L.
Korpraali
Ei taida olla ollut aktiivikäytössä, en ainakaan muista nähneeni itsekkää yhtään videoissa, edes asennettuna vaunuun
Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
otwa
Luutnantti
Redditistä löytyi seuraava ote panssarimiehen muistelmista:
Panssarimiehen päiväkirja
Kirjoitin Puolustusvoimien Arrow 24 -harjoituksessa päiväkirjaa viime keväänä. Näin ansaittua lomaa nauttivana tuoreena reserviläisenä ajattelin tuoda kiinnostuneille varusmiehen näkökulman esiin puhtaaksi kirjoitettuna. Varusmiehenä toimin Leopard 2A4:n ampujana Parolan panssariprikaatissa, astuin palvelukseen heinäkuussa -23 ja palvelin 347 päivää. Ylenin harjoituksen jälkeen korpraaliksi. Meikäläisen tunnistavilla palvelustovereilla pyörii nyt sukat jalassa myötähäpeästä, mutta hei mähän olin hyvä siinä
>**Lauantai 27.4.**
>Panssarivaunukomppaniassa herättiin normaalisti aamukuudelta kasarmipalvelukseen. Aamupalan ja eiliseltä jääneiden vaunukohtaisten materiaalien busseihin lastaamisen jälkeen päästiin liikkeelle kohti Niinisaloa. Perjantaina suurin osa henkilökohtaisesta materiaaleista oltiin jo lastattu Leopardien mukana junalaveteille odottamaan siirtoa. - Nibizalle saavuttiin odottelemaan tankkien saapumista lastausalueelle junan mukana. Hytistiin siinä pataljoonan kesken kolme varttia räntäsateessa. Loppupäivä meni kohtuullisen rennosti, vaunujoukkueet kohdistivat simulaattoreita ja naamioivat vaunuja ensi viikon taisteluharjoituksia varten. Jollain helvetin keinolla yksi alfan koneista tiputti telan paikoiltaan tuhoten kolme telapyörää, ja bravon koneessa syttyi tulipalo. Hieno alku harjoitukselle! - Nibiza on harjoitusalueena upea! Täällä sotilaskoti ja sauna ovat vaunupihan välittömässä läheisyydessä. Kuulemma harjoituspäivinä, kun emme yövy vaunupihalla, saadaan sotkuauto käymään komppanian ryhmityksessä.
>**Sunnuntai 28.4.**
>Aamulla lähdettiin treenaamaan komppanian hyökkäystä tankeilla, samaa kauraa mitä viimeiset 4 kuukautta Parolannummellakin. Oli niin jännittävää, että uni meinasi tulla. Ainakin keli oli kaunis ja jopa lämmin. Pitkän päivän jälkeen oli jopa mahdollisuus päästä saunaan! Löylyhuoneessa oli huikeat 50°C ja suihkusta tuli neliasteista vettä.
>**Maanantai 29.4.**
>Tänään oli hieman toiminnallisempi päivä näkökulmasta riippuen. Lähdettiin aamusella suoraan hyökkäykseen keltaisen valtion joukkoja vastaan. Komentovaunussa oli niin jännittävää, että taisin ihan nukahtaa kesken tilanteen. Taisin osua kahteen vihollispanssariin ja melkein yhteen omaankin. Illan tullen taisteluosastomme oli päässyt etenemään useamman kilometrin syvyyteen. - Univelkaa alkaa kertyä. Ollaan myös jostain sadistisesta syystä syöty koko harjoitus kasvisruokaa, vaikkei se mitään hirveintä paskaa silti ole lounaspussit poislukien. Prikaatin komentaja on todellinen persoona. Nähtävästi paras keino välittää viesti komppanian päällikölle on karjua käsky meikävarusmiehelle kahden metrin päähän niin kovaa, että päällikkö kuulee koko hoidon n. 25 metrin päähän.
>**Tiistai 30.4.**
>Lähdettiin aamulla eilistäkin toiminnallisempaan päivään. Tällä kertaa hyökättiin panssarijääkärien kanssa Apache-helikopterien tukemaa vihollista vastaan. Taistelut olivat kiivaita, kumpikin osapuoli kärsi raskaat tappiot. Pääsin tuhoamaan ainakin kahdeksan vihollisvaunua, pääaseen laukauksia tuli lauottua 16 ja konekiväärin kuulaa sadoittain. - Illemmasta harjoituksen sininen osapuoli pääsi kuulemaan *Knattertonin* talk-showta komppanian radioverkosta. Noin 20 minuutin stand-upin aiheena oli paskan puhuminen panssarivaunumiehistä ja vähän kaikesta muustakin. Aina välillä kannattaa tarkistaa onko vaunupäähineen tangentti pohjassa. - Yleisesti melkein onnistunut päivä, kun ei enää lopussa pärjätty neljää taistelupanssarivaunua vastaan kahden vaunun voimin. 16°C kelit ja oikeasti herkullinen jauheLIHAlasagnette illalla kruunasivat kokonaisuuden. En torkkunut tankissakaan, vaikka unta tuli edellisenä yönä huikeat neljä tuntia. - Parolannummeen nähden Niinisalo on todella kuivaa maastoa. Ihan mukavaa vaihtelua, kun vaunut eivät ole missään saatanallisessa mudassa koko ajan. Toisaalta vaunun miehistötilan lattiat alkavat pikkuhiljaa muistuttamaan hiekkalaatikkoa. MP-lähettejä käy melkein kateeksi, tällainen harvaan kasvanut kuiva kangasmetsä on täydellinen mopolla rälläämiseen.
>**Keskiviikko 1.5.**
>Päivä lähti rauhakseen liikkeelle. Aikaa radioiden säädölle, aamupalalle sun muille aamun askareille oli 9:30 asti, ennen kuin Britit kävivät kurkkaamassa ryhmitystämme Apasseilla. 50 metrin päässä leijuva taisteluhelikopteri on vaikuttava ilmestys. Sellaisen kokoluokan mittakaavaa ei täysin ymmärrä ennen kuin sen näkee läheltä, ihan kuin panssarivaunujen kanssa. Samalla kävi ilmi huolellisen naamioinnin tehokkuus, helikopterien täytyi leijailla melkein iholle asti ennen meidän havaitsemista. Tuloksena pari Apassia rei'itettiin tonttiin ilmatorjuntakonekivääreillä. MG3:lla on hauskaa latoa räkäpäitä menemään, kannatti norkoilla lähimpänä lataajan luukkua. - Sen kummempaa päivässä ei varsinaisesti ollut, oltiin enemmän ulkona tankista kuin normaalisti. *Vohveli* alkaa laskea enemmän vastuuta meikäläiselle, kun vaunun lataaja-johtaja on ehtinyt majoittumaan sairastuvassa leijonanosan harjoituksesta. Yhdessä Leopardissa on aika helvetisti hommaa yksin ampujalle ja ajajalle. Vapun kunniaksi saatiin illalla simaa ja munkkia, olisi se lomapäiväkin maistunut...
