Panssarivaunut

"What does a 10 tons weight difference mean in a tank?"
What does ten tons on a tank mean? It depends on which general you ask.

On Friday 3 February, the government announced that it is acquiring 54 new Leopard 2A7 tanks from Krauss-Maffei Wegmann.

This happened after a competition with two invited participants in which the German supplier was preferred over Korean Hyundai Rotem and their K2 Black Panther tank.

As Teknisk Ukeblad has mentioned , the decision was taken despite the fact that Defense Materials recommended the Korean candidate, which, among other things, should have been considerably less expensive.

Teknisk Ukeblad has only been given access to redacted copies of Defense Material's recommendations to the Defense Staff. It is still possible to reason that, in addition to price, the question of weight is something that is weighted relatively heavily. The passage on this topic forms a significant part of the graded discussions.

Both tanks have diesel engines producing 1,500 horsepower, while the weight difference is around ten tonnes. Then the question is what the difference in the weight/power ratio has to say practically and operationally.

Teknisk Ukeblad has spoken to former defense chief Harald Sunde, who believes this has marginal significance, while former army chief Lars J. Sølvberg, on the other hand, believes it has obvious consequences.

Equaly good

First, it must be emphasized that Forsvarsmaterel's review concluded that both tanks met the requirements and that the overall assessment of performance indicates that they are roughly equally good.

In the FMA documents, it appears that the Leopard 2A7 weighs just under 70 tonnes, while the K2 Black Panther weighs just under 60 tonnes.

"I think the weight issue is interesting, as I understood that it was a requirement from Defense Material to stay below 60 tonnes and I know that Hyundai Rotem made many moves to succeed in this, despite the fact that they switched on APS (active protection) . From experience, this weight difference will have major consequences for both logistics and mobility," says Sølvberg.

He is a retired major general and former commander of the Army and has been associated with the Korean campaign based on what he says is a genuine interest in the Armed Forces getting a good solution to something that has been hanging in the air for many years. In other words, modern tanks to replace the around 40-year-old Leopard 2A4s that were bought used over 20 years ago.

When it comes to the logistics part, he says that the Norwegian Armed Forces are already in borderland on a number of roads and bridges when the Leo 2A4 is transported around, and that the problem could become greater with new tanks in combination with new cargo vehicles from RMMV, which increase the total weight .

It is also a strategic point. He believes it is important not to put the Army in an unfavorable position where they are only referred to isolated training fields. Being able to practice throughout the country and be visible in your training maneuvers also has a deterrent effect.

Caption: Defense material spends quite a lot of time discussing the weight issue in its tank recommendations. Photo: Facsimile

Less need for steel

Sølvberg further points out that weight is a very important component in the mobility dimension.

"This was also a theme in the days of the Leopard 1. I remember the Americans visiting Norway with considerably heavier M60 tanks, and there was a dramatic difference in the ability to navigate the terrain. There is a lot of bog in Norway. And anyone who has been stuck there with a tank knows that then it is quickly done to stay put for good," says Sølvberg.

Sølvberg rejects that lower weight means less protection and refers to information TU has also received from Hyundai Rotem:

They say that the main reason why K2 weighs less is less need for steel. Many tons are saved in a tower that is smaller because the charger is replaced by an auto charger and the crew consists of three instead of four. The modern "power pack" (engine and transmission) is more compact and lighter, while the wheel suspension also saves weight.

"The height profile, being able to lower down and reduce one's own silhouette, can also be of great importance for survivability," points out Sølvberg.

The K2 is equipped with a hydropneumatic suspension solution that can be somewhat reminiscent of what you find on passenger cars from Citroën. This means that the ground clearance can be regulated from 0.55 to 0.15 meters (0.45 is standard).

Raising the front slightly in relation to the rear helps to increase passability on snow. The adaptive chassis also makes it possible to raise the cannon from minus 10 to plus 24 degrees by kneeling or sitting on the hind legs.

Sølvberg compares the tanks as a 2000s digital construction, in contrast to analogue steel from the 1970s.

"It's future versus past, a Hyundai Ioniq versus an Opel Rekord. The development potential is vastly greater for K2 than Leo, as well as the fact that K2, for example, has a built-in simulator and digital maintenance management for better and cheaper support services. But by all means, I have a lot of good things to say about Leo. After many years of service with two generations of Leopard, I know that they were excellent systems - for their time. But I had hoped that the Army would now take a solid place going forward," says the former army commander.

