Panssarivaunut

Monet puhuu vain T-72 stenauksesta, joka on vain pieni kokonaisuus mitä stenattiin, kun molemmat sodanajan panssariprikaatit stenattiin. Varsinkin kun Leo A4 varaosahankinnat ryssittiin totaalisesti ja jouduttiin kannibalisoimaan vaunuja.
Eikä T-72 varastointi mikään ongelma ollut. Ne oli pressuhalleissa ja kuivainten perässä. Toisin kuin Saksassa, missä ne seiso ulkona ja osassa luukut auki.
Ja T-72 vs Abrahams tai Leo2 on turhaa. Koska siinä vaiheessa kun Venäläisillä on meitä vastaan heittää Aatuja tai Leoja, niin homma on jo menny enemmän kuin vituiksi.
 
Monet puhuu vain T-72 stenauksesta, joka on vain pieni kokonaisuus mitä stenattiin, kun molemmat sodanajan panssariprikaatit stenattiin. Varsinkin kun Leo A4 varaosahankinnat ryssittiin totaalisesti ja jouduttiin kannibalisoimaan vaunuja.
Eikä T-72 varastointi mikään ongelma ollut. Ne oli pressuhalleissa ja kuivainten perässä. Toisin kuin Saksassa, missä ne seiso ulkona ja osassa luukut auki.
Ja T-72 vs Abrahams tai Leo2 on turhaa. Koska siinä vaiheessa kun Venäläisillä on meitä vastaan heittää Aatuja tai Leoja, niin homma on jo menny enemmän kuin vituiksi.
Käsittääkseni T-72 säilytyksessä ja pitämisessä ei yksinkertaisesti ollut järkeä kustannuksien kannalta. Tohon Leo vs t mallit sanon että hiki on hatussa T- 14 armataakin vataan kunhan se sieltä joskus tupsahtaa laajaan käyttöön.
 
Pressuhalli maksaa kuivaimineen ja melko valmiiseen paikkaan perustettuna suuruusluokkaa 20ke/vaunu. 20 vuoden käyttöiöllä siis 1ke/vuosi +pääomakustannukset. Tilojen käyttökustannukset sitten joitakin satasia/vaunu/vuosi.
 
Viimeksi muokattu:
Pressuhalli maksaa kuivaimineen ja melko valmiiseen paikkaan perustettuna suuruusluokkaa 20ke/vaunu. 20 vuoden käyttöiöllä siis 1ke/vuosi +pääomakustannukset. Tilojen käyttökustannukset sitten joitakin satasia/vaunu/vuosi.
Kaikki säilytystilat olivat olemassa kahdessa paikassa eli mitään uutta ei tarvinnut rakentaa. Joskus edellisessä elämässä kuulit hinnan per vaunu 150€ vuosi ylläpitokuluimeen, vuosikäyttöineen ja konservointeineen.
 
T-55M perustankkina, kapeatelaiset ällit, jotka olivat tulleet T-72 kaupan yhteydessä, 152TelaK91, 152H37A, 152H40-88, 105H61-37
Telakanuuna poistui myöhemmin ja 105H ainakin pääsääntöisesti jo aiemmin.

Ällien poisto miltään osin oli minulle uutta tietoa. Pitääkö paikkansa? Ruotsistahan noita kapeatelaisia tuli sittemmin reippaasti lisääkin. Ne eivät myöskään tulleet T-72-kaupan yhteydessä vaan erillisenä hankintana myöhemmin 80-luvulla.
 
T-55M perustankkina, kapeatelaiset ällit, jotka olivat tulleet T-72 kaupan yhteydessä, 152TelaK91, 152H37A, 152H40-88, 105H61-37
Meniköhän niitä alkuperäisiä venäläisiä T-55 alustaisia siltavaunuja stenalle niin ikään, vai säilytettiinkö ne uudempien Itä-Saksasta hankittujen T-55 siltojen rinnalla?

Niin tai näin, niin olisiko parempi kysymys että minkä verran niitä T-72 olisi säilytetty, että minimi-infra niiden rinnalla olisi mukana varmuusvarastoinnissa? Sillat ja miinatelavaunut kai aivan minimissään. Ei pelkillä T-72 vaunuilla tee yksinään kai juurikaan mitään. Jos jätetään siis panssarijääkärit nyt pois kuvioista ja puhutaan vain panssaripataljoonista ilman jägstereitä.

