Panssarivaunut

Miehistölle kapseli ja miehittämätön torni. Ukraina totta kai sanoo että vastaa T-14 Armataa, mutta mitenkähän todellisuus? Valmistuuko edes ikinä? Enempää kuin kolme protoa. Ja mikä ylipäätään on Armatan suorituskyky? Paperilla kyllä pitäisi olla kova vehje mutta entä ensimmäisen taistelun jälkeen jossa vastus ollut osaava sekä varustettu. Ukrainalle pisteet nimestä, nostattaa sotilaiden moraalia ajatus uudesta kehittyneestä T-rex tankista omissa joukoissa.

Sikäli kun tuosta voi johtopäätöksiä vetää, niin tuo vaikuttaisi yksinkertaisemmasta konstruktiosta, kuin T-14. Joten pitäisin onnistumismahdollisuuksia parempina. Ja jos vaunussa on käytetty jo valmiiksi käytössä olleita osia ja ratkaisuja, niin tämä myös parantaa mahdollisuuksia kaupallisestikin. Noille suunnitellut asiakkaat epäilemättä tykkäävät, jos ei tarvitse kouluttaa henkilöstöä uudestaan niin paljoa. Ja jos vielä tuota voi myydä modernisaationa olemassa oleville vaunuille, niin aina paranee.
 
nne ne BLG:t joutaakin, koska jos oikein muistan, niin BLG:n kantavuus ei riitä leolle. Sinällään aika jännä yhtälö, kun ainakin pari vuotta sitten MEKTSTOS:n kokoonpanoon kuuluivat vielä BLG:t.

Mitäpä muutakaan sinne laittaisi. Useampi päällekkäin niin kantaa?

Jäädäänkö sitten joen rannalle ruikuttamaan, kun ei parempiakaan ole...

On totta, ettei BLG (Brücklagegerät) kanna Leota, kun se ei ole sille suunniteltukaan. Ruotsalaiset osti niitä myös ja laittoivat Tukholman Teknillisen Korkeakoulun laskemaan, mitä sen kantavuus olisi. Yllättäen saivatkin tulokseksi, että silta kestää Leon
60 tn painon. Jonkun vuoden kuluttua kävi kuitenkin niin, että harjoituksessa vaunun kuski vähän herpaantui ja ajoi vinoon siten, että suurin osa painoa tuli ainoastaan toisen siltapalkin kannettavaksi. Seurauksella, etä palkki katkesi ja Leo päätyi joen
pohjaan. Olivat laskeneet ainoastaan yhdellä palkilla jakamalla yksinkertaisesti vaunun painon kahtia. Käytännössähän tilanne ei ole koskaan sellainen ja nyt kuorma oli niin epäkeskinen, etteivät lasketut varmuuskertoimetkaan enää riittäneet.

Eli Leo pääse BLG -sillan yli, kunhan ajaa tarkasti. Rauhan aikana harjoitellaan ainoastaan kuivalla maalla.
 
Jäädäänkö sitten joen rannalle ruikuttamaan, kun ei parempiakaan ole...


Eli Leo pääse BLG -sillan yli, kunhan ajaa tarkasti. Rauhan aikana harjoitellaan ainoastaan kuivalla maalla.

Jos sillan maksimikantavuuseksi on mainittu esim. 45tn (en muista BLG:n kantavuutta mitenkään ulkoa, mutta hieman päälle T-72 paino), niin leon ajajana kehoittaisin esimiestä ajamaan ihan itse sen vaunun sillasta yli. muutenkin ko. metodi muistuttaa hieman idän taktiikkaa- kyllä se ehkä kestää, jos ajat siitä vain oikein yli.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Jäädäänkö sitten joen rannalle ruikuttamaan, kun ei parempiakaan ole...

On totta, ettei BLG (Brücklagegerät) kanna Leota, kun se ei ole sille suunniteltukaan. Ruotsalaiset osti niitä myös ja laittoivat Tukholman Teknillisen Korkeakoulun laskemaan, mitä sen kantavuus olisi. Yllättäen saivatkin tulokseksi, että silta kestää Leon
60 tn painon. Jonkun vuoden kuluttua kävi kuitenkin niin, että harjoituksessa vaunun kuski vähän herpaantui ja ajoi vinoon siten, että suurin osa painoa tuli ainoastaan toisen siltapalkin kannettavaksi. Seurauksella, etä palkki katkesi ja Leo päätyi joen
pohjaan. Olivat laskeneet ainoastaan yhdellä palkilla jakamalla yksinkertaisesti vaunun painon kahtia. Käytännössähän tilanne ei ole koskaan sellainen ja nyt kuorma oli niin epäkeskinen, etteivät lasketut varmuuskertoimetkaan enää riittäneet.

Eli Leo pääse BLG -sillan yli, kunhan ajaa tarkasti. Rauhan aikana harjoitellaan ainoastaan kuivalla maalla.