>**Torstai 2.5.**
>Hyvin pian herätyksen jälkeen komppanialle annettiin suojeluvaroitus, ei kun sadevaatetta vaunuhaalarien päälle ja nasse varustevyölle valmiiksi. Muutoin hyvin rauhallinen aamu, poislukien meikäläisen nakki säätää komentovaunujen radiot kohdilleen. Haluavat musta jotain komentojoukkueen radistia näköjään. Liikkeellelähdöstä ei kulunut aikaakaan suojeluhälytykseen. Kaasunaamari yhdistettynä ampujan rooliin on Leopard-miehelle toisiksi pahinta paskaa, mitä joutuu tekemään. Kun puolentoista tunnin ajan tuntuu että pää halkeaa ja vaunuhaalarit likoavat omassa hiessä, tulee ajateltuta kaikkea hyvin eläimellistä ja perverssiä. Toisaalta tämä on hyvä keino tutustua paremmin omiin syvimpiin haluihinsa. Tilanteen päätyttyä *Rommelin* ensimmäinen kysymys oli minun mielipide suojeluhälytyksestä. *"No ihan perseestä!"* Taistelun yksityiskohdat jäivät kaiken hapenpuutteen ja tuskan lomassa epäselviksi, mutta ilmeisesti otettiin kunnolla turpaan. Samoin kävi tosin myös keltaiselle vaunukomppanialle. - Päivän taistelut päättyivät suojeluhälytyksen purkuun. Hämeen panssaripataljoona siirtyi santaiselle aukealle valokuvattavaksi, kuvat otettiin pataljoona- ja komppaniakoossa. Päästään sitten joskus kotiyksikön seinälle edustamaan 2/23-saapumiserää panssarivaunukomppaniassa. - Tankattiin vaunut vielä kuvausten jälkeen ja loppuiltana ei paljon muuta enää tehtykään. Aikaa oli soittaa kotiin porukoille ja paistaa vähän makkaraakin. Huomenna pitäisi ampua kaikki räkäpäät mäkeen, tulee raivokkaat taistelut.
>**Perjantai 3.5.**
>Päivähän ei ollut ollenkaan niin räväkkä kuin luvattiin. Istuttiin reservin ryhmityksessä 5 min liikkeellelähtövalmiudessa yhteen asti, komentajalla oli joku master-plan mielessä. Vaunun kannella makoillessa *Rommel* pohti ääneen voisiko yön viettää kotona, kun panettaa niin perkeleesti. Meikäläinenkin laitettiin heiluttamaan letkua, kun moottorin rengastuulettimet piti puhdistaa vedellä. Piti varmistaa kumpaa letkua. *Vohvelilla* oli hauskaa. - Illan ohjelma koostui vaunujen viikkohuolloista. Pää rupesi käymään kuumana lähempänä kahdeksaa huoltojen kestäessä ja sotilaskodin sulkemisajan lähestyessä. Ehdin sotkuun juuri kun viimeiset sämpylät vietiin hyllystä. Saatana. Sainpahan edes kahvia. Myöhemmin paisteltiin vielä makkaraa ja puhuttiin paskaa joukkueen kesken. Ihan kiva lopetus raskaan sotaviikon päätteeksi. Huomenna päästään taas pesulle ja saunomaan Niinisalon varuskuntaan.
>**Lauantai 4.5.**
>VITTU se sauna oli taas kylmä! Puolustusvoimat ei nyt oikein vakuuta, kun varuskunta- saati harjoitusalueilla ei kyetä järjestämään lämmintä saunaa tai suihkua kerran viikossa. Karvaasta pettymyksestä huolimatta päivä oli mukavan kevyt. Ladattiin vaunujen ammustelineet täyteen harjoitusalikaleja ja sirpalekranaatteja tulevan viikon kovapanosammuntoja varten. Illemmalla käytiin jäpittämässä kenttähartaudella ja seuraattiin yleisöstä täysin reilu skapparit-vastaan-varusmiehet ~~vapaapaini~~ futisottelu. Iltapalaksi annettiin makkarapaketti, ei hullumpaa paistella makkaraa jopa kesäisenä iltana valtion piikkiin.
>**Sunnuntai 5.5.**
>Eilisestä hartauksesta huolimatta sunnuntai ei ollut pyhitetty lepopäivä. Lähdettiin aamulla Nibizan aavikoille suorittamaan palveluksen ensimmäiset kovapanosammunnat tankeilla kohdistusammuntojen muodossa. L/44:n täyskaliiperisten ampuminen on helvetillistä touhua. Tykin paineaalto tuntuu vaunun vierellä seistessä korvissa ja kudoksissa ihan sama millainen suojavarustelu on päällä. Viereisen tankin ampuessa paineaaltoon säpsähtää vaunun sisälläkin, ja irralliset tavaratkin meinavat tipahdella lattioille. Omalla tykillä ammuttaessa paine ei tule sisälle, mutta senkin puolesta tykin rekyyli heilauttaa koko 55-tonnista laitosta taakse iskareillaan. Sirpalekranaatin tuhovoimaa esiteltiin tuhoamalla käytöstä poistettu vaunu. On hurjaa miten vaunun katto singahtaa korkeuksiin, ja sen sisätiloista jää jäljelle kuin epämääräistä romua ja tuhkaa. Sirpaleita ei enää ammuta maalivaunuihin, ällimiesten moraali kärsisi liikaa.
>**Maanantai 6.5.**
>Viimeisen gineksen viimeinen viikko alkoi normaalia aikaisemmalla herätyksellä ja lähdöllä taisteluammuntoihin. Ehdittiin ottaa pari vetoa tankeilla ja loppuaika meni lähinnä aurinkoa ottaessa vaunun kannella. Aurinko lämmittää, mutta ilman pitäisi pysyä melko kylmänä loppharjoituksen. Tuulee Jäämereltä päin tai jotain. - Komentojoukkue veti ammunnat panssaripioneerien ja panssarikoulun kadettien kanssa. Ero vaunukoulutuksen edistyneisyyden panssarimiesten ja kadettien välillä on... suuri. Osumaprosentti tai mikään muukaan toiminta ei yllä meikäläisten tasolle. Vetojen välillä odotellessa pääsin järjestämään spontaanin stand-up show'n Leopardista jollekkin bussiköörille. Puheista päätellen olivat ainakin osakseen vanhoja panssarimiehiä vierailemassa meidän ammunnoissa. Sotkuun päästiin tänään ihmisten aikaan.
>**Tiistai 7.5.**
>Päivä meni pitkälti samalla kaavalla kuin eilinenkin. Herättiin vitun aikaisin, odoteltiin hirveästi ja vedettiin pari vetoa tankeilla samalla kokoonpanolla. Päästiinpähän aikaisemmin pois tänään. Huomenna on tarkoitus ampua pimeäammunnat, helvetti aurinko laskee vasta noin 21:30 ja oikeasti pimeää on vasta keskiyön jälkeen... Saadaanpahan nukkua vaihteeksi kunnolla.
>**Keskiviikko 8.5.**
>Herättiin myöhään kuten oli luvattu. Taistelujoukkueet lähtivät puoliltapäivin nk. testiammuntoihin ilman ammunnan harjoittelua, komentojoukkue ei osallistunut. Pitkälle iltapäivään saatiin kahvitella ja valmistella nimikylttejä perinteiseen Nibizan joukkuetoteemiin ennen lähtöä päivän ammuntoihin. Pimeäammunnan ja huomisten ammuntojen harjoittelun sun muiden valmistelujen päätyttyä odoteltiin illalla vielä noin kolmisen tuntia. Jalkaosien piti ammuskella kevyillä ja raskailla kertasingoilla tuohon väliin, mutta homma vähän lysähti laukeamattomien käsittelyyn. Itse pimeäammunnoista ehdittiin vetää vain komppanian Leopardien yhteislaukaus ja Ällien taisteluosuus kaikesta valmistelusta huolimatta. Kello lähenee nyt kahtatoista ja kirjoitan tätä vielä panssarivaunussa. Pelastushenkilöstö sammuttelee vielä maastopaloja tuolla jossain.