Ja sitten jatkopohdintana, että jos näin olisi toimittu silloin kun vanhat PsPr härpäkkeet menivät pataan, niin olisiko enää kuitenkaan Leo 2 A6 hankinnan jälkeen järkeä niitä säilyttää. Vanhassakin maailmassa 1. ja 2. PsPr eivät olleet tasa-arvoisia. Nythän meillä ikään kuin on sama rakenne, jossa Karjala on 1. PsPr ja Mekanisoidut taisteluosastot 2. PsPr muoks ja sitten näitä mystisä erillisiä vaunukomppanioita joita näkyy siellä täälläå, kuten PsPr aikaan oli "3. PsPr" joka olisi palasteltu sinne tänne koska tukevaa infraa ei ollut.

Jälkimmäisessä toki ilmatorjunta hoitamatta lähi-ilmatorjuntaa lukuunottamatta, mutta noinhan se käsittääkseni oli PsPr maailmassakin, ilmatorjunta oli kysymysmerkki hieman ajankohdasta riippuen oliko iso vai pieni kysymysmerkki.

Jälkiviisauden valossa laitan pelimerkkini sille, että vaikka yksi "PsPr" olisikin varmuusvarastoitu, niin se olisi saanut lisää elinaikaa vain kymmenisen vuotta. Stenalla olisi nyt joka tapauksessa.
 
Viimeksi muokattu:
Meniköhän niitä alkuperäisiä venäläisiä T-55 alustaisia siltavaunuja stenalle niin ikään, vai säilytettiinkö ne uudempien Itä-Saksasta hankittujen T-55 siltojen rinnalla?

Niin tai näin, niin olisiko parempi kysymys että minkä verran niitä T-72 olisi säilytetty, että minimi-infra niiden rinnalla olisi mukana varmuusvarastoinnissa? Sillat ja miinatelavaunut kai aivan minimissään. Ei pelkillä T-72 vaunuilla tee yksinään kai juurikaan mitään. Jos jätetään siis panssarijääkärit nyt pois kuvioista ja puhutaan vain panssaripataljoonista ilman jägstereitä.

Ja sitten jatkopohdintana, että jos näin olisi toimittu silloin kun vanhat PsPr härpäkkeet menivät pataan, niin olisiko enää kuitenkaan Leo 2 A6 hankinnan jälkeen järkeä niitä säilyttää. Vanhassakin maailmassa 1. ja 2. PsPr eivät olleet tasa-arvoisia. Nythän meillä ikään kuin on sama rakenne, jossa Karjala on 1. PsPr ja Mekanisoidut taisteluosastot 2. PsPr.

Jälkimmäisessä toki ilmatorjunta hoitamatta lähi-ilmatorjuntaa lukuunottamatta, mutta noinhan se käsittääkseni oli PsPr maailmassakin, ilmatorjunta oli kysymysmerkki hieman ajankohdasta riippuen oliko iso vai pieni kysymysmerkki.

Jälkiviisauden valossa laitan pelimerkkini sille, että vaikka yksi "PsPr" olisikin varmuusvarastoitu, niin se olisi saanut lisää elinaikaa vain kymmenisen vuotta. Stenalla olisi nyt joka tapauksessa.
Ainakin 22 kpl täysin käyttämättömiä T-72M1 meni pataan pl. muutama museoitu vaunu sekä 90-luvun alussa saadut K-versiot. Stenalla niillä kaahattiin pitkin pihaa ilman tornia..

Romutetut kapeatelaiset ällit olivat teollisen peruskorjauksen tarpeessa ja meillä oli käyttämättömiä V-ällejä liiterit täynnä 2000-luvun alussa. Kapeatelaisista puhuttiin aina, että olivat tulleet T-72 kaupan yhteydessä.

Uusimpien V-ällien valmistusvuosi on 1989.
 
Ainakin 22 kpl täysin käyttämättömiä T-72M1 meni pataan pl. muutama museoitu vaunu sekä 90-luvun alussa saadut K-versiot. Stenalla niillä kaahattiin pitkin pihaa ilman tornia..

