Tupajumi
Kersantti
Ressukirjeessäni oli odotetusti juuri tuo "reservissä", eli ei sijoitusta. Käsittääkseni ei meistä soittokunnan tykkimiehistä ja korpraaleista ketään sijoitettu varsinaisiin sodan ajan joukkoihin, vaikka tuolloin se lasekennallinen miesvahvuus taisi olla jopa 500 000 ukkoa, joka siis nykyään on se 230 000. Siitä ei mulla ole tietoa, miten myöhempien saapumiserien kohdalla on asian laita ollut.Saanko olla utelias, oletko kuullut, mitä nuorempien soittokunnan miesten reserviläiskirjeissä luki? Taidat olla sen ikäinen, että reservissä-sana lienee enemmän kuin todennäköinen sinun kohdallasi.
Entä miten kertaukset menivät/olisivat menneet, sotilaallisissa tehtävissäkö, krhöm anteeksi sanamuoto, vaiko pääseekö reserviläinen soittimen varteen kertauksissa?
Entä miten näet saamasi sotilaskoulutuksen vastanneen sodan ajan kenttätaistelijan vaatimuksia, siis aseellisissa tehtävissä.
Vuonna 1994 tuli kirjeitse joku kysely kaikille Varusmiessoittkunnan reserviläisille, joita oli siinä vauiheessa kotiutunut neljä saapumiserää, eli about 200 miestä. Kyselyssä kartoitettiin sitä, kuinka monella olisi halukkuutta rekrytoitua Sotilasmusiikkikouluun vuoden jatkokurssille ja päästä näin ammattisoittajaksi puolustusvoimiin. Vuosikymmeniä käytössä ollut soitto-oppilaskoulutus lakkautettiin vuonna 1996, eikä sinne siis otettu enää uusia opiskelijoita. Sinnehän mentiin aikoihaan jo 15-16 -vuotiaana sisäoppilaitokseen ja kolme vuotta opiskeltiin sotilassoittajan uralle.
Nykyään kaikki uudet soittaja-aliupseerit rekrytään siviilistä koesoiton perusteella. Muut perusvaatimukset ovat että aseellisen varusmiespalvelus pitää ollaa suoritettua (ei välttämättä soittokunnassa) ja Cooperissa pitää juosta joku minimi. Olisko ollut 2600 m. Tätähän on paljon kritisoitu, kun nykyään jo ehkä liki puoleta hakeutujista on naisia, joilla fyysinen testi voi olla karsiva tekijä vaikka olisi miten hyvä muusikko. Saattaa olla että tähän on tullut jo muutosta, en tiedä.
Kesällä 2015 oli Varusmiessoittokunnan 25-vuotis "Re-union" -tapaaminen Lahdessa. Itse en ollut paikalla mutta pari-kolmesataa reserviläistä oli kuulemma messissä useistakin saapumiseristä muistelemassa menneitä. Tuolloin vähän ennen oli perustettu myös virallinen yhdistys Varusmiessoittokunnan reserviläiset ry. Kyselin silloin yhdistyksen suljetulla Facebook-sivulla, että mites nuoremmilla ressuilla on sijoitusten kanssa, kun se 900 000 kirjeen rumba oli keväällä otskoissa. Eräs nykyinen soittokunnan kappari kommentoi heti kiivaaseen sävyyn, että näistä sijoituksista ei sitten somessa huudella, vaikka on suljettu ryhmä! Ja pyysi minua poistamaan kysymyksen. Eli ei kyllä hajua miten nämä uudemmat jannut on sijoitettu. Mutta muistaakseni tälläkin hetkellä Panssariprikaatin julkisilla sivuilla lukee, että kyseisen joukko-osaston Huoltopataljoonassa koulutetaan "soittajia sodan ajan soittokuntiin".
Nykyisin taitaa nämä nuoremman polven soittajaressut olla melko aktiivisia ja käyvät vuosittain vapaaehtoisesti kertaamassa sotilastaitojaan avustamalla alokkaiden taistelijan tutkinnon järjestelyissä rastikouluttajina jne. Kesällä on kaiketi myös jotain sotilaallisia VEH-harjoituksia. Musiikillisia kertauksia järjestävät myös. Jokunen vuosi sitten oli Seinäjoen Tangomarkkinoiden orkesterissa vahvistuksena reservin sotilassoittajia muun muassa jousisoittimssa ja puhatimissa. Samalla paikkakunnalla vuonna 2010 esiintyi Provinssirockissa kertausharjoituksessa ollut Varusmiessoittokunnan 20-vuotis juhlakokoonpano, johon oli kuulemma koottu "all-stars" -bändi vetämään kunnon rokkenrollia maastopuvut päällä. Ja sellaisenkin tarinan kuulin, että taannoin oli kertaava porukka käynyt soitamsssa Kosovossa suomalaisille rauhanturvaajille.
Monet tunnetut nykymuusikot ovat myös Varusmiessoittokunnan käyneitä, ainakin tv:stä tuttu multi-instumentalisti Osmo Ikonen, oopperalaulaja Waltteri Torikka ja tangokuningas Teemu Roivainen. Toki joukossa on myös minunlaisia, joiden musiikkiharrastus hiipui intin jälkeen ja nykyään ollan lähinnä vain kuuntelupuolella
Taistelijan peruskoulutus oli mielestäni jo meidän aikana ihan laadukasta ja sitä se on varmaa nykysillä soittajilla. Me häslättiin aikoinaan myös it-tykkien (Sergein) kanssa, mutta kyllä se koulutus melko pintapuoliseksi jäi. Meille ei Haminassa ollut lähtökohtaisesti mahdollisuuta AUK:n suorittamiseeen. Muutama halukas pääsi erikoisjärjestelyin ilmatorjunnan jälki-AUK:iin Rovaniemelle. Nykyisin varusmiessoittajille on tarjolla se 9 kk perussetti (alokasaika+soittokausi) ja osa porukasta jatkaa tämän heille räätälöityyn AUK:iin, osa jopa RUK:iin, palvelusaika se lähes vuosi. Näillä johtatajaoppiin pääseville annetaan normaalin sotataidon opiskelun ohella myös kapellimestarikoulutusta..
Viimeksi muokattu:
.
. No, hauska juttu joka tapauksessa. Tämä kaveri meni myöhemmin johonkin laivaston soittokuntiin, ja joskus bongailin sitä televisioistakin. Ainakin kerran oli itsenäisyyspäivän paraatissa soittamassa.