Entä sitten A4 vaunut? Ne painaa vähemmän, joten niiden kanssa lienee enemmän marginaalia, sikäli kun se merkitsee noissa painoluokissa.
 
Jäädäänkö sitten joen rannalle ruikuttamaan, kun ei parempiakaan ole...

On totta, ettei BLG (Brücklagegerät) kanna Leota, kun se ei ole sille suunniteltukaan. Ruotsalaiset osti niitä myös ja laittoivat Tukholman Teknillisen Korkeakoulun laskemaan, mitä sen kantavuus olisi. Yllättäen saivatkin tulokseksi, että silta kestää Leon
60 tn painon. Jonkun vuoden kuluttua kävi kuitenkin niin, että harjoituksessa vaunun kuski vähän herpaantui ja ajoi vinoon siten, että suurin osa painoa tuli ainoastaan toisen siltapalkin kannettavaksi. Seurauksella, etä palkki katkesi ja Leo päätyi joen
pohjaan. Olivat laskeneet ainoastaan yhdellä palkilla jakamalla yksinkertaisesti vaunun painon kahtia. Käytännössähän tilanne ei ole koskaan sellainen ja nyt kuorma oli niin epäkeskinen, etteivät lasketut varmuuskertoimetkaan enää riittäneet.

Eli Leo pääse BLG -sillan yli, kunhan ajaa tarkasti. Rauhan aikana harjoitellaan ainoastaan kuivalla maalla.

Onko tuosta muuten mustaa valkoisella? koska mitä tuntien ruotsalaisten byrokratian, ohjesäännöt, varomääräykset yms, niin kuin suomalaisetkin, niin ne ovat aika ehdottomia. että jos valmistaja kertoo max kantavuuden olevan X, niin omien testien perusteella se voidaan ylittää näin ja näin paljon. kuullostaa vain hieman epäilyttävältä...
 
Onko meillä niitä putkinippuja kokeiltu pienempiin ylityksiin ja voiko niitä yhdistellä jotenkin tukemaan näitä pienempiä siltoja??
 
Kantavuus on ilmoitettu täydelle jännevälille. Jänneväliä (vipuvartta) lyhentämällä mahdollista lisätä kantavuutta ja ylittää vähän kapeampi oja. ALVB: 60tonnia/18metriä ja 70tonnia/15metriä.

"The Armored Vehicle Launched Bridge (AVLB) only supports Abrams tank units using a caution crossing at reduced gap length (15 meters) and at a reduced crossing speed."

"The AVLB spans a 15m gap for Military Load Class (MLC) 70, and spans an 18m gap for MLC 60."


https://fas.org/man/dod-101/sys/land/m60a1-avlb.htm
 
Jos sillan maksimikantavuuseksi on mainittu esim. 45tn (en muista BLG:n kantavuutta mitenkään ulkoa, mutta hieman päälle T-72 paino), niin leon ajajana kehoittaisin esimiestä ajamaan ihan itse sen vaunun sillasta yli. muutenkin ko. metodi muistuttaa hieman idän taktiikkaa- kyllä se ehkä kestää, jos ajat siitä vain oikein yli.

nko tuosta muuten mustaa valkoisella? koska mitä tuntien ruotsalaisten byrokratian, ohjesäännöt, varomääräykset yms, niin kuin suomalaisetkin, niin ne ovat aika ehdottomia. että jos valmistaja kertoo max kantavuuden olevan X, niin omien testien perusteella se voidaan ylittää näin ja näin paljon. kuullostaa vain hieman epäilyttävältä...

Suomalaiseen militäärigenreen sopisi tosiaan tuollainen johtaja/johdettava vuorovaikutus: "Aja ite!"
Tämä asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Ruotsin Leo eli Stridsvagn 122 on A5 -variantti, joka painaa paljon enemmän kun meidän A4, joka siis pioneeriemme mukaan pääsee sa-tilanteessa BLG -sillan yli. Tieto ei ole ihan viime vuodelta, joten A6:sta en
sitten enää sanokaan mitään.

Mikään länsimaa ei tietysti lähde viisastelemalla hakemaan parempia kantavuusarvoja kun tuotteen valmistaja. Sitä ei vaan enää ollut olemassa ja sekä Suomi että Ruotsi saivat tuotetueksi ainoastaan autokaupasta tutun "perävalotakuun." Eli ei ollut tietoa
todellisesta kantavuudesta. Pudonnut vaunu ajoi niin vinoon, että lähes koko paino oli toisen palkin varassa. Arvelen lisäksi ite, että silta olisi tässäkin tilanteessa vaunun painon vielä kestänyt. Mutta jos kuski vetää liinat kiinni äkkiä, syntyy iso dynaaminen
kuorma, joka tuhon aiheuttaa. Eikä siis pelkkä vaunun paino. Tämä oma arvio siksi,etta ei insinöörit Ruotsissa mitään hölmöja ole, vaikka meillä mielellään irvistelläänkin svenskeille militääriasioissa. Tämänkaltaista dynaamista kuormaa pienellä alueella on
vaan aika mahdotonta laskelmilla ennakoida. Eilä varmaan kuulunu toimeksiantoonkaan.
 