Romutetut kapeatelaiset ällit olivat teollisen peruskorjauksen tarpeessa ja meillä oli käyttämättömiä V-ällejä liiterit täynnä 2000-luvun alussa. Kapeatelaisista puhuttiin aina, että olivat tulleet T-72 kaupan yhteydessä.

Uusimpien V-ällien valmistusvuosi on 1989.
Käyttämättömiä kuoleman loukkuja ne oli.
Huonolla panssarilla, huonoilla tähtäimillä varustettuja vaunuja. Ainoa asia missä olivat hyviä oli syttymisnopeus.
T55M oli hidas ja vielä huonommin panssaroitu, siinä ainoa hyvä puoli oli modernisoitu ammunnanhallinta järjestelmä, mutta sekään ei ollut mikään state of art-järjestelmä, koska tähtäimellä ei ollut lämpötähtäintä.

Hankalia ja suuritöisiä huoltaa. Ainoa arvo vaunuilla oli niiden avulla ylläpidetty vaunukoulutus. Onneksi menivät pataan.
 
Käyttämättömiä kuoleman loukkuja ne oli.
Huonolla panssarilla, huonoilla tähtäimillä varustettuja vaunuja. Ainoa asia missä olivat hyviä oli syttymisnopeus.
T55M oli hidas ja vielä huonommin panssaroitu, siinä ainoa hyvä puoli oli modernisoitu ammunnanhallinta järjestelmä, mutta sekään ei ollut mikään state of art-järjestelmä, koska tähtäimellä ei ollut lämpötähtäintä.

Hankalia ja suuritöisiä huoltaa. Ainoa arvo vaunuilla oli niiden avulla ylläpidetty vaunukoulutus. Onneksi menivät pataan.
Omasta ilmeisesti todella kovan käyttäjäkokemuksen molemmista vaunuista, kun näin kovan kannan osaat asiaan ottaa?
 
Ainakin 22 kpl täysin käyttämättömiä T-72M1 meni pataan pl. muutama museoitu vaunu sekä 90-luvun alussa saadut K-versiot. Stenalla niillä kaahattiin pitkin pihaa ilman tornia..

Romutetut kapeatelaiset ällit olivat teollisen peruskorjauksen tarpeessa ja meillä oli käyttämättömiä V-ällejä liiterit täynnä 2000-luvun alussa. Kapeatelaisista puhuttiin aina, että olivat tulleet T-72 kaupan yhteydessä.

Uusimpien V-ällien valmistusvuosi on 1989.
Uskon saman viisivuotiskauden/sopimuksen mutta T-72-hankintaan yhdistäminen kuulostaa erikoiselle. Eikä sen aloitussatsin (10kpl) romuttamistakaan ole missään silmiini osunut.

Kumpikaan ei tietysti tarkoita etteikö esitetty väittämä voisi olla tosi mutta mieluusti näkisin näille jonkun lähteen.

Virallisesti Älli esiteltiin uutena kaluna lehdistölle samassa yhteydessä kuin T-55M ja BMP-2 alkuvuodesta 1989. Tuolloin oli tietysti jo päädytty leveätelaversion hankintaan.
 
Uskon saman viisivuotiskauden/sopimuksen mutta T-72-hankintaan yhdistäminen kuulostaa erikoiselle. Eikä sen aloitussatsin (10kpl) romuttamistakaan ole missään silmiini osunut.

Kumpikaan ei tietysti tarkoita etteikö esitetty väittämä voisi olla tosi mutta mieluusti näkisin näille jonkun lähteen.

Virallisesti Älli esiteltiin uutena kaluna lehdistölle samassa yhteydessä kuin T-55M ja BMP-2 alkuvuodesta 1989. Tuolloin oli tietysti jo päädytty leveätelaversion hankintaan.
Ällit olivat orgaanista komppania kalustoa Neuvostoliitossa ja sieltä toimitettiin pääsääntöisesti aina orgaanisen yksikön taistelukalusto
 
Kun panssereja en tunne, mutta mielelläni oppisin niin voi olla että kysyn tyhmiä. Ymmärrän että t55/72 alustat meni luiskaan. Entäs tornit? Olisko niistä saanu esim ällitällin tai muun alustan päälle jotain järkevää käyttötarkoitusta täyttämään? Esim lentokenttiä, satamia yms suojaamaan? Entä onko maailmalla moista tehty? Hiluxin katolle taitavat olla jo liian painavia =D
 
Back
Top