ak.tied
Greatest Leader
Väärin äänestettyMe" äänestysikäiset ihmiset" se hallitus luodaan.

Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Väärin äänestettyMe" äänestysikäiset ihmiset" se hallitus luodaan.
Sanoit sen itsekin mihin aps tarvitaan, eli se pystyy torjumaan ohjuksia ja droneja, psv:n teräspanssari ei ihan etusektoria lukuun ottamatta pysty vastaavaan. Ryssät kokeili lisätä vaunujen kattoihin grilliritilöitä ja vuorata vaunut era palikoilla mutta aika kehnoin tuloksin. Vaunun kattoon ja kanteen ei saa niin paljoa terästä että sillä pystyisi estämään nykyaikaisen top attack ohjuksen tai dronen läpäisyn, aps on tähän ainoa vaihtoehto. Joten voidaanko sanoa että teräspanssari on vanhentunut tapa suojata vaunua tämän vuosituhannen pst aseita vastaan?Jos PST aseiden kehitys on huomattavasti nopeampaa kuin itse vaunujen, niin miksi kannattaa maksaa itsensä kipeäksi "state of art aktiivisesta omasuojajärjestelmästä", joka kykenee torjumaan pari ohjusta/dronea, mutta saattaa lahota jonkun 81KRH:n sirpaleeseen matkalla asemiin? Noihan on nimenomaan niitä kalleimpia ja nopeiten vanhenevia järjestelmiä toisin kuin panssari, joka on ollut vaunun tärkein suoja liikkuvuuden lisäksi jo WW2 lähtien.
Kustannustehokkainta on ihan yksinkertaisesti parantaa tilannetietoisuutta ja suojausta erilaisilla lisäpanssaroinneilla vaunun/tornin päällä. Sitten jos haluaa kalliilla "parasta just nyt" niin katseen voi suunnata APS, RWS, jne -järjestelmiin.
Jospa taas tekisit sitä taistelutilan vertailua Ukrainan ja Suomen välillä. Kaikki se mikä toimii Ukrainassa ei toimi Suomessa.Sanoit sen itsekin mihin aps tarvitaan, eli se pystyy torjumaan ohjuksia ja droneja, psv:n teräspanssari ei ihan etusektoria lukuun ottamatta pysty vastaavaan. Ryssät kokeili lisätä vaunujen kattoihin grilliritilöitä ja vuorata vaunut era palikoilla mutta aika kehnoin tuloksin. Vaunun kattoon ja kanteen ei saa niin paljoa terästä että sillä pystyisi estämään nykyaikaisen top attack ohjuksen tai dronen läpäisyn, aps on tähän ainoa vaihtoehto. Joten voidaanko sanoa että teräspanssari on vanhentunut tapa suojata vaunua tämän vuosituhannen pst aseita vastaan?
Eihän tässä herran vuonna 2025 tarvitse pelkästään teräksestä ja grilliritilöistä puhua, kun erilaisia komposiittisia, keraamisia, ERA ja NERA -panssarointeja on keksitty iät ja ajat sitten. "Teräs yksinään" on ollut vanhentunut tapa suojata vaunua jo jostain 70-luvulta.Sanoit sen itsekin mihin aps tarvitaan, eli se pystyy torjumaan ohjuksia ja droneja, psv:n teräspanssari ei ihan etusektoria lukuun ottamatta pysty vastaavaan. Ryssät kokeili lisätä vaunujen kattoihin grilliritilöitä ja vuorata vaunut era palikoilla mutta aika kehnoin tuloksin. Vaunun kattoon ja kanteen ei saa niin paljoa terästä että sillä pystyisi estämään nykyaikaisen top attack ohjuksen tai dronen läpäisyn, aps on tähän ainoa vaihtoehto. Joten voidaanko sanoa että teräspanssari on vanhentunut tapa suojata vaunua tämän vuosituhannen pst aseita vastaan?
Aika vähän venäläisillä on näitä top attack ohjuksia, kornet taitaa olla ainoa ja ei ole erityisen käyttöön levinnyt.Kyllähän tankit on tappiolla ohjuksia vastaan. katosta menee läpi kevytkin ohjus.
Vielä. Eiköhän niitä kohta tule. Pelkkä rpg raketti riittää katon puhkaisuun helposti.Aika vähän venäläisillä on näitä top attack ohjuksia.
Epäsuoralla ammunnalla vai käki puussa? Vai miten se sinne katolle iskee?Vielä. Eiköhän niitä kohta tule. Pelkkä rpg raketti riittää katon puhkaisuun helposti.
Ratsastaa dronella.Epäsuoralla ammunnalla vai käki puussa? Vai miten se sinne katolle iskee?