Suomalaiseen militäärigenreen sopisi tosiaan tuollainen johtaja/johdettava vuorovaikutus: "Aja ite!"
Tämä asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Ruotsin Leo eli Stridsvagn 122 on A5 -variantti, joka painaa paljon enemmän kun meidän A4, joka siis pioneeriemme mukaan pääsee sa-tilanteessa BLG -sillan yli. Tieto ei ole ihan viime vuodelta, joten A6:sta en
sitten enää sanokaan mitään.

Mikään länsimaa ei tietysti lähde viisastelemalla hakemaan parempia kantavuusarvoja kun tuotteen valmistaja. Sitä ei vaan enää ollut olemassa ja sekä Suomi että Ruotsi saivat tuotetueksi ainoastaan autokaupasta tutun "perävalotakuun." Eli ei ollut tietoa
todellisesta kantavuudesta. Pudonnut vaunu ajoi niin vinoon, että lähes koko paino oli toisen palkin varassa. Arvelen lisäksi ite, että silta olisi tässäkin tilanteessa vaunun painon vielä kestänyt. Mutta jos kuski vetää liinat kiinni äkkiä, syntyy iso dynaaminen
kuorma, joka tuhon aiheuttaa. Eikä siis pelkkä vaunun paino. Tämä oma arvio siksi,etta ei insinöörit Ruotsissa mitään hölmöja ole, vaikka meillä mielellään irvistelläänkin svenskeille militääriasioissa. Tämänkaltaista dynaamista kuormaa pienellä alueella on
vaan aika mahdotonta laskelmilla ennakoida. Eilä varmaan kuulunu toimeksiantoonkaan.
Yritin etsiä joskus näkemääni kuvaa, jossa ruotsalainen Leo ylittää BLG-60 -siltaa, mutta vielä en löytänyt... :( Sen sijaan löytyi tieto, että viimeiset Ruotsin BLG-60:t eli paikallisesti Brobv971:t romutettiin 2011. Tänä vuonna on tulossa 9 kpl Leopard-2 -alustaista Brobv120-siltavaunua. Voisin veikata, että ne ovat aika yksi yhteen meidän Leopard-2L:ien kanssa.

Vuoden 2005 YK-rekisterin mukaan Ruotsilla oli 32 kappaletta Brobv971-vaunuja, ei huonosti!
http://www.un-register.org/NationalHoldings/CountryDetail.aspx?Register_Id=1541

Jos kiinnostaa, löysin myös ruotsalaisen Brobv971:n huolto-ohjekirjan, jossa mm. kuvataan toimenpiteet liikekannallepanossa:
http://hem.bredband.net/b126074/modeller/artiklar/bilder/Brobv971.pdf

EDIT: harmittaa, en nyt löydä kuvaa, jossa ruotsalainen Leo ylittää joen Brobv971:n laskemalla sillalla. Tällainen sen sijaan löytyi, BLG-60:n kantokykyä on testattu Saksassakin!:
upload_2017-1-20_22-17-17.png
 
Viimeksi muokattu:
Yritin etsiä joskus näkemääni kuvaa, jossa ruotsalainen Leo ylittää BLG-60 -siltaa, mutta vielä en löytänyt... :( Sen sijaan löytyi tieto, että viimeiset Ruotsin BLG-60:t eli paikallisesti BroBv971:t romutettiin 2011. Tänä vuonna on tulossa 9 kpl Leopard-2 -alustaista BroBv120-siltavaunua. Voisin veikata, että ne ovat aika yksi yhteen meidän Leopard-2L:ien kanssa.

Vuoden 2005 YK-rekisterin mukaan Ruotsilla oli 32 kappaletta BroBv971-vaunuja, ei huonosti!

Jos kiinnostaa, löysin myös ruotsalaisen BoBv971:n huolto-ohjekirjan, jossa mm. kuvataan toimenpiteet liikekannallepanossa:
http://hem.bredband.net/b126074/modeller/artiklar/bilder/Brobv971.pdf

Eikö niitä Leo-siltoja ole tulossa vain 3 Ruottille? Mitenköhän tuon Krauss Maffein siltavaunun hinta, luulisi että olisi edullisesti kuin Patrian tekele? Löytyisi varmaan tietoa, mutta nyt ei ole aikaa ettiä.
 
