Panssarivaunut

Jos PST aseiden kehitys on huomattavasti nopeampaa kuin itse vaunujen, niin miksi kannattaa maksaa itsensä kipeäksi "state of art aktiivisesta omasuojajärjestelmästä", joka kykenee torjumaan pari ohjusta/dronea, mutta saattaa lahota jonkun 81KRH:n sirpaleeseen matkalla asemiin? Noihan on nimenomaan niitä kalleimpia ja nopeiten vanhenevia järjestelmiä toisin kuin panssari, joka on ollut vaunun tärkein suoja liikkuvuuden lisäksi jo WW2 lähtien.

Kustannustehokkainta on ihan yksinkertaisesti parantaa tilannetietoisuutta ja suojausta erilaisilla lisäpanssaroinneilla vaunun/tornin päällä. Sitten jos haluaa kalliilla "parasta just nyt" niin katseen voi suunnata APS, RWS, jne -järjestelmiin.
Sanoit sen itsekin mihin aps tarvitaan, eli se pystyy torjumaan ohjuksia ja droneja, psv:n teräspanssari ei ihan etusektoria lukuun ottamatta pysty vastaavaan. Ryssät kokeili lisätä vaunujen kattoihin grilliritilöitä ja vuorata vaunut era palikoilla mutta aika kehnoin tuloksin. Vaunun kattoon ja kanteen ei saa niin paljoa terästä että sillä pystyisi estämään nykyaikaisen top attack ohjuksen tai dronen läpäisyn, aps on tähän ainoa vaihtoehto. Joten voidaanko sanoa että teräspanssari on vanhentunut tapa suojata vaunua tämän vuosituhannen pst aseita vastaan?
 
Sanoit sen itsekin mihin aps tarvitaan, eli se pystyy torjumaan ohjuksia ja droneja, psv:n teräspanssari ei ihan etusektoria lukuun ottamatta pysty vastaavaan. Ryssät kokeili lisätä vaunujen kattoihin grilliritilöitä ja vuorata vaunut era palikoilla mutta aika kehnoin tuloksin. Vaunun kattoon ja kanteen ei saa niin paljoa terästä että sillä pystyisi estämään nykyaikaisen top attack ohjuksen tai dronen läpäisyn, aps on tähän ainoa vaihtoehto. Joten voidaanko sanoa että teräspanssari on vanhentunut tapa suojata vaunua tämän vuosituhannen pst aseita vastaan?
Jospa taas tekisit sitä taistelutilan vertailua Ukrainan ja Suomen välillä. Kaikki se mikä toimii Ukrainassa ei toimi Suomessa.

Taistelukentällä suurin uhka on edelleen epäsuoratuli, joka vaurioittaa lähiosumalla ja suoralla osumalla tuhoaa edelleen myös tstpsv:a.
 
Sanoit sen itsekin mihin aps tarvitaan, eli se pystyy torjumaan ohjuksia ja droneja, psv:n teräspanssari ei ihan etusektoria lukuun ottamatta pysty vastaavaan. Ryssät kokeili lisätä vaunujen kattoihin grilliritilöitä ja vuorata vaunut era palikoilla mutta aika kehnoin tuloksin. Vaunun kattoon ja kanteen ei saa niin paljoa terästä että sillä pystyisi estämään nykyaikaisen top attack ohjuksen tai dronen läpäisyn, aps on tähän ainoa vaihtoehto. Joten voidaanko sanoa että teräspanssari on vanhentunut tapa suojata vaunua tämän vuosituhannen pst aseita vastaan?
Eihän tässä herran vuonna 2025 tarvitse pelkästään teräksestä ja grilliritilöistä puhua, kun erilaisia komposiittisia, keraamisia, ERA ja NERA -panssarointeja on keksitty iät ja ajat sitten. "Teräs yksinään" on ollut vanhentunut tapa suojata vaunua jo jostain 70-luvulta.

Japanilaiset esimerkiksi ovat kovaa väittäneet, että Type 10 "katto" kykenisi kestämään ainakin jonkinnäköisen EFP:n ja samaa selviytymiskykyä markkinoidaan vähintään RPG:n osalta 2A7+ Leon kanssa. Jossain kohti ohjukset kasvaa liian isoksi, mutta kasvaa ne liian suureksi myös APS:lle. Perinteiset soft-kill-järjestelmät (sekä EW) tulee varmaan myös tämän takia nostamaan jälleen suosiotaan, koska ohjustahan ei luonnollisesti tarvitse torjua kerta se ei löydä maaliin.

(En itse ole mikään vaunuasiantuntija joten paremmin tietävät saavat korjata)
 
Yksittäistä dronea isomman uhan vaunulle aiheuttaa taistelukentän läpinäkyvyys. Tiedusteludronejen yleisyys aiheuttaa sen, että vaunua kohtaan on helppo kohdistaa asevaikutusta, oli se sitten kamikazedroneilla, tykistöllä tai PST-ohjuksilla. Hyökkäävää yhtymää kohtaan on siis helpompi keskittää drone-, PST- ja tykistöjoukkoja torjumaan hyökkäys.