>**Torstai 9.5.**
>Päästiin eilisen jälkeen nukkumaan vasta 1:30, mutta saatiin kuitenkin nukkua myöhään. Päivän ainut veto oli eilen harjoiteltu pitkä hyökkäys kovilla laukauksilla. Meni ilmeisen hyvin, vaikka pataljoonan komentaja kuumotteli meidän vaunun kannella koko vedon ajan. Meni niinkin hyvin, että toimin huomenna herra everstiluutnantin lataajana pataljoonan pitkässä hyökkäyksessä. Tai pikemminkin radistina, sillä emme ammu yhtäkään laukausta. Pienet paineet. Tämä nakki merkkaa myös loppua minun kovapanosammunnoille varusmiehenä. *Rommeliin* on vissin tehty tosissaan vaikutus, kun tämä avoimesti kehuu meikäläistä panssarikoulun johtajalle. *"Kato tämän takia \*\*\*\*\*\*\*\* on nollaykkösen ampuja, kun sitä ei tarvitse vetää perässä."* Järjestettiin vedon jälkeen vielä pieni kaaos tankkausjonossa, kun päällikön kone käskettiin kiilaamaan jonon eteen. Loppupäivä oli pääosin vapaata aikaa, käytettiin aika toteemin pystytykseen. Koko ilta meni, mutta lopputulos on upea! 2/23 erottuu joukosta Nibizalla. Revittiin toteemi pystyyn lihasvoimin, oli aika perkeleen vaarallista. - Kolmen viikon kinkku alkaa tuntua jo psyykkeessä. Porukka pitää hulluna, kun revin pressua Leopardin päälle vesisateessa paljain jaloin. Huomenna herätään viideltä, tulee tiukka päivä.
>**Perjantai 10.5.**
>Lähdettiin aikaisin aamulla pataljoonan komentajan ampumapuhuttelun jälkeen liikkeelle aikataulussa. Vedettiin pataljoonakoossa harjoitusveto ja itse kovapanosammunta. Tehtäväni oli kuunnella erillistä radiota ja välittää läpi tulevat viestit everstiluutnantille. On muuten aivan hanurista käyttää LV 241:stä vaunun vakituisena kakkosradiona vaikka vaunussa olisikin vain yksi oma radio meidän silloisen vaunun tavoin. 241:stä ei meinaan saa kytkettyä Leopardin sisäiseen verkkoon, vaan sitä on kuunneltava erikseen erillisellä kuulopuhelimella. Pikkusen tuntuu korvassa sellainen muovipalikka tungettuna nakkipipon väliin. Panssarivaunukomppania saavutti tavoitteen panssarijääkäreitä nopeammin, *Vohveli* esitteli myöhästelijöille *"Jääkärit eivät sitä tehneet"* -kanvasta. - Ammuntojen ja muutaman Apassin ylilennon jälkeen pataljoonan varusmiehet käskettiin kolmiriviin kunnianimien ja ylennyksien vastaanottamista varten. Lyhyen tilaisuuden jälkeen suunnattiin vaunupihan kautta lastausalueelle lastaamaan vaunuja junalaveteille, sinne vaunun johti tällä kertaa *Knatterton*. Tyyppi laittoi ajajan kaahaamaan kuuttakymppiä Nibizan aavikon läpi. Oli muuten aika helvetin hauskaa olla mukana lataajan komootissa samalla, kun komppanian verkosta luukutetaan Spiderbaitin Black Bettyä. - Vaunut oli lastattu neljään mennessä ja Parolannummelle saavuttiin seitsemän jälkeen. En ole ollut lämpimässä suihkussa kahteen viikkoon, ei yli puolen tunnin suihkuttelut paljoa hävettäneet. Tilattiin vielä kebabit porukalla iltapalaksi. - Koivuihin on ilmestynyt lehdennuppuja. Lämmin kevätilta oli mitä lumoavin. Olo on saatanan uupunut, nyt on kaikki annettu. Huomenna ajetaan vielä tankit junasta hallille ja lähdetään kaikki kotiin. Täydellinen tapa päättää kolmen viikon kinkku ja raskas sotaharjoitus. - Iske ja murra!
>**Jälkipohdinta**
>Toimiakseen tehokkaasti taistelussa, panssarivaunun miehistön on oltava joukko heitä isomman sotakoneen osia siinä missä vaikka vaunun moottori tai tykki on. Ihmisyys on välillä heitettävä roskakoriin, ja jokainen toimenpide on toteutettava kylmän määrätietoisesti. Ei voi ruveta miettimään, että mitäs helvettiä tässä oikein tehdään, kun ammutaan 120 mm sirpalekranaatti jalkaväkiryhmittymään tai kirjaimellisesti ajetaan sellaisen yli. Vastaavia temppuja harjoiteltiin pitkin harjoitusta korostamatta sitä tosiasiaa, että näin tulisi voida muuten tehdä ihan oikeassa elämässäkin. Olin välillä enemmän kauhistunut kuin innoissani harjoituksen aikana, esimerkiksi sen tuhon ja hävityksen edessä käytöstä poistetun vaunun tuhoamisen jälkeen. - Armeija on otettava kokonaisuudessaan vakavasti. Täällä ei olla millään partiolaisten leirillä vaan opettelemassa tappamista organisoidusti ja tehokkaasti.
Kiitos lukemisesta! Vastaan mielelläni kysymyksiin aiheeseen liittyen.
Kirjoitin Puolustusvoimien Arrow 24 -harjoituksessa päiväkirjaa viime keväänä. Näin ansaittua lomaa nauttivana tuoreena reserviläisenä ajattelin tuoda kiinnostuneille varusmiehen näkökulman esiin puhtaaksi kirjoitettuna. Varusmiehenä toimin Leopard 2A4:n ampujana Parolan panssariprikaatissa, astuin palvelukseen heinäkuussa -23 ja palvelin 347 päivää. Ylenin harjoituksen jälkeen korpraaliksi. Meikäläisen tunnistavilla palvelustovereilla pyörii nyt sukat jalassa myötähäpeästä, mutta hei mähän olin hyvä siinä
>**Lauantai 27.4.**
>Panssarivaunukomppaniassa herättiin normaalisti aamukuudelta kasarmipalvelukseen. Aamupalan ja eiliseltä jääneiden vaunukohtaisten materiaalien busseihin lastaamisen jälkeen päästiin liikkeelle kohti Niinisaloa. Perjantaina suurin osa henkilökohtaisesta materiaaleista oltiin jo lastattu Leopardien mukana junalaveteille odottamaan siirtoa. - Nibizalle saavuttiin odottelemaan tankkien saapumista lastausalueelle junan mukana. Hytistiin siinä pataljoonan kesken kolme varttia räntäsateessa. Loppupäivä meni kohtuullisen rennosti, vaunujoukkueet kohdistivat simulaattoreita ja naamioivat vaunuja ensi viikon taisteluharjoituksia varten. Jollain helvetin keinolla yksi alfan koneista tiputti telan paikoiltaan tuhoten kolme telapyörää, ja bravon koneessa syttyi tulipalo. Hieno alku harjoitukselle! - Nibiza on harjoitusalueena upea! Täällä sotilaskoti ja sauna ovat vaunupihan välittömässä läheisyydessä. Kuulemma harjoituspäivinä, kun emme yövy vaunupihalla, saadaan sotkuauto käymään komppanian ryhmityksessä.