Somewhat exaggerated

Someone who also has a lot of good things to say about Leo, both its past and future, is retired general Harald Sunde. Just a few weeks after Russia invaded Ukraine, the former defense chief told Teknisk Ukeblad that he considered it a matter of course that Norway acquired new tanks from Germany .

He primarily argued the importance of continuing to use the same material as our close allies and ensuring that we can also fight together in one group in the future and have systems with interoperability.

He does the same today, and emphasizes that the advantages of large households must be exploited to the utmost and that shared logistics solutions must be further developed.

Leopard 2 is used today in various versions by all the Nordic countries, as well as Germany, the Netherlands, Poland, Hungary, Poland, Turkey, Greece, Austria, Switzerland, Spain, Portugal, Canada - as well as Ukraine.

"I think a good choice has been made here, albeit in overtime. The Norwegian army, like other NATO countries, has chosen the maneuver concept as a form of combat, and it requires storm armored vehicles and tanks that fight as one unit. We have modern armored personnel carriers in upgraded CV90s, but we have lacked modern tanks," says Sunde.

"I think that the weight issue is somewhat exaggerated. We have a lot of hills, mountains and solid ground, so that the carrying capacity of heavy vehicles in this country is not an obstacle. Restrictions on roads and such, I would call a peace problem. We have a lot of hilly terrain, but in return it gives large fields of fire and the opportunity to utilize the tanks' great strength - flat-track fire at 3-4,000 metres," says Sunde.

Not either/or

54 Leopard 2A7s are to be acquired from KMW. This means that the Army is continuing a 53-year-long tradition in which they have used the Leopard 1A5 and now, most recently, the Leopard 2A4.

The main delivery from the Munich-based company is scheduled to take place in the period 2026–2028. The contract includes an option for a further 18 tanks.

Sunde has no doubt that this option should be used and says he is looking forward to the Chief of Defense's new professional military council. As is known, the acquisition of tanks on the eve of the process was surprisingly postponed when it became known that the chief of defense recommended dropping tank purchases.

"I want to defend Kristoffersen a little, because I know what it's like to be underfunded. Then such powerful remarks are needed. But I would say that the discussion about maneuverability and long-range fire cannot be either/or. Long-range fire is a casualty, and it is the effect that matters most, not whether it is delivered by rockets, artillery shells or air-to-ground operations. But to conquer and hold ground, maneuver is needed," says Sunde, who was chief of defense in the period 2009–2013.

German configuration

Krauss-Maffei Wegmann (KMW) informed Teknisk Ukeblad at the end of January last year, when the winter tests at Rena were about to start, that their Leopard 2A7 weighed 64 tons.

In Forsvarsmateriel's mapping, it appears that the tank weighs close to 70 tonnes.

Teknisk Ukeblad has asked KMW what is the reason for this difference, and has received the answer that it was the Leopard 2A7 in German configuration that was used in the winter tests, and that information about the current Norwegian configuration belongs to FMA.

Among the things that increase the emphasis is active protection (APS), something that, by the way, both candidates offered.

Hyundai Rotem still does not want to comment on the Norwegian tank competition. Their representative Mogens Rasmus Mogensen in Military Equipment Denmark (MED) has stated to TU that they were very satisfied with the way FMA conducted the competition and with the whole process, until the matter ended up at a political level and someone high up in the system thought it was most important that Norway buys material from Germany.

As for the difference in weight between Leo 2A7 and K2, Sunde says that this is of marginal importance, especially now that we are talking about the defense of Norway and the soil we have here.
 
Venäjältä kaapattujen vaunujen määrästä on arvioita, jos uskoo Oryxin tekemää seurantaa.

Toki vaunun kunto kaappauksen hetkellä on tuntematon, samoin se, onko Ukraina menettänyt ko. vaunun jossain vaiheessa (Oryxin tekemä seuranta Ukrainan tappioiden osalta kertoo toki osan näistä tappioista). Toisaalta Oryx ei näe kaikkea, tämä tuskin on täydellinen lista. Ukrainan ilmoitusten mukaan Venäjä olisi menettänyt panssarivaunuja noin kaksinkertaisen määrän. Hurjan iso ero Oryxin seurannan ja heidän ilmoitusten välillä. Oryxin seuranta on siis eräänlainen minimi, vaan paljonko tohtii laskea näiden päälle lisää?