Toisin sanoen, droneuhkaa voi aika oleellisesti lievittää jo sillä, että saadaan sodan sumu ja alueellinen yllätys takaisin, jolloin yhtymän hyökkäys saadaan kohdistettua heikkoon kohtaan ja lamautettua tappoketju. Ukrainalla taitaa olla tähänkin temput keksitty, kun katselee Harkovan ja Kurskin hyökkäyksiä.
 
KNDS aikoo ostaa Alstomin junavaunutehtaan Görlitzissä ja muuntaa sen tekemään panssarivaunujen runkoja sekä panssaroituja ajoneuvoja sekä niiden raskaita osia. Alstom on sulkemassa tehtaan muussa tapauksessa. 2026 alussa pitäisi olla suunnitelma käynnissä ja isolle osalle Alstomin entisiä työntekijöitä löytyisi työpaikka KNDS:llä.

Lisää huomattavasti kapasiteettia joka on muilta osin tulossa täysin käyttöön jo tämän vuoden aikana.

Luonnollisesti Saksan vasemmisto ulisee hankkeesta kun eivät ole niitä rauhan aseita, joilla Venäjä tappaa siviilejä.

 
Viimeksi muokattu:
Saksassa oli vielä 2000-luvun alussa kykyä ja kapasiteettia valmistaa PSV ja muuta kalustoa. Oli Rheinmetal, Wegmann, Mak mutta tuon kapasiteen vähennettyä on varmasti myös työstökoneista hankkiuduttu eroon.
Esim PSV:n tornin kehän korvaamiseen piti olla erikoissorvi ja nyt tuota taitoa tuskin on jäljellä.
 
Saksassa oli vielä 2000-luvun alussa kykyä ja kapasiteettia valmistaa PSV ja muuta kalustoa. Oli Rheinmetal, Wegmann, Mak mutta tuon kapasiteen vähennettyä on varmasti myös työstökoneista hankkiuduttu eroon.
Esim PSV:n tornin kehän korvaamiseen piti olla erikoissorvi ja nyt tuota taitoa tuskin on jäljellä.
Eiköhän tuo puuttuva sorvi korvata ohjelmoitavalla robottikäsivarsi-CNC:llä. Ihanan kallista, mutta 100% toistettava lopputulos, kunhan koneistusohjelma on viilattu kohdilleen.
 
Saksassa oli vielä 2000-luvun alussa kykyä ja kapasiteettia valmistaa PSV ja muuta kalustoa. Oli Rheinmetal, Wegmann, Mak mutta tuon kapasiteen vähennettyä on varmasti myös työstökoneista hankkiuduttu eroon.
Esim PSV:n tornin kehän korvaamiseen piti olla erikoissorvi ja nyt tuota taitoa tuskin on jäljellä.

Satun kokemuksesta tietämään, että nykyisin ko. kohteessa tarvittavaan mittatarkkuuteen pääsee paljon nopeammin ja halvemmalla vesileikkauksella kuin aikanaan sorvaamalla myös tuon kokoluokan kappaleissa. Ehkä (mahdollisesti) laakeroitu pinta pitää vielä viimeistellä sorvaamalla/hiomalla. Toki sellainen vesileikkauslaitteisto pitää valmistaa erikseen noin suurille kappaleille eikä ole halpaa lystiä sekään ja vaatii sitten isoja sarjoja maksaakseen ikinä itsensä takaisin. Siitä on myös se hyöty, että työkaluja ei kulu yhtään enempää vaikka torniin valitaan teräs, kuten suuntaus on, lujemmista vaihtoehdoista. Aikanaan on voinut jopa olla pakko valita pykälää kahta heikompi materiaali, jotta se saadaan koneistettua.
 
Viimeksi muokattu:
Matsimuksen uusi video fransmannien AMX-10 -vaunusta. Käy läpi sen hyviä ja huonoja puolia. Kärry tarkoitettiin nopeaksi tiedusteluajoneuvoksi, ei miksikään taisteluvaunuksi, joka rynnäköi suoraan kohti vihollisen asemia.

 
Satun kokemuksesta tietämään, että nykyisin ko. kohteessa tarvittavaan mittatarkkuuteen pääsee paljon nopeammin ja halvemmalla vesileikkauksella kuin aikanaan sorvaamalla myös tuon kokoluokan kappaleissa. Ehkä (mahdollisesti) laakeroitu pinta pitää vielä viimeistellä sorvaamalla/hiomalla. Toki sellainen vesileikkauslaitteisto pitää valmistaa erikseen noin suurille kappaleille eikä ole halpaa lystiä sekään ja vaatii sitten isoja sarjoja maksaakseen ikinä itsensä takaisin. Siitä on myös se hyöty, että työkaluja ei kulu yhtään enempää vaikka torniin valitaan teräs, kuten suuntaus on, lujemmista vaihtoehdoista. Aikanaan on voinut jopa olla pakko valita pykälää kahta heikompi materiaali, jotta se saadaan koneistettua.
Ei taida voida "leikkaamalla" valmistaa tornin laakeroinnin geometrioita, koska niissä ei ole ohjaavina pintoina suoria läpileikattavia pintoja, joista vesileikkauksen voisi "läpi puhaltaa". Isot koneistusvälineet ovat edelleen tarpeen.