>**Sunnuntai 28.4.**
>Aamulla lähdettiin treenaamaan komppanian hyökkäystä tankeilla, samaa kauraa mitä viimeiset 4 kuukautta Parolannummellakin. Oli niin jännittävää, että uni meinasi tulla. Ainakin keli oli kaunis ja jopa lämmin. Pitkän päivän jälkeen oli jopa mahdollisuus päästä saunaan! Löylyhuoneessa oli huikeat 50°C ja suihkusta tuli neliasteista vettä.
>**Maanantai 29.4.**
>Tänään oli hieman toiminnallisempi päivä näkökulmasta riippuen. Lähdettiin aamusella suoraan hyökkäykseen keltaisen valtion joukkoja vastaan. Komentovaunussa oli niin jännittävää, että taisin ihan nukahtaa kesken tilanteen. Taisin osua kahteen vihollispanssariin ja melkein yhteen omaankin. Illan tullen taisteluosastomme oli päässyt etenemään useamman kilometrin syvyyteen. - Univelkaa alkaa kertyä. Ollaan myös jostain sadistisesta syystä syöty koko harjoitus kasvisruokaa, vaikkei se mitään hirveintä paskaa silti ole lounaspussit poislukien. Prikaatin komentaja on todellinen persoona. Nähtävästi paras keino välittää viesti komppanian päällikölle on karjua käsky meikävarusmiehelle kahden metrin päähän niin kovaa, että päällikkö kuulee koko hoidon n. 25 metrin päähän.
>**Tiistai 30.4.**
>Lähdettiin aamulla eilistäkin toiminnallisempaan päivään. Tällä kertaa hyökättiin panssarijääkärien kanssa Apache-helikopterien tukemaa vihollista vastaan. Taistelut olivat kiivaita, kumpikin osapuoli kärsi raskaat tappiot. Pääsin tuhoamaan ainakin kahdeksan vihollisvaunua, pääaseen laukauksia tuli lauottua 16 ja konekiväärin kuulaa sadoittain. - Illemmasta harjoituksen sininen osapuoli pääsi kuulemaan *Knattertonin* talk-showta komppanian radioverkosta. Noin 20 minuutin stand-upin aiheena oli paskan puhuminen panssarivaunumiehistä ja vähän kaikesta muustakin. Aina välillä kannattaa tarkistaa onko vaunupäähineen tangentti pohjassa. - Yleisesti melkein onnistunut päivä, kun ei enää lopussa pärjätty neljää taistelupanssarivaunua vastaan kahden vaunun voimin. 16°C kelit ja oikeasti herkullinen jauheLIHAlasagnette illalla kruunasivat kokonaisuuden. En torkkunut tankissakaan, vaikka unta tuli edellisenä yönä huikeat neljä tuntia. - Parolannummeen nähden Niinisalo on todella kuivaa maastoa. Ihan mukavaa vaihtelua, kun vaunut eivät ole missään saatanallisessa mudassa koko ajan. Toisaalta vaunun miehistötilan lattiat alkavat pikkuhiljaa muistuttamaan hiekkalaatikkoa. MP-lähettejä käy melkein kateeksi, tällainen harvaan kasvanut kuiva kangasmetsä on täydellinen mopolla rälläämiseen.
>**Keskiviikko 1.5.**
>Päivä lähti rauhakseen liikkeelle. Aikaa radioiden säädölle, aamupalalle sun muille aamun askareille oli 9:30 asti, ennen kuin Britit kävivät kurkkaamassa ryhmitystämme Apasseilla. 50 metrin päässä leijuva taisteluhelikopteri on vaikuttava ilmestys. Sellaisen kokoluokan mittakaavaa ei täysin ymmärrä ennen kuin sen näkee läheltä, ihan kuin panssarivaunujen kanssa. Samalla kävi ilmi huolellisen naamioinnin tehokkuus, helikopterien täytyi leijailla melkein iholle asti ennen meidän havaitsemista. Tuloksena pari Apassia rei'itettiin tonttiin ilmatorjuntakonekivääreillä. MG3:lla on hauskaa latoa räkäpäitä menemään, kannatti norkoilla lähimpänä lataajan luukkua. - Sen kummempaa päivässä ei varsinaisesti ollut, oltiin enemmän ulkona tankista kuin normaalisti. *Vohveli* alkaa laskea enemmän vastuuta meikäläiselle, kun vaunun lataaja-johtaja on ehtinyt majoittumaan sairastuvassa leijonanosan harjoituksesta. Yhdessä Leopardissa on aika helvetisti hommaa yksin ampujalle ja ajajalle. Vapun kunniaksi saatiin illalla simaa ja munkkia, olisi se lomapäiväkin maistunut...
>**Torstai 2.5.**
>Hyvin pian herätyksen jälkeen komppanialle annettiin suojeluvaroitus, ei kun sadevaatetta vaunuhaalarien päälle ja nasse varustevyölle valmiiksi. Muutoin hyvin rauhallinen aamu, poislukien meikäläisen nakki säätää komentovaunujen radiot kohdilleen. Haluavat musta jotain komentojoukkueen radistia näköjään. Liikkeellelähdöstä ei kulunut aikaakaan suojeluhälytykseen. Kaasunaamari yhdistettynä ampujan rooliin on Leopard-miehelle toisiksi pahinta paskaa, mitä joutuu tekemään. Kun puolentoista tunnin ajan tuntuu että pää halkeaa ja vaunuhaalarit likoavat omassa hiessä, tulee ajateltuta kaikkea hyvin eläimellistä ja perverssiä. Toisaalta tämä on hyvä keino tutustua paremmin omiin syvimpiin haluihinsa. Tilanteen päätyttyä *Rommelin* ensimmäinen kysymys oli minun mielipide suojeluhälytyksestä. *"No ihan perseestä!"* Taistelun yksityiskohdat jäivät kaiken hapenpuutteen ja tuskan lomassa epäselviksi, mutta ilmeisesti otettiin kunnolla turpaan. Samoin kävi tosin myös keltaiselle vaunukomppanialle. - Päivän taistelut päättyivät suojeluhälytyksen purkuun. Hämeen panssaripataljoona siirtyi santaiselle aukealle valokuvattavaksi, kuvat otettiin pataljoona- ja komppaniakoossa. Päästään sitten joskus kotiyksikön seinälle edustamaan 2/23-saapumiserää panssarivaunukomppaniassa. - Tankattiin vaunut vielä kuvausten jälkeen ja loppuiltana ei paljon muuta enää tehtykään. Aikaa oli soittaa kotiin porukoille ja paistaa vähän makkaraakin. Huomenna pitäisi ampua kaikki räkäpäät mäkeen, tulee raivokkaat taistelut.
>**Perjantai 3.5.**
>Päivähän ei ollut ollenkaan niin räväkkä kuin luvattiin. Istuttiin reservin ryhmityksessä 5 min liikkeellelähtövalmiudessa yhteen asti, komentajalla oli joku master-plan mielessä. Vaunun kannella makoillessa *Rommel* pohti ääneen voisiko yön viettää kotona, kun panettaa niin perkeleesti. Meikäläinenkin laitettiin heiluttamaan letkua, kun moottorin rengastuulettimet piti puhdistaa vedellä. Piti varmistaa kumpaa letkua. *Vohvelilla* oli hauskaa. - Illan ohjelma koostui vaunujen viikkohuolloista. Pää rupesi käymään kuumana lähempänä kahdeksaa huoltojen kestäessä ja sotilaskodin sulkemisajan lähestyessä. Ehdin sotkuun juuri kun viimeiset sämpylät vietiin hyllystä. Saatana. Sainpahan edes kahvia. Myöhemmin paisteltiin vielä makkaraa ja puhuttiin paskaa joukkueen kesken. Ihan kiva lopetus raskaan sotaviikon päätteeksi. Huomenna päästään taas pesulle ja saunomaan Niinisalon varuskuntaan.