Alla minun taulukko, rivi "captured" se oleellinen kohta:

Katso liite: 76050

Leveä taulukko joten laitan kahdessa osassa:

Katso liite: 76051

Oryxin seurannan perusteella Venäjän menettämistä vaunuista 29% on päätynyt Ukrainan haltuun, puhutaan tällä hetkellä 552 kpl.

Seuraava kysymysmerkki: mikä määrä näistä vaunuista saadaan taistelukuntoisena tai kyetään kunnostamaan sellaiseen kuntoon? Entä onko vaunu kyetty pitämään tässä kunnossa kaappaamisen jälkeen (tarkoitan erilaisia määräaikaishuoltoja, jotka kysyvät osaamista ja ennenkaikkea varaosia)?

Riippuen siitä, mitä prosenttiosuutta käytetään saadaan erikokoinen vastaus:

20% = 110
33% = 182
50% = 276
66% = 364
75% = 414
100% = 552

Toki jos tarkoitus on arvioida juurikin länsimaista saatavia vaunumääriä niin silloin Venäjän "vaunuavustuksella" ei ole merkitystä. Jos mietitään Ukrainan (mahdollista) vastahyökkäystä niin oletan että jokin määrä näistä vaunuista nähdään tositoimissa. Laadukkaimmat ovat tietysti tuoreimmat modernisoinnit: T-90A, T-90AK, T-90S, T-90M, T-72B3, T-72B3 obr 2014, T-72B3 obr 2016, T-80UE-1 ja T-80BVM - näitä on kaapattu yhteensä 241 kpl. Jos lasketaan mukaan vanhemmat mutta kovapeltiset T-72B obr 1989 ja T-80U niin summa on tasan 307 kpl.

Kymmenen ukrainalaisen panssarivaunupataljoonan vaunumäärä (suunnilleen, muistaakseni heillä on 31 vaunua per pataljoona - kuten on venäläisilläkin).
Mikä tämä Oryx on? OSINT-sivusto vai mikä?

Kaikilla vaunuilla on merkitystä, jos ne toimivat. Pointtini oli nyt se että Ukraina tuskin varustaa vaunupataljoonia sekalaisella itä- ja länsikalustolla mikäli ei ole aivan pakko. Länsikalustossakin on eroja, mutta eri Leopard 2- versiot on helpompi huoltaa ja ylläpitää kun niillä on sama alusta ja a-tarvikkeet. Samaten Challenger 2 - ja Abrams- kaluston kanssa. Niiden logistiikka on erilainen, joka vaatii erilaista osaamista sekä jopa erilaista taistelutaktiikkaa.

Näistä Ukrainan haltuunsaamista T-vaunuista on myös syytä todeta, että niitä on saatu n. vuoden aikana ja todennäköisesti niitä on myös pyritty palauttamaan mahdollisimman nopeasti taisteluun takaisin. Siispä on myös syytä olettaa että niitä on myös menetetty taisteluissa tai niitä on hajonnut / käytetty varaosina, joten tuota 550+ määrää tuskin on enää tällä hetkellä käytettävissä. Jos taistelukuntoon on saatu vaikka 50% sotasaalisvaunuista, niin sitäkään määrää ei enää ole kukkumassa kun taistelut raivoavat tauotta satojen kilometrien pituisella rintamalla.

Ukrainalla on huutava pula tankeista ja aseista, joita se tarvitsee kesän vastahyökkäykseen ja Ukrainan asevoimat on ilmaissut tarvitsevansa nimenomaan taisteluvaunuja lännestä. Toisin kuin jatkuvasti kulutetut itävaunut, länsivaunuja ei ole tiettävästi käytetty vielä lainkaan taistelussa eli niiden kunto on lähes 100%.

Koko tämän listauksen pointti oli nimenomaan pohtia että minkälaiset muodostelmat Ukraina saisi kasaan lännen antamista taistelu- ja rynnäkkövaunuista sekä tukevista osista. Ne ovat se nyrkki, jolla saadaan eniten aikaan. Toinen kysymys kuuluu että missä ja koska noita uusia joukkoja käytetään? Ukrainalla on ilmeisesti koulutuksessa n. 11000 henkilöä eri maissa, eli jalkaväkeä, vaunujoukkoja, tykistöä ja ilmatorjuntaa ainakin. Mahdollisesti myös pilotteja myös.
 