Ohessa leikkauskuvantoja venäläisten T-xx vaunujen tornilaakeroinnista, joista voi arvioida valmistusmenetelmien soveltuvuutta geometrioiden tuottamiseksi. Leikkaavat menetelmät eivät noihin muotoihin sovellu? Jokseenkin samankaltaiset osat on oltava länsivaunuissakin.
Kuvalähteenä tankograd artikkelit NL/Venäjän kalustosta.

T-62_T-54_T-64_T-72_tornin_laakerointeja.gif

Ohessa linkki Leo2 A5 rungon torniaukkoon, jota ymmärtääkseni ei voi valmistaa leikkaamalla "läpi" vaan se on koneistettava lastuamalla.
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Leopard_2_A5_below_the_turret_ring.jpg

Rengaskehät ja niiden aihiot tornilaakeireihin tehdään esim USA;ssa oheisen viitelinkin tapaan:
https://www.ringmastersmfg.com/process-ring-rolling-process/ (ks video)
Seosteräksille taottujen (forged) renkaiden max ulko halk OD=125''=3125 mm ja sisähalk ID= max 116'' = 2900 mm, joten hyvin riittää Leo2 torneille, joissa laakerihalkaisija on luokkaa D~2000 mm.
Tuolta saanee laakerikehät loppuun saakka koneistettuna tai aihoina/karkeakoneistettuna, jos itse jossakin osat loppukoneistaa.
 
Ei taida voida "leikkaamalla" valmistaa tornin laakeroinnin geometrioita, koska niissä ei ole ohjaavina pintoina suoria läpileikattavia pintoja, joista vesileikkauksen voisi "läpi puhaltaa". Isot koneistusvälineet ovat edelleen tarpeen.

Ohessa leikkauskuvantoja venäläisten T-xx vaunujen tornilaakeroinnista, joista voi arvioida valmistusmenetelmien soveltuvuutta geometrioiden tuottamiseksi. Leikkaavat menetelmät eivät noihin muotoihin sovellu? Jokseenkin samankaltaiset osat on oltava länsivaunuissakin.
Kuvalähteenä tankograd artikkelit NL/Venäjän kalustosta.

Katso liite: 118052

Ohessa linkki Leo2 A5 rungon torniaukkoon, jota ymmärtääkseni ei voi valmistaa leikkaamalla "läpi" vaan se on koneistettava lastuamalla.
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Leopard_2_A5_below_the_turret_ring.jpg

Rengaskehät ja niiden aihiot tornilaakeireihin tehdään esim USA;ssa oheisen viitelinkin tapaan:
https://www.ringmastersmfg.com/process-ring-rolling-process/ (ks video)
Seosteräksille taottujen (forged) renkaiden max ulko halk OD=125''=3125 mm ja sisähalk ID= max 116'' = 2900 mm, joten hyvin riittää Leo2 torneille, joissa laakerihalkaisija on luokkaa D~2000 mm.
Tuolta saanee laakerikehät loppuun saakka koneistettuna tai aihoina/karkeakoneistettuna, jos itse jossakin osat loppukoneistaa.
Ei kyllä jää julmilta saksalaisilta tuollainen Leopardin kääntökehä valmistamatta vaikka jonkun yksittäisen valmistajan sorvi olisi hävitettykin. Tuossa on saksalaisen valmistajan NC ohjattuja karusellisorveja jollaisella saattaa onnistua kehän osien teko aihioista:

Suurimmassa mallissa on pyörivän pöydän halkaisija 12 m, mutta tähän tarkoitukseen riittänee n. 2 m halkaisija. Kääntökehän valmistamiseen toki tarvitaan jotain muutakin kuin yksi sorvi.

Tuossa on sorvaamista vähän isommalla koneella Siemensillä eli luultavasti Saksassa:
640px-Francis_Runner_InWorkshop_300.jpg


Tässä taas Liebherrin kääntökehien valmistusta:

Ilmeisesti Thyssengroup valmistaa mm Leopardin tornin kääntökehiä, kts pdf:
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän tuo A8 yksikkö hinta tulee alas, jos noita tilauksia alkaa tulemaan.

Panssarivaununun tulevaisuudesta mielestäni on hyvä esimerkki Israel. Onko viimeksi 80-luvulla käynyt viimeksi panssaritaisteluita ja koko ajan kehitetään Merkavaa. Ja oppia tulee jatkuvasti lisää sitä mukaa, kun terot kehittää omia toimiaan.
Ei siellä kukaan ole puhunut, että mbt olisi kuoleva asehaara.

Suomen kannalta pitäisi varmaan odottaa hetki ja katsoa, miten Puolan K3PL tuotanto ja sen hinta kehittyy. Siinä voisi olla varteenotettava vaihtoehto Suomelle.
 
Back
Top