>**Lauantai 4.5.**
>VITTU se sauna oli taas kylmä! Puolustusvoimat ei nyt oikein vakuuta, kun varuskunta- saati harjoitusalueilla ei kyetä järjestämään lämmintä saunaa tai suihkua kerran viikossa. Karvaasta pettymyksestä huolimatta päivä oli mukavan kevyt. Ladattiin vaunujen ammustelineet täyteen harjoitusalikaleja ja sirpalekranaatteja tulevan viikon kovapanosammuntoja varten. Illemmalla käytiin jäpittämässä kenttähartaudella ja seuraattiin yleisöstä täysin reilu skapparit-vastaan-varusmiehet ~~vapaapaini~~ futisottelu. Iltapalaksi annettiin makkarapaketti, ei hullumpaa paistella makkaraa jopa kesäisenä iltana valtion piikkiin.
>**Sunnuntai 5.5.**
>Eilisestä hartauksesta huolimatta sunnuntai ei ollut pyhitetty lepopäivä. Lähdettiin aamulla Nibizan aavikoille suorittamaan palveluksen ensimmäiset kovapanosammunnat tankeilla kohdistusammuntojen muodossa. L/44:n täyskaliiperisten ampuminen on helvetillistä touhua. Tykin paineaalto tuntuu vaunun vierellä seistessä korvissa ja kudoksissa ihan sama millainen suojavarustelu on päällä. Viereisen tankin ampuessa paineaaltoon säpsähtää vaunun sisälläkin, ja irralliset tavaratkin meinavat tipahdella lattioille. Omalla tykillä ammuttaessa paine ei tule sisälle, mutta senkin puolesta tykin rekyyli heilauttaa koko 55-tonnista laitosta taakse iskareillaan. Sirpalekranaatin tuhovoimaa esiteltiin tuhoamalla käytöstä poistettu vaunu. On hurjaa miten vaunun katto singahtaa korkeuksiin, ja sen sisätiloista jää jäljelle kuin epämääräistä romua ja tuhkaa. Sirpaleita ei enää ammuta maalivaunuihin, ällimiesten moraali kärsisi liikaa.
>**Maanantai 6.5.**
>Viimeisen gineksen viimeinen viikko alkoi normaalia aikaisemmalla herätyksellä ja lähdöllä taisteluammuntoihin. Ehdittiin ottaa pari vetoa tankeilla ja loppuaika meni lähinnä aurinkoa ottaessa vaunun kannella. Aurinko lämmittää, mutta ilman pitäisi pysyä melko kylmänä loppharjoituksen. Tuulee Jäämereltä päin tai jotain. - Komentojoukkue veti ammunnat panssaripioneerien ja panssarikoulun kadettien kanssa. Ero vaunukoulutuksen edistyneisyyden panssarimiesten ja kadettien välillä on... suuri. Osumaprosentti tai mikään muukaan toiminta ei yllä meikäläisten tasolle. Vetojen välillä odotellessa pääsin järjestämään spontaanin stand-up show'n Leopardista jollekkin bussiköörille. Puheista päätellen olivat ainakin osakseen vanhoja panssarimiehiä vierailemassa meidän ammunnoissa. Sotkuun päästiin tänään ihmisten aikaan.
>**Tiistai 7.5.**
>Päivä meni pitkälti samalla kaavalla kuin eilinenkin. Herättiin vitun aikaisin, odoteltiin hirveästi ja vedettiin pari vetoa tankeilla samalla kokoonpanolla. Päästiinpähän aikaisemmin pois tänään. Huomenna on tarkoitus ampua pimeäammunnat, helvetti aurinko laskee vasta noin 21:30 ja oikeasti pimeää on vasta keskiyön jälkeen... Saadaanpahan nukkua vaihteeksi kunnolla.
>**Keskiviikko 8.5.**
>Herättiin myöhään kuten oli luvattu. Taistelujoukkueet lähtivät puoliltapäivin nk. testiammuntoihin ilman ammunnan harjoittelua, komentojoukkue ei osallistunut. Pitkälle iltapäivään saatiin kahvitella ja valmistella nimikylttejä perinteiseen Nibizan joukkuetoteemiin ennen lähtöä päivän ammuntoihin. Pimeäammunnan ja huomisten ammuntojen harjoittelun sun muiden valmistelujen päätyttyä odoteltiin illalla vielä noin kolmisen tuntia. Jalkaosien piti ammuskella kevyillä ja raskailla kertasingoilla tuohon väliin, mutta homma vähän lysähti laukeamattomien käsittelyyn. Itse pimeäammunnoista ehdittiin vetää vain komppanian Leopardien yhteislaukaus ja Ällien taisteluosuus kaikesta valmistelusta huolimatta. Kello lähenee nyt kahtatoista ja kirjoitan tätä vielä panssarivaunussa. Pelastushenkilöstö sammuttelee vielä maastopaloja tuolla jossain.
>**Torstai 9.5.**
>Päästiin eilisen jälkeen nukkumaan vasta 1:30, mutta saatiin kuitenkin nukkua myöhään. Päivän ainut veto oli eilen harjoiteltu pitkä hyökkäys kovilla laukauksilla. Meni ilmeisen hyvin, vaikka pataljoonan komentaja kuumotteli meidän vaunun kannella koko vedon ajan. Meni niinkin hyvin, että toimin huomenna herra everstiluutnantin lataajana pataljoonan pitkässä hyökkäyksessä. Tai pikemminkin radistina, sillä emme ammu yhtäkään laukausta. Pienet paineet. Tämä nakki merkkaa myös loppua minun kovapanosammunnoille varusmiehenä. *Rommeliin* on vissin tehty tosissaan vaikutus, kun tämä avoimesti kehuu meikäläistä panssarikoulun johtajalle. *"Kato tämän takia \*\*\*\*\*\*\*\* on nollaykkösen ampuja, kun sitä ei tarvitse vetää perässä."* Järjestettiin vedon jälkeen vielä pieni kaaos tankkausjonossa, kun päällikön kone käskettiin kiilaamaan jonon eteen. Loppupäivä oli pääosin vapaata aikaa, käytettiin aika toteemin pystytykseen. Koko ilta meni, mutta lopputulos on upea! 2/23 erottuu joukosta Nibizalla. Revittiin toteemi pystyyn lihasvoimin, oli aika perkeleen vaarallista. - Kolmen viikon kinkku alkaa tuntua jo psyykkeessä. Porukka pitää hulluna, kun revin pressua Leopardin päälle vesisateessa paljain jaloin. Huomenna herätään viideltä, tulee tiukka päivä.