Taitavat pääasiassa iskeä ensin moottoritilaan ja tornin juureen ja ainakin nuo Ukrainalaiset toimivat tuolla tavalla.Ratsastaa dronella.
Eiköhän tuo puuttuva sorvi korvata ohjelmoitavalla robottikäsivarsi-CNC:llä. Ihanan kallista, mutta 100% toistettava lopputulos, kunhan koneistusohjelma on viilattu kohdilleen.Saksassa oli vielä 2000-luvun alussa kykyä ja kapasiteettia valmistaa PSV ja muuta kalustoa. Oli Rheinmetal, Wegmann, Mak mutta tuon kapasiteen vähennettyä on varmasti myös työstökoneista hankkiuduttu eroon.
Esim PSV:n tornin kehän korvaamiseen piti olla erikoissorvi ja nyt tuota taitoa tuskin on jäljellä.
Saksassa oli vielä 2000-luvun alussa kykyä ja kapasiteettia valmistaa PSV ja muuta kalustoa. Oli Rheinmetal, Wegmann, Mak mutta tuon kapasiteen vähennettyä on varmasti myös työstökoneista hankkiuduttu eroon.
Esim PSV:n tornin kehän korvaamiseen piti olla erikoissorvi ja nyt tuota taitoa tuskin on jäljellä.
Ei taida voida "leikkaamalla" valmistaa tornin laakeroinnin geometrioita, koska niissä ei ole ohjaavina pintoina suoria läpileikattavia pintoja, joista vesileikkauksen voisi "läpi puhaltaa". Isot koneistusvälineet ovat edelleen tarpeen.Satun kokemuksesta tietämään, että nykyisin ko. kohteessa tarvittavaan mittatarkkuuteen pääsee paljon nopeammin ja halvemmalla vesileikkauksella kuin aikanaan sorvaamalla myös tuon kokoluokan kappaleissa. Ehkä (mahdollisesti) laakeroitu pinta pitää vielä viimeistellä sorvaamalla/hiomalla. Toki sellainen vesileikkauslaitteisto pitää valmistaa erikseen noin suurille kappaleille eikä ole halpaa lystiä sekään ja vaatii sitten isoja sarjoja maksaakseen ikinä itsensä takaisin. Siitä on myös se hyöty, että työkaluja ei kulu yhtään enempää vaikka torniin valitaan teräs, kuten suuntaus on, lujemmista vaihtoehdoista. Aikanaan on voinut jopa olla pakko valita pykälää kahta heikompi materiaali, jotta se saadaan koneistettua.
Ei kyllä jää julmilta saksalaisilta tuollainen Leopardin kääntökehä valmistamatta vaikka jonkun yksittäisen valmistajan sorvi olisi hävitettykin. Tuossa on saksalaisen valmistajan NC ohjattuja karusellisorveja jollaisella saattaa onnistua kehän osien teko aihioista:Ei taida voida "leikkaamalla" valmistaa tornin laakeroinnin geometrioita, koska niissä ei ole ohjaavina pintoina suoria läpileikattavia pintoja, joista vesileikkauksen voisi "läpi puhaltaa". Isot koneistusvälineet ovat edelleen tarpeen.
Ohessa leikkauskuvantoja venäläisten T-xx vaunujen tornilaakeroinnista, joista voi arvioida valmistusmenetelmien soveltuvuutta geometrioiden tuottamiseksi. Leikkaavat menetelmät eivät noihin muotoihin sovellu? Jokseenkin samankaltaiset osat on oltava länsivaunuissakin.
Kuvalähteenä tankograd artikkelit NL/Venäjän kalustosta.
Katso liite: 118052
Ohessa linkki Leo2 A5 rungon torniaukkoon, jota ymmärtääkseni ei voi valmistaa leikkaamalla "läpi" vaan se on koneistettava lastuamalla.
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Leopard_2_A5_below_the_turret_ring.jpg
Rengaskehät ja niiden aihiot tornilaakeireihin tehdään esim USA;ssa oheisen viitelinkin tapaan:
https://www.ringmastersmfg.com/process-ring-rolling-process/ (ks video)Defense Forged Rolled Rings - Military Forged Components | Ringmasters Rolled Rings
Ringmasters manufacturers forged rolled rings from alloy steel to stainless steel for the defense industry such as aircraft & vessels for armed forces. Call today.www.ringmastersmfg.com
Seosteräksille taottujen (forged) renkaiden max ulko halk OD=125''=3125 mm ja sisähalk ID= max 116'' = 2900 mm, joten hyvin riittää Leo2 torneille, joissa laakerihalkaisija on luokkaa D~2000 mm.
Tuolta saanee laakerikehät loppuun saakka koneistettuna tai aihoina/karkeakoneistettuna, jos itse jossakin osat loppukoneistaa.