juttu ei näy, niin tässä arkistolinkki, jolla näkyy:
Esim. 37. panssarikrenatööriprikaatin harjoituksissa kaikki 18 Pumaa hajosivat 8 päivän harjoituksessa.
Konekäännös englanniksi:
How the Puma became the Bundeswehr debacle
18 Puma tanks, and not a single one is operational: the industry and the Bundeswehr blame each other for this. Ultimately, it could be the Ukrainians who suffer.

The secretary of defense is in attack mode. When Christine Lambrecht was supposed to explain the total failure of the Puma armored personnel carriers on Deutschlandfunk on Wednesday morning, she launched a verbal offensive against the armaments industry.

She expects the manufacturers to repair the Puma "as quickly as possible" and to make clear statements about the operational capability of the tank - "quickly," says Lambrecht. "I'll give them a few weeks' time," the minister follows briskly. Otherwise she will look for other systems - "and they exist". Lambrecht threatens the German armourers.

A minister can be heard on the radio this morning who presents herself as an enlightener and prosecutor. self-criticism? Not a trace. Lambrecht is determined not to let the latest scandal in her department become her own. She fights for her credibility.

And about Germany's credibility in NATO.

SPIEGEL had revealed that all 18 Pumas deployed during exercises by Panzergrenadierbrigade 37 failed within a few days due to technical defects. Ironically, the ultra-modern tanks with which Germany wanted to lead the NATO Rapid Reaction Force at the beginning of 2023. A disaster. Now the Bundeswehr has to move out with the old Marder tanks to deter Russia.

It's ironic: the chancellor evokes a turning point, parliament approves a special fund for the Bundeswehr - and then the most modern armored personnel carriers made in Germany turn out to be unfit for combat. The cold weather is said to have played a part in this. The heavily armored breakdown armor is a symbol of a country where there is a wide gap between demands and capabilities. How could that happen?

The nasty surprise reached Minister Lambrecht far from the home front. The social democrat was visiting troops in West African Mali late Thursday afternoon when one of her military officers showed her an email that had reached the ministry in the morning. There was already an alarm atmosphere there because of the report.

Even the subject line did not bode well. The commander of the 10th Panzer Division reported "considerable technical failures" in the Puma infantry fighting vehicle. He currently sees no chance of planning the ultra-modern weapon system for VJTF from January 1, as NATO calls its rapid reaction force for emergencies.

Ruprecht von Butler's multi-page mail had it all.The major general described chronologically how all the Pumas in the division failed one after the other with technical defects during an eight-day shooting maneuver on a training ground near Munster. On the eighth day, the last two of the 18 tanks were also out of action due to turret problems.

Butler's breakdown list is long. The high-tech device has vulnerable electronic components. The countless sensors built into the fighting machine delivered error messages. The digital control system of the fully networked tank, which is considered one of the most modern of all, is similarly fragile.

The deep frustration of the sender speaks from every line of the mail. "You can imagine how the troops now rate the reliability of the system," says Butler resignedly. Despite months of preparations by the Pumas for the NATO intervention force, it was "a lottery game" whether the armored personnel carriers would be ready to go in the end.

Butler also provides his own assessment. So it is clear "that we do not have the status that would be expected in terms of war suitability and supplyability with the Puma system". The tank has fundamental design flaws that cannot be remedied by Bundeswehr technicians.

Butler fired all the more violently against the industry. Previously, the manufacturers of the tank, which was largely developed by the armaments manufacturers Rheinmetall and KMW, would have needed three months to get the tanks fit again after only minor exercises with the Puma. This is unacceptable.

The Puma problems are by no means new, not even for Lambrecht. As early as spring 2022, when the minister was fresh in office, she had to learn that less than half of the 350 armored personnel carriers were halfway operational. The military promised that they would work flat out to find solutions. But even then they warned that the technical problems could probably only be tamed by specialists in the armaments industry.

More of a computer control center than a tank

The main reason for the complexity of the Puma is the demands of the Bundeswehr. Instead of a simple armored personnel carrier that accompanies the heavy battle tanks in combat, the military dreamed of a shooting command center at the end of the 1990s from which soldiers in the field could be guided digitally and supplied with tactical information.

It was the time when German security policy focused on international crisis missions, away from national and alliance defense. Hardly anyone thought that one day it might be necessary to defend European territory again.

As a result, the inside of the Puma looks more like a computer control center than a tank. Control units and microcomputers are installed everywhere on the side walls. The turret is not manned and is controlled entirely from the inside. In addition, there were other bold ideas from the military. Since at that time they were still active in many foreign missions, such as in Afghanistan, they wanted to transport the Puma with A400M aircraft. So the system had to be compact and light.

The troops quickly got to know the pitfalls when the first pumas arrived. Tank men rave about their maneuverability and shooting accuracy. At the same time, the complicated computer system repeatedly paralyzed the entire infantry fighting vehicle. Sometimes it was the wrong warning message from a control sensor for the access hatches, sometimes the control of the tower went on strike. Every time, the troops say, they have to call the industry and have to wait a long time for roadside assistance.
The latest reports about the shortcomings of the overbred Puma confirm the doubts of many soldiers. Their confidence in the system seems gone.

The Allies' confidence in Germany's military capabilities is likely to be just as bad. But the total failure of the system may have saved the Bundeswehr from even greater embarrassment.

It was probably no coincidence that General von Butler came around the corner with the bad news right now, just before the turn of the year. Maybe Butler wanted to get out of the line of fire. Defense expert Christian Mölling from the German Society for Foreign Relations assumes that the massive problems with the Puma would have become public anyway, at the latest with the assumption of German tasks in the NATO intervention force VJTF.

Now the Pumas have to be replaced by older Marders. The Greens fear that this means that a delivery of German tanks to Ukraine is even more distant. "We will definitely not give up any martens from the Bundeswehr," Lambrecht said on ZDF on Monday. When asked whether it could be supplied from industrial stocks, she dodged.

Itse pitäisin myös CV90:n uudempia malleja yhä varteenotettavina vaihtoehtoina. Borsuk toki tosiaan säilyttäisi kaluston uintikyvyn, jos sitä mietitään.
Nyt tuotannossa olevista vaihtoehdoista nostaisin esiin myös korealaisen K21:n ja Rheinmetallin Lynxin.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikea sitä vaunua kummempana on pitää. Mutta en suoraan sanottuna näe Borsukia mitenkään ilmeisenä vaihtoehtona, eli hankinta pitäisi hoitaa normaalisti testien ja kilpailutuksen kautta.

Ilmeisesti Borsuk osaisi uida, mutta toisaalta saksalainen Puma tarjoaisi etusektorista suojaa jopa taistelupanssarivaunun ammuksilta.

Jos Puman lastentaudit on saatu siihen mennessä ruodittua ja hinta laskemaan.

Saksalaisten upseerien mukaan Puma on katastrofi. Ihan henk. koht. heidän suullaan kuultana. Toki Borsukistakaan ei tiedä, mutta siinä ei yritetä kuuta taivaalta.
 
Back
Top