Oma nojatuolikenraalin tekemä valistumaton arvio on, että Ukrainan hyökkäyksessä yöllä lähtee länsivaunut ja ne T-sarjalaiset joissa on hyvä pimeätaistelukyky, näillä saadaan etua venäläisten jo ikääntyneeseen & kuluneeseen kalustoon nähden eniten ja läpimurto aikaiseksi. Ne painavat linjoista läpi johonkin 20-25 km syvyyteen, jolloin pitäisi päästä jo tykistön asemien tasalle ja tästä jatkaa sitten taaempi pumppu päivänäöllä vähän vanhemmalla kalustolla hyökkäyksen kärjessä iltaan saakka. Huolto seuraa tuolle 1. tasalle ja päivän levon jälkeen se länsikalusto täydennettynä isommalla jalkaväki määrällä tekee seuraavana yönä uuden iskun tavoitteena sellainen 60-80 km syvyys ensimmäisen vuorokauden aikana, erikoisjoukot, droonit ja ilmaiskut menevät kauempana. Mitään levähdysaikoja ei vanjoille anneta vaan raketinheittimet, tykit ja droonit iskevät koko ajan sen kärjen etupuolella olevia kohteita.
Ja todennäköisesti kahdella kärjellä että voidaan tehdä saarrostushyökkäys ja sitoa puolustajia paremmin tai harhauttaa. Minne päävoimat keskitetään, on se kysymys? Bahkmut-Horlivka-Donetsk -alueelle ja hyökkäys sieltä itään vai etelämmäs Zaporrizzan suunnalla vaikkapa Vasylivka-Orikhiv alueelta etelään. Itse valitsisin jälkimmäisen päähyökkäyssuunnaksi ja harhautus Horlivka-Donetsk alueella ensin.

Vasylivkasta hyökätessä tavoitteeksi Melitopol ja koko rintaman katkaisu, jolla maayhteys Krimille saadaan katkaistua ja vallattua kaksi lentotukikohtaa alueella, Tokmak ja Melitopol. Samalla venäläisten rintama halkaistaisiin ja yhteys joukkojen sekä materiaalikuljetusten osalta katkeaa. Jos tämä onnistuisi ja venäjän pääjoukot olisivat reservien lisäksi vielä sidottuna Luhansk-Donetsk- alueelle, tulisi venäjälle kiire siirtää reservejä etelämmäs vastahyökkäykseen.

Siihen pitäisi olla Ukrainalla voimaa että tuo hyökkäys Melitopoliin saataisiin onnistumaan ja tavoitteeseen edettäisiin nopeasti. Alueelle pitää saada reservejä kohtaamaan venäjän vastahyökkäys pohjoisesta /etelästä. Venäjän joukot eivät kuitenkaan liiku nopeasti, koska ovat sidottuja rautateihin, eikä tiestöön (joka on heikossa kunnossa muutenkin). Venäjän joukot ovat lisäksi ryhmittyneet puolustukseen Dnjeprin varrelle ja niitä ei sieltä saa nopeasti liikkeelle huollon kanssa.

Krimin jääminen vain sillan varaan huollossa luo paniikin Iivanalle, koska joukkoja eteläisellä rintamalla tuskin voidaan huoltaa vain siltaa käyttämällä ja se on heikko lenkki muutenkin. On aivan varma että venäjän pääjoukot saataisiin näin vedettyä taisteluun, jossa ne voitaisiin tuhota mikäli Ukrainalla riittää voimaa.
 
Mikä tämä Oryx on? OSINT-sivusto vai mikä?
Kyllä, OSINT-kuvatodisteista kalustotappioita laskeva. Tai kyllähän siellä muutakin sisältöä on, mutta nuo ovat sen parasta ja katsotuinta antia: jokainen menetetty härpäke on erikseen kirjattu lähteineen.
Tässä siis tämä Venäjän kalustotappioita käsittelevä artikkeli siellä, jota päivitetään tiheään:
 
Viimeksi muokattu:
Kontakt-1 ERA toimii, tosin niinhän sen pitäisikin kun kyseessä on RPG-7 (olettaen tietysti että osuma sattuu elementin kohdalle).