>**Perjantai 10.5.**
>Lähdettiin aikaisin aamulla pataljoonan komentajan ampumapuhuttelun jälkeen liikkeelle aikataulussa. Vedettiin pataljoonakoossa harjoitusveto ja itse kovapanosammunta. Tehtäväni oli kuunnella erillistä radiota ja välittää läpi tulevat viestit everstiluutnantille. On muuten aivan hanurista käyttää LV 241:stä vaunun vakituisena kakkosradiona vaikka vaunussa olisikin vain yksi oma radio meidän silloisen vaunun tavoin. 241:stä ei meinaan saa kytkettyä Leopardin sisäiseen verkkoon, vaan sitä on kuunneltava erikseen erillisellä kuulopuhelimella. Pikkusen tuntuu korvassa sellainen muovipalikka tungettuna nakkipipon väliin. Panssarivaunukomppania saavutti tavoitteen panssarijääkäreitä nopeammin, *Vohveli* esitteli myöhästelijöille *"Jääkärit eivät sitä tehneet"* -kanvasta. - Ammuntojen ja muutaman Apassin ylilennon jälkeen pataljoonan varusmiehet käskettiin kolmiriviin kunnianimien ja ylennyksien vastaanottamista varten. Lyhyen tilaisuuden jälkeen suunnattiin vaunupihan kautta lastausalueelle lastaamaan vaunuja junalaveteille, sinne vaunun johti tällä kertaa *Knatterton*. Tyyppi laittoi ajajan kaahaamaan kuuttakymppiä Nibizan aavikon läpi. Oli muuten aika helvetin hauskaa olla mukana lataajan komootissa samalla, kun komppanian verkosta luukutetaan Spiderbaitin Black Bettyä. - Vaunut oli lastattu neljään mennessä ja Parolannummelle saavuttiin seitsemän jälkeen. En ole ollut lämpimässä suihkussa kahteen viikkoon, ei yli puolen tunnin suihkuttelut paljoa hävettäneet. Tilattiin vielä kebabit porukalla iltapalaksi. - Koivuihin on ilmestynyt lehdennuppuja. Lämmin kevätilta oli mitä lumoavin. Olo on saatanan uupunut, nyt on kaikki annettu. Huomenna ajetaan vielä tankit junasta hallille ja lähdetään kaikki kotiin. Täydellinen tapa päättää kolmen viikon kinkku ja raskas sotaharjoitus. - Iske ja murra!
>**Jälkipohdinta**
>Toimiakseen tehokkaasti taistelussa, panssarivaunun miehistön on oltava joukko heitä isomman sotakoneen osia siinä missä vaikka vaunun moottori tai tykki on. Ihmisyys on välillä heitettävä roskakoriin, ja jokainen toimenpide on toteutettava kylmän määrätietoisesti. Ei voi ruveta miettimään, että mitäs helvettiä tässä oikein tehdään, kun ammutaan 120 mm sirpalekranaatti jalkaväkiryhmittymään tai kirjaimellisesti ajetaan sellaisen yli. Vastaavia temppuja harjoiteltiin pitkin harjoitusta korostamatta sitä tosiasiaa, että näin tulisi voida muuten tehdä ihan oikeassa elämässäkin. Olin välillä enemmän kauhistunut kuin innoissani harjoituksen aikana, esimerkiksi sen tuhon ja hävityksen edessä käytöstä poistetun vaunun tuhoamisen jälkeen. - Armeija on otettava kokonaisuudessaan vakavasti. Täällä ei olla millään partiolaisten leirillä vaan opettelemassa tappamista organisoidusti ja tehokkaasti.
Kiitos lukemisesta! Vastaan mielelläni kysymyksiin aiheeseen liittyen.
Viimeksi muokattu:
Bwana
Kenraali
Ongelmansa sielläkin, tulee keisaripingviini ja nokkii lasin säröille.
BarrelNut
Kenraali
Hyvä niin. Järjetön hanke ja typerä nimi.
Panssari Salama
Respected Leader
Perinteikäs nimi, toki myös.
Falangi
Kenraali
Aika monta ovat jo ehtineet tehdä tai on tuotannossa, jotka voidaan nyt olla myymässä ulkomaille - hmm... Minkähänlainen hankintahinta ja käyttökustannukset tuollaiselle uniikille lumihiutaleelle tulisi.
"The Army had planned to field 504 M10s, with 12 prototypes and 96 low-rate production vehicles already completed or in production. The second and third production batches were scheduled for delivery in FY2025. However, with the program’s cancellation, those vehicles now face an uncertain future—potentially being transferred to armored units, sold abroad, or placed in storage."
"The Army had planned to field 504 M10s, with 12 prototypes and 96 low-rate production vehicles already completed or in production. The second and third production batches were scheduled for delivery in FY2025. However, with the program’s cancellation, those vehicles now face an uncertain future—potentially being transferred to armored units, sold abroad, or placed in storage."
kimmo.j
Respected Leader
Noista saattaa jäädä palvelukseen esim. molemmille airborne divisionille pataljoonan kokoinen joukko.
Loput pistetään varastoon, tai annetaan aseapuna ulkomaille. Onhan vielä mahdollista, että nuo annettaisiin merijalkaväelle joskus tulevaisuudessa.
Lisäksi törkeä kopio kiinalaisten vaunusta!
Panssari Salama
Respected Leader
Korpraali Friskiltä mielenkiintoinen sinitaivas-viserrys puolalaisten kokemuksista M1 Abramsin ja K2 Pantterin osalta. Abrams on ylivoimainen erinomainen siellä missä maaperä kantaa sen tolkuttoman painon, K2 maastokelpainen myös muualla, mukaan lukien kevään ja syksyn rospuuttokaudet.
Eivät aio jatkaa M1 tilauksia. Friskiltä toki hyvä huomio, että K2 valmistetaan jatkossa Puolassa, joten myös kauppapoliittisesti merkittävä etu K2:lle.
Friskin viestissä myös kommentti nimettömältä suomalaiselta upseerilta, joka jossain määrin pitää Leo 2A4 parempaa liikkuvuutta etuna suhteessa paremmin suojattuun mutta painavampaan 2A6 vaunuun. "Paras vaunu Kymissä ei välttämättä ole paras vaunu Lapissa." (Friskin kommentti vaunuvertailujen osalta - olosuhteilla iso merkitys siihen mikä on "paras" vaunu.)
bsky.app
Alkuperäinen puolalainen artikkeli, kääntäjän kautta luettavissa (keskittyy pitkälti K2-kokemuksiin): https://defence24.pl/sily-zbrojne/czarne-pantery-zdobywaja-pancerna-polske
Nosto:
Eivät aio jatkaa M1 tilauksia. Friskiltä toki hyvä huomio, että K2 valmistetaan jatkossa Puolassa, joten myös kauppapoliittisesti merkittävä etu K2:lle.
Friskin viestissä myös kommentti nimettömältä suomalaiselta upseerilta, joka jossain määrin pitää Leo 2A4 parempaa liikkuvuutta etuna suhteessa paremmin suojattuun mutta painavampaan 2A6 vaunuun. "Paras vaunu Kymissä ei välttämättä ole paras vaunu Lapissa." (Friskin kommentti vaunuvertailujen osalta - olosuhteilla iso merkitys siihen mikä on "paras" vaunu.)
Corporal Frisk (@corporalfrisk.corporalfrisk.com)
Interesting comments out of Poland, and from the very top of their armoured forces. They really like their 18th Mechanised Division, ”the strongest in Europe”, and it’s 366 M1A2 Abrams and sees it as a key for ensuring Bug remains the border between Poland and Belarus. However, they don’t want...
bsky.app
Alkuperäinen puolalainen artikkeli, kääntäjän kautta luettavissa (keskittyy pitkälti K2-kokemuksiin): https://defence24.pl/sily-zbrojne/czarne-pantery-zdobywaja-pancerna-polske
Nosto:
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Hyviä kysymyksiä! Minua kyllä mietityttää eniten, miten niitä olisi Suomessa mahdollista ja järkevintä käyttää.