Eikö niitä Leo-siltoja ole tulossa vain 3 Ruottille? Mitenköhän tuon Krauss Maffein siltavaunun hinta, luulisi että olisi edullisesti kuin Patrian tekele? Löytyisi varmaan tietoa, mutta nyt ei ole aikaa ettiä.
Ilmeisesti on tilattu 6+3 kappaletta kahdessa tilauksessa ja Leopard-2L oli yhteisprojekti KMW:n ja Patrian välillä. Voi olla, että konseptin myyntioikeudet on KMW:llä.
 
Tuollainen 9kpl lisää Leguan-vaunuja maistuisi Suomellekin. Saataisiin MEK ja MOOT tst-osastojen siltavaunut vaihdettua. Tai jos niillä nyt on kullakin 4kpl BLG60 niin 8kpl uusia riittäisi. Tuo yksittäinen siltavaunu voi Suomen rahoilla ollakin kynnyskysymys :D
 
Tuollainen 9kpl lisää Leguan-vaunuja maistuisi Suomellekin. Saataisiin MEK ja MOOT tst-osastojen siltavaunut vaihdettua. Tai jos niillä nyt on kullakin 4kpl BLG60 niin 8kpl uusia riittäisi. Tuo yksittäinen siltavaunu voi Suomen rahoilla ollakin kynnyskysymys :D
Pari per mekanisoitu tai moottoroitu pataljoona olisi varmasti minimi tarpeeseen nähden, eli 8 uutta vaunua tilaukseen, kiitos! :)
 
Pari per mekanisoitu tai moottoroitu pataljoona olisi varmasti minimi tarpeeseen nähden, eli 8 uutta vaunua tilaukseen, kiitos! :)

Jotain tälle silta- ja evakuointivaunutilanteelle on lähiaikoina tehtävä. Ei varmaan voida ajatella että sinniteltäisiin ilmankaan. Siinä palaa taas 100 miltsiä ja varmaan enemmänkin.
 
Jotain tälle silta- ja evakuointivaunutilanteelle on lähiaikoina tehtävä. Ei varmaan voida ajatella että sinniteltäisiin ilmankaan. Siinä palaa taas 100 miltsiä ja varmaan enemmänkin.
Ei varmaan enää pala 100 miltsiä, nyt Leopard-2L -vaunu on KMW:n katalogituote. Veikkaisin, että 8 uutta vaunua maksaisi jotain 24-28 M€ (vahvalla MUTUlla!)
 
Ei varmaan enää pala 100 miltsiä, nyt Leopard-2L -vaunu on KMW:n katalogituote. Veikkaisin, että 8 uutta vaunua maksaisi jotain 24-28 M€ (vahvalla MUTUlla!)

Muistaakseni Ruotsikin maksoi siinä 3kpl hankinnassa yli 10 miljoonaa per vaunu. Ja sitten pitäisi ostaa/väsätä vielä ne ehkä 12-20 kpl hinausvaunuja. Määrä ihan hatusta. Jos prikaatille vaikka 6kpl ja tst-osastoille kullekin 2-3 kpl.jälkimmäisillä on nyt 6-7 hinuria kullakin.
 
Muistaakseni Ruotsikin maksoi siinä 3kpl hankinnassa yli 10 miljoonaa per vaunu. Ja sitten pitäisi ostaa/väsätä vielä ne ehkä 12-20 kpl hinausvaunuja. Määrä ihan hatusta. Jos prikaatille vaikka 6kpl ja tst-osastoille kullekin 2-3 kpl.jälkimmäisillä on nyt 6-7 hinuria kullakin.
Juu, hinurit tarvitaan lisäksi! Hinureissa NATO-standardi näyttäisi olevan 1 per komppania ja lisäksi 1-2 pataljoonatasolle eli kaikkiin mekanisoituihin ja moottoroituihin pataljooniimme tarvittaisiin luokkaa 24-33 hinuria, jos halutaan noudattaa NATO-standardia. Eli kyllä 100 milliä saadaan palamaan, harmi kyllä... :(

Ruotsin hankinnat nyt on joka tapauksessa aivan p......stä, en ymmärrä ollenkaan, miten he ovat saaneet tähän siltavaunuhankintaan taas kulutettua 10 M€ per vaunu, vaikka vaunu on jo valmis tuote ja alustat löytyivät valmiiksi Ruotsista...:mad:
 
Siis hetkonen? Oliko nyt määrät vai selitys väärin? Puhuitko kaikista yhteensä vai?
Kaikilta Suomen mekanisoiduista tai moottoroiduista pataljoonista puuttuu kurantit hinurit, mutta laskuvirhe on mahdollinen pitkän työviikon ja parin skottilaisen konsultin jälkeen... :confused:

Jepulis, tarkistuslaskennan jälkeen tarvittaisiin 32-39 hinuria, jos haluaisimme noudattaa NATO-standardia. Ei taida ihan heti tapahtua! :(
 
Back
Top