RUS T-72B ws RPG-7. You can see how the grenade launcher's shooter immediately changes position after the shot.

The hit didn't hurt the tank much.


Jonkinlaista vauriota havaittavissa tykin putken seudulla. Savunpoistaja vai mikä lie nimeltään hajosi?

Kuva ennen osumaa:
1680852585479.png

Kuva osuman jälkeen:
1680852402297.png

 
Renkin tj skeptinen MGCS suhteen, arvioi Leo-päivitysten vievän mielenkiintoa. KMW:n tj:n on kerrottu myös olleen skeptinen uuden tankin tarpeen osalta.

Jos dronet halventuvat tarpeeksi kuinka monta dronea tarvitaan useamman miljoonaa maksavan tankin tuhoamiseen? Jos siis verrataan 2. maailmansodan kokemuksia kun Saksa halusi tehdä aina vaan suurempia supertankkeja ja NL panosti suuriin määriin halvempia aseita kuten eri versiot T-34:stä.
 
Jos dronet halventuvat tarpeeksi kuinka monta dronea tarvitaan useamman miljoonaa maksavan tankin tuhoamiseen? Jos siis verrataan 2. maailmansodan kokemuksia kun Saksa halusi tehdä aina vaan suurempia supertankkeja ja NL panosti suuriin määriin halvempia aseita kuten eri versiot T-34:stä.
Jos dronepuolustus laiminlyödään, johtaa se tappioihin kyllä. Ilmatorjunta ja ilmatuki yhdessä muiden tukevien osien kanssa takaa taisteluvaunuille suojan ja parhaan kyvyn vaikuttaa. Ukrainasta tulleet kuvat eivät kerro yksiselitteisesti että kuinka helppoa tai vaikeaa on tuhota tst-vaunu dronella pudotettavalla käsikranaatilla. Epäilen suuresti että todellisuus on jotakin muuta ja sitä ei näistä muutamien sekunttien klipeistä selviä.

Bayraktar 2 oli ainoa, selvästi tehokas panssarien tuhoamiseen käytetty lennokki , mutta se ei ole enää toviin selvinnyt venäjän ilmapuolustuksen alueella ja lennot ovat tyystin loppuneet ainakin tässä tarkoituksessa. Todennäköisesti niitä on ammuttu alas aika paljon. Luulen että ukraina ja venäjä käyttävät pääasiassa pieniä MUAS- järjestelmiä tykistön tulenjohtoon ja taistelualueen tiedusteluun. Pidemmälle niillä ei lennetä ja elsoakin on paikoin alueilla.

Venäläiset ovat tunnetusti häröilleet panssarijoukkojen käytössä niin paljon, että siitä ei voi tehdä johtopäätöksiä sotateknisen kehityksen osalta. Yksittäiset vaunut paikallaan ja avomaastossa on varmasti edellenkin helpompi tuhota pst-ohjuksilla ja keskiraskailla lennokeilla tai tykistöllä, se on selvä. Onko tuo sitten taisteluvaunulle se järkevä ja suunniteltu taistelutapa? Tuskinpa.

Se mikä on vahvistunut ukrainassa, on käsitys lennokkien käyttämisestä tehokkaasti tykistön tulenjohdon apuna. Myös lähialueen tiedustelussa niistä on paljon hyötyä. Nämä asiat on otettu jo aikaisemmin huomioon sotatekniikan kehityksessä suomessakin. Onhan niillä myös häiritsevä ja psykologinen vaikutus juoksuhaudoissa piileskeleviin sotilaisiin kun munivat teräsmunia niiden päälle. Tappioita tuskin tulee paljon, mutta lisää selvästi psykologista vaikutusta sotilailla kun pitää luotiaseiden ja kranaattien lisäksi pelätä lennokeita.
 
Jos dronepuolustus laiminlyödään, johtaa se tappioihin kyllä. Ilmatorjunta ja ilmatuki yhdessä muiden tukevien osien kanssa takaa taisteluvaunuille suojan ja parhaan kyvyn vaikuttaa. Ukrainasta tulleet kuvat eivät kerro yksiselitteisesti että kuinka helppoa tai vaikeaa on tuhota tst-vaunu dronella pudotettavalla käsikranaatilla. Epäilen suuresti että todellisuus on jotakin muuta ja sitä ei näistä muutamien sekunttien klipeistä selviä.