Kenties Booker voisi täyttää jonkinlaista vähempilahjaisen taistelupanssarivaunun paikkaa vaikkapa moottoroitujen taisteluosastojen jatkokehitetyssä kokoonpanossa, jossa suora-ammuntatulivoimasta vastaisi Bookerit ja FAMOUS kuljettaisi jalkaväen sirpaletta sylkevällä kuularuutalla aseistettuna. Bookerin suojaus voinee modernina amerikkalaisvaununa yllättää painoluokka huomioiden ja luultavasti etusektorin suojausta on mahdollista kohentaa jonkin verran. Tykkihän on "vain" 105 mm, mutta toisaalta tällaista kakkosluokan pumppua luultavasti yritettäisiin ajaa vihollisen kylkeen tai jotakin kakkosluokan venäläistä joukkoa vastaan, eli vastassa ei olisi Armata ja muut ihmeaseet, vaan selkeästi vaatimattomampaa kalustoa.
Toinen vaihtoehto saattaisi olla sekoittaa Bookereita panssarijääkäriyksiköihin CV90:n ja BMP-2:n (/Bemarin korvaajan) rinnalle? Esim. vaunujoukkue per komppania tai jotakin siihen suuntaan.
Täydennys:
Ammunnanhallinta on lainattu M1A2 Abramsista, eli siihen löytynee tukea ja varaosia hyvin.
Viimeksi muokattu:
Tässöä uusi mielenkiintoinen konsepti:
kimmo.j
Respected Leader
Erittäin hyvä vaihtoehto sen ilmarynnäkköprikaatin panssaripataljoonalle.
Muuten ei hyvä.
Huhta
Greatest Leader
Suomalaiset kukkaronnyörit on edelleen melko tiukilla ottaen huomioon, mitä uusi Abrams tai Leopard maksaa (kymmeniä miljoonia euroja vaunulta), ja toimitusajatkin lienevät tavanomaista pidempiä. Samaan aikaan käytettyjen markkinoilla on hyvin niukasti nykyaikaista ja hyväkuntoista kalustoa. Nämä tosiasiat (ja toisaalta erikoisolosuhteemme) huomioiden on vaikea olla katselematta muiden hylkäämän tavaran perään, kun tuossa naapurissa on sotaa käyvä alueellinen suurvalta, jolta ei ihan äkkiä näytä miehet eikä vaunut loppuvan.
Tämä siis sillä ajatuksella, että tarjolla olisi edukkaat kaupat, jossa kumpikin osapuoli hyötyy - USA saa takaisin osan vaunuihin upottamistaan rahoista ja vahvistaa kaupalla liittolaisensa puolustusta (vaikkei se just nyt Trumpia näytäkään niin kiinnostavan), Suomi taas saa nopealla aikataululla modernia ja hädin tuskin sisäänajettua kalustoa.
Panssari Salama
Respected Leader
CV90stä on se 120 mm kanuunalla varustettu versio myös. Tokkopa noita jo tehtyjä M10 vaunuja kukaan ostaa, ei taida olla mitään mieltä. Ei ylläpitoa, ei mitään.
J0h1F
Ylipäällikkö
En laittaisi ainakaan todellisiin panssarijääkärikokoonpanoihin noita. Kyseessähän on kuitenkin vain rynnäkkötykki, ei mikään taistelupanssarivaunu, ja suoja suorasuuntausaseilta on aivan puutteellinen korkean intensiteetin panssaritaistelua ajatellen (STANAG 4569 taso 6, eli 30 mm nuoliammuksilta suoja etusektorissa), samoin tulivoima jää taistelupanssarivaunusta.
Se voisi kelvata esim. kaupunkijääkäreiden tulitukeen ja Ahvenanmaalle lähetettävälle pumpulle kyllä, samoin jollekin puolustukselliselle jalkaväkijoukolle. Esim. joku TSTOS (PSAJON) ja tosiaan MTTSTOS-tyyppinen pumppu voisi sen tuomasta tulivoimalisästä hyötyä. Varsinaiseen panssaritaisteluun tulitukeen tarkoitetusta rynnäkkötykistä ei kuitenkaan ole.
Eikä hyvä siihenkään, kun nuo eivät täytä sitä alkuperäistä vaatimusta pudotettavuudesta, toisin kuin BAE:n tarjoama M8 AGS:aan pohjautuva XM1302. General Dynamics oli hyvin kestittänyt valinnasta päättäneitä upseereita, kun alkuperäinen keskeinen vaatimus jätettiin pois. Samoin myös vaatimus C-130:llä kuljettamisesta jätettiin pois, kun M10 ei sitä täyttänyt (mutta XM1302 olisi). Ja nyt kun USAF muutti C-17:n kuormausrajoja, niin uusilla kuormausrajoilla saa vain yhden M10:n kyytiin (vrt. XM1302:n pudotuskokoonpanossa olevia vaunuja olisi saatu yhäkin 3 kyytiin).
Oli muuten todella omituinen kuvio tuo keskeisten vaatimusten jättäminen pois:
How Pentagon's Reshuffling of M10 Booker Requirements Ousted the Only Tank That Checked All the Boxes | Defense Express
The U.S. Army had a viable project from BAE Systems with a reincarnated M8 participating in the Mobile Protected Firepower competition, but it was General Dynamics Land Systems that emerged as the winner after three key requirements their proposal did not meet were canceled
en.defence-ua.com
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Jos Bookeria ajatellaan jalkaväen tukivaununa, rynnäkkötykkinä, niin silloinhan panssarijääkärikomppania olisi nimenomaan se oikea paikka, eikö? Tietenkin voidaan kyseenalaistaa tarve ja hyöty, kun siinä ei ole miehistönkuljetuskapasiteettia ja kun rynnäkköpanssarivaunussa on jo konetykki, mutta onhan noita vaunukanuunalla varustettuja tulitukivaunuja monellakin armeijalla ja tarjoaahan se vaunukanuuna hieman erilaista suorituskykyä kuin konetykki.
Taistelupanssarivaununa käytön kannalta Bookerissa on varmasti puutteensa. Mutta toisaalta: näe ensin, ammu ensin, tuhoa ensin. Siinä suhteessa Bookerin ammunnanhallinta on maailman huippua ja jos taistelu käydään maltillisilta etäisyyksiltä, niin parhailla mahdollisilla alikaleilla 105 mm vaunukanuunankin pitäisi tehdä jotakin T-72:ta ym. vanhempia vaunuja vastaan.
Mitä suojaan tulee, niin ei Booker varmastikaan yllä esim. uusimman Abramsin tasolle. Mutta Bookerissa on sentään monia nykyaikaisia ratkaisuja pahimman varalta, kuten ampumatarvikevaraston blow-out panelit ja tornin sähköinen suuntauskoneisto sekä melko varmasti spall lineria ym. suojaa rajoittamassa vahinkoja. Lisäksi Bookerin moottori on keulassa. Mieluummin minä siinä ottaisin läpäisyä vastaan kuin vaikkapa T-72:ssa.
Muutenkin Bookerin ilmoitettu paino huitelee 38-42 tonnin hujakoilla. Se on siis suunnilleen 15 tonnia kevyempi kuin Leopard 2A4. Mutta ottaen huomioon Bookerin kevyempi aseistus (Bookerin tykki painaa reilun tonnin, Leopardin tykki viitisen tonnia), pienempi koko (Bookerin runko on metrin lyhyempi ja metrin kapeampi, tosin hieman Leopardia korkeampi) sekä teknologinen edistys ~40-50 vuodessa, niin en hämmästyisi, vaikka suoja alkaisi olla samaa tasoa. Tarjouskilpailun hävinneessä BAE:n ehdotuksessahan suoja 30 mm konetykiltä keulaan saavutettiin jo 20 tonnin painossa - siihen nähden Bookerissa tuplapaino. (Toki amerikkalaisten hiekkasotatraumat tuntien on hyvin mahdollista, että paino on sijoitettu vaunun pohjaan eikä keulaan...)
How Pentagon's Reshuffling of M10 Booker Requirements Ousted the Only Tank That Checked All the Boxes | Defense Express
The U.S. Army had a viable project from BAE Systems with a reincarnated M8 participating in the Mobile Protected Firepower competition, but it was General Dynamics Land Systems that emerged as the winner after three key requirements their proposal did not meet were canceled
en.defence-ua.com
J0h1F
Ylipäällikkö
Meidän ajatteluamme rynnäkkötykeistä varmasti vääristää se, miten onnistunut StuG III oli ja miten suorituskykyinen se oli panssarintorjunnassa, tehokkaan pääaseensa takia, ja kuinka kasemattiratkaisu ei myöskään tehnyt etupanssarista aikalaista keskiraskasta panssarivaunua heikompaa. Silloin oli kuitenkin silloin ja nyt on nyt - mekanisoidun jalkaväen kehitys on mennyt suurin harppauksin eteenpäin, ja meidän nykyiset panssarijääkärimme ovat saksalaista terminologiaa käyttäen panssarikrenatöörejä, raskasta manööverijalkaväkeä. Panssarikrenatöörejään saksalaiset jo II maailmansodassa kuljettivat panssarin suojissa Sd.Kfz. 251 -puolitelavaunuilla ja kokoonpanoja tukivat ensisijaisesti keskiraskaat panssarivaunut, koska ne olivat läpimurtoon kykenevälle joukolle edellytys.
Kevyille manööveriosastoille, joita meidän panssarijääkärimme edustivat aikoinaan, ja joita meillä nykyään edustavat juuri TSTOS (PSAJON)/JPr 90/MTTSTOS nuo sopisivat rajoituksin, sillä niiden kuljetuskalusto ei sovellu kunnolla tulitukeen, eikä sitä voi edellyttää käytettävänkään niin kuin varsinaista mekanisoitua jalkaväkeä.
M10:n runko on ASCOD II:sta ja siinä on moottori edessä, rungon yläpanssarissa olevien luukkujen alla. Tämä rajoittaa etusektorin panssarointia todella oleellisesti, jos (kun) luukkuja halutaan voida avata rutiinitarkistuksia varten. Kuten taas rungon alapanssarista näemme, siinä on tuollainen keraamilevy pultattuna rungon muodostavaan peruspanssariin, ei lainkaan paksumpi kuin meidän CV9030:ssamme. ASCOD II:n paino on jo 31 tonnia, siihen kun lisää miinasuojaukset ja tykkitornin...
M10:ssä on todella kattava miina- ja IED-suojaus pohjassa, josta se paino (muutenkin painavaan ASCOD:iin lisänä) tulee, tornin ohella. Kun tela-alustaa lähdetään panssaroimaan raskaita räjähdyksiä vastaan, niin paino karkaa käsistä nopeasti.
XM1302 oli kooltaan huomattavasti pienempi, ulkomittojen ja painon minimointi oli suunnittelun perusta siinä, jotta siitä saatiin ilmapudotettava. Sehän on yli metrin matalampi kuin M10 ja huomattavasti kapeampikin.
--
Meidän kannaltamme ongelmaksi taitaisi kuitenkin muodostua se, että GDLS sai nuo myytyä sellaisella sopimuksella, että USA:n asevoimat ei saa suorittaa kaikkea vaadittavaa huoltotoimintaa itse, vaan että se ostetaan GDLS:ltä.
The Army cancels the M10 Booker, a 'light tank' that was too heavy
The M10 Booker was meant to be a light tank — if it was a "tank" at all — but Army officials admitted they "got the Booker wrong."
taskandpurpose.com
Viimeksi muokattu:
kimmo.j
Respected Leader
Kun rahat ovat vähissä, kannattaa olla tarkka rahan kanssa, eikä ostaa huonoaja asioita, vain siksi, että halutaan ostaa.
Koko konsepti on epäonnistunut, pysytellään siitä kaukana.
otwa
Luutnantti
Tässä haiskahtaa hieman Perunin procurement-videoista tuttu keissi, eli kun vaatimuslista rajataan sopivasti, saadaan juuri se voittaja joka halutaan. Eikä kyseessä, herraisäsentään, ole korruptio.En laittaisi ainakaan todellisiin panssarijääkärikokoonpanoihin noita. Kyseessähän on kuitenkin vain rynnäkkötykki, ei mikään taistelupanssarivaunu, ja suoja suorasuuntausaseilta on aivan puutteellinen korkean intensiteetin panssaritaistelua ajatellen (STANAG 4569 taso 6, eli 30 mm nuoliammuksilta suoja etusektorissa), samoin tulivoima jää taistelupanssarivaunusta.
Se voisi kelvata esim. kaupunkijääkäreiden tulitukeen ja Ahvenanmaalle lähetettävälle pumpulle kyllä, samoin jollekin puolustukselliselle jalkaväkijoukolle. Esim. joku TSTOS (PSAJON) ja tosiaan MTTSTOS-tyyppinen pumppu voisi sen tuomasta tulivoimalisästä hyötyä. Varsinaiseen panssaritaisteluun tulitukeen tarkoitetusta rynnäkkötykistä ei kuitenkaan ole.
Eikä hyvä siihenkään, kun nuo eivät täytä sitä alkuperäistä vaatimusta pudotettavuudesta, toisin kuin BAE:n tarjoama M8 AGS:aan pohjautuva XM1302. General Dynamics oli hyvin kestittänyt valinnasta päättäneitä upseereita, kun alkuperäinen keskeinen vaatimus jätettiin pois. Samoin myös vaatimus C-130:llä kuljettamisesta jätettiin pois, kun M10 ei sitä täyttänyt (mutta XM1302 olisi). Ja nyt kun USAF muutti C-17:n kuormausrajoja, niin uusilla kuormausrajoilla saa vain yhden M10:n kyytiin (vrt. XM1302:n pudotuskokoonpanossa olevia vaunuja olisi saatu yhäkin 3 kyytiin).
Oli muuten todella omituinen kuvio tuo keskeisten vaatimusten jättäminen pois:
Käytännössä siis vaatimusten poisjätöllä saatiin mitätöityä projektissa hankittavan alkuperäinen käyttötarkoitus, ja jäljelle jäi lihonut rynnäkkötykki, jolla ei ollut mitään kunnollista käyttötarkoitusta.How Pentagon's Reshuffling of M10 Booker Requirements Ousted the Only Tank That Checked All the Boxes | Defense Express
The U.S. Army had a viable project from BAE Systems with a reincarnated M8 participating in the Mobile Protected Firepower competition, but it was General Dynamics Land Systems that emerged as the winner after three key requirements their proposal did not meet were canceled