Bayraktar 2 oli ainoa, selvästi tehokas panssarien tuhoamiseen käytetty lennokki , mutta se ei ole enää toviin selvinnyt venäjän ilmapuolustuksen alueella ja lennot ovat tyystin loppuneet ainakin tässä tarkoituksessa. Todennäköisesti niitä on ammuttu alas aika paljon. Luulen että ukraina ja venäjä käyttävät pääasiassa pieniä MUAS- järjestelmiä tykistön tulenjohtoon ja taistelualueen tiedusteluun. Pidemmälle niillä ei lennetä ja elsoakin on paikoin alueilla.

Eilen laitoin Ukraina-otsikon alle uutisen että USA:ssa valmistellaan pienten ja halpojen FPV-dronejen massavalmistusta. Nämä tuhoavat kohteen törmäämällä (eli samaan tapaan kuin Venäjän Lancet), pitäisi pystyä kuljettamaan 2.5 kg räjähde 10 km päähän ja hintaa 1000$. En tiedä onko räjähde mukana dronen hinnassa. Ovat testanneet muutaman sata kappaletta Ukrainassa tähän saakka ja jatkossa niitä pitäisi tulla käyttöön Ukrainaan useampi tuhat kpl kuukaudessa. Sellaisen määrä pitäisi tehdä lähellä rintamaa liikkuvien ajoneuvojen toiminnan vaikeaksi ja varmaan ainakin vaurioittaa tankkejakin. Jos tuo vain toimii häirinnästä riippumatta se voisi tuoda melkoisen muutoksen kaluston tuhoamiseen kun voidaan iskeä näköyhteyden ulkopuolella oleviin kohteisiin, toisin kuin useimmat pst-ohjukset. Esim. 3000 kpl kk tarkoittaisi että näitä voisi käyttää n. 100 päivässä. Iso muutos nykytilanteeseen,

 
Viimeksi muokattu:
Eilen laitoin Ukraina-otsikon alle uutisen että USA:ssa valmistellaan pienten ja halpojen FPV-dronejen massavalmistusta. Nämä tuhoavat kohteen törmäämällä (eli samaan tapaan kuin Venäjän Lancet), pitäisi pystyä kuljettamaan 2.5 kg räjähde 10 km päähän ja hintaa 1000$. En tiedä onko räjähde mukana dronen hinnassa. Ovat testanneet muutaman sata kappaletta Ukrainassa tähän saakka ja jatkossa niitä pitäisi tulla käyttöön Ukrainaan useampi tuhat kpl kuukaudessa. Sellaisen määrä pitäisi tehdä lähellä rintamaa liikkuvien ajoneuvojen toiminnan vaikeaksi ja varmaan ainakin vaurioittaa tankkejakin. Jos tuo vain toimii häirinnästä riippumatta se voisi tuoda melkoisen muutoksen kaluston tuhoamiseen kun voidaan iskeä näköyhteyden ulkopuolella oleviin kohteisiin, toisin kuin useimmat pst-ohjukset. Esim. 3000 kpl kk tarkoittaisi että näitä voisi käyttää n. 100 päivässä. Iso muutos nykytilanteeseen,

Tuntuu aivan mahdottomalta tuo hinta speksit huomioiden, uskon heti kun näen.
 
Tuntuu aivan mahdottomalta tuo hinta speksit huomioiden, uskon heti kun näen.
Halpa kieltämättä. Voi olla että tuosta olisi eri hintaisia versioita riippuen siitä miten painavia kuormia pitäisi pystyä kantamaan. Aluksi testeissä oli ollut käytössä n. 1 kg kranaatti tms, mutta 2.5 kg painoinen ehkä tullut mukaan kun huomattu ettei pienemmällä kovin suurta vaikutusta saa aikaiseksi. Ja tämä raskaamman kuorman kantamaan pystyvä maksaisi enemmän. Antaa ajan kulua niin näkee miten käy.

Toisaalta DJI:n kuluttajille suunnattu FPV-drone näyttäisi maksavan Suomessa n. 1150€

Tuossa on varmasti ainakin parempi kamera kuin mitä kamikaze dronessa tarvisi. Joten ehkä tuollaisesta turhaa tavaraa karsimalla suunnittelijat saisivat tehtyä laitteen jonka ei ole tarkoitus kestää vuosia ja samalla hintaakin laskettua.
 
Tuossa on varmasti ainakin parempi kamera kuin mitä kamikaze dronessa tarvisi. Joten ehkä tuollaisesta turhaa tavaraa karsimalla suunnittelijat saisivat tehtyä laitteen jonka ei ole tarkoitus kestää vuosia ja samalla hintaakin laskettua.

Näin voisi kuvitella, kaikki turha on karsittu pois ja elinikä lienee speksattu lyhyeksi. Jos kaupanhyllyltä löytyvistä siviilikomponenteista tekee, niin eiköhän tuo ole mahdollista. Sopivat moottorit pitäisi löytyä runsaalla satasella, muoviosat maksanee kymppejä, akku saattaa olla kertakäyttöinen (paristoja?). Elektroniikka muodostanee suurimman kustannuksen.

AQV 100 Scalpel:


One-Way-top.jpg

AQV-150-Scalpel-heavy.jpg


Muutoinkin ilmeisen hyvin nostavia drooneja saa suht halvalla... DJI Phantom 4 ehkä paras verrokki tässä suhteessa.

Drone Type:Paper Lift Weight:Actual Lift Weight:Drone Type:Price:
DJI Mavic Pro0.9 lbs2,2 lbsHobby$800
DJI Phantom 41 lbs4.4 lbsHobby$1500
Yuneec Tornado H9205 lbs6 lbsProfessional$5000
DJI Matrice 600 Pro13 lbs15 lbsProfessional$6000

 
Näin voisi kuvitella, kaikki turha on karsittu pois ja elinikä lienee speksattu lyhyeksi. Jos kaupanhyllyltä löytyvistä siviilikomponenteista tekee, niin eiköhän tuo ole mahdollista. Sopivat moottorit pitäisi löytyä runsaalla satasella, muoviosat maksanee kymppejä, akku saattaa olla kertakäyttöinen (paristoja?). Elektroniikka muodostanee suurimman kustannuksen.

AQV 100 Scalpel:


One-Way-top.jpg

AQV-150-Scalpel-heavy.jpg


Muutoinkin ilmeisen hyvin nostavia drooneja saa suht halvalla... DJI Phantom 4 ehkä paras verrokki tässä suhteessa.



Siinä se oikeastaan onkin tiivistettynä, tuohon kun laitetaan kranaatti tai muu vastaava a-tarvike päälle niin alkaa hinta epäilyttää. Toisaalta vaikka hinta 2-10 kertautuisi olisi se silti hyötyyn nähden halpa. Pääasia, että kampetta alkaisi tulla teollisessa mittakaavassa.
 
Yllä oleviin liittyen eikös panssarivaunuissa ole sähköntuotantokykyä riittävästi siihen, että niissä voisi olla oma droonien torjunta-aseistus. Eli se tunnistaisi vieraat lentävät ja suuntaisi sellaisen sädeaseen siihen automaattisesti. Tai siis radioliikenteen häirintä niin, että ohjattavuus katoaa ja drooni laskeutuu.
 
Siinä se oikeastaan onkin tiivistettynä, tuohon kun laitetaan kranaatti tai muu vastaava a-tarvike päälle niin alkaa hinta epäilyttää. Toisaalta vaikka hinta 2-10 kertautuisi olisi se silti hyötyyn nähden halpa. Pääasia, että kampetta alkaisi tulla teollisessa mittakaavassa.

Voi tosiaan olla, että räjähteitä ei ole laskettu mukaan. Amerikkalainen start-up droonin takana, joten ehkä droonit ei tule käyttövalmiina, vaan loppukäyttäjä virittää räjähteen drooniin. Helpompaa/turvallisempaa valmistuksen ja kuljetuksen kannalta.

Tosin taistelukärkikin voi olla melko edullinen. M67-käsikranaatti maksaa Yhdysvaltain asevoimille ~45 dollaria (vuosi 2021, Wikipedia). Metalliputki täyteen tenttua, kuparikartio (köyhän miehen HEAT sirpalevaikutuksella), 3D-tulostettu pyrstö ja iskusytytin. Ei varmaan maksa paria satasta enempää.
 
Back
Top